Kävelin metsässä olevalla tiellä. Ihastuksen kohteeni oli jossakin metsässä, kai jonkin naisen kanssa, en nähnyt heitä.
Samalla naisella oli hevosia ja ongelmia niiden kanssa, ei pitänyt niistä huolta tms. Käsittelin (kirjoitimme) jossain rakennuksessa (ikkunoita) miespuolisen ex-koulukaverini kanssa papereita, jotka liittyivät hevos-naiseen. Olin ensin korkeammalla (pudotus alaspäin, vähän pelkäsin), mutta laskeuduin alemmas ja piti kai ommella ompelukoneellakin.
Sitten näin ikkunasta: iso miesjoukko juoksi ja tummansinipukuinen poliisi heidän jäljessään (seisoi). Käskin koulukaverini katsoa ulos !
Pian rakennuksessakin oli joku uhkaava mies (kullanvärinen piikki kädessä), mutta myöskin poliisi, joka huusi mulle ja koulukaverille: Menkää alas (= lattialle turvaan) !!
Menin matalalla olleen hyllyn alle, mutta ajattelin, että ois pitänyt mennä vessaan piiloon. Uhkaava mies katsoi mua ja tähtäsi piikillä, silloin poliisi huusi: "(Etunimeni a) ei saa !" (Tarkoitti, mua ei saa tuhota.)
Nousin hyllyn alta. Pöydällä oli pari lasia, joissa alkoholia, ehkä siideriä. Otin lasin ja heitin pariin-kolmeen otteeseen juoman mua uhanneen miehen (kaljuuntunut, ehkä silmälasit) silmille ja siihen ukko jämähti !! Poliisilla oli kädessä vanhanaikainen jalallinen lasi, jossa punaista alkoholia (ehkä viiniä) vähän jäljellä, en muista varmasti heittikö hänkin sen juoman miehen silmille ? En tiedä, oliko poliisi juonut itse lasista punaisen juoman ensin ?
Samalla naisella oli hevosia ja ongelmia niiden kanssa, ei pitänyt niistä huolta tms. Käsittelin (kirjoitimme) jossain rakennuksessa (ikkunoita) miespuolisen ex-koulukaverini kanssa papereita, jotka liittyivät hevos-naiseen. Olin ensin korkeammalla (pudotus alaspäin, vähän pelkäsin), mutta laskeuduin alemmas ja piti kai ommella ompelukoneellakin.
Sitten näin ikkunasta: iso miesjoukko juoksi ja tummansinipukuinen poliisi heidän jäljessään (seisoi). Käskin koulukaverini katsoa ulos !
Pian rakennuksessakin oli joku uhkaava mies (kullanvärinen piikki kädessä), mutta myöskin poliisi, joka huusi mulle ja koulukaverille: Menkää alas (= lattialle turvaan) !!
Menin matalalla olleen hyllyn alle, mutta ajattelin, että ois pitänyt mennä vessaan piiloon. Uhkaava mies katsoi mua ja tähtäsi piikillä, silloin poliisi huusi: "(Etunimeni a) ei saa !" (Tarkoitti, mua ei saa tuhota.)
Nousin hyllyn alta. Pöydällä oli pari lasia, joissa alkoholia, ehkä siideriä. Otin lasin ja heitin pariin-kolmeen otteeseen juoman mua uhanneen miehen (kaljuuntunut, ehkä silmälasit) silmille ja siihen ukko jämähti !! Poliisilla oli kädessä vanhanaikainen jalallinen lasi, jossa punaista alkoholia (ehkä viiniä) vähän jäljellä, en muista varmasti heittikö hänkin sen juoman miehen silmille ? En tiedä, oliko poliisi juonut itse lasista punaisen juoman ensin ?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Muistan, ajattelin unessa, miten ihastuksen kohde on "sotkeentunut" hevos-naiseen, jolla on ongelmia.
Uni kertoo seksuaalisista miesvoimista, joita tulisi käsitellä, koska sen kohtaamisen kanssa sinulle voi olla ongelmia.
Ompelukone on seksuaalinen symboli, käyhän siinä neula edestakain.
Poliisi kuvaa omaatuntoasi, koet ehkä syyllisyyttä seksualisuudesta.
