Ihan ajatuksen (heh) kanssa iskelmästä ja sen tulevaisuudesta iskelmä-Finlandian päivänä mietin tätä:
Tämä on minusta ollut aina mahdoton kilpailu koska valintaperusteet muuttuvat joka vuosi valitsijan mukaan. En ole vieläkään toipunut siitä että Katri Helena ei toissa vuonna voittanut. Mutta kun vastassa olivat mm Matti ja Teppo (jotka voittivat) niin asia ei niin enää käy sydämelle. Silloin valitsija painotti tuota itsetehdyn osuutta. Viime vuonna Jari Sillanpää voitti ja ihan ok oli tuo. Nyt taas ilmeisesti painotetaan omaa osuutta?
Tämän vuoden kunnioitettu valitsija Markku Johansson kolmosen aamu-tv:ssä totesi kuitenkin tämäniltaisesta, että hän tulee valinnassaan painottamaan sanaa "iskelmällisyys". Ei kuulemma niin muuta mitä artisti on tehnyt jos oikein ymmärsin. Siis jäljelle jäävät joko Koivuniemi tai Kuoppamäki?
Kun tämä meidän melko harvalukuinen Finlandia-ehdokaskaartimme on käyty läpi, toivoa vain sopii että heitä noita aiemmin ehdolla olleita asetetaan tulevina vuosina uudelleen ehdolle. Niin kuin tapahtuu kirjallisuus-Finlandiassakin. Ehkä sitten minunkin mieltymykset saavat shampanjaa siivilleen...
Johansson totesi myös olevan kyvykästä nuorta polvea nousemassa iskelmän genressä. Minä kuitenkin kuuntelen heitä sillä korvalla, että kovin tulee epävarmaa ja tasapaksua pötköä ainakin julkaistuina levyinä näiltä uusilta. Se on sellaista mössöä jota ei jaksa kuunnella kun kappaleet eivät sävellyksellisesti toisistaan eroa. Pahimmissa tapauksissa nuoret laulajat on pantu laulamaan riimejä jotka kauhistuttavat heitä itseäänkin.
Kuinka kauan useamman vuosikymmenen alalla toimineet jaksavat pitää vielä iskelmän tasoa yllä niin että se kiinnostaa vielä kuulijoitakin? Samalla muistaen että nuorissa on tulevaisuus, myös iskelmässä. Kuten Johanssonkin sanoi, iskelmäväen on löydettävä jotain uutta sisältöä jotta koko ala ei huku rockin ja muun alle.
Onneksi on näitä poikkeuksiakin. Anna Eriksson on jo nyt hyvä "seuraaja" vaikkapa Katri Helenalle joka tosin taitaa itse näyttää syksyllä tulevalla "Onnen onkija"-levyllään jälleen kaapin paikan. Omaa tyyliä ja "ammattimiehen" otetta on näillä molemmilla ja siten ovat tienraivaajia ja suunnan näyttäjiä uudistuen itse koko ajan.
Tämä on minusta ollut aina mahdoton kilpailu koska valintaperusteet muuttuvat joka vuosi valitsijan mukaan. En ole vieläkään toipunut siitä että Katri Helena ei toissa vuonna voittanut. Mutta kun vastassa olivat mm Matti ja Teppo (jotka voittivat) niin asia ei niin enää käy sydämelle. Silloin valitsija painotti tuota itsetehdyn osuutta. Viime vuonna Jari Sillanpää voitti ja ihan ok oli tuo. Nyt taas ilmeisesti painotetaan omaa osuutta?
Tämän vuoden kunnioitettu valitsija Markku Johansson kolmosen aamu-tv:ssä totesi kuitenkin tämäniltaisesta, että hän tulee valinnassaan painottamaan sanaa "iskelmällisyys". Ei kuulemma niin muuta mitä artisti on tehnyt jos oikein ymmärsin. Siis jäljelle jäävät joko Koivuniemi tai Kuoppamäki?
Kun tämä meidän melko harvalukuinen Finlandia-ehdokaskaartimme on käyty läpi, toivoa vain sopii että heitä noita aiemmin ehdolla olleita asetetaan tulevina vuosina uudelleen ehdolle. Niin kuin tapahtuu kirjallisuus-Finlandiassakin. Ehkä sitten minunkin mieltymykset saavat shampanjaa siivilleen...
Johansson totesi myös olevan kyvykästä nuorta polvea nousemassa iskelmän genressä. Minä kuitenkin kuuntelen heitä sillä korvalla, että kovin tulee epävarmaa ja tasapaksua pötköä ainakin julkaistuina levyinä näiltä uusilta. Se on sellaista mössöä jota ei jaksa kuunnella kun kappaleet eivät sävellyksellisesti toisistaan eroa. Pahimmissa tapauksissa nuoret laulajat on pantu laulamaan riimejä jotka kauhistuttavat heitä itseäänkin.
