Hepsistä täältä naapurikunnasta. Talvella tulee käytyä Vuokatissa hiihtämässä sitä Vaarankylän kolmekymppistä. Onkos se pohja kesällä minkälaisessa kunnossa? Ajattelin käydä vetämässä ylipitkän lenkin siellä, jos vaan maasto sallii.
Tai mitä muita reittejä suosittelisitte pitkälle juoksulenkille. Saa olla pituutta 20-30 km.
Tai mitä muita reittejä suosittelisitte pitkälle juoksulenkille. Saa olla pituutta 20-30 km.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Elä käy
Hiidenportti 30 km
Hiidenportin kansallispuiston alueella risteilevän noin 30 km pitkän polkuverkoston runkona on rotkolaakson mukaisesti suuntautunut polku, joka johtaa Kuhmo-Valtimo -maantielle ja siitä edelleen Peurajärven alueelle,
sekä kansallispuiston kautta kulkeva pohjois-eteläsuuntainen UKK-polku.
Tämä Valtimon suunnalta tuleva polku tunnetaan myös nimellä Talonpojan taival.
Hiidenportin poluista eteläinen osa on
Karjalan-Kierros-rengaspolkua.
Maasto kansallispuiston alueella on vaihtelevaa, paikoin poluilla esiintyy kivikkoisuutta,
sekä niiltä löytyy muutamia rinnenousuja.
Alueen varustukseen kuuluu 5 laavua, 2 erillistä tulentekopaikkaa sekä keittokatos.
Alueen huollosta vastaa Metsähallitus.
Hiidenportti yleisesittely
Kansallispuistot ovat suuria, monipuolisia luonnonsuojelualueita, jotka ovat samalla kaikille avoimia nähtävyyksiä.
Niiden ensisijaisena tarkoituksena on turvata luonnon oma muutos ja merkittävät luontonähtävyydet.
Yksi tällainen muualla Suomessa melko tuntematon luonnonnähtävyys on Sotkamon Hiidenportin kansallispuisto ja sen jylhän kaunis rotkolaakso.
Vuonna 1982 perustettu Hiidenportin kansallispuisto on pinta-alaltaan 44 km2.
Alueen virallinen nimi on Portinsalo, mutta siitä käytetään yleisimmin nimiä Hiidenportti – alueella olevan rotkovajoaman mukaan.
Kansallispuisto sijaitsee noin 100 km päässä Kajaanista Sotkamon kunnan eteläosassa Valtimon kuntaan rajoittuvalla aarniometsäalueella.
Vielä pari vuosikymmentä sitten alue oli hankalien taipaleiden takana ja vasta tien rakentaminen Kovasinvaaran seutuville on mahdollistanut sen, että muutkin kuin erävaeltajat pääsevät tutustumaan Hiidenportin ihmeisiin. Siksi siitä on tullut myös perheiden suosima vaelluskohde.
Kansallispuisto sijaitsee korkealla,
sillä Kovasinvaara kohoaa 257 metrin korkeuteen merenpinnasta. Puistossa on useita luonnonkauniita erämaajärviä, kuten Iso Oravijärvi, Porkkajärvi, Kivijärvi, Autiojärvi
ja Suojärvi, sekä lukuisa joukko pieniä ahvenlampia.
Kansallispuiston mielenkiintoisin kohde on jyrkkätörmäinen rotkolaakso, joka jylhyydellään on saanut retkeilijät ja satunnaiset matkailijat lumoihinsa. Rotkovajoaman eteläpuolella on myös pohjattomalta vaikuttava lampi.
Paikka on komeimmillaan syksyllä,
jolloin ruskassa kilpaa loistavat koivut tuovat jyrkän kontrastin maiseman karuudelle.
Hiidenporttia on viime vuosina kehitetty erityisesti päiväseltään retkeileville ja telttaileville eräihmisille.
Alueella on nykyisin telttapaikkojen lisäksi muutamia laavuja tulentekopaikkoineen.
Metsästys on Hiidenportissa kielletty,
mutta marjastaminen, sienestäminen ja kalastaminen mato-ongella ja pilkillä on sallittu.
Puiston luonnontilaisimmat ja syrjäisimmät kolkat on jätetty rakentamatta.
Hiidenportin kasvit ja eläimet
Hiidenportin kansallispuiston kasvillisuus ja eläimistö on rikasta.
Puiston pohjoiskulmalla levittäytyvät laajat suoalueet, joilla alkukesästä pesii runsaasti kosteikkolintuja.