Uhkaava mies kultaisine piikeineen on uhkaava seksuaalinen symboli. pelkäät ehkä miehistä seksuaalienergiaa, koska piilouduit. Koska mies, jolle heitit alkoholit silmille, olikin vanha ja kaljuuntunut, energiansa jo menettänyt mies, voisi nämä syyllisyyden tunteet tulla jo kaukaa lapsuudesta oman isän käyttäytymisestä, josta olet saanut kuvan miehisen energian pelottavuudesta. Isä kun on se naisen ensi rakkaus ja jos siitä on huonoja kokemuksia voi miehen kohtaaminen aikuisenakin olla vaikeaa ja pelottavaakin alitajuisesti.
Kiitos :)
Isäni saattoi käyttää minua lapsena hyväkseen.
Olen ollut sen verran pieni, etten ole tajunnut, mutta yhden kerran muistan, kun hän kosketteli minua "sieltä". Oletettavasti juuri isän käytöksestä johtuen minun on vähän vaikea harrastaa seksiä kenenkään kanssa, vaikka halu-aisinkin (ihastuksen kohteeni kanssa).
Toisaalta minua pelottaa seksi ja toisaalta houkuttaa, ristiriitaista siis.
Haluan saavuttaa ihastuksen itselleni, vaikka toisaalta pelkään lähempää suhdetta mieheen. En tiedä, miten onnistuisin seurustelussa. Käsittääkseni hänelläkin on jonkinlaisia pelkoja lähempään suhteeseen naisen kanssa, eikä ole koskaan seurustellut vakavasti.
Jos sinulla on vaikeita lapsuuden kokemuksia suhteessa isääsi ja hankalaa ja pelottavaa sen takia solmia suhteita nyt vanhempana mieheen, suosittelisin, että kävisit jonkun ammattiauttajan kanssa juttelemassa ahdistuksistasi ja peloistasi. Se voisi tuoda apua sinulle, että vapautuisit naisena ja löytäisit tasapainon ja rauhan elämääsi. Tämä unien tulkinta varmasti myös auttaa, mutta voi nostaa pintaan vaikeita asioita liikaakin ja liian nopeasti. Terapeutilla on paremmat keinot käsitellä kanssasi vaikeita asioita kuin minulla unientulkitsijana, voin vain nostaa vaikeita asioita esiin, joita näkyy unissasi, mutta en pysty käsittelemään niitä kanssasi. Siinä asiassa voit olla liian yksin. Voimia sinulle, nämä asiat ovat vaikeita ja ovat haavoitaneet sinua ehkä syvältä. Nämä ovat kuitenkin asioita joista tulee puhua, muuten elämämme voi olla todella vaikeaa suhteessa itseen ja suhteen solmiminen voi olla vaikeaa. Älä jää kärsimään ikäviä lapsuuskokemuksiasi yksin vaan puhu niistä jollekin joka osaa availla solmuja kanssasi.
Olin naisten tasavuosi-terveystarkastuksessa.
Otin terveydenhoitajan (tuttu mulle) kanssa puheeksi isäni mahdollisen hyväksikäytön, joka tapahtui ollessani lapsi.
Terveydenhoitaja vaikutti uteliaalta, mutta totesi vain :"Ei pelkkä isäsi koskettelu ole Sinuun mitään traumaa jättänyt, sitähän oli vain yksi kerta!"
Tuntui: hän ei ottanut asiaa todesta, mutta halusi silti udella asioitani. Jos olisin tiennyt edeltä, millainen hän on työssään, en olisi mennyt hänelle. Tuntemattomalle on kyllä helpompi kertoa kuin tutulle.
Omalääkärilläni (mies) kävin muista syistä, mutta siellä en ottanut hyväksikäyttöä puheeksi, koska oli liian kiire.