Kuinka kauan useamman vuosikymmenen alalla toimineet jaksavat pitää vielä iskelmän tasoa yllä niin että se kiinnostaa vielä kuulijoitakin? Samalla muistaen että nuorissa on tulevaisuus, myös iskelmässä. Kuten Johanssonkin sanoi, iskelmäväen on löydettävä jotain uutta sisältöä jotta koko ala ei huku rockin ja muun alle.
Onneksi on näitä poikkeuksiakin. Anna Eriksson on jo nyt hyvä "seuraaja" vaikkapa Katri Helenalle joka tosin taitaa itse näyttää syksyllä tulevalla "Onnen onkija"-levyllään jälleen kaapin paikan. Omaa tyyliä ja "ammattimiehen" otetta on näillä molemmilla ja siten ovat tienraivaajia ja suunnan näyttäjiä uudistuen itse koko ajan.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Anna Erikssonin lisäksi mielestäni Mikko Mäkeläinen ja Tommi Soidinmäki ovat myöskin varteenotettavia tulevaisuuden nimiä, jotka ovat rautaisia esiintyjinä ja laulajina...
Johanna Pakonen
Johanna Debreczeni
Saija Tuupanen
Reija Kortet
Veera Vikman
Heli Ruotsalainen
Liisa Tuhkanen
Laura Carita
Saska Helmikallio
Kati Fors
Maarit Peltoniemi
Juha Metsäperä
Antti Matikainen
Tommi Soidinmäki
Tomi Markkola
Virve Nuotio
Kari Hirvonen
Erkki Räsänen
Esa Nummela
Rami Välimäki
Rami Rafael
Johanna Piipponen
Mia Pihkala
Minna Sirkiä
Essi Leppäkoski
Isto Hiltunen
A. Mattilat
Anna Eriksson
Mihin unohtui Ismo Hakonen, Leila Kuosma, Paavo Niska, Otto Raapija, Lasse Hoikka, Jorma Heikkinen, Anneli Suuri, Jorma Kääriäinen...? Ja monta muuta suurta iskelmätähteä! Mielestäni kyseiset olisivat ainakin ansainneet palkinnon! Toivottavasti joku kehittää "Suuri-Iskelmäpalkinnon", niin saadaan joku palkinto oikeaan osoitteeseen!
Tuossa oli piiiitkä lista nimiä. Keitä he ovat?? Eivät "keitään". Katsotaan sitten neljän kymmenen vuoden kuluttua, muistaako noita nimiä kukaan.
hyviä ajatuksia olet heittänyt ilmoille... mielestäni nuoria laulajia tulee ja menee, mutta on selkeästi muutama nimi, jotka ovat nousemassa omaan suosioonsa, niitä ovat mikko mäkeläinen, tommi soidinmäki, juha metsäperä, anneli mattila ja annika eklund!
Tuolla aemmin selitit samaa mutta tällä kertaa romaanin verran...Eräs asia jää kyllä kaivelemaan,eli kerroppas miten muka selität tuossa sen että jäljelle jää Koivuniemen lisäksi Kuoppamäki?Miten voit perustella että J.Kuoppamäki ei ole urallaan tehnyt muuta,kun just Kuoppamäki on oikeesti kaikkein monipuolisimmin ansioitunut tästä koko poppoosta?
Nää on mielipiteitä vaan. Kohtahan se kuullaan lopputulos. Fredi ja JK myös mm. säveltäjiä, kolme muuta eivät liene. Minä en itse osaisi näistä valita sitä oikeaa, arvuuttelen vain. Jos artistit ja säveltäjät/sanoittajat olisivat omassa sarjassaan, olisi helpompi.
terveisin rooger
Olikos tuo nyt sitten mielestäsi niin hieno ja sivistynyt kirjoitus että sun piti täsmälleen sama litania käydä kirjoittamassa Iskelmän Iskelmäfinlandia-keskusteluunkin?;DDDDDD
ihan hyvä kirjoitus minulta ja jatkoa seuraa. En kuittaile parin rivin heitoilla yleensä näin nimimerkinkään takaa. Tee samoin, ja keskity asiaan.
rooger
Noilta Tapsan tahdeilta tai muista vastaavista kilpailuista ei varmaan se iskelmämusiikin tulevaisuus löydy. Eikä vanhoja kappaleita toistavista iskelmäkaraokestakaan. Tällaiset pönötysjuhlat ovat ihan tarpeellisia mutta kuullut kappaleet ovat tietenkin jo loppuun kuluneita ja muistojen syömiä. Eikä aina alkuperäinen esittäjäkään vanhemmuuttaan voi yltää alkuperäisen versionsa tasolle. Niin kuin me kuulijatkaan emme saa nuoruuttamme takaisin vaikka kuinka komeasti soisi Delilah.
