Olen lasten tulon myötä siirtänyt kaiken energian lapsiini,kodinhoitoon(luonnollista minusta).Mieheni ei tätä voi hyväksyä, koska hän jää huomiotta(fiksuna miehenä hän haluaa täten eron ja tietysti myös lapset ja olenkin saanut tämän tauti luokituksen hänen puheidensa perusteella=lääkäri kirjoittanut lausunnon minusta lastensuojelun piiriin mieheni valheiden perusteella.)Miten tällainen on mahdollista,et lääkäri menee juttuun mukaan?
Minulle ei ole tehty mitään testejäkään toiveitani huolimatta,enkä ole päässyt aivojen mangneetikuvauksiin jotka olisivat kuulemani mukaan 100% varmoja havannoimaan onko minulla sellaista vikaa päässä oikeasti.Olen sanonut lääkärilleni kärsineeni kyllä väsymyksestä kun lapset molemmat ovat vielä vauvoja,mut hän on lääkärinä sivuuttanut nämä normaalit seikat.
En ole koskaan kärsinyt mielenterveydellisiä vaivoja kuten mieheni taas on koko ikänsä.Mieheni on salannut minulta tämän oman sairautensa ja kuulemma sekään ei lääkäristäni ole uskottavuuden mitätöinnin syy.
Mieheni on taitava manipuloimaan ja olen huomannut et hänellä ei ole tunteita.Lastensuojeluviranomaiset on täysin mieheni lumoissa ja uskovat myös häneen.Viranomaisista yhden lääkärin lausunto on niin luotettava et aikovat ottaa lapset huostaan ja sosku sanoi, et hänestä tämä tauti on niin paha, jotta koskaan en ole kelpo lapsiani saaman pois huostasta.
Onko tämä totta, et otsikkoni pitää ensinnäkin paikkansa?ja onko sekin totta et minulla ei ole mitään mahdollisuuksia saada kumottua tuota tautia mikä minulle on annettu?
Minulle ei ole tehty mitään testejäkään toiveitani huolimatta,enkä ole päässyt aivojen mangneetikuvauksiin jotka olisivat kuulemani mukaan 100% varmoja havannoimaan onko minulla sellaista vikaa päässä oikeasti.Olen sanonut lääkärilleni kärsineeni kyllä väsymyksestä kun lapset molemmat ovat vielä vauvoja,mut hän on lääkärinä sivuuttanut nämä normaalit seikat.
En ole koskaan kärsinyt mielenterveydellisiä vaivoja kuten mieheni taas on koko ikänsä.Mieheni on salannut minulta tämän oman sairautensa ja kuulemma sekään ei lääkäristäni ole uskottavuuden mitätöinnin syy.
Mieheni on taitava manipuloimaan ja olen huomannut et hänellä ei ole tunteita.Lastensuojeluviranomaiset on täysin mieheni lumoissa ja uskovat myös häneen.Viranomaisista yhden lääkärin lausunto on niin luotettava et aikovat ottaa lapset huostaan ja sosku sanoi, et hänestä tämä tauti on niin paha, jotta koskaan en ole kelpo lapsiani saaman pois huostasta.
Onko tämä totta, et otsikkoni pitää ensinnäkin paikkansa?ja onko sekin totta et minulla ei ole mitään mahdollisuuksia saada kumottua tuota tautia mikä minulle on annettu?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Mullakin on sama tautiluokitus ja lapset on voineet hyvin lähes 20 vuotta.
ET soskut pitää tätä huostaanoton syynä?
Entä kun lääkärikin on kirjoittanut lauselmaan eetten täten ole turvallinen ja kykenevä lasteni kasvattajaksi?
Minäkin tiedän ja sukulaiseni tietää et tää tautiluokitus ei ole vaaraksi lapsilleni.
Huoltajuusriidoissa vaaditaan tosi lujaa ammattitaitoa toimia tasapuolisena asiantuntijana.
Voimassa olevien lakien mukaan kiista lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tulee ratkaista lapsen edun mukaisesti (ks. Laki lapsen huoltajuudesta ja tapaa-misoikeudesta L 8.4.1983/361, § 10 ja § 11). Lapsen etu ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä.
