Nyt on taas nämä "kriisit" käyty läpi ja vaikka Projekti-Lääkeloukku onkin nyt jäissä, niin kaikki on taas ihan hyvin muilta osin. Vieroitukseni etenee täysin suunnitelmien mukaan ja eilen kävin taas ultrassa ja kaikki se mitä sieltä voidaan tutkia, tutkittiin ja niiltä osin kaikki kunnossa.
Vaikka projektini on nyt virallisesti poissa kuvioista, niin edelleen minä ja ystäväni teemme yhteistyötä ja hänenkin vieroituksensa on viimeisimpien tietojeni mukaan ihan kohdallaan tai niin hyvin kun nyt olettaa voi. Helppoahan hänellä ei ole, mutta silti hän jaksaa sinnitellä. Voimme siis olla ylpeitä hänen saavutuksistaan.
Nyt minulla on raskausviikkoja kertynyt jo 27 5 ja jos siis synnytys tapahtuu ajallaan, niin lääke määräni on saatu silloin normaali tasolle, että leikkaukseni viivästyminen johti nyt siihen, etten kerkiä pääsemään panacodista kokonaan eroon, vaikka vähennys tahti on kolme kertaa nopeampi kuin mitä pitäisi, eli vierotusoireilta en saa päivänkään lomaa koko vierotuksen aikana, mutta pääasia on, että annos saadaan kuitenkin tarpeeksi alas ja vaikka en nollile pääsekkään niin se on minun nyt vaan hyväksyttävä, vaikka se harmittaakin suuresti. Toivoin niin kovasti, että aika riittäisi, mutta niin ei käynyt ja siihen täytyy sopeutua.
No kuitenkin, kaikki siis taas suht hyvin ja kiitos teille jotka jaksatte uskoa minuun ja kannustaa, sillä ilman teitä olisin viikko sitten ollut aivan valmis luovuttamaan, mutta teidän ja ystäväni ja läheisteni tuki saa minut aina vaan pyrkimään tarmokkaammin kohti päämäärääni: Lääke vapaata elämää. Ette uskokkaan kuinka paljon teistä kaikista onkaan minulle apua näinä vaikeina aikoina. Kiitos teille!
Vaikka projektini on nyt virallisesti poissa kuvioista, niin edelleen minä ja ystäväni teemme yhteistyötä ja hänenkin vieroituksensa on viimeisimpien tietojeni mukaan ihan kohdallaan tai niin hyvin kun nyt olettaa voi. Helppoahan hänellä ei ole, mutta silti hän jaksaa sinnitellä. Voimme siis olla ylpeitä hänen saavutuksistaan.
Nyt minulla on raskausviikkoja kertynyt jo 27 5 ja jos siis synnytys tapahtuu ajallaan, niin lääke määräni on saatu silloin normaali tasolle, että leikkaukseni viivästyminen johti nyt siihen, etten kerkiä pääsemään panacodista kokonaan eroon, vaikka vähennys tahti on kolme kertaa nopeampi kuin mitä pitäisi, eli vierotusoireilta en saa päivänkään lomaa koko vierotuksen aikana, mutta pääasia on, että annos saadaan kuitenkin tarpeeksi alas ja vaikka en nollile pääsekkään niin se on minun nyt vaan hyväksyttävä, vaikka se harmittaakin suuresti. Toivoin niin kovasti, että aika riittäisi, mutta niin ei käynyt ja siihen täytyy sopeutua.
No kuitenkin, kaikki siis taas suht hyvin ja kiitos teille jotka jaksatte uskoa minuun ja kannustaa, sillä ilman teitä olisin viikko sitten ollut aivan valmis luovuttamaan, mutta teidän ja ystäväni ja läheisteni tuki saa minut aina vaan pyrkimään tarmokkaammin kohti päämäärääni: Lääke vapaata elämää. Ette uskokkaan kuinka paljon teistä kaikista onkaan minulle apua näinä vaikeina aikoina. Kiitos teille!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiva kuulla, että olet voimissasi. Vieroitukseen varmaan liittyy näitä "kriisejä" ja hienoa että tästä selvisit. Ja hienoa myös että ultran tiimoilta kaikki ok. Jatka samaan malliin!!!
Olenkin jo muutaman kerran miettinyt, että mitä sinulle kuuluu! Upeeta, että kaikki on niin hyvin kun voi olla!
Edelleen toivotan sinulle ja vauvalle terveyttä ja hyvää vointia! Ja uskon siihen, että sinä tulet viettämään lääkevapaata elämää!
Paljon onnea ja voimia!