pitkä matematiikka...MIKSI?

No ehdottomasti käyt sen loppuun...alku on tietysti aina hankalaa, mutta ennenkuin huomaatkaan, olet jo päässyt siälle siihen matikan ajatusmaailmaan, ja jatkokurssit ei ole ollenkaan niin hankalia.

Jatkossa kun haet opiskelupaikkaa, käydystä pitkästä matikasta saa ratkaisevasti enemmän pisteitä kuin lyhyestä. Ja jos jätät sen nyt pois, niin suljet samalla monta mahdollisuutta tulevaisuudestasi pois...

Minä olen jo hiukan vanhempi, mutta jos minä saisin nyt alottaa lukion uudestaan, jättäisin suosiolla muiden aineiden lukemisen vähemmälle...loppujen lopuks lukioajasta ei jää just mitään muuta käteen kuin kielet ja matikan perustaidot, tuskin muistat historian asioita sen paremmin parin vuoden jälkeen, oli sinulla niistä lukiotodistuksessa sitten vitonen tai kymppi...mutta matikan perustaidot on äärettömän tärkeitä, ja niissä opitut taidot säilyvät.

Minun neuvoni on: Hoida matikka ja kielet, muut ovat toisarvoisia. Ja ota paljon kieliä!

Mutta toisaalta, nämä ovat vain minun ajatuksiani, vapaasti saa olla eri mieltä.

Fysiikka ja kemia tulisivat seuraavina, niistä oppii paljon käytännön asioiden toimivuutta ja muuta ns. yleishyödyllistä...ja matikan ja fysiikan turvin yo-kirjoitusten reaali on lastenleikkiä! -Vai lukisitko mieluummin pari tuhatta sivua historiaa? ;)

HEip!

Olen itse huomannut pitkän matikan käyneenä että ainakin se kehitti loogisuutta. Saman tapaisia ajatuksia ovat myös pitkän matikan käyneet kaverit todenneet.

Ja jos se yhtään helpottaa niin matikka helpottuu vuosien varrella mitä enemmän sitä jaksaa pähkäillä. Ja se loppupeleissä on ihan oikeasti kivaa =)

Matikkahan menee sillain, että alotetaan perusyhtälöistä, ja loppupään kursseissa on integraalit ja derivaatat ja analyysit ja todennäköisyydet ja niin edelleen.

Jos selviää parista ekasta kurssista, niin selviää siitä eteenpäinki. Nimittäin myöhempien kurssien sisältö on aika pitkälle perusjuttujen pyörittelyä. Mun mielestä myöhemmät kurssit on helpompia ku ensimmäiset.

Matikka on sellasta, että sitä pitää vaan laskee. Muuten ei opi. Ja pitää tietää perusasiat. Mä suoriuduin pitkästä matikasta kiitettävin arvosanoin lukiosta, mutta kirjotukset meni penkin alle, kun en ollu tehny ainuttakaan matikan laskua noin puoleen vuoteen. (Kirjotin matikan nyt syksyllä, kun kävin lukion kahdessa vuodessa enkä saanut tehtyä pakollisia kursseja 1,5 vuodessa. Mikä ei liene yllätys.)

Laske vaan ihan sikana, siitä on varmasti hyötyä myöhemmin!

Siis mulle pitkän matikan opiskelu on ollut yhtä "tuskaa". Olen nyt lukion viimeisellä ja viimeinen pakollinen kurssi matikkaa menossa. Keskiarvo on jotain 5 ja puoli. Mutta olen yrittänyt sinnitellä väkisin mukana, se fiilis on mahtava kun osaa/tajuaa jonkun laskun. Yleensä tunneilla osaa laskea, mutta entä sitten kokeessa. Niissä tehtävät ovat yleensä vaikeampia ja pitäisi osata soveltaa. Jonkun kurssin olen käynyt kokonaan uudestaan ja jostakin kurssista on vieläkin 4. Eli yritän siis sanoa sitä, että koita käydä edes ensimmäinen vuosi, siitä saattaa olla jatkossa paljonkin hyötyä. Vaikka turhaltahan se tuntuu laskea joitakin laskuja, joista ei tiedä mihin niitä tarvitsee...Good luck.

Hyvä ihminen,

ainakaan arkkitehdiksi et käsittääkseni voi tässä maassa opiskella ilman pitkää matikkaa ja sen hyvää hallintaa - joka siis vaatii ainoastaan harjoittelua!

Kannattaa opiskella. Itse suoritan just pitkän matikan viimeistä pakollista kurssia ja pärjänny oon kohtalaisesti (keskiarvo 7.5). Matikka on kuitenkin loppujen lopuksi kivaa ja ainakin meidän koulussa pitkän matikan opiskelijoiden välille on kehittynyt hyvä yhteishenki ja tunneilla on jopa hauskaa.