Eri asiantuntijat painottavat erilaisia lapsen etua kuvailevia näkökulmia. Psyykkinen tai psykologinen näkökulma sisältää ainakin seuraavia näkökohtia, jotka arvioijan tulisi huomioida:
- lapsen psyykkinen kehitystilanne
- lapsen käsitykset huoltajuusriidasta ja toiveet sen ratkaisemiseksi, mikäli lapsen ikä ja kehitystaso mahdollistavat näiden selvittämisen
- lapsen ja hänen kummankin vanhempansa vuorovai-kutuksen toimivuus
- kummankin vanhemman kasvattajan taidot (mm. kasvatuksen tavoitteet, kasvatusasenteet, kasvatuskeinot, herkkyys havaita lapsen tarpeita ja taidot vastata niihin)
- kummankin vanhemman yhteistyötaidot
- kummankin vanhemman sosioekonomiset resurssit ja mahdollisuudet tarjota lapselle hänen kehitystään tukeva kasvu- ja virikeympäristö (Psykologiliiton ohjeista).
Tarvitset todennäköisesti juridísta apua tilanteessasi, miten toimia kun koet tulleesi väärin ja epäasiallisesti arvioiduksi. Sosiaalitoimi voi pyytää arviota vanhempien soveltuvuudesta, ja näin ilmeisesti on meneteltykin. Jos kiista menee oikeusistuimeen, sinun kannattaa ilmaista tyytymättömyytesi erimielisyytesi tehtyihin selvityksiin ja pyytää oikeusistuinta pyytämään uusia laajempia selvityksiä.
Lisäksi sinulla on mahdollista tehdä valitus Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle (TEO) tai lääninhallitukselle.
"Kanteluasia pannaan vireille pääsääntöisesti kirjallisesti. Kantelukirje on vapaamuotoinen. Vain riittävästi yksilöity kantelu voidaan käsitellä. Kirjeestä tulisi käydä ilmi ne perusteet, joiden vuoksi kantelija katsoo hoidon tai menettelyn olleen epäasianmukaista, sekä kantelijan nimi ja yhteystiedot... Kantelulla saatetaan terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisen tutkiminen vireille. TEO huolehtii asian selvittämisestä pyytämällä lausuntoja ja muita selvityksiä sekä hankkimalla asiaa koskevat potilasasiakirjat. Ennen asian ratkaisemista pyydetään yleensä myös lausunto yhdeltä tai useammalta oikeusturvakeskuksen pysyvältä asiantuntijalta sekä annetaan asianosaiselle tarvittaessa mahdollisuus vastineen antamiseen.
Kantelulla ei voida kuitenkaan muuttaa tai kumota kantelun kohteena olevaa hoito- tai muuta ratkaisua taikka määrätä maksettavaksi korvauksia. TEOlla ei ole myöskään toimivaltaa puuttua muiden viranomaisten päätöksiin tai vaikuttaa tuomioistuimessa tai viranomaisessa vireillä olevan asian käsittelyyn kanteluun annettavalla ratkaisulla". (TEO:n nettisivuilta).
Epävakaa persoonallisuus on psykiatrinen diagnoosi, jolla on omat diagnostiset kriteerinsä. Sitä ei voi missään tapauksessa diagnosoida millään aivokuvilla!!! Diagnoosin voi tehdä psykiatrian erikoislääkäri huolellisen arvioinnin ja elämänkertahistorian perusteella. Diagnoosista lyhyesti: F60.3 Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus
Hyökkäävä (aggressiivinen) persoonallisuus
Rajatilapersoonallisuus
Räjähdysaltis persoonallisuus
Persoonallisuushäiriölle on ominaista taipumus toimia hetken mielijohteesta ja harkitsematta seurauksia. Mieliala on ennustamaton ja oikukas. Henkilö on altis tunteenpurkauksille eikä usein kykene hallitsemaan purkauksellista käytöstään. Hän on taipuvainen riitaisuuteen ja yhteentörmäyksiin toisten kanssa, varsinkin jos hänen hetken mielijohteita noudattavaa käytöstään estetään tai hillitään. Häiriö voidaan jakaa impulsiiviseen muotoon ja rajatilamuotoon.
F60.30 Impulsiivinen häiriötyyppi:
Impulsiivista häiriötyyppiä luonnehtivat etenkin tunne-elämän epävakaus ja yllykkeiden hallinnan puute.
F60.31 Rajatilatyyppi:
Rajatilatyypille ovat lisäksi ominaisia häiriöt minäkuvassa, päämäärien asettamisessa ja sisäisissä tavoitteissa sekä jatkuva tyhjyyden tunne, kiihkeät ja epävakaat ihmissuhteet sekä taipumus itsetuohoiseen käytökseen, kuten itsemurha-aikeisiin ja -yrityksiin.
Ei sisällä:
- Epäsosiaalista persoonallisuutta (F60.2)
"
...oireina ollut vaan kirjoitinkin, et mieheni puheiden perusteela minusta tehtiin tällein sairas.
