Olen päässyt lukemaan terkkariksi ammattikorkeaan, mutta vielä mietityttää pärjäänkö siellä, koska sain yhteispisteitä vain 64 eli alle tämän minimirajan .
En ehkä ole mikään välkky, mutta sitkeyttä piisaa, joten onko minulla kova työ pysyä mukana opiskelussa, koska lähtöpisteetkään eivät kovin korkeat ole?
En ehkä ole mikään välkky, mutta sitkeyttä piisaa, joten onko minulla kova työ pysyä mukana opiskelussa, koska lähtöpisteetkään eivät kovin korkeat ole?
Vastaukset 5
Vanhimmat
että kovalla pakertamisella pärjää. meillä oli paljon kursseja mm. anatomia ja fysiologia osittain englanniksi ja osalla oli jopa suomeksi vaikeuksia päästä kursseista läpi. esitelmiä englanniksi ja ruotsiksi. Tilastomatematiikka ja tutkimuskurssit olivat haastavia. Samoin lääkelaskut täytyy hallita hyvin, tosin näin ein käytännössä ole.Jos ei paneudu esim. anatomiaan ja fysiologiaan ei voi ymmärtää sairauksia jos ei tiedä miten terve "kroppa" toimii. paljon paljon muuta myös opiskellaan, mutta luulisin, että tässä haastavimmat kompastuskivet. jos kursseja kauheesti kásaantuu,olet kusessa loppusuoralla. Käytännönharjottelut täytyy myös läpäistä. Opinnäytetyö 10 ov on haastava, jos tekee tutkimuksen.
Meille sano luokanvalvoja kun aloitettiin opiskelu, että amk-opiskelijoilla on keskimääräistä korkeampi äo, tidä sitten...
Mulla ei ollut suurempia vaikeuksia, mutta olen kyllä ammatissani huomannut ja pelännyt sitä minkälaisia tolloja oikeesti valmistuu vastuulliseen työhön!
Jos sitkeyttä löytyy ja motivaatiota ja halua opiskella ko. ainetta, niin pärjäät varmasti. Motivaatio on lähes kaiken a ja o. Ei kannata miettiä aloituspisteitä vaan rohkeasti mennä mukaan ja tehdä tehtävät aikataulussa, niin uskoisin, että pärjäät kyllä. Sinnikkäästi vain luet, ihmisille ne tentit ja kurssit on kuitenkin tehty. Olen itse opiskellut amkissa kaupallisella puolella ja mukaan mahtui monenlaista tallaajaa. Tsemppiä sinulle ja onnea opiskelupaikasta!
inssimatikat läpi lukion lyhyellä kuuden kurssin matikalla ja ka oli tuolloin 5.. että työtä saata joutua joidenkin asioiden kanssa tekemään, mutta jos minä olen läpäissyt yhtään hylättyä saamatta, niin kuka tahansa läpäisee mitä vain!
rimaa hipoen minäkin inssikouluun, mutta kiitettävät arvosanat sieltä! asenteella pärjää, kun viitsii ja haluaa!
annoit juuri minulle toivoa kohta alkaviin inssiopintoihini, kiitoksia siitä! :)
Kyllä pärjäät motivaatiolla ja sisulla ja ajan kanssa. Itse pohdin aikoinani samaa kun lähdin lähihoitajaksi opiskelemaan (aikuisena ja edellisestä koulusta muutamat vuodet aikaa). Hyvin pärjäsin (valmistuin yli 4 keskarilla) ja nyt opiskelen viimeistä vuotta AMK:ssa ensihoitoa. Hyvin on pyyhkinyt edelleen. Tehtäviä tehdään paljon kimpassa ja etänä, eli sulla on myös ryhmän tuki ryhmätöissä, toki jokaisen täytyy tehdä oma osuutensa, mutta kuitenkaan et ole yksin pähkäilemässä. Tentitkin menee kyllä joskus läpi, uusintamahdollisuuksia on jos et heti pääse lävitse. Tukiopetustakin joissakin paikoissa saanee (esim. lääkematematiikka jne.., en ole täysin varma koska itse en ole tarvinnut).
Tervetuloa alalle opiskelemaan ja töihin, haasteita ja mukavia hetkiä (ja vähemmän mukavia hetkiäkin = ) ) sulla on edessä, mutta nauti ajastasi kuitenkin. Ota huumori mukaan opiskeluun ja pitkää pinnaa. Lähtöpisteitä ei kannata tuijotella, ne ovat vain numeroita numeroiden joukossa. Opiskelusta päätät sinä itse sen miten tulet pärjäämään. Tiedosta myös, että olet onnekas saadessasi opiskelupaikan, terkkarin koulutus on yksi suosituimmista sos.- ja terv. alalla, rannalle jääneitä on varmasti paljon. Onnea matkaan!