Koiramme on 3v narttu ja tullut meille noin puoli vuotta sitten.
Ystävällinen mutta kova haukkumaan niin autoja,mopoja ym "kovia" ääniä niin sisällä kuin ulkona. Auttaako haukkupanta?
Toinen ongelma on että koira on hyvin mustasukkainen minusta ja esim.jos halimme mieheni kanssa koira hyökkää haukkuen. Kun menen nukkumaan koira tulee aivan poski poskea vasten ja on siinä niin kauan kunnes nukahtaa. Meidän täytyisi ikäänkuin olla ( koiran ja minun) kiinni toisissamme ja mieluummin oikein "kasassa"
eli koiran pää päälläni ja tassut kaulalla.
Istuessani tuoliin koira tuo heti päänsä rinnalleni, painaen sitä lujasti sekä katsoo silmiin.
Alkuun tuo kaikki tuntui herttaiselta mutta nyt ajan myöten se on alkanut hiukan ahdistamaan.
Vieraat otetaan hyökkäämällä vastaan haukkuen vaikkakaan ei mitään ole tehnyt. Koira on iso ja jääräpäinen komennoille kun sille päälle osuu.
Pentu ajoista ei ole liiemmin tietoa mitä on ollut mutta kiltisti lähti mukaamme kun haimme sen joulun alla meille eikä ikävöintiäkään ollut.
Lapset ovat mieluisia mutta pelkäävät toki kun suuri koira wuffaa ja tulee kun hyökyaalto vastaan!
Kieltämättä on tullut mieleen luopuminen koirasta kokonaan mutta silloinhan vain ongelmat siirtyisivät toiseen kotiin? Ongelmia on tullut mm naapurien kanssa koska lasten äänet kuuluvat niin koira on päässyt pihasta lähtemään heidän puolelle.
Tilanne on tukala ja vaikea. Konsteja on kokeiltu ja jopa uutta kotia kyselty.
Voi Auttakaa mitä teen !
Ystävällinen mutta kova haukkumaan niin autoja,mopoja ym "kovia" ääniä niin sisällä kuin ulkona. Auttaako haukkupanta?
Toinen ongelma on että koira on hyvin mustasukkainen minusta ja esim.jos halimme mieheni kanssa koira hyökkää haukkuen. Kun menen nukkumaan koira tulee aivan poski poskea vasten ja on siinä niin kauan kunnes nukahtaa. Meidän täytyisi ikäänkuin olla ( koiran ja minun) kiinni toisissamme ja mieluummin oikein "kasassa"
eli koiran pää päälläni ja tassut kaulalla.
Istuessani tuoliin koira tuo heti päänsä rinnalleni, painaen sitä lujasti sekä katsoo silmiin.
Alkuun tuo kaikki tuntui herttaiselta mutta nyt ajan myöten se on alkanut hiukan ahdistamaan.
Vieraat otetaan hyökkäämällä vastaan haukkuen vaikkakaan ei mitään ole tehnyt. Koira on iso ja jääräpäinen komennoille kun sille päälle osuu.
Pentu ajoista ei ole liiemmin tietoa mitä on ollut mutta kiltisti lähti mukaamme kun haimme sen joulun alla meille eikä ikävöintiäkään ollut.
Lapset ovat mieluisia mutta pelkäävät toki kun suuri koira wuffaa ja tulee kun hyökyaalto vastaan!
Kieltämättä on tullut mieleen luopuminen koirasta kokonaan mutta silloinhan vain ongelmat siirtyisivät toiseen kotiin? Ongelmia on tullut mm naapurien kanssa koska lasten äänet kuuluvat niin koira on päässyt pihasta lähtemään heidän puolelle.
Tilanne on tukala ja vaikea. Konsteja on kokeiltu ja jopa uutta kotia kyselty.
Voi Auttakaa mitä teen !
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei teidän tilanne mitenkään toivoton ole. Korjaaminen vaatii kyllä sinulta sellaista käyttäytymistä ja asenteen muokkausta joka ei monelta valitettavasti onnistu.
Nyt ei ole kyse siitä että koira on niinkään mustasukkainen tai kiinni sinussa kuten esim ihmislapsi. Koira taitaa jostain syystä nyt kokea olevansa ns. vastuussa sinusta, mikä ei ole hyvä juttu.
Kaikki mitä kerrot viittaa dominointiin. Tulee väliin kun halitte, laittaa päätä syliin ja katsoo silmiin, haukkuu vieraille jne. Koirahan ihan selvästi suorastaan pomottaa eli dominoi sinua.