Nämä ovat niin arkoja asioita, että on ikävää, että tuttu terveydenhoitaja vähätteli kertomaasi. Kyllä yksikin kerta on todella väärin sinua kohtaan. Sinun kannattaisi mennä juttelemaan jollekin asiantuntijalle, siis psykologille tai mielenterveyshoitajalle. Tällainen muisto luo varmasti synkän varjon naiseuteesi, ja olet silloin ollut lapsi, joka ei ole ymmärtänyt asiaa vääräksi, ja olet voinut tuntea siitä syyllisyyttä silloin, koska olet vaistonnut että se, mitä isä tekee, ei ole kuitenkaan oikein. lapsi ei osaa tunnistaa, mikä on oikein ja mikä väärin ja siksi voi tuntea itsensä vialliseki ja syyliseksikin väärinkäytöksen takia. Tämä "viallien olo" voi kulkea mukana koko elämän, epämääräisenä pahana olona, jos siitä ei voi puhua ymmärtävälle ihmiselle ja se asia jää käsittelemättä. Isäsi on tehnyt väärin ja ei ole kunnioittanut sinua. Se ei kuitenkaan ole sinun vikasi. Sinä olet tuntenut itsesi sitten likaiseksi ja vialliseksi, siksi aikuisena voi olla vaikea rakastaa itseään, koska "viallisuus" ja syyllisyys on voinut muodostua osaksi minuutta. Se on valtava taakka, joka ei voi olla vaikuttamatta naiseuteesi ja suhteisiisi miehiin, joissa ehkä alitauisesti näet pelottavan isäsi. Seksuaalisuuden, joka on tuntunut likaiselta silloin, on pohjana naiseutellesi nyt, siksi sinulla voi olla ristiriita näissä asioissa nyt. Toivotan sinulle rohkeutta hakeutua ammattiauttajelle juttelemaan tilanteestasi. Sinne meno ei ole heikkoutta vaan vahvuutta. Olet rohkea, jos uskallat ja olet jo uskaltanutkin puhua asiasta, mutta valitettavasti kohde oli väärä:(
Se on kyllä harmi, että terveydenhoitaja oli niin ymmärtämätön. Ota uusi askel ja hae apua paremmalta taholta, se on tie eheäksi tulemisen tiellä.
Terveydenhoitaja on yli 50-v. ja perheellinen, jotenka luulisi olevan jo elämänkokemustakin sen verran, että osaisi suhtautua asiallisesti manitsemaani ongelmaan.
Isäni on psyykkisesti sairas, joten saattaa olla, ettei hän ole täysin tajunnut tehneensä väärin minua kohtaan lapsena. Mutta silti hänen ei olisi pitänyt tehdä niin.
Aiemmin en ole puhunut asiasta kenellekään, paitsi nyt vasta kesällä kerroin ensin hyvälle ystävättärelleni (hän ymmärsi), sitten terveydenhoitajalle ja nyt täällä.
Äidilleni en ole uskaltanut puhua, koska oletan, ettei hän uskoisi ja ilmeisesti vetoaisi isän sairauteen. Mutta sairautta insestikin on !
Isäni on lähes koko ikäni ollut minulle aika ilkeä, haukkunut milloin mistäkin. Nykyään teen niin, etten puhu hänen kanssaan mitään ellei ole aivan pakko. Vaikka toimin niin, silti hän saattaa yllättäen ruveta haukkumaan minua ! Kaikkein pahimmalta on tuntunut se, kun hän haukkuu minua huoraksi, vaikken todellakaan sellainen ole, koska en harrasta ns. yhden yön juttuja ! Hänen mielestään minä en koskaan tule saamaan itselleni miestä, koska olen kuulemma maannut kaikkien kanssa !
Aiemmin en oikein osannut edes ajatella, että isäni hyväksikäyttö oletettavasti vaikutti siihen, etten ole pystynyt luomaan suhdetta mieheen/miehiin. En ole koskaan seurustellut, enkä tiedä, kykenisinkö edes siihen.
Sitäkään en osannut ajatella, että isäni käytös minua kohtaan voisi olla vaikuttanut siihen, etten pidä hänestä.
