on hankala tunnistaa itseään.
Kirjoitan tämän tänne,jos joku tunnistaisi tästä nyt jotain...
Olen syntynyt naiseksi.
Jo lapsena tunsin vetoa kumpaankin sukupuoleen.
Myöhemmin seurustelin niin miesten kuin naistenkin kanssa, ja koin että kaipaan kumppania joka olisi sekä mies että nainen, yhtä aikaa, enemmän tai vähemmän..
Niihin aikoihin aloin huomata itsessäni samoja piirteitä. En koe itseäni naiseksi enkä mieheksi, vaan niiden sekoitukseksi, ja minusta on hyvin hankalaa, kun olen fyysisesti vain nainen.
Nuorempana pukeuduin enimmäkseen poikamaisesti, mutta vanhemmiten hyvin naisellisesti, enkä koe vaatteitä itselleni ongelmaksi. niin miesten kuin naistenkaan.. Käytän molempien vaatteita.
On hyvin hankala selittää tätä, ja todettakoon, että psykiatri ei ainkaan äkkiseltään löytänyt mitään huolestuttavaa, mutta ei osannut sanoa, onko tämä jotakin ohimenevää vai onko tämä välivaihe jompaan kumpaan painottumiselle..
Kaikesta avusta olisin kiitollinen.
Kirjoitan tämän tänne,jos joku tunnistaisi tästä nyt jotain...
Olen syntynyt naiseksi.
Jo lapsena tunsin vetoa kumpaankin sukupuoleen.
Myöhemmin seurustelin niin miesten kuin naistenkin kanssa, ja koin että kaipaan kumppania joka olisi sekä mies että nainen, yhtä aikaa, enemmän tai vähemmän..
Niihin aikoihin aloin huomata itsessäni samoja piirteitä. En koe itseäni naiseksi enkä mieheksi, vaan niiden sekoitukseksi, ja minusta on hyvin hankalaa, kun olen fyysisesti vain nainen.
Nuorempana pukeuduin enimmäkseen poikamaisesti, mutta vanhemmiten hyvin naisellisesti, enkä koe vaatteitä itselleni ongelmaksi. niin miesten kuin naistenkaan.. Käytän molempien vaatteita.
On hyvin hankala selittää tätä, ja todettakoon, että psykiatri ei ainkaan äkkiseltään löytänyt mitään huolestuttavaa, mutta ei osannut sanoa, onko tämä jotakin ohimenevää vai onko tämä välivaihe jompaan kumpaan painottumiselle..
Kaikesta avusta olisin kiitollinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
>Jo lapsena tunsin vetoa kumpaankin sukupuoleen.
Tuota kutsutaan yleisesti bi-seksuaalisuudeksi. Sillä ei ole mitään erityistä tekemistä sukupuolisen suuntaumisen kanssa.
,mutta jos luit eteenpäin, en määrittele itseäni enää bisseksi, sillä miehet tai naiset "erikseen" eivät minua kiinnosta.
Tuon viestisi perusteella tuntuisi että voisit olla biseksuaali transgender. Asiaa voisi tutkiskella mielessään tältä pohjalta eikä luokitella itseään mihinkään sukupuoleen. Jos tilanne varmentuu omassa mielessä, diagnoosikin on nykyisin mahdollinen, muutama ihminen on jo sellaisen saanut. Silloin on myös mahdollisuus saada joitakin hoitoja joilla saavuttaa kohtalaisesti fyysisestikin sukupuolettoman tilan jos tämä kiinnostaa. Seurustelusta kiinnostuneen shemalen löytäminen Suomesta voi olla vaikeaa.
kiitosta.
Eilen luinkin hieman tuosta tg- asiasta.
En oikeen saanut siitä tolkkua, kun se on niin laaja-alainen.
Mitä tarkotit tuolla sukupuolettomalla, fyysisesti?
Jos käyt transtutkimukset ja saat transgenderdiagnoosin, on mahdollisuus saada joitakin hoitoja. Esimerkiksi tapaukessasi rinnat voidaan poistaa jos ne tuntuu häiritseviltä. Myös hormonihoitoa testosteronilla on mahdollista saada.
vais niin.. Pitää tuumia tuota.. Olen jo muiden syiden takia jonossa rintojen pienennysleikkaukseen, ja toivonkin niistä semmoisia ultrapieniä, mutta en halua rintojani kokonaankaan pois.
En ainakaan nyt.
F64.0 on transsukupuolisuus, mutta millainen on tuo mainitsemasi tg-diagnoosi on ?
"En koe itseäni naiseksi enkä mieheksi, vaan niiden sekoitukseksi, ja minusta on hyvin hankalaa, kun olen fyysisesti vain nainen."
