Lukiovuosista ja merkonomitutkinnosta on vuosia... Selailin kauppakorkean tämän vuoden hakukirjoja. Hyvällä työkokemuksella alalta uskoisin selvityväni ts. kykeneväni opettelemaan ja sisäistämään neljä kirjaa. Mutta matikka taitaa olla ongelmallisin.
Olen lukenut lyhyen matikan, ongelmitta kylläkin. Mutta täytyy sanoa että eipä juuri ole tullut funktioita ja logaritmejä 15-20 vuoden aikana juurikaan mietittyä. Tosin lukiokirjaa selatessa huomaan asioiden pikku hiljaa palautuvan mieleen.. Perheellisenä helpompia hakukohteita kuin Helsingin kauppakorkea en voi ottaa huomioon.
Onko kokemusta yli 30-kymppisenä kauppakorkean pääsykokeissa käyneillä, onko matikka tuottanut ongelmia? Jos niin miten voitit ongelman - yksin paahtamalla vai suosittelisitko jotain kurssia?
Olen lukenut lyhyen matikan, ongelmitta kylläkin. Mutta täytyy sanoa että eipä juuri ole tullut funktioita ja logaritmejä 15-20 vuoden aikana juurikaan mietittyä. Tosin lukiokirjaa selatessa huomaan asioiden pikku hiljaa palautuvan mieleen.. Perheellisenä helpompia hakukohteita kuin Helsingin kauppakorkea en voi ottaa huomioon.
Onko kokemusta yli 30-kymppisenä kauppakorkean pääsykokeissa käyneillä, onko matikka tuottanut ongelmia? Jos niin miten voitit ongelman - yksin paahtamalla vai suosittelisitko jotain kurssia?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Matikan kirja, joka on pysynyt Kauppiksen kokeissa pitkään samana, on mielestäni vaikeasti ymmärrettävissä ja luettavissa itsekseen, mutta asiat eivät sinällään ole kuitenkaan kovin vaikeita. Itselleni tärkein osio valmennuskurssilla oli juuri matikka, sillä opettaja pystyi avaamaan kirjan ihan toisella tavalla. Hyvällä asenteella ja opetuksen avulla opit varmasti kirjan huolimatta lyhyen matikan taustastasi ja pitkästä tauosta.
Jos on mahdollista, niin pidä kevät - ainakin pari viimeistä kuukautta ennen koetta - kokonaan vapaana töistä ja keskity opiskeluun. Perhe-elämän yhdistäminen, työnteko ja pääsykokeet hyvin tavoiteltuun kouluun muodostavat sellaisen triadin, joista vähintään yksi on pudotettava pois.
Tuo loppuhan oli kuin lainattu kansiksen kirjasta kohdasta, jossa kerrotaan vapaiden pääomaliikkeiden, rahapolitiikan ja finanssipolitiikan riitasointuisesta yhdistämisestä :D.
Pahoittelen.
Jos matikka mietityttää, niin käy istumassa joku kauppiksen perus-matikan kurssi. Luennothan on sinänsä avoimia kaikille, jos nyt ei kyseessä ole ihan joku pienryhmäkurssi. Jos kauppis-matikka menee yli hilseen, kannattaa ehkä hakeutua esim. iltalukioon preppaamaan matikkaa.
Sinänsä mietin vaan yli 3-kymppisen opiskelijan mielekkyyttä. En tahtoisi olla ikärasisti, mutta oletko yhtään ajatellut valmistumisaikatauluasi... olisit valmis ehkä joskus 4-7 vuoden kuluttua. Lisäksi jos opiskelet työn ohella opiskelut saattaa -hieman- kärsiä.
Mikä sitten on 40-50 ekonomin anti työmarkkinoilla? Olisiko kuitenkin reilumpaa, että opiskelupaikka menisi nuorelle opiskelijalle, jolla -oikeasti- on ura edessä?
että sinut pistetään takaisin kotiin kasvamaan.
Kysypäs äiskältä ja iskältä että joko ne olisivat valmiita siirtymään varhaiseläkkeellä jotta saisit vaikka niiden paikan työelämässä.
Printtaapas itsellesi muistoksi tuo nerokas kirjoitelmasi ja lue se sitten muutaman kymmenen vuoden päästä ja päästä ihmeessä joku nuorempi tilallesi. Onhan se nyt toki reilumpaa vai mitä. Eihän sinusta liene enää siinä iässä yhtään mihinkään. Mikähän se sinunkin anti mahtaa olla silloin jos se on jo nyt noin vähäinen.
Pampiino muistappa kuka on elättänyt sinut.
