Globaalissa taloudessa myös maatalous on asetettu kilpailutilanteeseen etenkin kustannuspaineiden hillitsemiseksi tuotantokapasiteettiä vastaavasti ja suhteuttamaan kompensaationa saatujen tukien vaikutukset maatilan tuottavuuteen.
Talousoppien mukaisesti menestyvä yritys tarvitsee jatkuvan kasvutrendin menestyäkseen avoimilla markkinoilla ja tuo rakennekehityksen mukainen suuntaus on havaittu myös meillä suurentuvien tilakokojen muodossa.
Siis toimintastrategia on valittu oppikirjojen mukaisesti aivan oikein ja noudattelee yleistä globaalia linjaa yritysten välisessä tehokkuusajattelussa, jossa vain menestyvimmät ja kustannustehokkaat yritykset pärjäävät parhaiten kiristyvässä kilpailussa.
Siksi suomalaisten maatilojen indekroituminen pientiloista suurempiin yksiköihin luo hyvät edellytykset toimintojen parantamiseksi kilpailutilanteita vastaavaksi ja samalla työllistämään suuren joukon maatalouden johdannaisia elinkeinoja.
Onkin hyvä kysymys mitä tuet vaikuttaa suurentuvien tilakokojen kasvaessa, pieneneekö tuet vai eivät!
Tuethan ovat olleet ja ilmeisesti ovat jatkossakin yksiköihin perustuvia tukia ja tilakoon kasvaessa vastaavasti tuet kasvaa suhteessa pinta-aloihin, eli mainittavaa säästöä ei ole odotettavissa sillä puolella.
Suurin hyöty koituukin säästöinä maatilojen menopuolella, jossa voidaan hyödyntää tilakoon mukana tuomaa synergiaetua ja näin ollen karsia päällekkäistoimintoja ja samalla luoda tehokkuutta yrityksen toimintaan.
Talousoppien mukaisesti menestyvä yritys tarvitsee jatkuvan kasvutrendin menestyäkseen avoimilla markkinoilla ja tuo rakennekehityksen mukainen suuntaus on havaittu myös meillä suurentuvien tilakokojen muodossa.
Siis toimintastrategia on valittu oppikirjojen mukaisesti aivan oikein ja noudattelee yleistä globaalia linjaa yritysten välisessä tehokkuusajattelussa, jossa vain menestyvimmät ja kustannustehokkaat yritykset pärjäävät parhaiten kiristyvässä kilpailussa.
Siksi suomalaisten maatilojen indekroituminen pientiloista suurempiin yksiköihin luo hyvät edellytykset toimintojen parantamiseksi kilpailutilanteita vastaavaksi ja samalla työllistämään suuren joukon maatalouden johdannaisia elinkeinoja.
Onkin hyvä kysymys mitä tuet vaikuttaa suurentuvien tilakokojen kasvaessa, pieneneekö tuet vai eivät!
Tuethan ovat olleet ja ilmeisesti ovat jatkossakin yksiköihin perustuvia tukia ja tilakoon kasvaessa vastaavasti tuet kasvaa suhteessa pinta-aloihin, eli mainittavaa säästöä ei ole odotettavissa sillä puolella.
Suurin hyöty koituukin säästöinä maatilojen menopuolella, jossa voidaan hyödyntää tilakoon mukana tuomaa synergiaetua ja näin ollen karsia päällekkäistoimintoja ja samalla luoda tehokkuutta yrityksen toimintaan.
Vastaukset 44
Vanhimmat
kustannustehokkuudesta on rallatettu ainakin kymmenen vuotta, mutta suuntaus on ollut toinen
Ei se tilakoon suurentaminen kovin helppoa ole. Maan hinta on varsin korkea tuottoon nähden. Jos ostaa vaikka 100 ha peltoa ja tarvittavat koneet, montako vuotta menee että saa maatalouden tuotolla ostohinnan maksettua? Ja sitten pitää maksaa vielä lainan korot. Ja vielä pitäisi jäädä itsellekin jotain elämiseen.
laskettuna: näillä hinnoilla ja keskiarvotilan tuotolla edes maa ei maksa itseään sukupolven aikana.
Tilastojen mukaan tilakoon kasvu on kuitenkin tosiasia ja kehitys siihen suuntaan on väistämätöntä.
Yleensä myytävät/ ostettavat tilat lisämaaksi ovat pieniä tiloja ja niiden kustannusvaikutukset suhteessa niiden kokoon.
On myös huomattava vuokrauksen vaikutus tilakoon suurenemisessa, joka on hyvin merkittävä osuus tilastoissa tällä hetkellä kun mitataan käytettävissä olevaa pinta-alaa.
