Lapsi on ennemminkin rauhallinen kun ylivilkas mutta aika usein tulee kausia jolloin on todella levoton. Hokee sanoja ja asioita, hyörii ja hekottaa eikä sitä meinaa saada millään loppumaan! Välillä olen aivan poikki kun tälläinen kausi kestää pitkään :(
Mitä sille voisi tehdä? Kun sitä ei välttämättä laukaise mikään tietty asia vaan se voi alkaa milloin ja missä tahansa.
Muilla samaa?
Ja kertokaapa vielä mielipiteenne siitä mihin asioihin "saan puuttua", riittääkö se syyksi että minua ärsyttää jokin asia vaikka siitä ei olisi muuta haittaa???
Esim jos lapsi laulaa hölöttää koko päivän omia laulujaan tai hokee itse keksimiään sanoja ja nauraa levottomasti päälle niin annatteko olla vaikka sisälläsi kiehuisi vai puututteko asiaan?
Diagnoosi on vielä aika tuore ja olen välillä ihan pihalla mikä olisi oikea tapa toimia..
En myöskään meinaa saada otetta siihen asiaan että joka lauseessa on sanoja tissi, pylly, kakka, pissa, pyllymuussi tms AArrgg se pitäisi karsia mutta ei ole jäähyt ja keskustelut tuottaneet tulosta..
Kyllä se vielä tästä.. mua saa vähän valaista ja antaa ideoita =) lapsi on 6v
Mitä sille voisi tehdä? Kun sitä ei välttämättä laukaise mikään tietty asia vaan se voi alkaa milloin ja missä tahansa.
Muilla samaa?
Ja kertokaapa vielä mielipiteenne siitä mihin asioihin "saan puuttua", riittääkö se syyksi että minua ärsyttää jokin asia vaikka siitä ei olisi muuta haittaa???
Esim jos lapsi laulaa hölöttää koko päivän omia laulujaan tai hokee itse keksimiään sanoja ja nauraa levottomasti päälle niin annatteko olla vaikka sisälläsi kiehuisi vai puututteko asiaan?
Diagnoosi on vielä aika tuore ja olen välillä ihan pihalla mikä olisi oikea tapa toimia..
En myöskään meinaa saada otetta siihen asiaan että joka lauseessa on sanoja tissi, pylly, kakka, pissa, pyllymuussi tms AArrgg se pitäisi karsia mutta ei ole jäähyt ja keskustelut tuottaneet tulosta..
Kyllä se vielä tästä.. mua saa vähän valaista ja antaa ideoita =) lapsi on 6v
Vastaukset 4
Vanhimmat
hyviä tapoja opettaa ja varsinkin juuri heille, sillä aspergerit eivät ole tippaakaan vieraskoreita kuten ns normaalit lapset luonnostaan ovat. Saat hävetä hänen käytöstään, jos et ohjaa häntä oikealle tielle. Jos et halua, että hän hokee alatyylisiä sanoja, niin kiellät tietysti sellaisten sanojen käytön. Yritä keksiä hänelle harrastuksia, jotka kiinnostavat häntä, niin oireilu vähentyy.
Asseilla saattaa olla taipumus juuri tuollaiseen "levy jää pyörimään paikoilleen" höpötykseen joka todellakin ärsyttää ketä tahansa. Ei siinä jäähyt tai keskustelut välttämättä auta. Täytyy komentaa tiukasti että NYT RIITTÄÄ tai LOPETA JO.
Meillä nuorimmaisella on myös asperger ja ollut taipumusta rallatteluun tai jonkun sanan höpöttämiseen. Yleensä kun kuuli jonkun uuden mainoslauseen tai jotain muuta erikoisempaa, niin silloin tuli taipumus jäädä maistelemaan sitä miltä se kuullostaa. Mutta tiukoilla kielloilla ja perustelemalla että se joko ärsyttää tai että sitä ei vaan jaksa kuunnella hän on lopettanut. Nyt riittää kun tietyllä äänen sävyllä sanoo NO!
