Mikä laite se on se akseligeneraattori laivassa? Onko se aina päällä vai voidaanko kytkeä pois (tuottaako se laivalle sähköä?)? Voiko laiva liikkua pelkän akseligeneraattorin voimalla?
Akseligeneraattori?
Luppa
199223
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Akseligeneraattorilla tuotetaan sähköä laivan verkkoon. Kun aksu on päällä ei apukoneita tarvitse pyörittää.
Akseligeneraattorikäyttö vaatii pääkoneelta vakiokierrokset, joten säätölapapotkuri on ratkaisu, jolla muutetaan aluksen nopeutta.
Akseligeneraattoreita on kahta eri sorttia: kytkimellä varustettuja ja sellaisia jotka pyörivät aina kun pääkone pyörii. Jälkimmäisissä generaattori ei yleensä tuota sähköä jatkuvasti laivan päätauluun, tämä pystytään säätämään magnetoinnilla.
Teknisesti on mahdollista rakentaa laiva, joka kulkee akseligeneraattorin avulla. En tiedä onko tälläisiä laivoja rakennettu. Tälläinen laiva on oikeastaan dieselsähköinen laiva, jossa apukoneilla syötetään virtaa potkuria pyörittävään sähkömoottoriin.
Täytyy muistaa, mitä enemmän energiaa muutetaan erillaisiin muotoihin sitä huonompi hyötysuhde.
ollut pitkään aluksia joita ajetaan akselimoottorilla, eli generaattori jauhaa sahkoa joka syotettyna akseligeneraattorille saa aikaan liikkeen.
Tallaisiahan oli kaytossa jo mmailmansodissa sukellusveneissa.
Generate=tuottaa
Generaattori tarkoittaa laitetta, joka tuottaa energiaa ulkoisen, toisen energianlähteen voimalla.
Generaattori ei siis suoraan itse tuota liikettä, vaan sen tuottaman muunnettu energia antaa käyttövoiman moottorille, joka muuttaa sen energian taas esimerkiksi propulsiovoimaksi.
II maailmansodan sukellusveneissä käytettiin pinta-ajoon suoraan akselille kytekyttyä diesel-konetta ja sukelluksissa käytettiin sähkömoottoria, joka sai käyttövoimansa akuista. Akkuja ladattiin sekä apukoneilla, että pääkoneeseen(akseliin) kytkettyjä generaattoreita.
Käsitteet selviksi, niin ei sattumalta synny ikiliikkujia, niin kuin edellisessa viestissä kävi.
Kyllä sitä ihan samaa generaattoria voi käyttää myös sähkömoottorina. Sama laite kaksi eri termiä käyttötarkoituksesta riippuen.
Laivan potkuriakseliin kytketty, voi olla joko suoraan tai kytkimen ja /tai alennusvaihteen kautta. Tuottaa joko taloussähköä, tai harvinaisissa tapauksissa pyörittää keulapotkuria.
Akseligeneraattorilla käyvä laiva? Tehdään generaattorista sähkömoottori (helppoa), johdetaan siihen apukoneilla tuotettua sähköä ja saadaan sillä potkuri pyörimään. Ei mikään vauhtihirmu, mutta tällaisiakin ratkaisuja on kuulemma olemassa. Kyseessä on varajärjestelmä siltä varalta että pääkone kosahtaa.
Dieselsähkö on sitten aika eri juttu. Siinä pääkoneilla tuotetaan sähköä, jolla pyöritetään potkuriakselilla olevaa sähkömoottoria.
Laivateollisuus Oy ainakin teki muutamaan
Neuvostoliittoon toimitettuun merentutkimus-
alukseen systeemin, jolla apukoneet pyörittivät
akseligeneraattoria kun piti saada kaikki
mahdolliset akustiset häiriöt minimoitua ja
pääkone hiljaiseksi. Vauhti oli tietysti varsin
verkkainen eli muutama solmu ainoastaan.
Tarkastelkaapa esimerkiksi suomalaisten jäänmurtajien propulsio-järjestelmää. Niissä koko propulsiovoima synnytetään nimenomaa tekniikalla, jossa diesel-koneet pyörittävät generaattoreita, jotka syöttävät sähköä sähkömoottoreille, jotka pyörittävät potkureita.
Sama systeemi löytyy myös merentutkimusalus Arandasta(tosin sitä voidaan ajaa myös suoralla akselivedolla) sekä suomen sotalaitoksen kuha-luokan miinanraivaajista. Ja vauhtia piisaa. Ei siis mikään NL-patentti.
Myös nykyiset uudet Ultra Voyager sekä muut suomessa rakennetut risteilyalukset käyttävät diesel-sähköistä-propulsiojärjestelmää. Niissä vetolaitteina on ympärikääntyvät ruoripotkuri eli azipod tai aquamaster-yksiköt.
Diesel-sähköisen propulsio-järjestelmän etuja ovat muun muassa alhainen melutaso sekä nopea- ja tarkka ohjailtavuus. Sähkömoottorit saadaa siis reagoimaan nopeammin kuin esimerkiksi KaMeWa säätölapapotkuri.