Muutosprosessi on käynnissä jatkuvasti maakunnissa ja luopujien määrä noin reilut 2000 tilaa vuodessa vaihtaa omistajia tavalla taikka toisella kuitenkin ja tuo määrä vaikuttaa tilakoon kasvuun joka tapauksessa.
siltä että maan vuokraaminen on maan omistamista tuottoisampaa.
"siltä että maan vuokraaminen on maan omistamista tuottoisampaa."
Ja samalla vuokranantajalle pääomatuloa, jossa hyvin korostuu kiinteän varallisuuden omistamisen hyöty.
lähestyä bravdaa:
"Ja samalla vuokranantajalle pääomatuloa, jossa hyvin korostuu kiinteän varallisuuden omistamisen hyöty"
Todellista tuloa, josta omistaja myös maksaa veroa.
Ei kukaan ihannoi veronmaksua vaan varallisuuden kasvua.
Fortumin johtajatkin ovat enemmän kiinostuneita optioiden suuruudesta kuin veron määrästä.
Kuten ehkä tiedät, niin maatila on optio omistajalleen!!!!
valistuneiden jussien vastuu maamme hyvinvoinnista.
ottaen sylintereissä 5 ja 6, takomassa todellista taloudellista tulosta poistojen muodossa.
luuraa salmonella vapaassa tuotannossa ja tarkasti hoidetussa eläinlääkinnässä.
Toivottavasti ei jouduta totemaan kuinka merkittäviä asioita nuo ovat elintarvikeketjussa.
http://www.satakunnankansa.fi/teema/alanurkka/2723740.shtml
laadusta huolimatta, teollisuus pitää tuottajahinnat alhaalla?
Ei siis tarvetta huolehtia lapsista, vanhuksista tai sairaista.Paitsi jos on varaa maksaa eikä palvelun tuottaminen tule kalliiksi.Sen sijaan valtio huolehtii kaikista ja vaikka joillain osa-aluilla toiminta on liiketalouden oppien mukaan tappiollista, on kokonaisuus kuintenkin positiivinen.Peruspalveluita on noitten edellämainitsemieni asioiden mm. liikenne ym. infrastruktuurin ylläpito koko maassa ilman että mietitään onko tuo tai tuo yhteys kannattava taluodellisesti.
No lisätään tuohon salmonellavapaa tuotanto
Maataloustuotteiden markkinahinnat on painettu niin alas, että se ei voi olla kunnon bisnestä missään päin maailmaa. Maatalous voitaisiin lopettaa kokonaan, mikäli se olisi markkinavoimista kiinni. Säästyisi nekin tuet, joilla arvottomien tuotteiden tuottamista yritetään jatkaa.
On maataloutta kokeiltu toki suurissakin yksiköissä, mutta mitään autuaaksitekevää niistäkään ei ole löydetty, pikemminkin päinvastoin.
taudit jyllää isoissa yksiköissä, ja suomeen halutaan väenvängällä samat harmit
voi hyvää päivää, jotta tuli taas vankkaa asiaa.
klobaalisaatiot ja jatkuvat tilojen kasvutrendit, kirjoittaja harhaisissa kuvitelmissaan varmaan haaveilee laajentavansa tilaansa lopulta suomen rajojen ulkopuolelle...
Kilpailun vapauttaminen ja globalisaatio vaatii talousoppien makaisesti maataloutta soveltamaan ekonomista ajattelua tilanpidossa.
Sivusta seuranneille se tuottaa suurta tuskaa kun maataloudessa sovelletaan nykytietämystä liikkeenhoidollisia oppeja noudattaen.
Korkeasti koulutettu maatalousväki on innovaation ja soveltavan tutkimuksen kautta luonut kansainvälisesti korkeatasoisen tuotanto kapasiteetin, joka kansainvälisessä kilpailussa kaikilla indikaattoreilla mitattuna on kärki maita Eu:n alueella.
Luvuille jotka ovat kaikkien luettavissa ja julkaistu monilla foorumeilla, siitä seuraa että pelkille kuvitteluille ei ole olemassa mitään sijaa vaan faktat on tunnustettu myös rajojemme ulkopuolella.
Tästä on seurannut tilakoon kasvun myötä tiedostamaton varallisuuden kasvu, jolla sinänsä ei ole merkitystä veropoliittisessa, sekä ansiotulon mielessä mutta tähtää viljelijän palkan muodostukseen pääomaverotuksen kautta.
Maatilaa voidaankin pitää pääomatulojen sekä varallisuuden karttumisesta optiona tulevaisuuteen, jossa omaisuus jossakin vaiheessa on realisoitavissa suhdanteiden niin salliessa, joten ansiotulon rajallisuudella nykytilanteessa ei ole juuri mitään merkitystä.