Isälläsi ei ole sitten näköjään muita keinoja "käsitellä naisia" kuin halveksunta, ja halveksii itse asiassa omaa itseään. Halveksunta kohdistuu naisiin (haukkuu huoraksi esim.) ja on käyttänyt hyväkseen eli on tunteeton (on esineellistänyt siis jopa lapsen), ei hän hyväksy omia tunteitaan eikä heikkoutta itsessään (omaa feminiinistä puoltaan) ja ei siten toisissakaan. Viinalla on käsitelty ahdistukset ja syyllisyyden tunteet ja naista haukkumalla osittaa, että on itse heikko (Henkisesti heikko, sairas). Tunteensa, itsensä ja heikkoutensa hyväskyvä ihminen ei koe tarvetta puuttua toisen elämään, hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on. Koitaa korottaa omaa arvoaan ja itseään haukkumalla ja väheksymällä ja mustamaalaamalla toisia. Omat pahat teot ja ahdistukset kuittaa näin, tyyliin toiset on vain viallisia ei hän, hän kun ei osaa muita keinoja.
Älä yritä enää miellyttää häntä. Sekin, että koitat olla puhumatta hänelle ja näin ehkä suututtamatta häntä, on sitä. Et koskaan voi miellyttää häntä. Sairasta ihmistä ei voi miellyttää. Hän löyttää aina vian toisessa vakka olisit kuinka päin. Ota häneen siis etäsisyyttä sekä fyysisesti ja henkisesti. Ala itse itsesi rakastavaksi vanhemmaksi, kun et sitä ole omilta vanhemmistäsi, ainkaan isältä saanut. Näe se aito ja alkuperäinen sisinpäsi joka olet, sisäinen lapsesi. Rakasta sitä ja sano sille usein kuinka rakastat sitä ja hyväksyt ja arvostat sitä juuri sellaisena kuin se on. Anna anteeksi itsellesi eli ole armollinen itsellesi vaikka toiset eivät olisikaan. Oma arvo ei ole toisten silmissä vaan omissa sielun silmissäsi. Älä enää välitä vaikka toiset eivät rakastaisikaan sinua (heillä ei ole rakkauden kykyä, koska eivät rakasta itseään), oma rakkautesi itseäsi kohtaan on tärkeintä. Kehoittaisin sinua lukemaan kirjoja läheisriippuvuudesta ja sisäisestä lapsesta. Kaksi hyvää kirjaa ainakin löytyy kirjastosta: Tommy Hellstenin Virtahepo olohuoneessa sekä hänen toinen kirjansa nimeltään Elämän lapsi:vastuulliseen aikuisuuteen. Voimia ja rakkautta sinulle.
Kiitoksia Nukkumaijatar, kun olet jaksanut lukea ja kommentoida !
Isäni joi nuorempana (vaikka oli psyykelääkkeetkin) ja vanhemmallakin iällä aika lailla ja joisi vieläkin, jos saisi mahdollisuuden. Onneksi hän asuu kaukana Alkosta ja ruokakauppakaan ei ole lähellä.
Äitiäni isä on haukkunut lähes koko avioliiton (yli 40 vuotta) ajan. Juuri hiljattain isä huusi äidille, että tämä on mielisairas ja joutuu hoitoon - mutta hän itse onkin terve ! Äitikin on psyyke-sairas, mutta pysyy lääkkeillä kunnossa. Oletettavasti isäkin pysyisi, mutta kun ei aina ota lääkkeitään oikein.
Veljeäni isä ei tosiaankaan hauku koskaan ja vieläpä ylistää tämän vaimoa ! Veljeni ex-kihlattu kyllä on tullut takanapäin haukutuksi isäni toimesta heidän suhteensa päätyttyä.
Veljeäni isä on aina suosinut ja kehunut. Olen ajatellut sen johtuvan siitä, kun ennen vanhaan ajateltiin, että pojat ovat parempia kuin tytöt.
-Tuttava-nainen sanoi mulle: Se on tytön kohtalo.
-Sanoin: Olkoon sitten kohtalo, mutta se ei ole oikein ja tasapuolista, että syrjitään !
Juuri siksi olen puhumaton isälle, koska olen koettanut sillä tavoin estää sen, ettei hän ala haukkua minua. Mutta ei se sitten olekaan hyvä keino.
Varmaankin siksi(kin), kun isä on minua aina haukkunut (jo lapsena mm. ulkonäöstä), minulla on huono itsetunto.
Äitini luki taannoin Hellstenin "Virtahepo olohuoneessa"-teoksen ja itsekin silmäilin sitä.
Täytyypä hommata se kirjastosta.