Mulla on takana ensimmäinen vuosi amk:ssa sosiaalialan ko:ssa, ja tämä vuosi avasi silmäni siten että totesin hakutuneeni väärään opinahjoon. Aion hakea vuoden päästä opiskelemaan sosiaalityötä. Kysyisin paria mieltäni askarruttavaa asiaa sosiaalityön opiskelijoilta. Kuinka suuri osa tentti- ym. kirjallisuudesta on muun kuin suomen kielistä? Olen melkein kolmekymppinen alan vaihtaja eli lukiovuosistani on jo jokunen vuosi vierähtänyt. Onko kokemuksia iäkkäämmistä sosiaalityön opiskelijoista (ajattelin hakea tre ja tku), esim. miten ovat porukkaan sopeutuneet? Vielä kysyisin että onko jollain kokemuksia miten opiskelu sujuu työn ohessa, eli paljonko saa uhrata viikkossa tunteja lukemiseen mikäli suunnilleen normiajassa haluaa valmistua?
Kiitos paljon mikäli joku vaivautuu vastaamaan.
Kiitos paljon mikäli joku vaivautuu vastaamaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mä en varmaan ole ihan paras mahdollinen tietolähde koska olen vasta lähdössä opiskelemaan sosiaalityötä ja opinto-opasta vasta selailen. Sen perusteella sanoisin että suurin osa kursseista on suomen kielellä ja sit voi valita englanninkielisiä kursseja jos tahtoo, korjatkaa viisaammat jos olen väärässä. Yliopistojen nettisivuilta löytyy opinto-oppaita, joista voi tsuumailla sisältöjä.
Kohta kolmikymppinen olen minäkin ja töissä tulen käymään koko opintojen ajan, varmaan vähäsen tahtia hidastaa. Toisaalta taas uskon että iän myötä asioiden oppiminen on helpompaa kun aiempi tietopohja on laajempi. Olen opiskellut aiemmin mm tradenomiksi töitä tehden. Lisäksi aikaa ei kulu opiskelubiletyksiin niin paljon kuin nuoremmilla, ulkomaan vaihdot on jo koettu ja elinkumppani ja koti löytyneet, ja elämä muutenkin vakaammalla pohjalla kuin nuorempana. Mielestäni kannattaa lähteä opiskelemaan sitä mikä itsestä oikealta tuntuu eikä roikkua lopun ikää työssä mikä ei kiinnosta/ opiskella koulussa mikä ei nappaa. Tsemiä!
Kiitos vastauksestasi!
Sain kuin sainkin paljon tietoa vastauksestasi, ja odotan jo nyt innokkaasti ensi kevään valntakokeita.
Haluan vielä kertoa sinulle että saman kaltainen tausta ja elämäntilanne on myös itselläni, ja todella kova into ja motivaatio lähteä opiskelemaan.
Kovasti tsemiä alkaville opinnoillesi!
Täällä myös yksi jo hiukan yli kolmekymppinen "ikuinen opiskelija", joka myöskin on alkanut haaveilemaan yliopistoon pääsystä sosiaalityötä lukemaan. Uskon myös, että elämänkokemus ja aiemmat koulutuksetkin ovat eduksi aikuisopiskelijalla. Itse valmistunut jo vuosia sitten sosiaaliohjaajaksi ja tällä hetkellä sosionomiopiskeluni ovat loppusuoralla. Mukavalta myös kuullostaa, että on muitakin, jotka ovat päättäneet opiskellä töidensä ohella. Itsellä kun ei asunto- ja autolainojen viidakossa juuri olisi varaa enää täysipäiväiseksi opiskelijaksi heittäytyä.
Tervetuloa/tervemenoa opiskelemaan sosiaalityötä yliopistoon. Itse opiskelin suoraan luokiopohjalta, joten en osaa sanoa suoranaisesti tuohon aikuisopiskeluun mitään. Yliopistosta riippuu vähän, miten paljon on lähiopetusta ja miten se on järjestetty. Aikaisemmista opinnoista voi myös saada jotain hyväksilukemista. Sosiaalityöstä sanoisin kuitenkin sen verran, että on enemmän lähiopetusta (pakko olla paikalla siis!) kuin monilla muilla aloilla yliopistossa, koska valmistutaan ammattiin ja lisäksi tulevat harjoittelut (esim. mulla toinen 2kk täyspäiväistä ja toinen 3kk täyspäiväistä harjoittelua, jota ei voi kyllä korvata millään esseesuorituksilla tms.). Elämänkokemus ja ikä ovat varmasti hyväksi, mutta kyse on kuitenkin tieteellis-ammatillisesta koulutuksesta ja myös tutkimustyön opettelusta eli pelkällä elämänkokemuksella ei pärjää eikä se kompensoi sosiaalityön opintoja. Lukeakin saa ihan riittämiin. Tenttikirjat on yleensä suomeksi tai englanniksi; riippuu vähän kurssista. Kannattaa katsella ylioipistojen sivuilta tarkemmin mitä on tulossa. Niin ja pääaineopintojen lisäksi on vielä sivuaineet, kieli- ja yleisopinnot...Tekemistä riittää, mutta kyllä mun kanssa opiskeli vanhempaakin väkeä (tosin ottivat sitten virka/opintovapaata, kun oli niin paljon läsnäoloa vaativia kursseja), ja oli vaan kiva kun oli eri ikäistä porukkaa esim. ryhmätöissä. Hyvä puoli on sekin, että pääsee alan töihin jo opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen saa valita työpaikkansa.
Oli mukava lukea kommenttisi, sain siitä paljon tärkeää tietoa. Näyttää siltä että alalle hakeutuu sosiaalisilta taidoiltaan kypsää väkeä, tuntuukin että kysymykseni ikään liittyen oli aivan turha. Mitä tulee suureen kontaktiopiskelun määrään, mielestäni on aivan oikein että käytännön ammattiin valmistavassa koulutusohjelmassa (itse en haaveile akateemisesta urasta) on paljon ryhmätyöskentelyä ja lähiopetusta. Näiden kautta voi opiskella ja oppia myös esimerkiksi tärkeitä työelämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja. Varmasti opiskelu onnistuu silti myös työelämässä jo olevilta juuri mainitsemiesi vapaiden avulla. Taloudellinen tilanne tietysti vaikuttaa moneen asiaan, mutta kaikkea ei vaan saa rahalla, eikä mielestäni pidäkään.