Olen useaan otteeseen sitä lääkärille jälkikäteen selittänyt ja myös terapeutille et en ole koskaan näin tehnyt, mitä mies minusta väittää.Mut siitä on sitten tehty tulkinta joka tukee tätä tautia.Kuten tiedät, kun ihminen (terve)lähtee hakeen oikeutta se kirjataan ylös; riidanhaluinen,ei sairauden tunnetta,yms.
En ole koskan tehnyt mitään hetken mielijohteesta,päinvastoin kaikki asiat mitä teen elämässä olen harkinnut niitä pitkään.Myöskin ennalta arvaamaton en ole koskaan ollut, sillä rehellisyydessäni ja avoimuudessani kerron moneen kertaan lähimmäisillekkin mistä en pidä ja miten tulen käytäytymään ja tuntemaan jos joku asia menee pieleen.Esim.jos mieheni pettää jonkin lupauksen tärkeässä asiassa, hän kyllä tietää miten pahoitan mieleni.Asiat ovat sen luokan isoja missä moni muukin loukkaantuu, joskus jopa niin paljon et eivät anna anteeksi helposti tai sitten ollenkaan.
Olen kotoisin toiselta paikkakunnalta ja olen sanonut lääkärille jotta kyllä hänen pitää ottaa huomioon miten olen elänyt aikaisemman elämäni lapsuudestani asti ja jos hän ei minua usko, voi ottaa yhteyttä kaikkin ihmisiin jotka minut oikeasti tuntevat omalla paikkakunnalla.
Kuulemma häntä ei kiinnosta.
Lasten huoltajuutta ei keretty siis ratkaisemaan koska lapset otettiin huostaan kiireellisesti.
Lapsia ei minulle kuulemma anneta tämän psykoloogi lauselman takia, mut miehelleni siis annetaan.Minun pitää kynsin ja hampain taistella sitä vastaan nyt.Mieheni ei ole lapsilleni turvallinen.
Oliko lausunto lääkärin vai psykologin laatima?
Jos psykologin laatima, voit kysyä neuvoa psykologiliitosta Puh. 09-6122 9122. Siellä voit saada ammattieettisistä asioista perillä olevan henkilön puhelimeen ja keskustella tilanteesta. Psykologiliitolla on ammattieettinen lautakunta, joka ottaa kantaa mm. tehtyihin psykologisiin lausuntoihin liittyviin ongelmiin.
psykologit eivät ensinnäkään tee diagnooseja. ja toisekseen psykologiliiton ammattieettinen neuvonta on tarkoitettu psykologeille, jotka maksavat liitolle jäsenmaksua. ei se ole kaikille tarjolla oleva palvelu.
olen itsekin psykologi joten tiedän nuo perusasiat. Olet sikäli väärässä, että kyllä
asiakas voi ottaa yhteyttä psykologiliittoon
ja saada neuvontaa menettelytavoista, mikäli epäilee psykologin toimineen ammattieettisesti väärin. Ammattieettinen lautakunta on myös sitä varten. Psykologi ei toki aseta psykiatrisia diagnooseja, mutta kysyjän viittauksesta jäi epäselväksi millaisesta lausunnosta oli kyse.
No sitten te varmaan tiedätte, että taho on TEO, ei psyli. Ette vaan halunneet sitä sanoa?
Mitähän tahoa nyt sitten "Oikasti psykologi" tarkoitti?
Psykologiliiton eeetinen lautakunta löytyy psykologiliitosta ( http://www.psyli.fi ) ja TEO:n (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, http://www.teo.fi ) yhtenä tehtävänä on terveydenhuollon ammattihenkilöstön valvonta. "Terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle, joka voi antaa yleisiä terveydenhuoltohenkilöstön toimintaa koskevia säännöksiä ja ohjeita. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä valvovat Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lisäksi lääninhallitukset omilla alueillaan. Lääninhallitukset valvovat myös terveydenhuollon toimintayksiköiden toimintaa". Käytännössä lääninhallitukset käsittelelevät valtaosan terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa koskevista kanteluista.
On käynyt myöhemmin ilmi, että lausunnon antajana on toiminut lääkäri, joten psykologiliitolla ei ole tässä mitään roolia. Jos pitää paikkansa, että ko. lääkäri on antanut lausunnon asianomaista näkemättä puolison tietojen perusteella, niin hän ilmiselvästi on toiminut ammatillisesti epäeettisesti.