Helppoo se ei ole, mutta kun panostat tosissasi niin varmasti pärjäät. Ennen koetta voisit silmäillä esimerkkejä ja käydä niitä läpi aivan kynä kädessä. Uusia harjoituslaskuja ei oikeestaan kannata laskea ennen koetta vaan hankkia rutiinia käymällä läpi tunnilla laskettuja tehtäviä ja miettimällä miksi näin on tehty ja mistä on tuo vastaus saatu (suttupaperi ja kynä suositeltavia). Tässä muutamia vinkkejä jotka ovat ainakin mulle olleet hyviä opiskelukeinoja. Työtä se vaatii, mutta on mukava kun on todella panostanut ja sen jälkeen koe menee hyvin.

Lisäksi olin ekan vuoden jälkeen kesäkurssilla kertaamassa (sen jälkeen korotin muutamia kurssiarvosanoja) ja viime kesänä abi-kurssilla. Molemmista on ollut tosi paljon apua ja niinpä olen lähdössä luottavaisin mielin kevään kirjotuksiin.

Mulle itelleni ekasta kurssista saatu 8 oli pettymys (yläasteen päästötodistuksessa matikka 10), mutta pitkässä matikassa seiska ja kasikin on jo todella hyviä arvosanoa. Kuutonenkin on hyvä, jos kurssi on ollut vaikee. Tsempiä, kyllä se siitä!

En osaa sanoa onko matikan lukemisesta paljonkaan hyötyä, paljon riippuu siitä mitä aiot isona tehdä. Joka tapauksessa kielet ovat tärkeitä, ainakin itseäni on harmittanut ettei lukiossa jaksanut vähempää kiinnostaa, sillä minkä taakseen jättää sen edestään löytää...

Itse olin aika haka matikassa yläasteella. Siitä huolimatta pitkän matikan ensimmäiset kurssit olivat shokkeja. Jotenkin se mekaaninen pyörittely ei sujunut minulta ollenkaan, ja muutenkin tunnuin olevani vieraassa ympäristössä (tai en edes oivaltanut sitä), ja olin kokeissa hätää kärsimässä. Olisin varmaan pärjännyt todella kehnosti ilman soveltavia tehtäviä, jotka saattoi ratkaista pähkäilemällä. Neljästä ensimmäistä kurssista sainkin vaivoin ysit, sen jälkeen alkoi napsahdella kymppejä, ja matikkakin tuntui muuttuvan sellaiseksi numeroiden ja kirjainten pyörittämiseksi vain. Eli tuo alku saattaa olla hankalaa, etenkin geometria voi tuottaa ongelmia, mutta jos siihen saakka sinnittelee, niin differentiaali- ja integraalilaskennassa pärjää vaikka ulkoa opettelulla. Helpompia tosin nekin ovat jos asiat ymmärtää. Myös itseluottamus on tärkeä tekijä. Mitä enemmän uskot itseesi, sitä helpommin laskut ratkeavat. Ymmärrän kyllä, että saattaa olla vaikea luottaa itseensä jos saa 4 , mutta yleensä nekin, jotka eivät osaa ratkaisuja itse keksiä, ymmärtävät nähdessään oikean ratkaisutavan mistä on kyse. Jos opiskelee kovin, eikä siltikään näe mallivastauksissa erityistä järkeä, niin silloin voi olla syytä vaihtaa lyhyeen.

mä en ollu yläasteella mitenkään hyvä matikas, mut aattelin sit kuitenki ottaa pitkän. ekat kurssit oli mielestäni helppoja mut sit niis keskimmäisis alko vähän takkuaan. laskin kuitenkin paljon (ainakin muiden aineiden työmäärään nähden) ja selviydyin niistä ihan ok (7-8). loppu/syventävätkurssit olivat ainakin mulle jo paljon helpompia ja kymppejä alkoi tippumaan.
Mun mielestä pitkä kannattaa ehdottomasti käydä! kyllähän se töitä vaatii, mut siin vaihees ku pitää lähtee jatko-opiskeleen niin lähes jokapaikkaan saa pitkästä paljon enemmän lisäpisteitä kun lyhyestä.
Ja onhan se aina kiva naureskella niille palikkamatikkalaisille...

Mä tiedän jo tulevaisuuden suunnitelmani (kieliä lukemaan) ja matematiikka on siitä kaukana niin olisi tyhmää lukea pitkää matematiikkaa. Suosittelisin yrittämään vielä, koska lyhyt matikka on hyvin helppoa ja välillä turhauttavaa. Etenkin sulle, kun oot jo lukenu pitkää jonkin aikaa.

kaikkialta sadelleiden rohkaisujen voimalla sain pääni nostettua ja opettajan vaihdoksen myötä aloin tajuamaan huomattavasti enemmän nyt 2.kurssilla :), pitänee kiinnittää opettajavalintaan tarkemmin huomiota-meillä on näet laaja valinnanmadollisuus! tuntuu niin mukavalta saada paperille oikea vastaus ja huomata et kaava vaan tulee ja lasku ratkeaa. aion lukea nyt joululoman 1.kurssin teoriaa ja tehä tehtäviä, ja tietty toivoa että eteenpäinmenneenä olen jo oppinut jotain lisää että asiat selviää helpommin..
..who knows!?

..itkemättä eteenpäin ja piruja maalataan seinille vasta kun niitä sinne kaivataan todella!

-KIITOS!