Miltä se tuntui? :/
siskonne/veljenne muuttaneet
kotoa pois
6772
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Veljeni lähtee kohta armeijaan ja en tiiä mitä mä teen,sillä veljeni on todella ihana ja aina jos mulla on huono päivä,niin veljeni osaa piristää muo ja eihän siinä pysty silloin möksäämään :)
Mulla on myös toinen isoveli mut onneks se on vielä kotona.Ennen me ei olla oltu kauheen hyvissä väleissä ja ollaan riidelty aika usein mut nykyään me ollaan onneks sovussa ja onhan sekin ihana
vaikeeta oli ekaks, kun tosi rakas isoveli muutti 200km päähän opiskeleen.. ainoo lohtu siinä oli että sain oman huoneen, mutta siellä itkin kyllä välillä itseni uneen katsellessani veljen vanhaa huonetta. sitten, en tiedä miksi, ehkä olin mustasukkainen, mutta vielä vaikeammaksi asia muuttui kun veli meni naimisiin. viime vuonna se lähti vaimonsa kanssa afrikkaan, onneks nyt vaan vuodeks, tulee syksyllä takasin. odotan.
Itsellä on 4 veljeä ja 1 sisko.
Kaikki muuttaneet pois kotoa.
Välillä tuntuu aika tyhjältä,
mutta kyllä sen kestää :).
Voihan sitä aina tietokoneen ja puhelimen välityksellä pitää yhteyttä, ja muutenkin nähdä toisiaan.
Molemmat kaks muutti pois (isosiskot). Ollaan tosi läheisiä. Ne on mun siskoja ja myös parhaita ystäviä. Molemmat muutti kauas. Kokoajan tosi ikävä. Yksinäinen olo. En ole tottunu :P
Mun isoveli muutti kesäloman alussa pois. Asutaan tampereella ja se muutti hesaan opiskeleen.
Ihanaa saada vihdoinkin oma iso huone ja tietokone, telkkari ja sen minijääkaappi omaan käytöön
Vanhempi veljeni lähti Jyväskylän luonnontieteelliseen yliopistoon opiskelemaan. Moni asia tuntuu nyt suorastaan merkityksettömältä, varsinkin kun tietää että hän ei ole tulossa pysyvästi kotiin enää koskaan. En olisi voinut edes kuvitella että voisi olla näin surullista käydä yksin saunassa ilman juttuseuraa tai keittää aamulla teevedet ilman että veli kysäisee jotakin.
Jäihän häneltä huone ja joitakin tavaroita tänne, mutta eivätpä ne paljoa lohduta... Myönnetään nyt vielä että kyynel nousee linssiin kun tästä kirjoittaa, vaikka poika olenkin.