Olenko ymmärtänyt oikein, että miehesi on mennyt lääkäriin ja kertoillut siellä, että vaimo on sairas??Ei kykene hoitamaan lapsia ja on heille vaaraksi? Ja lääkäri on sen uskonut sinua näkemättä, tai kuulematta. Oletko kertonut asian neuvolassa? Olethan käyttänyt lapsiasi neuvolassa, kyllä ne huomaavat lapsista ovatko he laiminlyötyjä. Mitä neuvolakorteissa lukee?Kahdenkin lapsen kanssa joutuu nimittäin käymään aika useasti neuvolassa varsinkin ensimmäisten vuosien aikana. Kyllä siellä varmasti olisi kirjattu neuvolakorttiin jollei lapsesi olisi normaalisti kehittyneet.Laiminlyöty vauva on erilainen kuin normaalisti huomiota ja hoivaa saanut vauva.Aika ihmeelliseltä kuulostaa. Tiedätkö onko miehesi lääkärille mahdollista sinun tilata aikaa?Jos miehellesi myönnetään lasten huoltajuus niin miksi lapset on otettu huostaan? miksei ne ole miehelläsi.?
En pääse tänään koneelle enään.
Onkohan kuvassa mukana jotain muuta syytä siihen, että miehesi tahtoo päästä sinusta eroon. Onko olemassa toinen nainen? Pelkääkö hän, että hän ei saa lapsia jos hän jättää sinut tai jos sinä jätät hänet?
Hänen aivonsa näyttävät kehittäneen tämän sairaskuvan sinusta siitä syystä, että sinusta olisi helppo päästä irti - vähin vaivoin ja kustannuksin. Tällaiset psykopaatit ovat aikaismmissakin tapauksissa onnistunet simuloida aivan uskottavia kertomuksia aivan uskottomista tilanteista.
Hän tarvitsee apua.
Ajattelen sinua. Kirjeesi perusteeella vaikutat olevat älykäs ja ymmärtäväinen nainen. Toivon että tilanne kääntyisi parhaaksi teille kaikille.
Minä olen taistellut aika paljon holhoussysteemiä vastaan.
"Minulle ei ole tehty mitään testejäkään toiveistani huolimatta"
Sinulla ei siis ainakaan vielä ole hullun papereita kun mitään testejä ei ole vielä tehty. Sossuun lähetetty lääkärinlausunto lienee pelkkä epäilys eikä vielä "varmuudella sanottu". Sossukin on vasta uhkaillut huostaanotolla. Tämä tarkoittaa sitä että mitään ratkaisevaa et ole vielä menetettänyt. Itse pidän psykologisia testejä pelkkänä farssina. Ensin tehdään päätös hullun papereitten antamisesta ja sitten etsitään sopivat perusteet. Sinua viedään testistä testiin niin kauan kunnes "löydetään" jokin mielisairaus. Jos viranomaiset saavat kesken prosessin kirvelevän arvovaltatappion, koko mielisairausjuttu ikäänkuin unohdetaan; "eihän tässä ole mitään aiottukaan". Puheet viranomaisvainosta leimataan vainoharhaksi.
Viranomaisethan eivät koskaan tunnusta virheitään vaikka virhe olisi miten ilmeinen tahansa. He pelkäävät systeemin arvovaltatappiota, sen rinnalla yhden inhokin livahtaminen kynsistä on pikkujuttu. Erehtymättömyyden illuusiolla rakennetaan haavoittumattomuuden illuusiota. Sossu ja psykiatrian lääkäri (ei siis psykologi) varmistavat huolella taustansa ennenkuin alkavat kirjoittaa kenellekään hullun papereita. Nykyään hullun papereihin tarvitaan kolmen lääkärin allekirjoitukset jottei yksittäisen lääkärin sooloilu johda systeemiä umpikujaan jossa systeemin on pakko perääntyä. Näinhän kävi mm. kansanedustaja Pirjo Kauppilan tapauksessa 1980-luvulla.
Suosittelisit että ottaisit tavaksesi mennä ainakin kerran viikossa johonkin kerhoon tai muuhun vastaavaan lastesi kanssa. Näin olet säännöllisesti toisten silmissä ja mikäli kukaan viranomainen sinusta tai lapsistasi jotain valheellista sanoo, valhe menettää uskottavuutensa. Erakko on juonittelevalle sossulle helppoa riistaa.
"Mieheni on salannut minulta tämän oman sairautensa ja kuulemma sekään ei lääkäristäni ole uskottavuuden mitätöinnin syy."