Kilpailun vapauttaminen ja globalisaatio vaatii talousoppien makaisesti maataloutta soveltamaan ekonomista ajattelua tilanpidossa.
Sivusta seuraaville tuottaa suurta tuskaa kun maataloudessa heidän sijoittama pääomaa haihtuu klopalisaatio haihatteluun.
Korkeasti koulutettu maatalousväki on innovaation ja soveltavan tutkimuksen kautta luonut kansainvälisesti korkeatasoisen tuotanto kapasiteetin (verovaroin tuettuna), joka kansainvälisessä kilpailussa kaikilla indikaattoreilla mitattuna tuottaa naurettavan määrän tuotteita ja veroja suhteutettuna liikevaihtoon ja pääomaan.
Maajussien kuvitelmissa maatilaa voidaankin pitää pääomatulojen sekä varallisuuden karttumisesta optiona tulevaisuuteen, jossa omaisuus jossakin vaiheessa on realisoitavissa suhdanteiden niin salliessa, joten ansiotulon rajallisuudella nykytilanteessa ei ole juuri mitään merkitystä.
Tämähän antaa maatalouteen sijoittavalle työläiselle aivan uuden näkökulman sijoituksensa tuotto-odotukselle. Viljelijä kun on viimevuosina kartuttanut varallisuuttan sijoittamalla avustukset poistojen muodossa tulosta tekeviin kohteisiin, aikookin realisoida omaisuutta ja ilmeisesti samoin voitto-odotuksin, kuin rahalaitosten sijoitusammattilaiset. Todellakin verotettavaa pääomatuloa on tulossa korkeasti koulutettujen maatalousyritysten toimitusjohtajien hoitaessa kansallisomaisuuttamme ja verovarojamme.
Pahoin pelkään tuonkin vision olevan väärä; maajussien liikeet ylimääräisen pääoman sijoituksissa, ovat tähdänneet tappioiden(=maajussille verotuksen) minimoimiseen todellisen tuottohakuisuuden sijaan.
Vaikeaahan toki olisi selittää avustusten tarpeellisuus jos verotettavaa tuloa olisi. Kuitenkin vuodesta toiseen osa tiloista pyörii alle puolella keskiverto tilan kuluista.
Onko kirjoittanut maatalouden kanssa tekemisissä enempää kuin keskivertosuomalainen, eli kuluttajana?
Syy, miksi tilastoissa näkyy tälläisiä "piikkejä"
kulujen suhteen on hyvin yksinkertainen.
Ensinnäkin, EU-tuet ovat tuoneet sellaisen lieveilmiön kuin "näennäisviljelyn" Esim. Maanomistaja ottaa itselleen pellosta saatavat tuet ja panostaa viljelyyn minimaalisen vähän, koska tuetteesta saatava hinta on mikä on. Parhaimmat tapaukset antavat pellon viljelyn täysin toisen hoteille, jolloin kulut jäävät erittäin pieniksi. Maanviljelijänä inhoan moista ilmiötä. Tämä selittänee pitkälti kulupuolta peltopuolella
Karjapuolella taas jäähdyttelevät(ts. lopettavat) tilat pitävät kulut minimissään. Tuotantokalustoon ei enää panosteta, samoin tuotuantotilat ei tarvitse uudistusta. Tällöin myös kulut jäävät pieneksi.
Meidän tila kuuluu 25% parhaimman pärjäävän tilan joukkoon ja silti meillä kulut ovat ainakin 50%.
Meillä on investoitu ja kalusto pyritään pitämään kunnossa että työssä säilyy mielekkyys ja sadonkorjuu aikaiset tappiot konevaurioiden takia jäisivät minimaalisiksi.
Toki, on tiloja mitkä oikeasti pystyvät pitämään kulunsa pieninä ja tilan silti elinkelpoisena, mutta ikävä kyllä nämä ovat harvassa.
Vaikeaahan toki olisi selittää avustusten tarpeellisuus jos verotettavaa tuloa olisi. Kuitenkin vuodesta toiseen osa tiloista pyörii alle puolella keskiverto tilan kuluista mutta kuitenkin noudattaen samaa linjaa kuin yritysmaailmassa yleensäkin, jossa välillä kirjataan hyviä sekä huonoja tilinpäätöksiä .
Todellakin verotettavaa pääomatuloa on tulossa korkeasti koulutettujen maatalousyritysten toimitusjohtajien hoitaessa kansallisomaisuuttamme ja verovarojamme.
Verojen määrällä ei sinänsä ole merkitystä vaan hyvin hoidettu talous ja varallisuuden kasvu on avainasemassa menestyvän maatilan hoidossa.
