moikka, olen 25-vuotias ja päätin jo ns. teininä että vauvoja teen vasta sitten kun olen itse kasvanut, töppäillyt, oppinut ja tehnyt asiat jotka itse haluan. Ja sitten voin keskittyä perhe-elämään ja lapsiin, kun olen tarpeeksi rillutellut ja elänyt.
No niin olen saanut tehdä. Olen elänyt just niin kuin halunnut, kokenut kaikkea mitä olen halunnut, on ollut miehiä, baarikausia, ulkomaanmatkoja, tyhmiä tempauksia, on eletty nuoruutta ihan täysillä, jotta ei sitten vanhana kaduta:) Eikä tarvii jättää niitä lapsia joka toinen vkl hoitoon kun äipän pitää tuulettua.
Nyt on vielä pari vuotta koulua jäljellä, eli aikaa itselle;) Ja sitten melkee 30 meinasin ne lapset tehdä, jos luoja enää suo niin vanhalle.
Mun äiti sai minut 17-vuotiaana ja meni naimisiin. Ja kuten hän iteki on sanonut ettei ehtinyt elää nuoruutta, vaikka toki rakastikin meitä lapsia ja varmasti oli siinä tilanteessa mielummin meidän kanssa. Mutta silti häntä harmittaa kun ei päässyt ruisrokkiin , tai nähnyt muita miehiä kuin isäni jne... Nyt mun porukat varmaan eroaa ja äiti selvästi yrittää elää menetettyä nuoruuttaan , mutta ei se ole sama.
Toki mullaki on ollu vauvakuumetta ja 4 vuotta olin kihloissa, ja suhde meni niin perseelleen että en tiiä miten mun olis käyny jos sen miehen kanssa olisin rakastuneena 18-vuotiaana ne lapset vääntäny. Yksinhuoltaja olisi ja elatusmaksut varmasti rästissä mieheltä, niin paljon se on alaspäin mennyt.
Pointtini olikin se että kannattaa miettiä mitä oikeesti elämältä haluaa, eikä heti ekan teinirakkauden aikana perusta perhettä, koska silloin ei monikaan vielä tiedä edes kuka itse on tai ajattele järkevästi. Toki vahingot/raiskaus ja siitä raskaus ovat todellakin asia erikseen.
Mun yks kouluaikainen kaveri kyllä väänsi ekan lapsen heti ysin jälkee ja nyt sillä yht. 4 lasta ja mies, mut se ei käykään baareissa tai muuten sekoile. Se elää miehen ja lasten kanssa ja on varmasti onnellinen ja tahtoi elämältä juuri sitä, mut aika harvinaista.
Siis mun mielipidehän toi nyt vaan oli. Siis kasvetaan eka ite ja tehdään kasvatettavat sitte kun osataan niitä kasvattaa tasapainoisiksi.
No niin olen saanut tehdä. Olen elänyt just niin kuin halunnut, kokenut kaikkea mitä olen halunnut, on ollut miehiä, baarikausia, ulkomaanmatkoja, tyhmiä tempauksia, on eletty nuoruutta ihan täysillä, jotta ei sitten vanhana kaduta:) Eikä tarvii jättää niitä lapsia joka toinen vkl hoitoon kun äipän pitää tuulettua.
Nyt on vielä pari vuotta koulua jäljellä, eli aikaa itselle;) Ja sitten melkee 30 meinasin ne lapset tehdä, jos luoja enää suo niin vanhalle.
Mun äiti sai minut 17-vuotiaana ja meni naimisiin. Ja kuten hän iteki on sanonut ettei ehtinyt elää nuoruutta, vaikka toki rakastikin meitä lapsia ja varmasti oli siinä tilanteessa mielummin meidän kanssa. Mutta silti häntä harmittaa kun ei päässyt ruisrokkiin , tai nähnyt muita miehiä kuin isäni jne... Nyt mun porukat varmaan eroaa ja äiti selvästi yrittää elää menetettyä nuoruuttaan , mutta ei se ole sama.
Toki mullaki on ollu vauvakuumetta ja 4 vuotta olin kihloissa, ja suhde meni niin perseelleen että en tiiä miten mun olis käyny jos sen miehen kanssa olisin rakastuneena 18-vuotiaana ne lapset vääntäny. Yksinhuoltaja olisi ja elatusmaksut varmasti rästissä mieheltä, niin paljon se on alaspäin mennyt.
Pointtini olikin se että kannattaa miettiä mitä oikeesti elämältä haluaa, eikä heti ekan teinirakkauden aikana perusta perhettä, koska silloin ei monikaan vielä tiedä edes kuka itse on tai ajattele järkevästi. Toki vahingot/raiskaus ja siitä raskaus ovat todellakin asia erikseen.