Onko miehelläsi hullun paperit? Psykologian mukaan hulluudella ei ole yksiselitteistä vaikutusta sanojen luotettavuuteen. Yleensähän viranomaiset asettuvat sen riidan osapuolen puolelle jolla on korkeampi yhteiskunnallinen asema. Näin viranomainen vahvistaa suhdeverkostoaan. On varsin tavallista että virallisten papereitten mukaan riidan toinen osapuoli on liki virheetön ja täysin syytön mihinkään ja toinen on viattomia vainoava mielisairas ja riidasta ei useinkaan mitään mainintaa. Kaikki viranomaisten näkökannat tietysti perustellaan psykologisoinnilla joka tyrmistyttää minunkaltaisen typeryydellään.
Kiitos kattavasta kirjoituksestanne.
Olet aivan oikeilla jäljillä,mieheni nyt entinen,päätti siis saada lapset itselleen vain minua kiduuttaakseen,hän siis teki sen hattutempun josta nykyisin miehet syyttää naisia.
Eli heti kun miehelleni pöljyyksissä menín suoraan sanoon ottavani hänestä eron, koska en enään kestä henkistä ja ruumiillista kidutusta.Hän hyökkäsi suoraan,salaa samana päivänä sosiaalityöntekijälle ja oli "huolissaan minusta" ja tietysti satuili kaikkea kauheuksia minun tehneen ja sanoneen=oikeasti hän oli tehnyt ja sanonut nää kauheudet.
Sosiaalityöntekijä oli välittömästi soittanut mielenterveyden akuutti ryhmän ja kohta ovikello soikin.Menin avaamaan ja pihalla oli kymmenkunta henkilöä.Esittelivät itsensä ja sanoivat tulevansa auttamaan.Silloin minulla meinasi todenteolla mennä polvet alta,tämä oli nimittäin iso shokki koska, olinhan ollut ihan normaali ja tajusin mieheni kataluuden.Sain kuitenkin pidettyä itseni hillittynä etten ratkee itkeen.
Istuimme olohuoneessa ja he alkoivat tenttaa minua näistä mieheni asioita ja katse sekä ilmeet olivat joillakin todella tuomitsevat, osalla onneksi ei ollut ennakkoluuloja.Halusin vain haukkoa henkeä näistä syistä mitä olin muka tehnyt.Kielsin tehneeni näitä tekoja tietysti ja yritin saada heidät tajuamaan et minuahan on kidutettu eikä toisinpäin.
Onneksi kuitenkin silloinen psyk.lääkäri katsoi et minä en ole sairas mut,kuitenkin halusivat meidät aloittavan pariterapian (panivat papereihin ylös: Seurataan tuleeko ero ja huoltajuus miten?).Pakko oli olla yhteistyökykyinen sillä kuitenkin he epäilivät mieheni puheet jollain asteella todeksi(paljastui myöhemmin).Meillä oli tuolloin 1v.2kk:n ikäinen lapsi ja laskettu aika oli kuukauden päästä.Tämä toinen raskaus oli tosi vaikea olin ruumiillisesti ihan rätti, mut kuitenkin jaksoin ilman mitään apuja.Olisin jaksanut 100% paremmin ilman mieheni kidutusta.
Tämän jälkeen aloin tosissani suunnitteleen muuttoa omalle paikkakunnalle,kun olin niin huonossa kunnossa ja synnytys läheni en kertakaikkisesti pystynyt tätä toteuttamaan.
Synnytys meni hyvin mut sitten ei tullut maitoa vaikka kuinka yritin(stressi teki tehtävän).Minulle ei suotu minkäänlaista lapsivuode aikaa ja edelleen miehen käyttäytyminen meni sairaammaksi.Hän otti ja lähti pois kotoo ja vei puhelimen,kaikki minunkin kortit sekä rahat.Hän meni siskonsa luo jolla oli saman ikäinen lapsi kuin meidän esikoinen.(Mies lähti just kun hän jäi isyyslomalle).(Miehellä oli sairaalloinen tarve auttaa sisariaan meidänkin perheen kustannuksella.)Olin kotona ilman ruokaa ainoastaan näkkileipää ja vettä.Kuopus oli vasta 5,5-viikkoa vanha ja en voinut kovalla pakkasella lähteä hakeen apua mistään.(mies tiesi tän).
Hän kuitenkin tuli piipahtaan kotiin ja sain ylipuhuttua jättämään puhelimen sillä verukkeella et jos lapselle tulee joku, niin saa soittaa ambulanssin.
Kun sitten tunsin voimieni hupenevan ,niin soitin soskuun lastensuojeluun avohuollon tuen tarpeesta.Siitä tää elämä meni sit mieheni osalta todella helvetiksi.