Ei sillä ole tuollaista oikeutta.
Uskoisin että asia on kyllä hyvin helposti korjattavissa pienellä huomiomattomuus kuurilla jossa koiralle osoitetaan että ei ole sen tehtävä pitää huolta sinusta vaan päinvastoin.
www.koiraneuvola.fi sivuilta saat lisää tietoa kuten myös tältä palstalta.
Mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä totetutetaan niin että koira on teille kuin ilmaa esim viikon ajan. Tai niin kauan kun koira lopettaa tuon epätoivotun käyttäytymisen, huomion haun ja vieraille meuhkaamisen.
Huom. tämä kummallekin jotka koiran kanssa asuvat. Vieraiden ei tätä tarvitse noudattaa.
Kun menet kotiin, et huomio koiraa. Jos se hyppii vasten ärähdät sen vihaisesti pois. Sama kun istut esim sohvalla ja se tulee hakemaan huomiota, ärähdät sen pois. Sänkyyn ja sohvalle sillä ei enään olisi mitään asiaa. Se ei saa olla samalla tasolla sinun kanssasi.
Ärähdyksen pitää olla niin vihainen että koira oikeasti älyää että sillä ei ole mitään asiaa käyttäytyä noin.
Lenkille lähdettäessä ja ruokaa annettaessa koiran on odotettava rauhallisesti istuen eikä se saa rynniä. Jos rynnii niin sitten ei lähdetä eikä anneta ruokaa. Fiksu koira kyllä älyää hyvin äkkiä mikä on homman nimi.
Eikä sinun tarvitse huolehtia siitä että koira kärsii tästä. Koiralle tämä kaikki käy lopulta järkeen. Itselle tämä tuotti myös suuria omantunnon tuskia mutta kolmen viikon jälkeen minulla oli käsissä rauhallinen koira joka käyttäytyy eikä hötkyile turhia.
Otankin heti ohjakset ja alamme töihin asian eteen!
Ilmeisestikin mieheni tulee noudattaa samaa linjaa kanssani.
Uskoisin tuon ohjeesi tehoavan näin kun nyt sitä ajattelen.
Kiitos vielä!
Toimii se jos vain pysyt tiukkana. Miehesi myös. Kumpikaan ei saa huomioda koiraa millään tavalla. Jos se tulee lähelle hakemaan huomiota ärisette sen pois niin että se ymmärtää. Jos teette sen oikein niin koirasta kyllä näkee kun se menee hämilleen. Meillä ensimmäisenä kertana koira suorastaan tipahti pyllylleen, yritti uudelleen ja sen jälkeen lähti omalle paikalle miettimään että mitäs tämä nyt oli. Se oli jotenkin huvittavaa ja voi kun sen olisi saanut nauhalle. Ja kotiintuloriehuntakin loppui parin päivänä aikana kun katselin vain kattoa kun tulin sisälle. Nykyään koira tulee tervehtimään mutta se tekee sen ihan erilaisin elein, alistuen.
Muistat vain perussäännön, nyt ja aina, koira ei saa hakea huomiota vaan sinä annat sitä kun haluat. (Alussa et anna huomiota ollenkaan) Koira kutsutaan luokse rapsutettavaksi/leikkiin/hoidettavaksi.
Hyvin äkkiä siitä tulee elämäntapa ja kun koira on tyytyväinen niin kotielämäkin on aivan ihanaa. Kuten myös treeneissä käynti, kylässä käynti yms.
Niin siis tosiaan...et saa huomioda koiraa vaikka se tulisi eteesi järsimään sinun lempikenkääsi joten kaikki sellainen pois ja kaappiin mitä et halua että koira tuhoaa.
Käytös saattaa nimittäin pahentua alussa kun koira huomaa että et huomiokaan sitä. Se yrittää keksiä eri tapoja saadakseen tahtonsa läpi. Katse kattoon vaan tai jätä koira yksin mutta älä ikinä alussa vilkaise sitä, katso ainakaan silmiin.
Jep! Kuulostaa järkevältä!
Onneksi meillä ei tuota tuhoamisvimmaa ole enää mutta eihän tuota tiedä miten koira nyt tähän suhtautuu.
Lueskelin tuota koiraneuvolaa kuten ehdotit ja osui "kolinapurkit" silmiini. Siis mitä ja mikä tarkoitus niillä on?