Minulla on samanlaista -olen 16-vuotias poika -, sillä koen itseni sekoitukseksi, mutta olen kuitenkin enemmän nainen; koen, että minulla on naisen sielu. Haluan näyttää feminiiniseltä: ajelen sääret, en siedä itselläni viiksiä, olen pitänyt hiuksiani mahdollisimman pitkinä -vaikka ne on aina pakotettu leikkaamaan "pojan hiuksiksi"- Olen aina ollut sellainen tyttöpoika, mikä herättää ikäisteni joukossa närää. Kuitenkaan en halua luopua miehen sukupuolielimistäni, enkä koe tarvitsevani naisen rintoja, vaikka huolisin kyllä muuten isommmat rinnat.
Seksuaalisesti olen suuntautunut miehiin; olen homo. Naisista en yleensä kiinnostu seksuaalisesti, mutta kun katselen heitä haluaisin olla naisellinen niin kuin he; Kasvot ovat se ratkaiseva osa.
Olen mieltänyt, että olen transgender. Mutta en tiedä mikä olen: transgender, femme, androgyyni, feminiiniandrogyyni? Osaisiko joku teistä neuvoa?
MM.tämä kaikki ahdistaa minua. Sivusin asiaa keskustelussa: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000019&conference=706&posting=22000000018061785
"F64.0 on transsukupuolisuus, mutta millainen on tuo mainitsemasi tg-diagnoosi on ?"
Transgenderdiagnoosi on annettu ICD-koodilla F 64.8, joten sen tarkempaa tietoa ei ole tuolla luokituksessakaan.
"Seksuaalisesti olen suuntautunut miehiin; olen homo. Naisista en yleensä kiinnostu seksuaalisesti, mutta kun katselen heitä haluaisin olla naisellinen niin kuin he; Kasvot ovat se ratkaiseva osa."
Kummastelin itseäni kun vielä elin miesroolissa, tunsin mielihaluja miehiä kohtaan, mutta totesin vain itselleni etten ole homo. No nythän tilanne on varmentunut, kun koen olevani hetero nainen. Katselin aikoinaan naisia vain esimerkkeinä, halusin olla samanlainen, seksuaalista vetoa en heihin tuntenut.
Kunhan "tunnustat" itsellesi tosiaan olevasi vaikkapa transgender ja elät sen mukaisesti, uskon että ahdistuksesi häviää kun etsintä on lopussa.
Vaikka en tässä vastaakaan itse peruskysymykseesi, halusin kuitenkin kirjoitella sinulle, koska sanoit mm.
”…koin että kaipaan kumppania joka olisi sekä mies että nainen, yhtä aikaa, enemmän tai vähemmän..”
Itse olen nimittäin osa-aika ja tyttöilijä. Joskus täysin miehen roolissa, joskus taas alla jotain naisellista ja joskus vähän enemmänkin. Kaipaan suhdetta (ei siis pelkkää meilailua tai vain pelkkää yhdesäoloa) naisen kanssa (miel. naisellisessa roolissaankin viihtyvä olisi tietty erityisesti mieleen).
Jos kiinnostaa, meilaathan ja jutellaan sitten lisää.
kiitos ideasta, mutta vaatteet ei ole minulle se itse ajatus.
Minulla on tiittejä ystävänä, niin miehiä kuin naisiakin, mutta nainen miehen vaatteissa on "vain" nainen miehen vaatteissa ja toisin päin. Son ihan jees, mutta ei ihan sitä mitä haen.
Seksuaalinen suuntautumiseni on enemmän ihmiseen joka on fyysisesti mies ja nainen.. olkoon "alkuperäinen" fysiologia sitten miehen tai naisen, tai sitten henkilöön joka on syntynyt sellaiseksi, sillä niin väliä...
: )
Tosin en osaa auttaa mitenkään, kun en osaa auttaa itseänikään, samassa tilanteessa :-)
Olen syntynyt naiseksi, lapsesta asti tuntenut olevani enemmän poika kuin tyttö, mutta en kuitenkaan ole "kärsinyt" tilanteesta niin paljon, että olisin koskaan tosissani harkinnut hoitoja, leikkauksesta puhumattakaan.
Joskus kauan sitten yritin tunkea itseni johonkin kategoriaan, mutta siitä seurasi ahdistus, kun sitä ei löytynyt. Kun ei ole oikein mitään ja kuitenkin on samaan aikaan montaa asiaa, tai vuorotellen. Nyt sitä on oppinut olemaan tällainen, ilman sen kummempia lokeroita.
Ulkopuolisuuden tuntemukset ovat hyvin yleisiä ja oma maailma, oma rauha hyvin tärkeitä.
Viestisi on sen verran mielenkiintoinen, että en pystynyt vain lukemaan vaan on pakko ottaa osaa keskusteluun. Enpä tiedä onko "mies naisen vaatteissa vain mies naisen vaatteissa". Olen biseksuaali (tuo kai on oikea nimitys, vaikka en kategorioista pidäkään) nainen ja seurustellut vuosia naisten kanssa, mutta jotenkin kuitenkin tuntui että kaikki ei ollut kohdallaan, en ollut täysin onnellinen parisuhteissani. Kaipasin aina jotain...