Pieni paikkakunta ja kaikki tuttuja miehelleni ja täten puollueellista porukkaa.Minä jäin niinsanotusti erakoksi, koska mieheni piti huolen jotta sukulaisetkaan ei tulleet hätiin.(mieheni on taitava manipuloimaan.)Mieheni siis jatkoi tätä "kakan"puhumista joka paikassa.Ja lopuksi lapset sitten huostattiinkin.
Lastensuojeluviranomainen siis joutui tilaan psykiatriselta lääkäriltä lausunnon minun terveydentilasta huostaanottoa varten.Lääkäri kirjoitti(eri lääkäri kun aikaisemmin kotona käynyt) sen siis kuulopuheiden perusteella(miehen).Sosku taas sanoi, et tämä riittää hänestä huostaanottaan lapset ja sijoittaan ne.
tämä tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus oli kinkkinen minulle, koska kaikki yritykseni puolustaa itseäni ja vakuuttelut soskulle(koska se on lapsen etu), tietysti tulkittiin tän sairauden kuvaksi ja soskut ja yms.sai enemmän vettä myllyyn(vaikka ihan asiallisesti esitin ne).Minun piti ja pitää piettää kaikki ihan normaalikki tunteet kurissa,siis olla kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan,olla kuin pystyyn kuollu puu.
Ajatelkaapa nyt millaisen reaktion yleensä uhri saa kun häntä pidetäänkin syyllisenä ja rikoksentekijää taas uhrina.Meidän tapauksessa taas minun lisäksi, kaikkein arvokkaammat ja viattomat lapset ovat joutuneet kärsimään turhaan.
Minä olen siksi täällä kirjoittamassa jotta sain kuulla et oikeastikkin mielenterveydellistä häiriötä sairastava ihminen on kuulemma normaalisti ihan kykenevä lapsen vanhemmaksi. Olen kuullut et jopa skitsofreenikko on hoitoon sitoutuessaan kykenevä ,tuettuna, lapsiensa kasvattaja.
Onko paikkakunnallasi jonkinlaista "naisten ensi- apu"- paikkaa, joka voisi auttaa sinua löytämään hyvän advokaatin. On varmaan advokaatteja, jotka ovat "erikoistuneet" juuri auttamaan naisia tällaisissa tapauksissa. Voi olla, että saat oikeusapuakin, niin ei tarvitse pelätä oikeudenkäyntilaskuja. Vastaako kotivakuutuksesi oikeuskäytimenoista?
Vaikuttaa vaikealta ja painostavalta. Ehkä tarvitset jonkun, joka ajaa asiaasi puolestasi tai kanssasi? Sosiaalitoimihenkilötkin tekevät virheitä ja niitäkin saa oikaista silloin tällöin. Eivät he mitään jumalia ole vaan tavallisia erehtyviä ihmisiä!
Luulen, että nyt on otettava yksi asia kerrallaan. Hyvä advokaatti voi auttaa sinua askel askeleelta saamaan lapsesi takaisin.
...se semmonen on ku advokaatti?
Minulla on siis sellanen tilanne täällä paikkakunnalla et mieheni status estää minun saamasta mitään apuja ja kun olen erehtynyt niitä apuja hakeen kaikki käännetään minua vastaan aivan ihmeellisin sanamuodoin.
Kun olen jossakin virastossa kuten soskussakin sanonut vaikka A niin papereista luettuna se onkin sitten ollut Ö.(minulle on kerrottu et osaan ilmaista asiat selkeästi ja moninelta eri kantilta jotta, ne on jokaisen helppo ymmärtää.Paitsi täällä paikkakunnalla,eivät muka ymmärrä nyt kun taistelen lasteni puolesta)
Minulla on oikeusavustaja(julkinen)ja olen pyytänyt häntäkin mukaan kaikiin kokousiin yms.jotta hän olisi todistamassa mitä oikeasti sanon tai mitä minulle sanotaan.Hän on kohteliaasti kieltäytynyt.
Tää paikkakunta jossa asun on muuttotappio paikka ja täällä ei ole mitään "pientä" ihmistä auttavia tahoja.