Aivan perätön väite, tuo ikä tms asia... itse kävin kauppiksen komevitosena ja aikanaan olin merkonomin paperit hankkinut.
Syynä oli uralla eteneminen. Hyvä ja laaja työkokekumus oli jo pohjalla, mutta parin vuoden tauko duunista teki hyvää ja hkkksta irtosi paperit noin kolmessa vuodessa, josta viimeisen aikana kävin jonkin verran töissä.
olen nyt ollut 4 vuotta myös ktm, enkä ole hetkeäkään katunut päätöstä kouluttautua lisää. Palkka on vähintäänkin tuplaantunut ja duuni paljon kiinnostavampaa. Työskentelen samassa firmassa, jossa olin ennen kauppistakin. Pääsykokeista vaan läpi ja loppu sujuu "duunarin rutiinilla".
Jos aiot pyrkiä Helsingin kauppakorkeakouluun, on sinun päätettävä, lähdetkö leikkiin tosissasi vai kokeilumielessä.
Perheellinen, töissä käyvä ja opiskelurutiineista vieraantunut kolmekymppinen pyrkimässä Heseen kuulostaa aika järkyttävältä yhtälöltä.
Jokin tai joku/jotkut tulevat kärsimään joka tapauksessa tilanteessasi. Tsemppiä vaan ja valmennuskurssille mars,mars!
Kyllä sinne on mahdollista päästä opettelemalla vain neljä kirjaa. Tämä edellyttää sitä, että pystyt ymmärtämään sisäistämään kansiksen hyvin, sekä soveltamaan sitä. Itse jäin tänä vuonna 1,5 pisteen päähän Helsingistä ja vastasin vain yhteen matematiikan kysymykseen. Ryssin kansiksen aika pahasti ja hallintokin meni huonohkosti. Markkinoinnista moni sai helpot 8 pistettä ja laskiksessakin tuotti päänvaivaa vain yksi kysymys. Kansis on siis noista neljästä ainoa, joka vaatii hieman ymmärrystäkin, muut lähinnä ulkoaopettelua. Sinuna menisin suorittamaan avoimeen yliopistoon parit talousmatematiikan kurssit tänä syksynä, jos aikataulut antavat periksi. Valmennuskurssi ei itselle juurikaan ollut hyödyksi. Lähinnä se toi lisää opiskelutunteja (yth, noin 130).
Helsingin kauppakorkeaan pääsee sisään lukematta matematiikan kirjaa, jos muut kirjat ovat hyvin hallinnassa. Ja silloinkin on varaa vielä pariin virheeseen. Kokemusta on. Nykyään kun vastaamatta jättämistä ei ole rajoitettu ja siitä ei vähennetä pisteitä.
Pyri ihmeessä jos tahtoa riittää. Työn, perheen ja pääsykokeiden yhdistelmä voi olla haastava, mutta ei mahdoton. Varmasti puolisosi, vanhemmat ja ystävät ovat tukenasi ja auttavat arjen pyörittämisessä.
Ei kuitenkaan kannata roikkua tällä palstalla, koska useimmiten nämä ihmiset eivät tiedä asioista mitään. Kovasti ollaan tietävinään millä pisteillä pääsee sisään, mitä pitää osata, mitkä lähtökohdat pitää olla ja plaa plaa. Suurin osa kommenteista on puppua.
järjestelyjä, että saa kaikki elämän alueet sovitettua samaan tarinaan...
Sama juttu matikan kanssa. Jätin sen kirjan kokonaan ostamatta kun luin pääsykokeisiin. Keskityin kolmeen (markkinointi,tal.hallinto ja org.käyttäytyminen)kirjaan ja hiukan hain lisäpointseja kansiksesta.
Koska ikää oli jo pyrkiessäni niinkin paljon, tingin sijainnin ja ehkä muunkin suhteen, jotta pystyin varmistamaan sisäänpääsyn ekalla yrittämällä. Hain satojen kilometrien päähän kotoa(pääkaupunkiseudulla) ja nyt luen etänä, samalla kun elän normaalia perhe-elämää ja teen töitä omassa yrityksessäni. Työtunneista olen joustanut, mutta niinhän olisin tehnyt siinäkin tapauksessa vaikka opiskelisin Helsingissäkin.
"Perheellisenä helpompia hakukohteita kuin Helsingin kauppakorkea en voi ottaa huomioon. "
Mitäköhän tällä meinaat? Ymmärrän kyllä jos asumisen tms.perheeseen liittyvän seikan takia et pääkaupunki seudulta halua pois,mutta jos viittasit tuolla lauseella toimeentulemiseen,niin kyllä niitä menestyviä ekonomeja tupsahtelee ilmoille muualtakin.