Poika on jo sen verran isompi että olenkin sanonut näissä tilanteissa että älä ihmettele jos kaverisikin ärsyyntyy. Hän jo tiedostaa aspergerista johtuvat erikoispiirteensä ja on opetellut n.s.normaalia smalltoukkia.
Tiedän miten paljon enemmän assin kasvattaminen vaatii pelkästään tavallisten arki asioiden kanssa, kun tuntuu että niiltä puuttuu n.s.maalaisjärki. Eli kun pitää opettaa jo pelkästään tervehtimisen taito ja vielä perustella miksi näin on tapana tehdä jne.
Koeta jaksaa. Kohtele niinkuin n.s.normaalejakin.
Monilla asseilla on myös Tourettea eli pakko puhetta - siihen ei normaalit kiellot auta - saattaa pahentua. Videointi voisi auttaa assia näkemään käytöksensä ja korjaamaan sitä. Toisaalta olen huomannut, kun lapsella on muuta tekemistä höpöttely unohtuu. Ongelmana on, että lapsi ei muuta tekemistä itse välttämättä osaa itselleen järjestää, joten vanhempien pitää olla aktiivisia. Musiikki ja liikunta meillä rauhoittaa lasta.
Poikani (as- piirteinen) saa myös välillä vanhempansa (isän erityisesti) raivon partaalle jatkuvalla mölötyksellään. Hänellä on erittäin kuuluva ääni ja innostuessaan jostakin hän osapuilleen huutaa. Joskus hän piiskaa itsensä hepuliin hokemalla jotakin sanaa- tai alatyylin ilmausta. Sattuu kuulemaan tai lukemaan vaikka sanan perse, (kotona ei vanhemmat kiroile, juurikaan)niin sitten sitä persettä hoetaan joka yhteydessä ja kaikki on p- sitä ja p- tätä. Nyt viimeaikoina on tullut kuvaan myös ihan mahdoton kiinnostus kaikkeen seksiin liittyvään. Kaipa se on tuonikäisille tyypillistäkin, kun tietoja keskenään asiasta vaihtavat. Mutta kun näitä kysymyksiä (joihin kärsivällisesti kyllä vastaan) saattaa tulla odottamattomissakin paikoissa. Viimeksi optikolla hän kysyi erittäin kuuluvalla äänellä, että äiti mikä on persepora? Onko se homo? Kaivaen samalla nenäänsä. Sanoin etten tiedä ja puhutaan myöhemmin. Arvatkaapa hävettikö. Asiasta keskusteltiin kotona ja poika huomasi itsekin olleensa tahditon. Mutta kyllä mielestäni kaikkeen sellaiseen käytökseen, mitä ei pidetä yleisesti toivottavana, pitää puuttua. Näille lapsille ei ole välttämättä selvää, miten missäkin tilanteessa on sopivaa toimia. Kun jaksaa kerta toisensa jälkeen kieltää, neuvoa ja perustella, niin kyllä useimmat pikkuhiljaa oppivat. Samaten saa puuttua sellaiseenkin (puheeseen, hokemiseen), mikä ärsyttää itseä. Lapsi ei välttämättä tiedä ärsyttävänsä, tai sitten ärsyttää ihan tahallaan. Ei kannata kerätä painetta ja sitten varoittamatta räjähtää, kun kiehuu yli. Joissakin asioissa on viisasta antaa periksi, meillä varataan aikaa esim. aamurutiineihin. Sillä ellei niitä määrättyjä asioita tehdä määrätyllä tavalla, menee hermot kaikilta. Jos höpinätarpeeseen tuntuu liittyvän suoranaista pakkoa, eli jos lapsi ahdistuu, kun ei saa toistella, niin omaan huoneeseenkin voi mennä pulinatuokiolle...