Koko ajan on niin surkea olo, etenkin omasta itsestä. Aina pitäisi olla jotain vitun ihmeellistä! Enää ei saa varmaan käydä jumpassakaan kun miehet kuulemma (ainakin näiden foorumien perusteella) pitävät pulleista tytöistä. Samalla pitäisi olla myös todella rautainen itsetunto, koska se tekee ihmisestä kiinnostavan ja seksikkään.
No minäpä olenkin aina surullinen. Menneisyydessä olen tehnyt pelkästään virheitä ja olen huono melkein kaikessa mitä teen (minkäänlaisia taitoja minulla ei ole). Olen varma, että vanhempani häpeävät minua ja ymmärrän sen, minussa ei ole mitään mistä olla ylpeä. Onneksi on siskoni joka on aina ollut hyvä jälkeläinen.
Koko ajan on huono olla ja olen niin kiukkuinenkin. Eilen töissä mietiskelin erästä tuttavaani ja yhtäkkiä minut valtasi kauhea raivo. Sitä sattuu usein. Yhtäkkiä olen niin raivoissani että voisin rikkoa jotain paljain käsin. Sitten yleensä vain purskahdan itkuun ja synkkyys valtaa mielen yhä enemmän, kun ei sitä oikein riehuakaan osaa. Ja kun ei tiedä oikein itsekääs tiedä miksi on raivostunut.
Ja kun minulla sitä superhyvää, ihmisestä hyvän tekevää itsetuntoa ei ole niin on ilmeisesti turha edes haaveilla, että joskus löytäisi jonkun jonka kanssa voisi olla ja joka vaikka ymmärtäisi tätä saatanan surua.
Tällaista se nyt sitä on kun piti mennä minut synnyttämään tähän maailmaan.
No minäpä olenkin aina surullinen. Menneisyydessä olen tehnyt pelkästään virheitä ja olen huono melkein kaikessa mitä teen (minkäänlaisia taitoja minulla ei ole). Olen varma, että vanhempani häpeävät minua ja ymmärrän sen, minussa ei ole mitään mistä olla ylpeä. Onneksi on siskoni joka on aina ollut hyvä jälkeläinen.
Koko ajan on huono olla ja olen niin kiukkuinenkin. Eilen töissä mietiskelin erästä tuttavaani ja yhtäkkiä minut valtasi kauhea raivo. Sitä sattuu usein. Yhtäkkiä olen niin raivoissani että voisin rikkoa jotain paljain käsin. Sitten yleensä vain purskahdan itkuun ja synkkyys valtaa mielen yhä enemmän, kun ei sitä oikein riehuakaan osaa. Ja kun ei tiedä oikein itsekääs tiedä miksi on raivostunut.
Ja kun minulla sitä superhyvää, ihmisestä hyvän tekevää itsetuntoa ei ole niin on ilmeisesti turha edes haaveilla, että joskus löytäisi jonkun jonka kanssa voisi olla ja joka vaikka ymmärtäisi tätä saatanan surua.
Tällaista se nyt sitä on kun piti mennä minut synnyttämään tähän maailmaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
että tarvitsisit vähän juttuseuraa? Olet ihan sykkyrällä itsesi kanssa ja näet kaiken turhan negatiivisesti. Ei sinun ole tarkoitus ketään miellyttää, suorittaa tai saavuttaa!
Ovatko vanhempasi olleet vaativia ja ankaria? Erään ystäväni äiti ollut ankara ja kaikkeen tyytymätön. Välillä ystäväni on ollut tosi maassa ja masennuksen takia sairaslomalla töistä. Hän kävi terapiassa ja sai hetkeksi lääkitystä. Nyt asiat ovat jo paremmin.
Ota yhteyttä terveydenhoitajaan ja pyydä apua, ei siinä ole mitään epätavallista.
Vanhempani eivät ole olleet mitenkään liian ankaria tai vaativia, minussa se vika on.
juttu on, joka saa sut pohtimaan tuollaisia. Ei siis vanhempasi, eikä sinun omat ansiot, vaan joku... Mikä se voisi olla?
Et varmaan muita arvostele yhtä ankarasti, kuin itseäsi.