Säveltäjät, sanoittajat, sovittajat artisteineen voisivat näyttää tietä uuteen, mielenkiintoiseen ja raikkaaseen musiikin lähestymiseen. Mm. oppeeraihmisten ja hevimiesten pitää osata pysyä poissa iskelmän tontilta. Kyllä kuulijoita riittää kaikille eikä kaikkea tarvitse sotkea keskenään: Lordi ei ole minulle iskelmää, enemmän keskivertoa tusinarockia. En kuuntelisi kotona. Kuten en voi sietää oopperaakaan ja kaikista hirveintä minusta on tämä "operetti".
Uusista levynsä julkaisseista minusta mielenkiintoisimpia ovat jotkut Anne Mattilan parhaat esitykset. Sellainen on minusta tämä hänen uusin "Tyynyyn jäljet jää". Ei mitään maata kaatavaa, mutta mukavaa kuunneltavaa joka jää soimaan päähän, halusi tai ei. Silti suuri osa Mattilan tuotannosta on pilattu kiireellä ja hutaisuilla kuten se ”Perutaan häät” joka on kai vitsi. Antti Raiskin "Mitä sinä teet" on hieno sovitus ja esitys. Marita Taavitsaisen tuotanto on upeaa, jos häntä ja Jari Sillanpäätä nyt voi enää uusina tulokkaina pitää. Tommi Soidinmäen uudella levyllä on muutama täysosuma, kuten klassikko "Aikanaan". Anssi Kela ja Anna Eriksson ovat myös iskelmän tulevaisuudessa mukana. Kitaralankaorkestereissa on mielenkiintoisia tulokkaita kuten Jari & JetSetters. Muuten orkesterit tuottavat enemmän tanssikansan musiikkia kuin että sitä viitsisi kotona kuunnella.
Silti hienoin ja uusia uria aukovin on Jukka Kuoppamäen uusi albumi ”Sinussa on valo”. Sen aukeaminen ei onnistu jos vaikkapa kännykkä on toisessa kädessä ja tietokoneella samalla katsoo pörssikursseja, vaan siihen pitää istua kuuntelemaan. Ja Katri Helenan "Onnen onkija" aukoo jälleen uusia uria sekin.
Kovasti tämä on siis mieltymys- ja mielipidekysymys myös ...
Pirskatti: Jukan uusi albumi on nimeltään tietenkin "Suuret tunteet" jossa mm. tuo hieno kappale "Sinussa on valo"....
Mutta Anssi Kela...häntä en näe ensinkään iskelmämusiikin(??) esittäjänä saati todella vaikea nähdä hänen uralleen kovinkaan pitkää jatkoa, sen verran yhden kauden tuotteelta tuntuu. Kappaleensa ovat melkoisen mitättömiä jollotuksia loppujenlopuksi. Lisäksi mainitsemiesi 'uusien'artistien jälkeen on tullut useita uudempia joiden uskon pärjäävän pitkälle.Mutta kuten sanottua, makuasioita makuasioita.
Ettet vaan olis L. Moore???? siis se tuottaja mm. Janin takana?? aika epätoivosta etten sanois
nuorissa on voima ja tulevaisuus, samoin myös musiikin alueella... näitä nimiä ei tarvitse paljon miettiä, että ketkä jatkavat musiikin parissa:
- mikko mäkeläinen
- anneli mattila
- tommi soidinmäki
- anna eriksson
- janne raappana
- anne mattila
- simo silmu
- johanna pakonen
Saako nyt oksentaa ? Taidan sitten lopettaa iskelmän kuuntelun.
Ja siinä taas yksi valittaja, joita täälä tuntuu riittävän joka lähtöön.
Ihan OK. laulajia nuo edellämainitut.
yksi narisija on jälleen joukossamme!!! VOI, VOI
Iskelmämusiikin tulevaisuus ja toivo on KAIKISSA niissä laulajissa iästä riippumatta, jotka laulavat iskelmää.
Hienoja, sykähdyttäviä, koskettavia iskelmäbiisejä voi tulla minkäikäiseltä laulajalta vaan.
Näin on taidot ratkaisee ei ikä . Heitänkin toivoni kaikkiin osaaviin ja ammattitaitoisiin laulajiin ja lauluntekijöihin, jotta jotain piristävää ja edukseen erottuvaa saataisiin tähän näihin nykyajan mössöltä kuulostaviin iskelmäbiiseihin.
Iskelmäradio kyllä kiitettävästi pilaa kaikki varteenotetavatkin biisit pakkosyöttämällä niitä viisi kertaa päivässä, niin että niihin kyllästyy parissa kuukaudessa. Eikä näinollen voisi kuvitellakakan kuuntelevansa niitä enää esim. joskus 30 vuoden päästä.
Kyllä aika näyttää ja kansa päättää.