En löytänyt sopivampaa paikkaa, joten tänne.
Eräs sukulaisemme pitää tilapäissijoitusta muutamalle lapsille, ts. lomia ja viikonloppuja. Mutta itseäni häiritsee, että olemme saaneet tietää mm. yhden lapsen äidin alkoholiongelmasta yms. asioita ja kaikennäköistä muutakin lasten perhe-elämästä. Ottavat niitä oma-alotteisesti puheeksi. Ei kai ne meille kuulu? Tämä suku kun on sellaista, että jos asiasta huomauttaa, niin suuttuvat. Joten olen sitten vähän rivien välistä sanonut asiasta, esim. kun he alkavat puhua että lapsi on taas kaksi viikkoa aiotun yhden sijaan, niin ennenkuin jatkavat tokaissut "Juu, se on varmaan joskus raskasta ulkopuolisille kun ei saa kertoa miksi loma jatkuu". Tuostakin jo vähän vedettiin herneitä nokkaan. Nyt sitten eivät minun kuullen hirveästi puhu, onneksi, mutta kyllä tuo puoliso tuntuu tietävän kaikenlaista ja raportoi, sitten hälle sanon tuosta vaitiolosta, mutta ei se taidan mennä eteenpäin. Suorat sanat katkaisee välit, eikä viitsis kun on tuolle muulle perheelle tärkeitä ihmisiä.
Eräs sukulaisemme pitää tilapäissijoitusta muutamalle lapsille, ts. lomia ja viikonloppuja. Mutta itseäni häiritsee, että olemme saaneet tietää mm. yhden lapsen äidin alkoholiongelmasta yms. asioita ja kaikennäköistä muutakin lasten perhe-elämästä. Ottavat niitä oma-alotteisesti puheeksi. Ei kai ne meille kuulu? Tämä suku kun on sellaista, että jos asiasta huomauttaa, niin suuttuvat. Joten olen sitten vähän rivien välistä sanonut asiasta, esim. kun he alkavat puhua että lapsi on taas kaksi viikkoa aiotun yhden sijaan, niin ennenkuin jatkavat tokaissut "Juu, se on varmaan joskus raskasta ulkopuolisille kun ei saa kertoa miksi loma jatkuu". Tuostakin jo vähän vedettiin herneitä nokkaan. Nyt sitten eivät minun kuullen hirveästi puhu, onneksi, mutta kyllä tuo puoliso tuntuu tietävän kaikenlaista ja raportoi, sitten hälle sanon tuosta vaitiolosta, mutta ei se taidan mennä eteenpäin. Suorat sanat katkaisee välit, eikä viitsis kun on tuolle muulle perheelle tärkeitä ihmisiä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
itsekkin syyllistyn joskus sanomaan jotain mitä ei pitäisi muille sanoa,mutta tuntemattomille en kerro mitään.Kun minulta udellaan miksi lapset ovat meillä kerron toki että ovat meillä,koska olemmme tukiperhe jne.en kerro lasten omaisista!
Mutta tiedän tunteen kun kuulee juttuja muilta ja tietää että niitä ei pitäisi kertoa eteenpäin.
Mutta tilanne on vaikea jos toinen loukkaantuu,suuttuu..
Jos se kertoo tosi paljastavia juttuja tai avoimesti on siitä sanottava sille,suutuu tai ei.
Sillä vaitiolovelvollisuus on tärkeä juttu!
Jos tiedät minkä kautta lapset on heillä,tai minkä kunnsn sos.kautta,ota yhteyttä sinne,pyydä että saat olla "nimetön"ja kerro huolesi!
Sillon sos.työntekijä voi ottaa puheeksi vaitiolovelvollisuuden ja muistuttaa tuttuasi sillä.
Jos tämä tuttu jatkaa puheitaan,on isoriski että jää niistä ns.kiinni,sitten se onkin hänen kannaltaan paljon nolompi ja vakavampi asia.
On inhimmillistä että haluaa jakaa huoliaan tai että ei huomaakaan että joskus juttelee liikoja...mutta työnohjaus on se oikea paikka jossa purkaa huoliaan ja saa jutella avoimesti!
Ei lasten vanhempien asiolla saa juoruilla.
Minä teen ehkä siinä väärin,mutta minä puhun parhaalle ystävälleni,mutta tiedän jo pitkän ystävyyden kokemuksella ettei hän jatka kuulemaansa kellekkään.