Tämä on pointtini. En epäile yhtään, etteikö hyviä maistereita valmistuisi muualtakin.
Olen realistin kanssa aivan samaa mieltä, että mikäli tähän leikkiin ryhtyy, niin siihen on ryhdyttävä tosissaan. Joten kääntelen ja analysoin mahdollisuuksiani versus motivaatiotani, sekä koko homman vaikutusta perhe-elämään, ennen kuin teen lopullisen päätöksen pyrkiäkö vai ei.
Ajatukseni on, että mikäli nyt päätän pyrkiä, on lukion matematiikka saatava kondikseen vielä tämän vuoden puolella. Alkuvuodesta 2007 on päästävä keskittymään täysillä itse pääsykoe materiaaliin.
Yleinen mielipide tuntuu olevan, ettei opiskelu perheellisellä ole helppoa, mutta mahdollista. Näin olen sen itsekin päätellyt.
Kiitokset mielipiteistänne.
Tänän vuonna pääsin sisään Turkuun (viimekevään YO olen). Luin 3,5 kuukautta lähes päivittäin ja kävin töissä samaan aikaan. Ne päässyt erityisen kirkkaasti sisään, mutta pääsin kuitenkin. Lähtöpisteistä ja ensisijaisuus ym. lisäpisteistäkin oli kovasti hyötyä. Urakka oli kyllä tosi sitova, töitten ja lukemisen ohelle ei oikeastaan juuri vapaa aikaa jäänyt viikonloppuja lukuun ottamatta.
Minulla on aavistus, että matikan pääsykoekirja saattaa vaihtua ensi kevääksi, koska nykyinen hepreankielinen kirja on ollut jo niin kauan. Tosiaan se kirja on vaikeaselkoinen, mutta itse asiat eivät ole mitään kovin korkeaa matematiikkaa.
Sama koskee muitakin kirjoja. Kansantalous ja laskentatoimi eivät välttämättä vaihdu, mutta henkilöstöhallinto ja markkinointi ovat ehkä lähimpänä vaihdosta. Eli ei kannata liian tarkkaan tuijottaa tämän vuoden kirjoja.
"virallistetaan" marraskuun alussa.
Voin olla väärässä, mutta matematiikan kirja ei välttämättä vaihdu pitkään aikaan. Siitä on aina vaan otettu uusi painos jo pitkän aikaa.
Markkinoinnin kirja vaihtui tänä vuonna. Kansantalous, laskentatoimi ja hallinto ovat olleet kaikki kaksi kertaa pääsykoekirjoja.
Kansantaloutta ja laskentatoimea voi hyvin lukea ennen kuin kirjat ilmoitetaan, koska niissä ne perussäännöt eivät vaihdu.
Markkinoinnin kirjatkin ovat noin yleisesti samaa ulostetta eri kansissa ja eri sanoilla, mutta pääsykokeen kannalta voivat kyllä juuri eri sanojen ja ulkoa opettelun puolesta olla kiusallisia.
Jos vain on mahdollista, suosittelen hankkimaan jonkin hyvätasoisen valmennuskurssin matematiikan teoriamonisteita ja malliratkaisuja. Kirja on tosiaan ulkoasultaan hieman vaikeaselkoinen, mutta ei se ei vaadi mitään kovin hurjaa matemaattista lahjakkuutta. On myös aina mahdollista opetella ulkoa laskuja, jos tajuaa edes osan niistä, ja sitten sijoitella vain muistamiinsa kaavoihin lukuja. Tämä on hyvin työlästä ja pääsykoe mittaa enemmänkin sovelluskykyä, joten suosittelen opettelemaan matematiikan siten, että tajuaa laskuista edes jotain, koska se ei ole mitenkään mahdotonta.
Valmennuskurssin käyneenä täytyy silti todeta, että ne jotka eivät olleet lukeneet matematiikkaa aikoihin, eivät menestyneet siinä kovinkaan vahvasti.
että ne jotka eivät olleet lukeneet matematiikkaa aikoihin, eivät menestyneet pääsykokeissa kovinkaan vahvasti - vai eivät menestyneet valmennuskurssilla kovinkaan vahvasti?
Tänks.
En tiedä tarkkaan miten kaikki valmennuskurssillani olleet menestyivät pääsykokeissa, mutta käsittääkseni valmennuskurssien omat harjoituskokeet korreloivat aika hyvin suhteellista menestymistä oikeassa pääsykokeessa.
On kuitenkin myös fakta, että ne jotka jaksoivat yrittää aineessa kuin aineessa, pärjäsivät hyvin taustastaan riippumatta niin oikeassa pääsykokeessa kuin valmennuskurssin kokeissakin.