Helsingin Sanomat, 28.07.2006, C5 (Mielipide), Kari Hautanen
Kielilaki on johtanut kohtuuttomuuksiin
Somalialainen nainen, joka on opiskellut Venäjällä kätilöksi, saanut täydennyskoulutusta Suomessa ja joka osaa puhua englantia , suomea, venäjää ja somalinkieltä, ei kelpaa Suomessa kätilöksi, koska hän ei osaa puhua ruotsia.
Laki määrää, että sekä suomea että ruotsia - molempia kotimaisia kieliä - on osattava, mikäli aikoo saada julkisen viran tai toimen.
Sama kielilaki edellyttää, että esimerkiksi sotkamolaisen poliisin pitää osata puhua ruotsia, vaikka hän ei ikinä tapaisi työssään yhtään henkilöä, joka kyseistä kieltä käyttäisi.
Sen sijaan hän saattaa tavata useinkin makailijan, joka puhuu hänelle englantia tai venäjää - ovathan venäläiset jo nyt selkeeästi suurin ulkomainen turistiryhmä. Ruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset yhteenlaskettuna ovat toiseksi suurin matkailijaryhmä, niukasti ennen virolaisia.
Maamme työllisyys on kohentunut nopeasti viime vuosina - näin siitä huolimatta, että lehtiotsikot toistuvasti kertovat teollisuustyöpaikkojen siirtymisestä halvan työvoiman maihin.
Suomi on sopeutunut globalisaatioon toistaiseksi hyvin. Uusia työpaikkoja on syntynyt palvelualoille ja teollisuuten enemmän kuin niitä on poistunut.
Työvoiman tarve Suomessa ja koko Euroopassa kasvaa lähivuosina nopeasti, kun niin sanonut suuret ikäluokat eläköityvät. Tarvitsemme lähivuosina maahamme paljon tähänastista enemmän ulkomaista työvoimaa, jos aiomme pysyä kilpailukykyisinä ja kehittyvänä kansantaloutena, joka pystyy huolehtimaan myös eläkeläisistään.
Suomi joutuu kilpailemaan osaavasta työvoimasta muiden Euroopan maiden sekä Yhdysvaltojen kanssa. Suomi on ainoa maa, joka vaatii tulijalta pätevyyden lisäksi kahden pienen kielen opettelemisen.
Pimeät talvemme, syrjäinen sijaintimme ja raskas verotuksemmekaan eivät houkuttele niitä osaavimpia työntekijöitä, joista kilpaillaan eniten.
Maahamme pitäisi saada lisää englanninkielisiä kouluja ja muita palveluja, jotta voisimme saada tänne myös kysytyintä ja osaavinta työvoimaa ulkomailta. Englanti on maailman tärkein tieteen, talouden ja globalisaation kieli.
Koululaitoksessamme on - näin EU-aikana - parannettava valmiuksia muidenkin suurten kielten opettamiseen: ranskan, saksan, venäjän, espanjan ja jopa mandariininkiinan. Koululaisille ja heidän vanhemmilleen on annettava mahdollisuus tehdö järkeviä kielivalintoja opintoaikojen pidentymättä.
Kansainvälinen luottoluokituslaitos varoitti kesäkuussa Suomea siitä, että Suomen nykyinen, hyvä luottoluokitus on vaarassa alentua ensi vuosikymmenellä väestön ikääntymisen aiheuttaman tuotannon kasvun hidastumisen ja vahustenhoitomenojen nopean kasvun seurauksena.
Huolestuttavaa on myös se, että ulkomainen vaihtosuhteeme on viime vuosina jatkuvasti heikentynyt. Verovarojen tuhlaukseen ei siis ole varaa nyt eikä tulevaisuudessa.
Ruotsinkielisen vähemmistömme palvelut on turvattava - myös niiden suomea täysin osaamattomien, jotka asuvat pääasiassa pienissä rannikkokunnissa ja joita on vain noin yksi prosentti maamme väestöstä.
Tuntuu vain sitä, että "vahvan ruotsalaisuuden" ajaminen Suomeen on otettu uuden kielilain päätavoitteeksi selvittämättä lainkaan sen aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle. Lain muitakaan seurauksia ei ole mietiytty etukäteen.
Kielilaki nuijittiin eduskunnassa läpi nopeasti ja ilman julkista keskustelua. Laki on tyyppiesimerkki siitä huonosti valmistellusta lainsäädännöstä, josta kansanedustajia on julkisuudessakin arvosteltu: valmistellaan kovalla kiireellä laki pienessä piirissä ja ajetaan se ryhmäpäätöksillä nopeasti läpi.
