Heips!
Oon tässä muuten aatellu tota moottorin ilmanottoakin, siis autossa tarkoitan.
Jotkut vanhemmat autothan ottavat esilämmitettyä ilmaa talvella ja jotkut (yleensä uudemmat) ottavat ihan lämmittämätöntä ilmaa.
Olisikohan oikeen kovalla pakkasella syytä kuitenkin olla ilman lämmitettyä?
Niin ja kuinkahan voi ottaa vanhasta autosta ilman lämmityksen pois? Olen kokeillut ja kyllä se aika hyvin toimii lämmittämättäkin.
Aiheuttaako kampikammiotuletuksen eli huohotuksen vesihöyryt kuinka paljon jäätymistä?
Mutta miksi autoissa ei oo käytetty matkustamon ilmaan moottorissa? Tämä ilmahan olisi talvellakin jo valmiiksi lämmitettyä ja näoin saataisiin tehostettua matkustamon tuuletusta.
Haittaasikohan ihmisten tuottama hiilidioksidi paljon ja entä kosteus?
Oon tässä muuten aatellu tota moottorin ilmanottoakin, siis autossa tarkoitan.
Jotkut vanhemmat autothan ottavat esilämmitettyä ilmaa talvella ja jotkut (yleensä uudemmat) ottavat ihan lämmittämätöntä ilmaa.
Olisikohan oikeen kovalla pakkasella syytä kuitenkin olla ilman lämmitettyä?
Niin ja kuinkahan voi ottaa vanhasta autosta ilman lämmityksen pois? Olen kokeillut ja kyllä se aika hyvin toimii lämmittämättäkin.
Aiheuttaako kampikammiotuletuksen eli huohotuksen vesihöyryt kuinka paljon jäätymistä?
Mutta miksi autoissa ei oo käytetty matkustamon ilmaan moottorissa? Tämä ilmahan olisi talvellakin jo valmiiksi lämmitettyä ja näoin saataisiin tehostettua matkustamon tuuletusta.
Haittaasikohan ihmisten tuottama hiilidioksidi paljon ja entä kosteus?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sitä esilämmitystä käytettiin kaasarikoneissa koska ne saattoivat kovilla pakkasilla jopa jäätyä umpeen. Jossain VW-konsernin tekeleessä oli jopa omituinen sähkölämmitteinen "siili" imusarjassa.
Muutenhan kylmällä ilmalla saadaan kasvatettua ottomoottorin tehoa ja hyötysuhdetta.
Kaasutinmoottorit vaativat esilämmityksen tietyissä lämpötila olosuhteissa. Kaasuttimen kurkkuun alkaa syntyä jäätä kun ilman lämpötila/kosteus olosuhteet ovat otolliset.
Monipisteruiskulla varustetut moottorit eivät esilämmitystä tarvitse.
Prosessin synnystä ja eroista ei jaksa alkaa kirjoittaan.
Kovalla pakkasella ei esilämmitystä peiraatteessa tarvi koska silloin ei ilmassa ole kosteutta mikä kaasariin jäätyisi. Pahin on nollan tienoilla oleva keli.
Jos otat vanhasta kaasari autosta esilämmityksen pois , jossain tilanteessa jäätää melko varmasti.
Veto loppuu, alkaa nykiin, savuuttaa, bensankulutus kasvaa rajusti jne. Jää tosin sulaa kaasarista nopeasti kun sammuttaa auton ja antaa seistä hetken.
Matkustamon ilaman käyttö ei olisi järkevää. Tulisi meteliä jota jouduttaisiin vaimentaan, jossain tilanteessa jopa vaarallisesti bensahuuruja matkustamoon , moottorin saama ilma olisi aina kosteaa, jne.
Esilämmitys ei ole aina päällä, järjestelmässä on lämpötilatunnistin ja alipaineella säätää ottaako pakosarjalla lämmitettyä ilmaa vai raakaa ilmaa
Esilämmitys, silloin kun se on käytössä, kuluttaa moottori jonkin verran enempi polttoainetta ja on hivenen tehottomampi.
Imuilman lämmitys ei ole kaasuttimen kurkun jäätymisen ehkäisyä varten, vaikka hieman auttaa siihenkin.
Vanhemmissa moottoreissa, joissa imu- ja pakosarja olivat samalla puolella, imusarjaa lämmitettiin erilaisilla lämmönsiirtoratkaisuilla suoraan pakosarjasta, eikä imuilman lämmitystä erikseen tarvittu.
Kun moottorit muuttuivat läpihengittäviksi ja pakosarjan imusarjaa lämmittävä vaikutus menetettlln, jouduttiin käyttämään imuilman esilämmitystä.
Esilämmitystä käytettiin yleensä moottoreissa, joissa seoksen muodostus tapahtui ennen kaasuläppää, siis myös joissain yksipisteruiskuissa.
Idean tarkoitus on tehostaa seoksen muodostumista tilanteessa jossa kuristinläppä (ryyppy) on jo auennut mutta imusarja on vielä niin kylmä että kaasua painettaessa höyrystynyt polttoaine paineen kasvaessa tiivistyy sarjan seinämiin, seos laihenee niin että ei syty ja aiheuttaa kiusallista nykimistä.
Lämmenneeseen imusarjaan riittää jo kiihdytyspumpun antama lisärikastus yksinkin, ja kovemmin ajettaessa imuilma ei paljon ehdi lämmetä, otettiin se mistä tahansa, joten esilämmityksellä korjataan ensisijaisesti em alueen käyntihäiriöitä.
Ruiskulaitteissa joissa ruiskutus tapahtuu melkein imuventtiilille, imusarjan paine tai lämpötila ei vaikuta seoksen muodostumiseen, joten esilämmitystä ei tarvita.
Kaasarin kurkun jäätymisestä edellä oli jo asiaa, mutta tehokkaimmin sitä ehkäisi polttoaineen sekaan laitettavilla alkoholi- tms lisäaineilla, joskin jotkut muuttuvakurkkuiset kaasarit olivat aivan toivottomia em. sääolosuhteissa ja moottoritieajo 0-kelin tuntumassa jäädytti kaasarin kurkun käytänöllisesti katsoen poikkeuksetta, tekipä mitä hyvänsä.
Bensiinin haihtuminen eli höyrystyminen vaatii lämpöä. Tämän lämmön se tietenkin ottaa kaasuttimessa tai ruiskuissakin siitä ilmasta, johon se kaasuuntuu. Ilman lämpötila laskee yli 10 astetta. Sateella ilmassa on lähes sataprosenttinen kosteus. Alle 0 asteisesta ilmasta vesi jäätyy, joten pakkasella ilma kyllä on kuivaa, ei ongelmia. Mutta 0- 5 ilman mennessä pakkaselle, vesi jäätyy kaasuttimen kurkkuun. Auto ikäänkuin tukehtuu.
Kylmää ilmaa mahtuu moottoriin enemmän bensaa enemmän = enemmän tehoa. Lämmitetään vain kun tarvis, siis automaattinen esilämmitys. Halvinta ottaa lämpö pakosarjan päältä. Sähköinen esilämmitys tarvii virtaa laturista, siis vie tehoa.