Kiitos sinulle. En tosiaan haluaisi hankaluuksiakaan, sillä he ovat todella hyvä sijaisperhe ja lapset viihtyvät, lörppöjä vain. Tiedän, että noista perheistä on täällä päin pulaa. Erityisesti minua häiritsee, kun itsekin olen ollut sellaisissa töissä, missä ei saa lörpötellä ja yksi noista vanhemmista on entistä asiakaskuntaani. No tämän sain tietää tuon lörpöttelyn kautta, en toki kertonut omia tietojani mitään.
Meillä lapset puhuvat/kertovat hyvin avoimesti, miksi he asuvat meillä ja mitä ent. kotona on tehty.
Voivat esimerkiksi kaupan kassalle alkaa kertomaan. Olen hienovaraisesti yrittänyt kertoa heille, ettei vieraat ihmiset välttämättä ymmärrä näitä asioita eikä varmaankaan halua kuulla. Se ei auta!
Kaikille koulussa ensimmäisenä päivänä, kun saa kertoa itsestään, kerrotaan kaikki tausta.
Väkivallanteot, nälän näkemiset ym
On eri asia, jos lapset itse kertovat asioistaan kuin jos sijaisvanhempi tekee sen. Ehkä ei lapsiakaan kannata kannustaa ihan kaikille vastaantulijoille kaikkea kertomaan, mutta heillä ei kuitenkaan ole sellaista vaitiolovelvollisuutta kuin sijaisvanhemmalla. Jollekin lapselle avoimuus voi olla myös kyky selviytyä asioista ja periaatteessahan se ei ole huono asia.
etteivät kertoisi kaikkea koulun alkaessa, koska siinä voi olla otollinen aines kiusaamisen aloittamiseksi.
Lapsi on avoin ja viaton luonnostaan, mutta hän ei vielä osaa käsittää, kenelle kannattaa olla avoin?
Hyväksikäytön mahdollisuus piilee lähes jokaisen sanan takana sitten kun tutustutaan koulussa paremmin ja uskalletaan purkaa asioita.
Alussahan kaikki lapset ovat ihania "enkeleitä".
Ihmiset ovat varsinkin tänä päivänä susia toisilleen.
Neuvo vielä lapsia, kenelle puhutaan mitkäkin asiat?
Ole itse se vahva aikuinen, joka ottaa vastaan ja ymmärtää.
Mutta hämmästyneenä ihmettelen, voiko sijoitetun lapsen taustassa olla jopa nälän näkemistä???
Olen ollut vastaan sijoitustoimintaa, mutta jos tällaiseen lasten kohteluun omassa perheessä törmää, on päivän selvää että lapsi on saatava pois ja turvaan. Käsittämätöntä??
Soita paikalliseen sosiaalitoimistoon, jos he ovat osallisia sijoituksissa.
Sano myös tälle naiselle suoraan, että hän on VAITIOLOVELVOLLINEN! Älä välitä suuttumisista ym. lapsellisesta touhusta.
Vaitiolovelvollisuus menee aina kaiken muun edelle!!!
Omassa tilanteessani oli kerrottu myös valheita.
Lapseni silloisen sijaispaikan naapuri oli töissä kotikaupungissani.
Keksin kysellä häneltä vähän, kuinka lastani ja muita siellä kohdellaan.
Lasten tilanne suht´hyvä, mutta meistä vanhemmista oli karmeaa juttua.
Lapsen isä oli suurin piirtein "katuojassa" ja minulla mitä suurempia ongelmia.
Naapurin huuli pyöristyi, kun hän näki minut työssäkäyvänä ihmisenä ja kerroin lapsen isän ammatin??
Joten, tee heti loppu juoruista. Jos et muuta ilmoituspaikkaa keksi, ilmoita paikalliselle poliisille. Kerro, että vaitiolovelvollisuutta rikotaan törkeästi.
Siihen on puututtava! Se on rikos, ainakin tietyissä ammateissa!
Sijaisvanhempana oleminen on monesti hyvin yksinäistä puuhaa, vertaisia on vähän eikä heistäkään aina tiedä. Ulkopuolisille ei voi asioista puhua eikä sisälläkään jaksaisi aina kaikkea kantaa. Vaikea paikka. Ehkä tuttavasi on väsynyt. Tarvitsisi työnohjausta tai vertaistukea. Ehdota hänelle, että hän puhuisi sosiaalityöntekijälle, voisiko tämä järjestää sijaisvanhempien ryhmiä ja voisihan ystäväsikin perustaa lähialueensa sijaisvanhemmista tukiryhmän, jossa voisi avoimesti keskustella asioista ja jakaa murheita.