Kerron vielä kuvannollisesti missä asemassa olen täällä: - Filippiiniläinen nainen joka on otettu vaimoksi suomalaiselle miehelle,miehelle jolla muuten ei ole mahdollisuutta saada naista omasta maastaan.Anoppi ja koko suku ovat oottaneet lapsia sukuunsa, koska oman puolen suvun ainut hedelmällisessä iässä oleva naishenkilö ei saa itse lapsia.Tämä nainen joka ei saa lapsia, on kärsinyt vuodet turhista hedelmällisyys hoidoista ja adoptiota ei ole myönnetty(alkoholisti).Ainuaksi keinoksi on siis jäänyt tämä Filippiiniläinen nainen, jota sitten käytetään "sijaissynnyttäjänä" hänen sitä tietämättään.Kun lapsi sitten turvallisesti saadaan maailmaan, alkaa suvun rumpa eliminoida pois kuvioista tää naisparka(Filippiiniläinen).
Paras ja nopea keino ottaa lapsi on tehdä (perätön)ilmoitus naisesta mielenterveys puolelle ja sitten myös soskuun lastensuojeluun.
Mitä luulette miten tulee käymään tässä tilanteessa?
Advokaati on oikeusavustaja.
"Istuimme olohuoneessa ja he alkoivat tenttaa minua näistä mieheni asioita ja katse sekä ilmeet olivat joillakin todella tuomitsevat, osalla onneksi ei ollut ennakkoluuloja."
Tenttaaminen ja sosiaalisten suhteitten kartoitus on juuri sitä oman selustan turvaamista mikä on juonittelevalle sossulle ominaista. Kaikki eivät ehkä sano ääneen ennakkoluulojaan.
Minusta tuntuu että sinulla on romanttisia kuvitelmia sossuista ja psykiatreista. Etsitkö rinnallesi epätoivoisesti sossua joka on alan postikorttikuvan täyttymys ja sinulle pelastus? Mietipäs vähän: mitkä ovatkaan sinun intressisi ja sossun intressit. Miten paljon ne ovat yhdensuuntaisia ja miten paljon vastakkaisia ja miten paljon ei-vastakkaisia. Et kai vain usko että lait, asetukset tai juuri sinun moraalikäsityksesi jotenkin pidättelevät viranomaisia? Sossuja koskevat lait ovat hyvin tulkinnanvaraisia ja täynnä porsaanreikiä eli ne ovat lainsäätäjän hurskaita toivomuksia tai sitten silmälumetta tyhmälle kansalle. Tuomioistuin saattaa joskus tulkita lakia tavalla joka on rahvaan mielestä hyvin omituinen. Kärjistäen: Lapsen etu on sossun mielestä sama kuin Kuttula-tyyppiset kasvatusmenetelmät. Sossu ei toimi psykologiaan uskovan ehdoilla ja hyväksi vaan virallisen systeemin ja korkeammassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien.
Pidät exääsi mielisairaana eli uskot ainakin jossain määrin psykologisiin oppeihin ihan kuten exäsi. Kyllä vakka kantensa valitsee. Luultavasti seurapiirisi on samaa maata. Näin ollen olet ehkä sokea koko asenteellesi. Kirjoituksissasi on asenne: "Minä olen mieleltäni terve, siis minä olen pätevä sanomaan kuka tässä riidassa on oikeassa ja exäni on hullu joten hän on sen vuoksi kyvytön näkemään totuutta, siispä minä olen oikeassa ja kyvykäs päättämään miten tässä riidassa toimitaan". Näin sinä uskottelet itsellesi ja muille vaikka syvällä sisimmässäsi tiedät miten asiat ovat ja se tekee sinusta epävarman. Tämä tietysti pätee muihinkin psykologiaan uskoviin. Katso netistä hakusanalla ryhmäajattelu. Sinulla on ns. "terve itsetunto" joka perustuu uskoon jonka mukaan pelkkä usko psykologiaan tekee jostakin viisaan ja moraalisesti kypsän päättämään asioista. Psykologia on joukko hämäriä ja hataria uskonkappaleita. Pidät exääsi psykopaattina koska hän sai sossun puolelleen eikä joutunut hullun leima otsassa paitsioon. Et kovin helposti pysty kieltämään psykologisia oppeja koska itsetuntosi ja identiteettisia on rakentunut niiden varaan. Syytä kuitenkin olisi sillä psykologiset opit toimivat ikään kuin suomuina silmilläsi estäen sinua huomaamasta viranomaisten ja exäsi juonittelua. Käy siis itseesi ja muista käyneesi. On mukava olla oikeassa ja päteä mutta rakentavampaa on esittää itselleen puolueetonta itsekritiikkiä. Sama tietysti myös riidan toiselle osapuolelle.
