Heip,
Olisi kiva kuulla kokemuksianne ja vinkkejä toisen kissan ottamisesta.
Mulla on noin puolitoistavuotias leikattu kolli, joka joutuu opiskelujeni alkamisen takia olemaan mielestäni liian pitkiä aikoja yksin. Kisu on seurallinen luonne ja sillä on kaverikokemusta yhdestä kaverini kissasta, jonka kanssa tulivat hyvin toimeen (hoidimme kisuja ristiin toisella ollessa menoja). Nyt se on ollut kuitenkin itsekseen jo pidempään, siis ilman kissaseuraa.
Ajattelin että lajitoverin seura tekisi kissalle hyvää. Millaisia kokemuksia teillä on? Sopeutuminen, toisen kissan ikä/sukupuoli, tuleeko öistä yhtä yhteistä rallia?
Olisin iloinen kaikista vastauksista!
-pikkumyy-
Olisi kiva kuulla kokemuksianne ja vinkkejä toisen kissan ottamisesta.
Mulla on noin puolitoistavuotias leikattu kolli, joka joutuu opiskelujeni alkamisen takia olemaan mielestäni liian pitkiä aikoja yksin. Kisu on seurallinen luonne ja sillä on kaverikokemusta yhdestä kaverini kissasta, jonka kanssa tulivat hyvin toimeen (hoidimme kisuja ristiin toisella ollessa menoja). Nyt se on ollut kuitenkin itsekseen jo pidempään, siis ilman kissaseuraa.
Ajattelin että lajitoverin seura tekisi kissalle hyvää. Millaisia kokemuksia teillä on? Sopeutuminen, toisen kissan ikä/sukupuoli, tuleeko öistä yhtä yhteistä rallia?
Olisin iloinen kaikista vastauksista!
-pikkumyy-
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suosittelen ehdottomasti kaverin hankkimista kissallesi :-). Kissoista on seuraa toisilleen eikä sinun tarvitse olla huolissasi, että kissallasi olisi tylsää. Helpoiten tottuminen yleensä käy, jos uusi tulokas on pentu. Sukupuolella ei ole pahemmin merkitystä, toki pentukin pitää aikanaan leikata. Kissat kannattaa totuttaa toisiinsa varovaisesti niin, että pentu on ensin boksissa ja aikuinen kissa saa haistella sitä boksin oven läpi. Pienestä sähinästä ja murinasta ensimmäisten päivien aikana ei kannata huolestua, kunhan kissat eivät satuta toisiaan. Yöjuoksut saattavat kuulua asiaan pennun ensimmäisen vuoden aikana, tai sitten ei. Tämä on hyvin yksilöllistä.
Onnea kaverin hankinnalle!
otavain toinen kissa. mulla on kaks kissaa ja niilä on niin paljon kivampaa ku yksin. ainut haitta on se et niil on sit välillä sellasia päähän pistoja et on pakko keksiä jotain kauheeta mitä ei sais tehä. suosittelen toisen ottamista ni toisen ei tarvii olla yksin.
oli ensteks noin puolivuotias tyttökissa ja halusin sille kaverin. Otin samanikäisen kollikissan kuntani eläinsuojeluyhdistykseltä. Kolli oli ensin hyvin kiinnostunut tytöstä, mutta tyttö (silloisena pomona) kielsi sitä lähestymästä ja ei heti hyväksynyt sitä reviirilleen. Hyvin nopeasti ne kuitenkin alkoivat sietää toisiaan, mutta eivät tänä päivänä ole mitään bestiksiä, kolli on minun "vaavi", tyttö taas omien polkujen kulkija. Öistä voi tulla rallia, kuhan kissat tutustuvat, että kehottaisin riehuttamaan niitä ennen yötä ja tarjoamaan yöksi ruokaa, josko se mitään auttaa ;)
mulla on kaks tyttö kissaa.nuorempi on tosin
on vanhemman pentu, mutta se kun pennut oli vierotus iässä oli hiukan vaikea saada tää emo katti sopeutumaan pentuihin!mutta on niillä ollut nyt paljon seuraa toisistaan kun ne on kasvanu ja vanhentunu.hyvä puoli sinänsä koska mun on joskus jätettävä kisut viikonlopux kämpille kun ei aina ole oikein kuljetus mahdollisutta.pahaltahan se tuntuu mutta ei ole muita vaihtoehtoja.mitä mieltä ootte onko väärin jättää kissat viikonlopuksi kahdestaan pieneen kämppään.vaihdan aina ihan puhtaat hiekat ja jätän paljon ruokaa ja vettä(on jäljellä vielä kun tuun sunnuntaisin takaisin).eikä tätä tapahdu kuin toooosi harvoin!