Kunnat perivät laittomia ilkivaltamaksuja

Mainitsemasi apulaisoikeuskanlserin kannanotto ja hänen viittaamansa KKO:n ratkauisu tarkoittavat yksinkertaisesti sitä, että kunta ei voi kansalaista sitovasti järjestys- tai ohjesäännöllä määrätä sellaisesta mistä on säädetty laissa. Vahingonkorvauslaissa säädetään, että vahinko on korvattava täysimääräisesti ellei ole erityisiä syitä määrätä sitä korvattavaksi pienempänä. Korvausmäärää pienentävä tekijä on esim. vahingonkärsineen oma myötävaikutus vahingon syntyy. Ehdoton on sen sijaan rikastumiskielto. Vahinko ei saa tuottaa taloudellista hyötyä vahingon kärsineelle.

Käytännössa tämä tarkoittaa sitä, että huolimatta kunnan päättämästä taksasta, ilkivaltaisen hätäilmoituksen tekijä voi vaati oikeudessa maksun alentamista jos kunnalle aiheutunut vahinko on maksettua (maksettavaksi vaadittua) korvausta vähäisempi.

Vastaavasti kunta voi vaatia taksoitusta suuremman korvauksen, jos sille ilkivaltaisesta hätäilmoitukasesta aiheutuneet kulut ovat suuremmat kuin taksan mukainen maksu.

Ero havainnollistuu hyvin kun ajatellaan aiheetonta ilmoitusta siitä, että jossakin sinänsä vaarattomassa paikassa palaisi roskopönntö. Tällöin palokunta käy vain toteamassa tilanteen eikä palolaitokselle aihutunut vahinko nouse kovin korkeaksi. Sen sijaan aiheeton hukkumishälytys käynnistää laajan etsintä operaation meri- ja mahdollisesti ilmakalustoineen ja sukeltajineen. Tällöin palolaitokselle aiheutunut vahinko voi nousta hyvin korkeaksi. ([email protected])