Meillä kun tuota ulkonakin hyökkäilyä löytyy. Entä sitruunapanta. Unohdammeko sen nyt tässä vaiheessa. Haukkuminen on aika kovaa...
Hei!
Jan Fennellin kirjoittama kirjan "Kuuntelen koiraani" mukaan on ihan oikein jättää koira huomiomatta MUTTA ei saisi ärähtää koska sekin on huomiota koiralle. Jos koira hyppii vasten tai muuten tulee luoksesi kysymättä, sinun pitäisi työntää sitä pois ILMAN sanoja ja ILMAN katsekontaktia. Lue sitä kirjaa, se on erittäin hyvä! Siinä on myös kerrottu vastaavasta tilanteesta kuin teillä, koira oli liian kiinnitetty naiseen eikä antanut miestä tulla illalla sänkyyn... Siitä kirjasta löytyy ihan varmasti apua teille! Tsemppiä sinulle!
En tiedä, oletko lukenut vihjeeni Jan Fennelistä? Hän ei suosittele kolinapurkkia, se voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Fennellin tapa kouluttaa koiria perustuu Hevoskuiskaajan metodiin. Koira valitsee tehdä oikea päätös sen sijaan että sitä "pakotetaan" tehdä oikein.
Minulla on 9 kk vanha pentu joka on erittäin suloinen ja tottelee hyvin. Mutta hän hyppii vasten kun tulen kotiin ja vetää hihnassa. Tämä johtuu myös siitä, että hän luulee olevansa johtaja. Olen seurannut Fennellin ohjeensa nyt kohta puolitoista viikkoa ja tuloksia näkyy! Kirjassa on kerrottu paljon esimerkkiä "ongelmakoirista" ja miten niitä voi "Amichien Bonding"- metodilla kouluttaa.
Kerroin vain oman kokemukseni ja meillä ei todellakaan olisi toiminut se että koira vain työnnetään pois, ja työnnetään, ja työnnetään. Ärähdys ei ole tässä tilanteessa huomiota koiralle. Päin vastoin, se kertoo koiralle että se on tullut liian lähelle johtajan omaa tilaa, mitä se ei saa tehdä.
Fennelin tapa ei nyt ole juuri se ainoa oikea, siitäkin löytyy eri tapoja.
Huomiota olisi mennä ärähtelemään sille silloin kun se tekee pahojaan ja hakee huomiota kaukana sinusta.
Kolinapurkkia et tässä vaiheessa saa käyttää sillä sitä varten tarvitsee lunastaa oikeus. Siitä todella olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.
Kokeile nyt ensin tuota huomiomattomuutta ja laita sen jälkeen kysymyksiä tuonne www.koiraneuvola.fi keskustelupalstalle. Sieltä saat todella hyviä vinkkejä.
Uskomatonta!
Kiitokset vielä kerran antamistanne ohjeista ja neuvoista!
Aloitimme heti eilen harjoittelut ja - ei voi olla totta! Koira oli tosi hämillänsä jo siitä että en huomioinut sitä kotiin mennessäni. Samoin päätä yritettiin painaa rinnalleni suoraan silmiin katsoen mutta sain kuin sainkin työnnettyä koiran pois, sanoen ei nyt.Sänkyynkin vielä yritti viereen mutta muutaman käskyn jälkeen jäi omalle paikallensa.
En olisi kuunaan uskonut! Nyt ymmärrämme kuinka väärin olemme koiraamme ymmärtänyt.
Jatkamme elämää nyt jonkin aikaa samaa rataa ja kun vielä hyökkäilyt ja haukku loppuu, on hyvä.
Miina-benhardilainen kiittää!sekä omistajansa!
No hyvä jos tuntuu toimivan. Koiralle tuo kaikki käy lopulta järkeen.
Eikä tämä tietenkään tarkoita että et saa ikinä koiraasi lelliä tai rapsutella. Ei vain nyt alussa ja sitten lopulta vain kutsusta.
Dominoivan koiran kanssa pitää olla itsekäs mutta ei se sitä tarkoita että hauskaa ei saa olla.
Meilläkin koiria kyllä lellitään mutta minun ehdoilla. Leikitään ja riehutaan ja koulutetaan mutta ei silloin kun koiralle sopii. Ja voi sitä riemua mikä syntyykään kun mamma haluaa leikkiä. Sitä on jo kiva katsoa:)
Mikäköhän mahtaa olla teidän tilanne nyt?