Siitä osoituksena jatkuvan kasvun linja takaa muiden yritysten tavoin mahdollisuudet selviytyä kansainvälisessä kilpailussa ja tehdä tulosta suhdanteiden mukaisesti.
Se ihmetyttää suuresti kuinka muualla maatalous voisi olla kannattavampaa, koska siellä tuotteiden hintataso on huomattavasti meikäläistä alemmalla tasolla.
Talousoppien mukaan laatua ja hintaa nostamalla saadaan kustannuksiin nähden parempi kannattavuus, siksi pohjanoteeraushinnat muualla ei voi tuoda kannattavuutta heidän työhönsä.
Pahoin pelkään tuonkin vision olevan väärä; maajussien liikeet ylimääräisen pääoman sijoituksissa, ovat tähdänneet tappioiden(=maajussille verotuksen) minimoimiseen todellisen tuottohakuisuuden sijaan, jota ammattipiireissä kutsutaan verosuunnitteluksi.
Kuitenkin vuodesta toiseen osa tiloista pyörii alle puolella keskiverto tilan kuluista, kuten yritysmaailmassa yleensäkin.
Proplematiikka mielestäsi pääomavaltaisessa toiminnassa on niiden jatkuva kasvu mutta miksi jäädä sitä suremaan!
Olen huomannut sinun vähättelevän valtion ja kunnan roolia yhteiskunnan rakentajana ja tasaamassa sosiaalisia epäkohtia.
Et ehkä omassa sokeudessa ole huomannut kuinka sinun elinpiiri on rakennettu yhteiskunnan varoin.
Koulutus, terveydenhoito ovat itsestäänselvyyksiä, asuntosi on rakennettu yhteiskunnan varoin josta maksat nimellistä vuokraa tai voisiko sanoa hienommin yhteiskunnan kompensoivan asumistasi.
Miksi et tekisi elämässäsi suuren muutoksen ja ryhtyisi elämään kilpailutaloudessa, jossa oman asunnon hankkiminen on ensimmäinen askel kohti omillaan elämistä.
Se olsi sijoitus tulevaisuuden, jossa voisit nauttia omistamisen onnesta ja tuntea vastuu niistä velvollisuuksista, joita omistaminen tuo mukanaan.
Nyt puhut vain toisten mandaatilla, koska yhteiskunnan rakenteet ovat huolehtimassa sinun jokapäiväisestä elämisestä mutta koskaan ei ole myöhäistä tehdä ratkaisevia muutoksia olla sanansa mittainen mies.
Todellakin yhteiskunta yritti minua kouluttaa, huolehtinut terveyden hoidosta jnejen, näistä eduista nautti jokainen suomalainen. Sen sijaan tuo varallisuuden kartuttaminen´muiden kustannuksella se ihmetyttää. Itsekin suunittelin asunnon hankintaa ja käytin apuna suunittelussa tunnustettua, veroeuroin ylläpidettyä suunnittelijaa. Ja todellakin tilastoista katsottiin että toteutuneet elinkustannukset ja asuntojen hinnat ovat suomessa niin korkeat että ilman ulkopuolista tukea ei tuosta varallisuuden karttumisesta pääse nauttimaan.
Itse kyllä ajattelin vähän pienentää menoja (olisin vaihtanut muutaman liisinki mersuistani viimevuoden malleihin), mutta tilastot osoittavat sen täysin mahdottomaksi. Tilastoista selvisi että menojen pienentyminen tiputtaa automaattisesti tulojakin. Tulojen lisääntyminen taas tilastojen mukaan nostaa automaattisesti kulutusmenoja. Ja pitää muuten hyvin kutinsa omallakin kohdallani tuo. Kun palkka nousi vaihdoin opelit mersuiksi. (Sitä nääs on näin suurta liikevaihtoa turha millään opeleilla pyörittää!)
Pankissa vielä tuumattiin suunitelmaa yhdessä ja kyllä se siltä näytti että suht suuresta liikevaihdosta huolimatta ilman ulkopuolista tukea on mitään kiinteää omaisuutta, kuten asuntoa,varsinkaan joka ei mitään tuota, alkaa tällä menotasolla uneksimaan.
Maatilojen kustannustasossa on suuria vaihteluita. Keskiarvotila on juuri ja juuri kannattava. Juuri investoinut, velkainen tila pyörii pienimmillä kustannuksilla yleensä. Pääosa liikevaihdosta tulee myyntituloista, vaikkakaan tuotosluvut tällaisella "tehotilalla" ei ole terävintä huippuluokkaa.