Siellä täällä on runsaasti metsälampia suomenlumpeineen ja ulpukoineen, hiekkaisia harjuja ja naavaisia honkia sekä synkkiä kuusikkoja, jonka kaatuneita puunrunkoja peittää tiheät sammalmatot.
Paikoin kasvillisuus taas on lehtomaisen rehevää ja niukassa valossa kilpailevat keskenään elintilasta mustikka, oravanmarja ja lillukka. Lehdon multavammilla alueilla viihtyvät mustakonnanmarja, sananjalka, sudenmarja, vattu ja näsiä.
Korpipoluilla, korven ja kankaan taitekohdissa voi törmätä suuriin, vanhoihin raitoihin, jotka ovat talousmetsistämme jo lähes hävinneet. Hiidenportin raidoissa voi kasvaa myös hyvin harvinainen raidantuoksukääpä tai uhanalainen keuhkojäkälä.
UKK-reitti
UKK-retkeilyreitti on saanut nimensä presidentti Urho Kekkosen mukaan. Hän vaelsi reitin vuonna 1957. Reitti on osa kansainvälistä Euroopan kaukovaellusreittiä (Eurovaellusreitti E10), jonka lähtöpiste on Nuorgam ja päätepiste Gibraltar.
Suomen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkevan UKK-retkeilyreitin tunnetuin osuus kulkee kansallismaisemamme Vuokatin ja Kolin välillä. Yhteispituus tällä osuudella on noin 210 km.
Sotkamon kunnan alueella reitti alkaa Maanselästä ja päättyy Paltamon rajalle (pituus n. 73 km). Sinisellä merkitty reitti noudattelee vanhaa karjalaista kauppatietä ja veronkantaja Simo Hurtan ratsupolkuja.
Tämän lisäksi Valtimosta haarautuu UKK-liitynnäisreitti Hiidenportin kansallispuiston läpi jatkuen Kuhmon puolelle.
Tämä reitti on osa pohjoiskarjalaista Talonpojan taival -nimistä ulkoilureittiä.
UKK- reitin varrella on upeita vaaramaisemia, metsiä, soita, vanhoja asuinpaikkoja ja kainuulaista maa- ja metsätaloutta.
Reitti on osin helppokulkuista kangasmaastoa, mutta vaativuudeltaan myös raskasta - varsinkin Vuokatin vaaroilla. Sotkamon alueella UKK-reitti on kaksiosainen, Sotkamon eteläosan Maanselkä - Vuokatti ja Sotkamon pohjoisosan Paltamon raja - Vuokatti.
Möykyn lenkki 18 km
Reitin alkuosa on Kettumäen risteykseen (5 km) saakka täsmälleen sama kuin Kettumäen lenkillä. Kettumäen risteyksestä käännytään opasteiden mukaan oikealle Matovaaran kuvetta pitkin, Möykyn majan vierestä nousten, kulkien Möykkyvaaran ja Lehtovaaran välistä vaarajonon yli ja laskeutuen Heikkilän luomutilan kautta paluureitille.
Reitti yhtyy jälleen 14 km kohdalla Kettumäen lenkkiin ja kulkee sitä kautta takaisin urheiluopistolle.
Portin lenkki 24 km
Reitti kulkee Möykkyvaaran ja Lehtovaaran välissä olevaan risteykseen samaa rataa Möykyn lenkin kanssa. Risteyksestä reitti kääntyy sitten oikealle nousten Lehtovaaran päälle, josta on upeat näköalat Sotkamoon ja koko vaarajonon itäpuolelle. Lehtovaaran jälkeen seuraa jyrkkä alamäki ja heti perään nousu Porttivaaralle, josta näköalat vain paranevat.
Porttivaaralta on yli kilometrin mittainen alamäki, pieni pätkä tasaista ja ollaan taas Heikkilän luomutilalla.
Paluureitti kulkee kuten Möykyn lenkissä ja Kettumäen lenkissä.
Sotkamon kunta
puh. vaihde 08-680 2001
fax 08-680 2272
Kävelimme su 24.6.-12 UKK.reittiä Vuokatissa.
Todella vaikeakulkuista oli välillä ja oli paljon myrskyn kaatamia puita polun poikki, joita täytyi kiertää. Pitkospuutkin kaipaisi kohentamista. Tämä tulkoon tiedoksi niille, jotka reittiä hoitavat, jotta se olisi arvoisessaan kunnossa.
Juoksulenkille jos oot mänössä ni siinnon kylällä juoksurata pesäpallokentän ympärillä. 50 kertaa kun kierrät nii alakaa olla tuo 20 kilometriä kasassa. Ja kunnon mukkaan lisäkierroksia. Ei oo tuulen kaatamia puita tai huonoja pitkospuita haitolla.