Tavalliset rivikansanedustajat eivät joka ennätä paneutua riittävästi lakiesityksiin, joista he äänestävät puoluejohdon päätösten mukaisesti, tai puoluekuri on niin tiukka, että he eivät uskalla olla asioista eri mieltä puoluejohdon kanssa.
On kummallista, että uuden kielilain kustannuksista ei ole saatavissa minkäänlaista virallista tietoa. Halutaanko tieto pimittää meiltä veronmaksajilta, jotta emme hermostuisi?
Kansalle kyllä kerrotaan tarkkaan, kuinka kallista on erimerkiksi maataloustuki tai miten kalliiksi yhteiskunnalle tulee eläkeläisten lääkeostojen tukeminen.
Kielilaki on johtanut kohtuuttomuuksiin
Somalialainen nainen, joka on opiskellut Venäjällä kätilöksi, saanut täydennyskoulutusta Suomessa ja joka osaa puhua englantia , suomea, venäjää ja somalinkieltä, ei kelpaa Suomessa kätilöksi, koska hän ei osaa puhua ruotsia.
Laki määrää, että sekä suomea että ruotsia - molempia kotimaisia kieliä - on osattava, mikäli aikoo saada julkisen viran tai toimen.
Sama kielilaki edellyttää, että esimerkiksi sotkamolaisen poliisin pitää osata puhua ruotsia, vaikka hän ei ikinä tapaisi työssään yhtään henkilöä, joka kyseistä kieltä käyttäisi.
Sen sijaan hän saattaa tavata useinkin makailijan, joka puhuu hänelle englantia tai venäjää - ovathan venäläiset jo nyt selkeeästi suurin ulkomainen turistiryhmä. Ruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset yhteenlaskettuna ovat toiseksi suurin matkailijaryhmä, niukasti ennen virolaisia.
Maamme työllisyys on kohentunut nopeasti viime vuosina - näin siitä huolimatta, että lehtiotsikot toistuvasti kertovat teollisuustyöpaikkojen siirtymisestä halvan työvoiman maihin.
Suomi on sopeutunut globalisaatioon toistaiseksi hyvin. Uusia työpaikkoja on syntynyt palvelualoille ja teollisuuten enemmän kuin niitä on poistunut.
Työvoiman tarve Suomessa ja koko Euroopassa kasvaa lähivuosina nopeasti, kun niin sanonut suuret ikäluokat eläköityvät. Tarvitsemme lähivuosina maahamme paljon tähänastista enemmän ulkomaista työvoimaa, jos aiomme pysyä kilpailukykyisinä ja kehittyvänä kansantaloutena, joka pystyy huolehtimaan myös eläkeläisistään.
Suomi joutuu kilpailemaan osaavasta työvoimasta muiden Euroopan maiden sekä Yhdysvaltojen kanssa. Suomi on ainoa maa, joka vaatii tulijalta pätevyyden lisäksi kahden pienen kielen opettelemisen.
Pimeät talvemme, syrjäinen sijaintimme ja raskas verotuksemmekaan eivät houkuttele niitä osaavimpia työntekijöitä, joista kilpaillaan eniten.
Maahamme pitäisi saada lisää englanninkielisiä kouluja ja muita palveluja, jotta voisimme saada tänne myös kysytyintä ja osaavinta työvoimaa ulkomailta. Englanti on maailman tärkein tieteen, talouden ja globalisaation kieli.
Koululaitoksessamme on - näin EU-aikana - parannettava valmiuksia muidenkin suurten kielten opettamiseen: ranskan, saksan, venäjän, espanjan ja jopa mandariininkiinan. Koululaisille ja heidän vanhemmilleen on annettava mahdollisuus tehdö järkeviä kielivalintoja opintoaikojen pidentymättä.
Kansainvälinen luottoluokituslaitos varoitti kesäkuussa Suomea siitä, että Suomen nykyinen, hyvä luottoluokitus on vaarassa alentua ensi vuosikymmenellä väestön ikääntymisen aiheuttaman tuotannon kasvun hidastumisen ja vahustenhoitomenojen nopean kasvun seurauksena.
Huolestuttavaa on myös se, että ulkomainen vaihtosuhteeme on viime vuosina jatkuvasti heikentynyt. Verovarojen tuhlaukseen ei siis ole varaa nyt eikä tulevaisuudessa.