Olen tutustunut tranvestiittiin, tutustumisen lisäksi ihastunut ja kai pian rakastumassakin häneen. Hän tarjoaa minulle sen mitä olen kaivannut, hänessä on sopivasti sekä miestä että naista. Hän on minulle unelmien täyttymys.
jos löytää elämäänsä täyttymyksen. :)
En tietenkään tarkoittanut että asia on kaikille niin, mutt minulle se on.
En näe vaatteita ensisijaisena ihmistä katsottaessa, sitä on hankala selittää.
Kaipaan ,että ilman vaatteita niin itse kuin kumppanini olisi jonkinasteinen sekoitus.. transformaatio, yhteensulautuminen.. ehkäpä siten voin kokea parisuhteessa kokonaisuutta, jos molemmat puolikkaani löytävät itselleen sopivat puolikkaat.. : )
Minusta tuntuu että aika pitkälti kuitenkin ymmärrän mitä tarkoitat sillä että kaipaat molempia sukupuolia. Kirjoitan että kuitenkin ymmärrän, sillä kirjoitinhan itse vähän eri asiasta ja eri näkökulmasta.
Vaatteet ei ole se pääasia minulle transvetismissa. Vaatteet ei ole syynä siihen miksi monet transvestiitit ovat minusta aivan upeita, niin ulkoisesti kuin muutenkin. He ovat sekoitus sekä naiseutta että mieheyttä, niin käytöksessä kuin muutenkin. Yksinkertaisesti sanottuna minusta kauneimmat ja vetoavimmat naiset ovat miehiä.
Minua kiehtoo myös androgyynisyys. Se että ihmisen ensi kerran tavatessa miettii hetken tai toisenkin että onko hän nainen vai mies. Yhtä naispuolista kumppaniani puolitutut luulivat usein mieheksi ulkonäön perusteella, en asiaa lähtenyt koskaan "oikaisemaan".
Itse olen hyvinkin androgyyni ts-nainen ja olisi aivan ihanaa joskus löytää ihminen, jolle aidosti tosiaankaan sukupuolella ei ole väliä tai "molempi parempi". Näitä vaan ei tunnu olevan olemassa kuin ainoastaan saduissa.
Kyllä minä ainakin olen olemassa ihan oikeasti :)
Enkä voi/halua uskoa että olen ainoa näin ajatteleva ihminen...
Kaipaatko meiliseuraa, ajatustenvaihtoa siis?
hyvinkin..
Itsestänikin olisi kiva tavata kaltaisesi henkilö.
Mailia voipi laittaa..
[email protected]
Tämä "taruolento" vaihtaa mielellään ajatuksia :)
[email protected]
Frida taisi kaivata ihmistä jossa olisi molempia sukupuolia alastomanakin. Tähän transvestiitti ei riitä. Olen ollut useammankin transvestiitin kanssa saunomassa ja kun vaatteet jää pukuhuoneeseen, jäljelle jää tavallinen mies, ehkä hiukset voivat olla vähän pidemmät ja korvakorut korvissa, mutta siinä se.
Tämäpä oli kiinnostava ja hyvin asiassa pysynyt (lukuunottamatta alkupuolen paria trollausta) ketju.Ite koen olevani henkisesti useampaa sukupuolta kuin biologia osoittaa, mutta en koe tarvetta fyysisiin muutoksiin. Oon seurustellu sekä miehen että naisen kanssa ja molemmat on ollut musta tyydyttäviä kumppaneita monella tavalla, mutta minä heille liian epämääräinen sukupuoleltani. Mulla oli pitkään ajatus, että transvestiitti olis mulle hyvä kumppani (koska itsellekin pukeutumisella biologiastani poispäin on tärkeetä ajoittain). Tavattuani useita naiseksi pukeutuvia miehiä ymmärsin että ihan yks hailee on mulle mitä toinen on sukupuoleltaan. Asiaa ei mitenkään helpota se, että toinen on kans jossain määrin vaihtelevaa sukupuolta, jos homma ei muuten natsaa. Tänä kesänä oon tuntenut kovaa vetoa nimenomaan miehiin ja esim karvasuuteen.
Mun mielestä, mulle, nää halujutut on ohimeneviä. Uskoisin pystyväni suhteeseen useimpien sukupuolten kanssa (jos tyyppi ois ite tasapainossa oman sukupuolensa kanssa). Mulle näyttäs olevan tärkeintä se että älyllinen ja emotionaalinen kontakti natsaa. Se ei tietysti natsaa esim. jos vaikkapa päästessäni seksietäisyydelle ihmisestä tämä alkaa pitämään mulle pitkällisiä luentoja homofobiastaan ja transinhostaan. Näin on käynyt useammin ku kerran. Ihmiset on yllättävän konservatiivisia jänishousuja!