Lisäksi on yksittäisiä tilastokummituksia jotka toimivat lähes kuluitta, mutta toki lyhyen aikaa. Ja tappiota tekevä tilahan on todella tavallinen, mutta silloin yleensä on viljelijällä/perheellä maatalouden ulkopuolisia tuloja.
Ja tähän keskimääräiseen kannattamattomuuteen perustuvat nämä maatalouden "vakavat vaikeudet". Tappiollista toimintaa, mutta omaisuus lisääntyy ilman maksettavaksi tulevaa pääomaveroakaan.
Olet tunnustautunut täten saamattomaksi kansalaiseksi, sillä valtaosa ihmisistä on saanut tuon omistamisen unelman toteutetuksi ilman sen kummenmpia kommerverkkejä.
Samalla olet vedenpitävästi riippuvainen yhteiskunnan rakenteista, jossa verovaroin on kustannettu sinun perustoiminnot, joten se siitä omillaan elämisestä.
yhteiskunta huolehtii jokaisesta kansalaisesta, mutta eritoten viljelijän omaisuuden karttumisesta. Näin lait ja asetukset määrää. Yhteiskuntaa ylläpitää työn verotus ja näin ollen työläiset kantavat suurimman korren kekoon. Näin lait ja asetukset määrää.
Kuten ansiokkaasti totesit, osa kansalaisista on tilastojen osoittamista korkeista kustannuksista huolimatta onnistunut kartuttamaan omaisuutta ilman ulkopuolista tukea. Tilastot vahvistavat sen minkä olen omasta taloudestani huomannut, kaikki menee tuloista riippumatta. Vain harvat rikastuvat säästämällä, valtaosalle varallisuus karttuu velkojen maksussa.
Kuten myös osa viljelijöistä pystyy tuottamaan tuotteensa hintaan, joka menotilastojen mukaan ei ole mitenkään mahdollista. On meneillään suuri puhallus jossa voittajana on viljelijä ja maksajana suomalainen duunari.
yhteiskunnan voimakas panostaminen maatalouden rakennekehitykseen on kasvattanut tilakokoja ja siten tilojen liikevaihtoa. Isoja tuettuja investointeja tehneet tilat ovat osoittaneet hämmästyttävää velanlyhennyskykyä ja kustannustehokkuutta.
On totta että lyhennys tarpeiden pienetyessä maatalouden muut kulut yleensä kasvavat siten että kannattavuus näyttää heikentyvän. Tämä on kuitenkin välttämätöntä maatalouden tehokkuuden turvaamiseksi. Tuotamme laadukkaita tuotteita teollisuudelle pilkkahintaan, se pyörittää tätä maata enemän kuin muutamat duunarin veroeurot.
tuista tulee se tehokkuutesi. ja ne tuet tulee veroista. ja mites se tehokkuus yhtä äkkiä muuttuu kun omavaraisuus on saavutettu, veronkiertoa ja yhteisten rahojen tuhlaamista tehottomaan tuotantokapasiteettiin.
Vain harvat rikastuvat säästämällä, valtaosalle varallisuus karttuu velkojen maksussa.
Tässä piileekin varallisuuden kasvun koko idea, tee ensin velkaa ja ala rikastua.
Se joka syö vain perunapussista eikä säästä siementä kylvöä varten ei voi saada myöskään moninkertaistanutta satoa, yksinkertaista eikö totta?
Kuten ansiokkaasti totesit, osa kansalaisista on tilastojen osoittamista korkeista kustannuksista huolimatta onnistunut kartuttamaan omaisuutta ilman ulkopuolista tukea. Tilastot vahvistavat sen minkä olen omasta taloudestani huomannut, kaikki menee tuloista riippumatta.
Ekonominen tietämys voisi olla pelastus tuohon akuuttiin pulmaan, kaiken maailman hyrrät täytyisi jättää vähemmälle huomiolle ja aloittaa tiukan linjan säästökuuri ja tähdätä johonkin suurempaan päämäärään kuten oma asunto ja siitä se varallisuuden kasvu alkaa heti ensimmäisestä kuukausierästä.
Kuten myös osa viljelijöistä pystyy tuottamaan tuotteensa hintaan, joka menotilastojen mukaan ei ole mitenkään mahdollista. On meneillään suuri puhallus jossa voittajana on viljelijä ja maksajana suomalainen duunari.
Kautta historian kauppamiehet ovat onnistuneet puhaltamaan vähemmän artikkeleiden ominaisuuksista tietäviä kuluttajia ja niin nytkin tapahtuu.
Kuluttajan tietämys kustannusten vaikutuksesta hyödykkeen hinnanmuodostukseen on varsin rajallista ja todellisen hinnan haarukointi siten myös erittäin hankalaa suorittaa näillä argumenteillä.
Kuten valistuneet ihmiset tietää, niin kauppamiehet eivät voi elää omillaan vaan tehdyillä voitoilla ja tuon voiton tekeminen eri yhteiskunnan alueilla tapahtuu monesti kompensaatioden kautta ja kuluttajan näkökulmasta se on yleensä edullisin vaihtoehto.
Kuten jo varmaan on tullut ilmi maajussien rahankäyttö vaivaa tätä hyvätuloista ja korkeaa veroa maksavaa duunaria. On vakuuteltu että maatalous ei kannata ilman tukia. Tilastot osoittavat että "kannattamattomuus" on pitkälti kirjanpidollista kikkailua ja siten tuet epäokeudenmukaisesti duunarin pussista riistetty. Nyt tämä järjestäytynyt varojen siirto menetelmä halutaan vakiinnutaa. Mielekkäämpää olisi omillaan toimeentuleva aidosti tuottava maatalous.
"Tuet on kompensaatiota huonosta hinnasta" on perustelu tälle korkealle tukitasolle. Yritysmaailmassa (jonka opein myös viljelijä haluaa toimintaansa pyörittää), suuri tuotantomäärä lisää tutantopanosten kulutusta ja siten hintaa. Samalla tuotteen tarjonta lisääntyy ja hinta laskee. Ylituotanto vaikuttaa siten nekatiivisesti tuloihin ja menoihin. Maataloudessa moisesta ei tarvitse piitata vaan yhteiskunta maksaa ylituotannosta johtuvat vaikutukset. Menot maataloudessa kasvavat vuosivuodelta siten että jatkuvasti kasvavasta tilojen liikevaihdosta huolimatta maatalous näyttää tappiolliselta. Ilmeisesti ainioa keino kustannustehokkuuden laskun pysäyttämiseksi on poistaa/kohtuullistaa tuet. Mutta mites jussit sitten vaurastuisivat, helppoa:
Ekonominen tietämys voisi olla pelastus tuohon akuuttiin pulmaan, kaiken maailman hyrrät täytyisi jättää vähemmälle huomiolle ja aloittaa tiukan linjan säästökuuri ja tähdätä johonkin suurempaan päämäärään kuten aidosti tuottavaan maatalouteen ja siitä se varallisuuden kasvu alkaa heti ilman että tarvitsisi häpeällisesti duunarin varoilla vaurastua.
MItkä tilastot osoittavat että kirjanpidoliset kikkailut saa maanviljelyksestä kannattamatonta?
Ja näytäppä sitten seuraavana tilasto missä näkyy että meillä on ylituotantoa. Esimerkiksi naudanlihan omavaraisuusaste on jotain 80%.
Ja kerroppa miten laajetamattoman tilan liikevaihto kasvaa joka vuosi? Esim lihan hinta tänä keväänä oli meille ainakin 10cnt halvempi kuin viimevuonna samaan aikaan. Samoin maidosta saatava hinta on pudonnut edelliset 2 vuotta.
Eli meidänkaltaisella tilalla tulot eivät tuotteiden kautta ole nousseet muilla keinoin kuin laajentamalla. Ja menopuoli: Lannotteiden hinta nousee semmoiset 10% joka vuosi. Polttoaineen hinta on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa.
Kyllä tosiaan tämä sinun kaltainen ekonominen tieto pelastaisi maailman. On meidänkin tilalla kaikennäköistä konsulttia käynyt ja lopputulos on aina sama: Teillä on asiat erittäin hyvin hoidettu mutta silti kate ei ole hääppöinen.
Ja sitten näihin "kaiken maailman hyrriin". MIksi ihmeessä aina kritisoidaan maanviljelijän "turhanpäiväisiä" koneita. Tilakoon kasvattaminen on tehnyt sen että peltopinta-ala on kasvanut vähintänkin samassa tahdissa. Mutta käytettävissä oleva aika ei ole. Eli mitä tästä seuraa-> pitää olla tehokkaammat "kaiken maailman hyrrät" että saa kaiken sadon talteen. Esimerkiksi meidän tilalla korjataan 2-3-kertainen rehumäärä 70% työpanoksella verrattuna vuoteen 1995. Ja silti ei keritä korjata kaikkea satoa optimiajassa, vaan osa rehusta menee vanhaksi. Ja tämä edellyttää että kaikki koneet pysyvät koossa ilman remppoja.
Kuten jo varmaan on tullut ilmi duunarien rahankäyttö vaivaa tätä hyvätuloista ja korkeaa veroa maksavaa duunari joukkiota. On vakuuteltu että työssäkäynti ei kannata ilman jokavuotista lakolla uhkailua, työajan lyhennystä, asettautumisrahaa, matkarahaa, koulutusrahaa ja niin edelleen.
Tilastot osoittavat että "kannattamattomuus" on pitkälti kirjanpidollista kikkailua ja sairaspäivien viettoa ja siten epäokeudenmukaisesti duunarin pussiin riistettyä perusteetonta palkkaa tuottavuudesta piittaamatta.
Samat työt tehdää muualla neljä kertaa halvemmalla ja huomattavasti laadukkaammin, joten kansantaloudelliset menetykset ovat mittaamattomat.
Nyt tämä järjestäytynyt varojen siirto menetelmä halutaan vakiinnutaa vasemmistosiiven pikkupiikasten ja sak:n sekä sttk:n myötävaikutuksella. Mielekkäämpää olisi omillaan toimeentuleva, huomaa aidosti toimeen tuleva duunari, jonka perustana olisi se, että jokaisen täytyy omistaa oma asunto eikä roikkua yhteiskunnan rasitteena koko ikänsä.
kysymyksiisi, eli tilojen keskikoko kasvaa ja siten liikevaihto lisääntyy. Tämän odotettiin parantavan tilojen kannattavuutta, mutta menot ovat nousseet suhteessa enemän. Huipputulosta takovat tilat, ei-hääppöistä-katetta tekevien keskiverto tilojen ja tappiota tekevien tilojen joukossa todistava maatilojen keskimääräisen kannattamattomuuden pelkästään verotuksen minimoinniksi ( tuottajalle=voitto, pääöman kasvu/tuotto).
Euroopan laadukkaimmat tuotteet halvimpaan hintaan, mikä muu selitys kuin ylituotanto?
ilmaisusi osuu oikeaan ja pätee muutamalla sanan vaihdolla maatalouteen, mutta en enää viitsi tahkota tätä samaa ilmiselvyyttä. Jätän sinut nyt rauhaan kun lähden pariksi viikoksi seuraamaan sadonkorjuuta maatilalleni lahden taakse.
No menojen absoluuttista kasvua selittää se että kaikkien menoerien hinnat ovat nousseet jatkuvasti. Paras esimerkki tuo polttoaine, muutamassa vuodessa kaksinkertaiseksi. Lannotteiden hinnat nousee 10% joka vuosi. Kemira ainut toimittaja niin lopputuloksen voi kuvitella. Ja ei se tilakoon kasvatus voi pudottaa kaikkia kuluja samassa suhteessa. Esim saman verran se elukka rehua syö onko niitä 1 tai 100. Osassa on tietysti synergiaetuja tms. Menojen osuus suhteessa liikevaihtoon on vaan parempi koska esim eläinmäärän kaksinkertaistaminen ei lisää liikevaihtoa kaksinkertaiseksi.
Ja minä edelleen odotan jotain tietoa mistä minä saisin nuo samat tiedot noista tilojen kannattavuuksista kuin sinäkin. Ja se että miten näissä tilastoissa on huomioitu asioita. mm. Millainen on kyseisten tilojen tilanne, lopettelevia, aloittavia vai jo muutoksen läpikäyneitä?
Ja sitten jos asiaa mietitään inhimilliseltä kantilta. Onko oikein että viljelijän pitää kasvattaa työmääräänsä että tulot pysyvät samoina? Koska sitähän laajentaminen yleensä tarkoittaa. Iso osa kuitenkin pitää maanviljelijää "ei-yrittäjänä". Jos Viljelijä on työntekijä niin on aika huonot työehdot. Eihän millään alalla suomessa moinen onnistuisi.
Niin, sairaslomapäiväthän maksaa, jos et sattunut teitämään, Lomapäivät ovat ainoat päivät jolloinb voi lomailla "ilmaiseksi". Yleensä Lomittajien aikana lehmien tuotto putoaa jolloin sekään ei ole ilmaista. Ja meilläkään päin ei ole kuin muutama lomittaja kenen harteille uskaltaa jättää koko roskan.
Niin tehdäänkö ne laaukkaammin, mistä sen mittaat? Tiedätkö miten paljon ulkomailla käytetään kasvintorjunta-aineita viljelyssä?
Samaahan voisi sanoa tästä kiinailmiöstä, tosin siellä taidetaan tehdä 100-kertaa halvemmmalla, ja tosiaan, monessa työssä jo laadukkaammin.
Mutta mikä poru tästä nouseekaan kun joku siirtää tuotantoaan ulkomaille?
Tehokkaimmat tilat, esim karjatiloilla käyttävät keluihin alle kolmanneksen liikevaihdosta, kun keskiverto käyttää kaksikolmannesta. Lisäksi monet tekevät tappiota.
Maataloutta tutkii lukuisa joukko tutkimuslaitoksia joissa ekonomistit ja tohtorit analysoivat maatilosta kerättyjä tietoja, laativat ennusteita joiden pohjalta viisaat päätäjämme sitten säätävät lakeja ja asetuksia. On äärimmäisen kiusallista että kannattavuuden rajoilla kamppailevasta maataloudesta löytyy kyseisiä tehotiloja jotka pienillä menoilla tekevät todellista voittoa. Koko maatalouteen, tutkimukseen, neuvontaan, valvontaan, rahoitukseen, koko organisaatioon sijoitettu tukipotti ja sen tarpeellisuus on riippuvainen siitä tuloksesta mitä maatalous tekee.
Jopa osa viljelijöistä vaatii tukien poistamista laajentaakseen toimintaa, kun tehokkuuteen kykenemättömät tilat lopettaisivat tuotantoaan.
Minulle ei mene päähän miten tappioita tekevä tila pystyy pyörimään markkinoilla pitkään?
Tiedän, ostaa poistoiksi ylimääräisiä koneita. Mutta pidemmässä juoksussa tämäkin on melko tappiollista toimintaa. Ehkä iso osa noista tappiota tekevistä tiloista tekee tilapäistä tappiota laajennuksen tms. takia? Näkyykö täälläiset seikat niissä tilastoissa?
Ja edelleen, mikä on näiden alle kolmanneksen tappiota tekevien tilojen osuus koko tilamäärästä? 1 vai 2 prosenttia?
Ja jos sinulla ei ole näyttää silkkaa faktaa siitä, että joku viljelijä haluasi poistaa tukijärjestelmän, että voisi laajentaa, niin tuota en muuten usko. Eihän leejentaminen olisi mahdollista ilman tukia. Laajentamistakin nimittäin tuetaan:)
Mitkä luvut ja indikaattorit kertovat maataloutemme ylivoimaisuudesta muihin verrattuna?
Kuinka paljon, millä nopeudella ja mihin kokoon tilan pitää laajentua ollakseen tehokas indikaattoreiden mukaan?
Mikä maatalouteen sijoitettu omaisuus on realisoitavissa myöhemmin voitollisesti?
pitää muistaa että suomessa monenlaisia olosuhteita, etelä- ja pohjoissuomessa ei voida päästä samanlaisiin tehokkuuksiin.
Mitkä luvut ja indikaattorit kertovat maataloutemme ylivoimaisuudesta muihin verrattuna?
-tuotantoon sidotun pääoman lisääntyminen muita maita nopeammin.
Kuinka paljon, millä nopeudella ja mihin kokoon tilan pitää laajentua ollakseen tehokas indikaattoreiden mukaan?
-keskikokoisen tilan pitää kasvaa 5% vuosivauhtia pysyäkseen keskikokoisena.
Mikä maatalouteen sijoitettu omaisuus on realisoitavissa myöhemmin voitollisesti?
-Traktori. Kun myy vanhan traktorin osina, siitä saa enmän kuin uudesta on maksanut.
Mikä maatalouteen sijoitettu omaisuus on realisoitavissa myöhemmin voitollisesti?
-Traktori. Kun myy vanhan traktorin osina, siitä saa enmän kuin uudesta on maksanut.
Tai sitten runsaasti koneisiin investoitu uudenkarhea kalusto myyntihetkellä on lähes saman hintainen kuin ostettaessa (vilkaise eri liikkeiden traktorihinnastoja).
No maatila sijoituskohteena on kuitenkin oma lukunsa.
huonoa tulosta kirjanpidollisesti tekevät tilat siis takaavat korkean tukitason ja järkevin kustannuksin toimivat tilat korjaavat rikkurimaisesti yhteistä satoa?
"On äärimmäisen kiusallista että kannattavuuden rajoilla kamppailevasta maataloudesta löytyy kyseisiä tehotiloja jotka pienillä menoilla tekevät todellista voittoa."
Miksi se on äärimmäisen kiusallista?
Onko sekin äärimmäisen kiusallista kun palkansaajillakin toiset tekevät parempaa tulosta kuin toiset vaikka tekevät yhtä pitkää päivää?
että nämä kustannustehokkaat tehotilat kyseenalaistvat tukien (ja siten koko tukiteatterista riippuvaisen virkamies-tutkija-neuvoja-valvoja-maksatus armejan) tarpeellisuuden..
kun indikaattorit lahjomatta kertovat suomalaisen maatalouden ylivoimasta ja samaan aikaan pitäisi vakavat vaikeudet sekä muut tilastolliset kannattamattomuudet osoittaa todeksi.