Edellisestä syystä laivat, joissa käytetään dynaamista paikannusjärjestelmää eli järjestelmää, jossa laiva oma propulsio ja ohjailujärjestelmä pitää aluksen halutussa paikassa, on lähes poikkeuksettä käytössä diesel-sähköinen voimansiirtojärjestelmä sekä useinmiten myös ns.ruoripotkuri-laitteisto.
Repikää siitä.
en tieä olikos ihan oikeen eka suomessa johon kokeilumielessä asennettiin dieselsähköinen propulsio alus joka nykyään on nimeltään koululaiva katarina. siitä mielenkiintoinen kokeilusysteemi että toinen potkurimoottori toimii vaihtovirrallla ja toinen tasavirralla...
Jos puhutaan rahtilaivoista, jotka seilaavat pitempiä merimatkoja, niin ristipääkone ilman vaihteistoa ja kiinteälapainen potkuri on paras vaihtoehto.
LATEn virityksessähän ei ollut kysymys oikeasta
diesel-sähköisestä propulsiosta, vaan tilapäis-
käytöstä. Pääkoneiden pöyriessä akseligeneraattori
toimi generaattorina ja erikoiskytkennällä sitä
voitiin käyttää ajomoottorina apukonesähköllä kun
pääkoneet haluttiin pysäyttää ja tehdä silti liikkuvaa merenmittausta.
Onko tässä kyse juuri ns "take me home" -jäjestelmästä? (PTO ja PTI)
Kyllä take me home on kyseessä. Näitä löytyy ainakin nesteen neljästä kiinalaisesta tuotetankkerista sekä kiisla ja suula laivoista. Ei nämä ole mitään harvinaisuuksia nykypäivänä.
" Tuottaa joko taloussähköä, tai harvinaisissa tapauksissa pyörittää keulapotkuria."
Voi voi sähkömiestä!
onko vallan sähkö toimista päämoottoria laivassa ja että dieselillä pelkästään
Pyöritetään generaattoria mistä otetaan sähköä
Kylla on.
Olen ollut seitsemällä laivalla, jossa on PTH (Power Take Me Home) tai APS (Alternative Propulsion System).
Ihan hyvin toimivat ja oikein mukavalla kelillä 10000dwt tankkeri sai lähes 7kn vauhtia.
Äärimmäisen epätaloudellistahan tuo on, kun kaksi-kolme pientä apukonetta jauhaa käyttötunteja, mutta monasti on pelastanut hinaajan tilaukseltakin, kun pääkoneessa ollut ongelmia ja jokin ankkuripaikka on pitänyt hakea.
Hankalin homma koko systeemissä on sen verkkoon saaminen.
Jos vaikka 1000kW sähkömoottorin kytkee suoraan verkkoon, paukahdus vaan kuuluu.
Yleensä se sähkömoottori ajetaan ensin verkon taajuuteen joko pienellä, samalla akselilla olevalla sähkömoottorilla taajuusmuuttajakäytöllä (Pony motor) tai sitten käynnistysmuuntajan kanssa.
Kun se pyörii verkon taajuudella, lyödään genukatkaisija kiinni ja se käy tyhjäkäyntiä suoraan verkkoon kytkettynä.
Sitten onkin mielenkiintoinen vaihe, eli soft cluchin kytkentä. Sen pitää olla riittävän hidas, jotta sähkömoottorin ottama virta pysyy rajoissaan, eikä genukatkaisija aukea, mutta riittävän nopea, ettei kytkin pala.
Tuon kytkentävaiheen aikana sähkömoottorin magnetointia säätämällä kevennetään myös sen ottamaa virtaa.
Kun kytkin on kiinni, lapakulmia säätämällä lisätään kuormaa ja nautitaan tuloksista...
Keskustelun aloittaja haki täysin sähköisen propulsiojärjestelmän sijaan todennäköisesti ratkaisua, jossa samalle akselille on kytketty sekä dieselmoottori että akseligeneraattori/-moottori. Tällaisia propulsiojärjestelmiä näkee toisinaan myös offshore-aluksissa. DP-tilanteessa pääkoneet kytketään irti akseleista ja niillä pyöritetään moottorin eteen kytkettyä generaattoria, jotka jauhavat sähköä paitsi akselimoottoreille, myös ohjailupotkureille. Matka-ajossa taas käytetään mekaanista kytkentää polttoaineenkulutuksen minimoimiseksi.
skebasto, ensimmäiset dieselsähköiset alukset taisivat olla panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen. Ensimmäinen dieselsähköinen jäänmurtaja oli vastaavasti 1939 valmistunut Sisu. Vanha Aranda eli nykyinen Katarina oli ensimmäinen alus, jossa testattiin vaihtovirtakoneistoa (AC/AC). Kokemukset olivat positiivisia, eikä sen jälkeen tasavirtavehkeitä enää rakennettukaan...
Enskerissä / Tiiskerissä oli toimivat laitteet.
" Maailmalla " ihmettelivät , kuinka hyvin toimi.
Ei Enskerissä mikään muukaan pelannutkaan.
Kaikki muu oli jo romuna.
Pystyykö ison ristipääkoneen yhden sylinterin irrottaa voiman tuotosta huoltoa varten kesken ajon itse olin vanhalla nesteen palvalla 84 moottorissa ja muistelen että näin tehtiin olenko väärässä?