Yleensä sossu laittaa papereihin sinunkaltaisestasi sellaisia syytöksiä jota ei pysty kumoamaan (se kai sossun mukaan todistaa jotakin) ja sellaisia tautikuvauksia ja muita ongelmia joka on ollut paljon julkisuudessa, jatkuvalla toistolla kyllä luodaan väitteelle uskottavuutta hyväuskoisen hölmön silmissä mutta minunkaltaiseni mielestä ei mikään väite muutu yhtään sen enempää todeksi vaikka sitä kuinka jankuttaisi. Mainostenkin teho perustuu toistoon ja ne tehoavat vaikka ovatkin typeriä (mainos lisää myyntiä ja jokuhan ne tavarat ostaa).
Hullun leima otsassa on varsin yksinäistä elää. Osa entisistä hyvistä ystävistä kääntää selkäänsä "pakkohan siinä joku vika on olla kun sillä on hullun paperit". Eikö psykiatri voi erehtyä? Monet juristit kieltäytyvät suoraan ja heti antamasta mitään apua viranomaisen uhrille. Käytännössä viranomaista on hyvin vaikea saada vastuuseen teoistaan mikä juuri selittää heidän röyhkeytensä. Vaikka juristi voittaisikin juuri tämän nimenomaisen jutun, on juttuun ryhtyminen hänelle pitemmän päälle varsin raskasta. Hän nimittäin saa viranomaisvihaajan leiman mikä aiheuttaa hankaluuksia viranomaisten ja heidän sidosryhmiensä edessä. Se on paha juttu sosiaali-Suomen kaltaisessa byrokraattisessa yhteiskunnassa jossa yhteiskunta on työntänyt sormensa liki kaikille elämän aloille.
Toive lapsien saamisesta motivoi exääsi olemaan yhteistyössä sossun kanssa. Toive voi hyvinkin olla turha. Lapset saattavat jäädä lastenkotiin tai heidät adoptoidaan jollekin exääsi korkeammassa asemassa olevalle, ovathan he vielä varsin nuoria joten unohtavat entisen elämänsä helposti. Tätä sossun ei tietenkään kannata paljastaa ennenkuin exästä on imetty kaikki hyöty irti eli kun sinut on ensiksi nujerrettu on exän vuoro.
...Mutta en todellakaan usko mihinkään psykologisiin terveysoppeihin koska sehän on niin lastenkengissä verraten somaattiseen terveystietoon.Veikkaan et monet asiat tulee vielä muuttumaan niinkuin esim. ennen homous oli sairaus nyt ei!
Minulla on ääretön itsetunto.Pohjana sille on:
Tee toisille niin kuin itsellesi haluasit tekevän.
Hirveen valitettavaa on tää itsekeskeisyys/nautinnon väärähakuisuus vallalla ja enemmän olen sitten joutunut käyttämään tätä:
- Silmä silmästä,puolustaessani jotain viattomampaa.
Tällä kertaa omat lapseni ovat joutuneet pahan otteeseen ja en voi tehdä muuta kun "manata" ja pyytää apuun henkimaailman porukkaa.(Tämä ei ole puppua koska olen saanut aivan uskomattomasti elämäni aikana apua juuri tältä esi-isien porukalta)Siis tässä tulikin se mihin uskon eniten!Tämä antaa minulle henkistä voimaa eli toivoa paremmasta!Luultavasti elämässä kun tekevälle sattuu ja tapahtuu ,olisin aikapäiviä sitten heittänyt lusikan nurkkaan,jos tätä aivopesevää, sivistynyttä,psykopuolta seurasin.
Yhdessä kirjoituksessasi sanoit, että lapset otettiin KIIREELLISESTI HUOSTAAN Googlesta löysin hakusanalla kiireellinen huostaanotto seuraavan lauseen.Kiireellinen huostaanotto on aina väliaikainen. Pistäpä itsekin tuo hakusana googleen ja tutustu tekstiin.Jos miehesi on niin moitteeton kaveri, niin miksi lapset eivät ole hänen huostassaan.Missä lapset nyt ovat.?
minulla samanlainen kokemus, ero takana, ex mieheni on narsisti eli sellainen saa 99 ihmistä sadasta uskomaan itseensä ja sosiaali virkailiat käyttävät tilaisuutta hyväkseen sinua vastaan varsinkin kun ovat usein myös itse narsisteja ja ahneita jostain se leipä on heidänkin saatava. neuvoksi annan etsi terve mies käy yksityisen arvioitavana, älä suostu vanhemuuden selvittelyihin ja muuta paikkakuntaa, kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta sos.tt leikkii jumalaa.varsinkin Kuopiossa ja ovat rasistisia kaikelle erilaiselle, on kyseessä vanhemman sairaus tai uskonto.