Olen 24 vuotias mies.En tiedä olisiko tästä pitänyt kirjoittaa mielenterveys/psykologia-palstalle, mutta olen aina hävennyt seksuaalisuuttani toisin kuin kaverini. Muut puhuivat jo murrosiässä avoimesti haluistaan ja naisista, minua sen sijaan nolostutti vietävästi edes kommentoida hyvän näköisen naisen ulkonäköä. Pääni sisällä sen sijaan olen erittäin estoton ja fantasioin naisista vähän väliä, mutta todellisuudessa en uskaltaisi ikinä naiselle seksiä ehdottaa. Häpeäisin alastomuutta hänen seurassaan enkä todellakaan nauttisi seksistä jos siihen edes kykenisin häpeältäni. Mistähän moinen mahtaa johuta. Joskus minua on epäilty homoksikin, kun en ole naisista puhunut.
Häpeän seksuaalisuuttani
Herra S
2325
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
nuorempana. Tai en varsinaisesti hävennyt, mutta en vain halunnut puhua asiasta julkisesti. Keväällä kuitenkin aloitin seurustelun ja seksi alkoi tulla ajankohtaiseksi. Puhuminen poikaystäväni kanssa auttoi todella paljon ja etenimme hitaasti ('vaatekappale kerrallaan').
Pointtini siis on, että kun löydät mukavan naisen kerro hänelle miltä sinusta tuntuu. Se voi olla aluksi vaikeaa, mutta helpottaa oloasi ja myös auttaa toista ymmärtämään sinua paremmin.
(eikä kaikkien tarvitse julkisesti toitottaakaan naisista/miehistä, haluistaan ja toisten ulkonäöstä...monesti ne, jotka eivät niin tee ovat niitä kaikkein kirkkaimpia timantteja)
Et sitten varmaankaan ole ikinä ollut naisen kanssa, edes alasti? Tilanteessasi on jotakin tuttua. Vaikka olen itse nykyään aika kani, olin itsekin nuorena ujonpuoleinen, mutta ylivilkaalla mielikuvituksella varustettu. Ehkä se onkin niin, että jos saa aivot jotenkin päältä pois niin häpeily unohtuu tai sitten antaa tilanteen viedä niin ettei ehdi edes miettimään asiaa. Vieraan naisen kanssa juttelu tai kaikenlainen ehdottelu oli ison kynnyksen takana. Viinatippa mataloittaa kynnystä, mutta heikentää muuten mahdollisuuksia.
Mutta yllätyin omasta reaktiostani kun tosipaikka sitten tuli ja nainen ehdotti että mentäis heille. Se särki jään. Olin vielä saattomatkalla jännittynyt, mutta kun päästiin sänkyyn niin peloista ei ollut tietoakaan ja hommat toimi hyvin.
Vielä myöhemmälläkin iällä kun olen saanut deittinaisen sohvanreunalle, jännitys pysyy yllä ja kutkuttavin hetki on se kun pyydän häntä lähemmäksi. Kosketus poistaa jännityksen ja se on sitten menoa :-)
Sinussa ei ole mitään epänormaalia, mutta kiusallisen voimakasta ujoutta voi koittaa helpottaa erilaisin konstein. Ykkönen on tietysti, että tosiaan käyt juttelemassa jonkun asiantuntijan kanssa.
Keksi itsellesi haasteita. Saat niistä itseluottamusta. Teepä sellainen juttu, että joku kerta kun olet vaikka terassilla oluella, heität juttua itseäsi reilusti vanhemman naisen kanssa. He osaavat olla kilttejä ja ymmärtäväisiä. Sano ihan suoraan ihmetteleväsi kuinka suorasukaisesti ihmiset keskustelevat nykyään seksistä, mutta sua hävettää hirveästi puhua siitä. Kysy tältä naiselta, että miten häpeilystä pääsee eroon.
Varmaan olet monta kertaa katsellut hyvän näköistä nuorta likkaa ja ajatellut, että tuollaisen kanssa peuhaaminen mahtaa olla aika "likaista" touhua. Hyi häpeä, ajatella nyt noin pervoja noin viattomasta tytöstä. Yllättyisit, jos tietäisit kuinka ronskeja ajatuksia tämä likka ajattelee samaan aikaan sinusta. Aivan teinien kanssa ei onnistu, mutta yli parikymppisen kanssa voi avata keskustelun yllättävänkin intiimillä tasolla ilman että tyttö siitä pahastuu. Tuhmienkin supattelu, puhumattakaan tavanomaisista kehuista ulkonäön suhteen saa yleensä positiivisen vastakaiun. Tyttö on kehuista otettu vaikka saattaakin sanoa "hyi sua".
Tsemppiä!