punastumisesta

Onko kellään punastumisesta tullut elämää haittaavaa tekijää ja onkohan siihen mitään hoitokeinoa?
81785
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Kyllä on. Olen ihminen joka punastuu jos vähänkin tunnetila liikkuu nopeasti johonkin. Juuri tämän takia kaikki tietävät tasantarkkaan mitä ajattelen, koska en pysty mitenkään hallitsemaan tätä refleksiä ja vielä häiritsevämmäksi sen tekee se että en punastu vain vähäsen poskipäistä vaan naamani helottaa kokonaan punaisena. Tilannetta pahentaa se, että olen erittäin herkkä ihminen, jolta vierähtää kyynel silmäkulmaan pienimmästäkin asiasta. Vaikka järki huutaa että "miksi sinä nyt siinä itket" silti en pysty tilanteelle mtn. Mitään parannuskeinoa tai estokeinoa minun kohdallani ei ole. Ainoastaan leikiksilasku on ainoa aseeni. Työpaikkahaastattelut pelottavat punastumisen vuoksi kovasti. Jos kärsit samasta, Otan osaa.

Äänestä

niin näin niin kuin miespuolisen kannalta se on äärimmäisen viehättävää, tietenkään tämä ei paljoa ilahduta kriittisessä tilanteessa ...

Äänestä
  • mun mies mulle, kun tässä yhtenä päivänä muisteltiin yli 5 vuoden takaisia tapahtumia, siis sitä tilannetta mistä kaikki alkoi. Olin kuulemma söpö, kun puna levisi kasvoille :) Avioliittovuosia tuli keväällä täyteen 4

    Äänestä

  • sanoi... kirjoitti:

    mun mies mulle, kun tässä yhtenä päivänä muisteltiin yli 5 vuoden takaisia tapahtumia, siis sitä tilannetta mistä kaikki alkoi. Olin kuulemma söpö, kun puna levisi kasvoille :) Avioliittovuosia tuli keväällä täyteen 4

    Hei minä olen punastellut aina,ja kävi niin ikävästi,että tälläinen jännitys punastuminen lopetti minun työn jota olin tehnyt parikymmentä vuotta.Olin kassalla ja minulle tuli sellaisia jännitys punastumiskohtauksia kaulakin meni ihan punaiseksi. Kokeilin hypnoosia pari kertaa ei auttanut,kukka tippoja ,luontaistuotteita mikään ei tehonnut.Lopulta nämä punastumiset haittasivat eläämää kassa jonassakin ja sosiaalisissa tilanteissa.Nyt olen siivoufirmalla töissä,mutta en ole tyytyväinen,kun tiedän ,että pystyn parempaan työhön.Minun olisi pitänyt mennä lääkäriin ja hakea apua,mutta en kehdannut työtovereillekkaan en voinut puhua tästä ongelmasta.Lähdin itseäni karkuun ja olen sitä katunut ja ollut tosi maassa annoin vakituisen hyvän paikan pois en pystynyt enään olemaan kiire aikoina kassalla.Nyt olen etsinyt muuta työtä saa nähdä saanko uutta tilaisuutta elämässäni,sillä siivous ei ole minun alaani olen todella tylsistynyt perhekkin on jo ihmeissään minun takia.

    Äänestä

  • huono onni elämässä kirjoitti:

    Hei minä olen punastellut aina,ja kävi niin ikävästi,että tälläinen jännitys punastuminen lopetti minun työn jota olin tehnyt parikymmentä vuotta.Olin kassalla ja minulle tuli sellaisia jännitys punastumiskohtauksia kaulakin meni ihan punaiseksi. Kokeilin hypnoosia pari kertaa ei auttanut,kukka tippoja ,luontaistuotteita mikään ei tehonnut.Lopulta nämä punastumiset haittasivat eläämää kassa jonassakin ja sosiaalisissa tilanteissa.Nyt olen siivoufirmalla töissä,mutta en ole tyytyväinen,kun tiedän ,että pystyn parempaan työhön.Minun olisi pitänyt mennä lääkäriin ja hakea apua,mutta en kehdannut työtovereillekkaan en voinut puhua tästä ongelmasta.Lähdin itseäni karkuun ja olen sitä katunut ja ollut tosi maassa annoin vakituisen hyvän paikan pois en pystynyt enään olemaan kiire aikoina kassalla.Nyt olen etsinyt muuta työtä saa nähdä saanko uutta tilaisuutta elämässäni,sillä siivous ei ole minun alaani olen todella tylsistynyt perhekkin on jo ihmeissään minun takia.