Mun yks kouluaikainen kaveri kyllä väänsi ekan lapsen heti ysin jälkee ja nyt sillä yht. 4 lasta ja mies, mut se ei käykään baareissa tai muuten sekoile. Se elää miehen ja lasten kanssa ja on varmasti onnellinen ja tahtoi elämältä juuri sitä, mut aika harvinaista.
Siis mun mielipidehän toi nyt vaan oli. Siis kasvetaan eka ite ja tehdään kasvatettavat sitte kun osataan niitä kasvattaa tasapainoisiksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
muuten tekstisi olis ihan asiallinen mutta tämä jäi pahasti mieleen "Eikä tarvii jättää niitä lapsia joka toinen vkl hoitoon kun äipän pitää tuulettua.",
kyllä jokaisella äidillä tai isällä on oikeus tuulettua, ja uskon että sinäkin vaikka sitten kolmekymmisenä ajotkin hankkia lapsia niin en usko että vietät lapsesi kanssa joka ikinen päivä vaan kyllä sinäkin varmasti sitten haluat yhden päivän silloin tällöin vain ittsellesi. ja minun mielestä se ei tee kenestäkään huonoa äitiä jos välillä haluaa omaa aikaa kin, mutta rajansa tietenkin kaikella.
oli kiva kuulla muuten mielpiteesi.
mielipiteitä on monen laisia, ja kaikki hankkikoon lapset silloin kun ittse haluaa ja parhaaks näkee.
pääasia että ottaa hyvää huolta lapsestaan!
jokaisella äidillä ole oikeus käydä ulkona silloin tällöin.En tarkoita siis että joka vkl pitäisi olla huiskentelemassa,mutta irtiotto arjesta tekee välillä hyvää.Varsinkin täysi päiväisille kotiäideille.Ja kyse on KAIKEN ikäisistä äideistä.
"Ja sitten melkee 30 meinasin ne lapset tehdä, jos luoja enää suo niin vanhalle. "
Onko 30-vuotias sinusta vanha?
"Toki mullaki on ollu vauvakuumetta ja 4 vuotta olin kihloissa, ja suhde meni niin perseelleen että en tiiä miten mun olis käyny jos sen miehen kanssa olisin rakastuneena 18-vuotiaana ne lapset vääntäny."
Voihan se ero tulla 10 vuoden yhteiselon jälkeenkin..
Sinähän se tunnut tietävän millasta on teiniäidin elämä. Menetkö kirjottelemaan jonnekkin toiseen keskusteluun. Kyllä sitä nyt ollaan niin elämässä onnistuttu. On saanu ryyppäillä ja tehdä mitä sielu sietää.. hyvä hyvä. Nyt kaikki tyypit päät täyteen ja housut alas keskellä katua. Sitähän se on. On tullu tehtyä ja nyt toivon ettei ois tullu niin täpöllä elettyä. Kyllä sitä vanhemmat ihmiset elää joskus nuoruuttaan muutenkin kun sillon kun on sen niin sanotusti menettäny. Se on tyypistä kiinni!! Haloo!!!
"Olen elänyt just niin kuin halunnut, kokenut kaikkea mitä olen halunnut, on ollut miehiä, baarikausia..."
Oi, tosi ihanaa. Onhan se hauska, kun on saanut ryypätä ja naida vähän useampaakin. Onhan se hirveän tylsää aina saman miehen kanssa ja lapset jaloissa pyörimässä, niin ei pääse baariinkaan... Jos joskus saat lapsia (toivottavasti et), niin ehkä sitten ylpeänä kasvatat ne samanlaisiksi (ellet siinä vaiheessa jo ymmärrä hävetä). En kehtaisi katsoa omia lapsiani silmiin, jos olisin käyttänyt kuin mikäkin katulutka. Ei sellaisista ole kasvattajiksi. Miten sellaista äitiä kunnioitetaan?
no ei kai sitä nyt lutkaksi tarvitse rupee haukkumaan vaan se takia että toinen kertoi mielipiteensä.
Ja eiköhän se kuuluu juuri nuoruuteen että bailaa ja kokee eri asioita että ei sitten tarvittsisi tehdä sitä kun on lapsia.
Järkevin päätös on se että on opinnot ja kaikki ohi ja että on valmis keskittymään vain siihen
perhe elämään, että ei sitten tarvitse viedä lapsia hoitoon joka vloppu koska ei ole ittse vielä kokenut sitä teini iän villitystä.
Toki kaikki äidit ja isät ainsaitsee omaa aikaa ja käyttköön sen sitten mihin tykkää.
aika tylyy kyllä rupee haukkuu toista vaikka ei edes tunne toista! huhuh...