Ruotsinkielisen vähemmistömme palvelut on turvattava - myös niiden suomea täysin osaamattomien, jotka asuvat pääasiassa pienissä rannikkokunnissa ja joita on vain noin yksi prosentti maamme väestöstä.
Tuntuu vain sitä, että "vahvan ruotsalaisuuden" ajaminen Suomeen on otettu uuden kielilain päätavoitteeksi selvittämättä lainkaan sen aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle. Lain muitakaan seurauksia ei ole mietiytty etukäteen.
Kielilaki nuijittiin eduskunnassa läpi nopeasti ja ilman julkista keskustelua. Laki on tyyppiesimerkki siitä huonosti valmistellusta lainsäädännöstä, josta kansanedustajia on julkisuudessakin arvosteltu: valmistellaan kovalla kiireellä laki pienessä piirissä ja ajetaan se ryhmäpäätöksillä nopeasti läpi.
Tavalliset rivikansanedustajat eivät joka ennätä paneutua riittävästi lakiesityksiin, joista he äänestävät puoluejohdon päätösten mukaisesti, tai puoluekuri on niin tiukka, että he eivät uskalla olla asioista eri mieltä puoluejohdon kanssa.
On kummallista, että uuden kielilain kustannuksista ei ole saatavissa minkäänlaista virallista tietoa. Halutaanko tieto pimittää meiltä veronmaksajilta, jotta emme hermostuisi?
Kansalle kyllä kerrotaan tarkkaan, kuinka kallista on erimerkiksi maataloustuki tai miten kalliiksi yhteiskunnalle tulee eläkeläisten lääkeostojen tukeminen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihan oikein. Ruotsia on osattava suomessa - mites me ruotsinsuomalaiset muuten siellä pärjäämme kesälomilla. On se sitten merkillistä, että kadunmies ei ole oppinut siellä puhumaan ruotsia kun kerran ruotsia opetetaan pakolla päähän koulussa. Mikä vika silloin on korvienvälissä.
Ei - kyllä se on niin, että ruotsia on osattava kun kerran kehutte olevanne kaksikielinen maa.
Ruotsi ei ole kaksikielinen vaan monikansallinen ja siinä on eroa. Me ruotsinsuomalaiset kuulumme monikansalliseen maahan ja täällä saamme puhua mitä kieltä vaan haluamme - kun taas suomessa saa puhua vain suomea, muutamien kansallismielisten yksilöiden mielestä. Mutta onneksi enemmistö on siellä vielä oikein mukavaa porukkaa. Muutama natsimielinen vaan pilaa heidänkin elämänsä.
Hyväntuulinen huumori pitää suonuijat loitolla. Vaikka oikeastaan, taas kerran, tämä keskusteluhan ei oikeastaan kuulu meille ruosuille vaan riikinsuomalaisille.
Ukkelin viesti on loukkaus suomenkielisille, joten toivon hänen pyytävän anteeksi suomenkielisiltä. Suomessa vihataan entistä enemmän Ruotsia ja ruotsinkielisyyttä, joka syövyttää uljasta sinivalkoista maatamme. Jos te ruosut haluatte palata takaisin Suomeen tehkää se suomeksi, ruotsinkielinä olette hylkiöitä, eikä teitä katsota hyvällä.
koko tämä viestiketju lähesty jokaista osallistujaa suomeksi...
Ukkeli on selvästi Tukholma-syndrooman uhri:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma-syndrooma
Se ilmenee mm. äärettömässä vallassa olevien mielistelyhalussa. Tukholma-syndrooman uhri kerää sympatiaa ruotsalaisilta pyrkiesään olemaan "ruotsalaisempi kuin ruotsalaiset itse".
Ukkeli kokee saavansa ruotsalaiselta hyväksyntää kun hän osaa mollata suomalaisia. Tulee pisteitä ja ruotsalainen sanoo "bra gjort lilla vän".
Siitä nuo ukkelit on kaikkein tyytyväisempiä.
Vielä tyytyväisemmäksi ruotsalainen tulee kun ukkeli mainostaa,että meidän lapset ei osaa enää suomea ollenkaan.
Ukkeli on kunnon ruotsalainen nyt. Vielä sukunimen muutos niin enemää ei rähmälleen voi mennäkään. Luulisi jo polvien menevän ruvelle.
Juu, niin varmaan mutta mitä hittoa tuo oikein liittyy ruotsinsuomalaisiin? Onko mennyt sanat väärin päin? Muutenkin tämä yhden ajatuksen ihmisten jankutus samasta asiasta joka ikisessä käänteessä kääntyy varmasti itseään vastaan.