    Kotini oli pohjoisessa. Elettiin perheen ja uskovaisen suvun keskellä kuin sumpussa.
    Nämä taustat oli huono lähtökohta sopeutua työelämään ja yhteiskuntaan.

    Miehelle punastuminen on erityisen traumatisoivaa. Minusta tuli
    sosiaalisesti yhä rajoittumampi, nykyään erakkomainen, perheetön.

    Viinan läträyksen sain pois, mutta yksinäistä on polkuni kulkea.
    Yliherkkyyden kanssa pitää vaan etsiä itselle sopivia strategioita.

    Onhan niitä sopeutumisen ikkunoita itsekullakin. Mutta.
    Matkani päähän mä taivallan...

    Minulta arkuuteni ja itsetunnon puutteeni vei hyvän aviolittosenssin.
    Se perhe olisi tukenut. Sitä kadun. Antamistani pakeista tytölle alkoi alamäkeni.

    Äänestä

  • isompi haitta kirjoitti:

    Kotini oli pohjoisessa. Elettiin perheen ja uskovaisen suvun keskellä kuin sumpussa.
    Nämä taustat oli huono lähtökohta sopeutua työelämään ja yhteiskuntaan.

    Miehelle punastuminen on erityisen traumatisoivaa. Minusta tuli
    sosiaalisesti yhä rajoittumampi, nykyään erakkomainen, perheetön.

    Viinan läträyksen sain pois, mutta yksinäistä on polkuni kulkea.
    Yliherkkyyden kanssa pitää vaan etsiä itselle sopivia strategioita.

    Onhan niitä sopeutumisen ikkunoita itsekullakin. Mutta.
    Matkani päähän mä taivallan...

    Minulta arkuuteni ja itsetunnon puutteeni vei hyvän aviolittosenssin.
    Se perhe olisi tukenut. Sitä kadun. Antamistani pakeista tytölle alkoi alamäkeni.

    etten viitsi kommentoida tähän punastumisketjuun..."jos ihmisellä on asiat niin hyvin, että punastumisesta valittaa, niin kateeksi käy!", mutta kommentoin nyt kumminkin, kun alan uskoa, että ehkä joku oikeasti ahdistuu siitäkin asiasta.

    Olen siis nainen, ja todellakin pidän viehättävänä sitä, jos mies punastuu! Sehän on osoitus herkkyydestä, ja naiset pitävät herkkyydestä.

    Myös työelämässä moni mieskin punastelee esim. luentoa pitäessään, mutta ei tod. haittaa yhtään.

    Jos joku suhtautuu nuivasti toisen ihmisen punasteluun, on kyse yksinkertaisesti tämän nuivan yksilön luonneviasta ja ilkeydestä. Sellainen pitää jättää omaan arvoonsa.

    Sinä olet kuitenkin kärsinyt ahdistuksestasi niin pitkään, että ehkä sinun kannattaisi puhua tästä jollekin, niin saat asian käsiteltyä ja voit mennä elämässäsi eteenpäin. Tsemppiä!

    Äänestä

Kyllä minullakin on samoja oireita. Ei siinä tunnu auttavan mikään. Suurin haitta on kun epäillään juopoksi vaikka olen raitis.

Äänestä
  • Jos punastuminen käy ongelmaksi, ota yhteys lääkäriin. Useimmiten tutussa paikassa et punastele, töissä, juhlissa punastelet. Silloin on kyse jännittämisen eri muodoista. Ota yhteys lääkäriin ja ala selvittämään oikeaa lääkettä!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


minämoi kirjoitti:

Onko kellään punastumisesta tullut elämää haittaavaa tekijää ja onkohan siihen mitään hoitokeinoa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu