Vai oletko syntynyt 1800-luvulla tai kotoisin jostain suomalais-ugrilaisesta heimosta, joka on elänyt eristyksissä, ei radion, ei TV:n tai muun maailman vaikutusalueella?
Todennäköisempi selitys on kuitenkin googlaamisen tuloksena saatu murresanojen rykelmä, joka ei yhtään oikeata murretta muistuta.
MINUA ET OLE HUIJANNUT YHTÄÄN.
(Motivaatiosi tiedän myös seurattuani näitä palstoja, vaikka en ole kirjoittanutkaan.)
Todennäköisempi selitys on kuitenkin googlaamisen tuloksena saatu murresanojen rykelmä, joka ei yhtään oikeata murretta muistuta.
MINUA ET OLE HUIJANNUT YHTÄÄN.
(Motivaatiosi tiedän myös seurattuani näitä palstoja, vaikka en ole kirjoittanutkaan.)
Vastaukset 22
Vanhimmat
murrepalstan keskusteluun, kun en osaa täydellistä Karjalan murretta, vaikka olen syntyperäinen Etelä-Karjalainen, mutta asunut vuosia, tai vuosikymmeniä muualla Suomessa.
Ne, ehkä i800 - luvulta peräisin olevat sanat, joita lapsuudenkodissani isovanhempani käyttivät, ovat jääneet mieleeni. Meidän kodissamme hyvin paljon ruotsalais, tai venäläisperäisiä "suomennettuja" sanoja, kuten taltarikki, hantuukki, vakstuukki, koussikka, taasa, kompineesi ja kymmeniä muita. Se ei ole Karjalan murretta, mutta jäännettä kahden valtion vallan alla elämisestä, Venäjän ja Ruotsin, ja kulkeutuneet perimänä polvesta polveen. Nyt vasta meidän ikäluokkamme on jättämässä pois noita sanoja sanavarastostaan, mutta itse huomaan sanovani usein esm. "vot", rillit", tai vastaavaa. Me puhumme mieheni kanssa sekakieltä, eli sitä tavallisinta Etelä-Suomen mä, sä hän, me, te he, ja vaikka täällä puhutaan mie, sie, hää, myö työ, hyö.
Jos motivaatio on yrittää saada joku syylliseksi loukkauksiin, yrittämällä matkia hänen murrettaan, niin se on vähintäänkin huijaamista, mutta jos taas puhutaan pelkästään murretta tavoittelevan tapaan loukkaamatta ketään, niin onko sen niin väliä?
Eihän puhtaita murteita ole olemassakaan. Ei ole myöskään sellaista asiantuntijaa, joka voisi toisen puhumsen leimata jotenkin vääräksi.Savolaismurteiden alue on niin laaja, että siihen mahtuu monenlaista ja lähekkäin olevat murrealueet vaikuttavat toisiinsa. Pohjalaismurteitakin on kolmea päätyyppiä. Muuttolike, koulutus ja media muokkaavat murteita, nekin ovat eläviä kuten kieli muutenkin.Aitoa aluperäistä murretta ei osaisi kuin paikkakunnalla ikänsä asunut ja sieltä aviopuolison ottanut kouluttamaton ihminen. Onhan näitä murrenäytteitä kerätty kauan kansanrunousarkistoon. Itse puhun savoa äitini kanssa keskustellessa, sillä hän vielä asuu siellä.Itä-ja länsimurteen erot ovat aika selvät, muuten on paljon ihan paikakuntakohtaista vaihtelua. Vanhastaan ruotsinkielisillä alueilla ei ole omaa murretta lainkaan. Puhuttua yleiskieltähän normaalisti puhutaankin, mutta on hienoa, että murteet säilyvät ja niitä arvostetaan. Tule Sinäkin vain murrepalstalle omalla äänelläsi!
Mä e viitti sun kans alata hasajamahahan. Severran tuloo lööperiä.
Kolome murretaluetta sanot olova pohojanmaalla.
Minä tierän yhyres pitäjäs jo enemmän selevästi toisistansa poikkiavia.
Kouluutautuminen ei murretta vie, mutta kurikkalaanen Aution flikka ei tierä oikeen eres pesäpallon sääntöjä ja samalla roolihahamolle kirioottaa tyystin erilaasia värssyjä.
Heli Laaksonen nuoreksi oppineeksi naiseksi on säilyttänyt minusta hyvin niin kirjoittamssaan kuin puheessaankin hyvin seutunsa murteen.
Sitä on ilo kuunnella ja lukea.
Suupohojan ihimiset ei sekoota sanoohinsa härmäläästä eikä "Hetjärvelääset" sekaannu Laihian skottiihin toimitellesnansa.
En väitä tietäväni ja osaavani savolaismurteita, mutta tunnen alueet ja mihinkä minkäkillaanen on levinny.
Etelä - Pohojanmaan ja Pohjos - Hämehen rajool.
Harvoon sanotahn "minä" - me ollahan mä, eli uskaltaasin alata kinaamahan sun kans murtehist.
Se ei ny vaan kuulu tähän ketjuhun - murteiren kans prataaleminen. Menisit ny sellaasen ketjuhun mis kirijootellahan murtehil.
Siitä kylläkään en oo varma millaasen vastaanoton tulisit saamahan. On sun mainehes erinomaasen huono. Pelijättääsit vaan ihimisiä.
Oon havaannu, notta mis kulumil liikut, niin riiran saat aikaaseks.
Sanot, ettei niillä olisi murre-eroja. Niillä vasta onkin!
Aitoa Sipoon murretta ei ymmärrä kukaan muu ruotsinkielinen. Minulla on Sipoon murteella kirjoitettu kirja. Siitä ei ymmärrä yhtäkään sanaa.
Eräs pohjanmaalainen ruotsinkielinen tuttavani kertoi, ettei voi täällä pääkaupunkiseudulla puhua ruotsia kenekään kanssa. Hänen murrettaan ei ymärretä. (Hän oli jostakin syrjäseudulta.) Hänestä oli ihanaa käydä kotonaan, koska se oli ainoa paikka, jossa hän saattoi puhua äidinkieltään.
On aivan totta, että suomen murteet ovat sekoittuneet, eikä puhtaita murteita enää ole.
Olen itse kirjoittanut murrepalstalle vain pari-kolme kertaa, koska tunnen itseni niin epävarmaksi murteeni osaamisesta. - Ongelma on se, ettei murretta koskaan kirjoitettu, sitä vain puhuttiin. Koulussa kirjoitettiin kirjakieltä.
En tiedä, onko vieläkään mitään yhteistä sääntöä siitä, millä tavalla epämääräiset murteiden äänteet pitäisi kirjoittaa. Esimerkiksi omassa entisessä murteessani on nk. yksitäryinen r, jolle ei ole kirjoitusmerkkiä, vaikka se on ihan eri konsonantti kuin r, tai äng-ääntellä ei ole merkkiä, jossa g tulisi merkityksi siten, että se äännetään. Yksitäryistä r:ää käytettiin d-kirjaimen ääntämiseen. Äng g oli mukana taivutusmuodoissa, kuten Helsing-gin.
Terveisin :)
ii-li
Kirjoitin tämän vastauksen lähes suoraan äidinkielen oppikirjasta. Pohjalaismurteet ei tarkoita samaa kuin Pohjanmaan murteet. Eteläpohjalaiset, keski-ja pohjoispohjalaiset ja peräpohjalaiset kuuluvat pohjalaismurteisiin. Siis lähes koko Lappikin.Iilille vastaisin , että puhuin suomen murteista. Tämä oli vain yleistietoa ja rohkaisua niille, jotka pelkäävät arvostelua, kun eivät osaa jonkin seudun murretta täydellisesti.Hyvvee jatkoo vuan!
Lukijana täällä
olen huomannut, että
aivan samoja lauseitakin on ollut heidän viesteissään,
sävy on sama, negatiivinen aina, riitaisa.
Eipä ole ihme, että sinut sieltä potkaistiin Kajaaniin.
Miten on mahdollista, että sinulla on monia rekattuja nikkejä? Eikö se ole jo rikollista?
Onhan niitä kyllä muillakin.
Mutta miksi yrität aina kirjoittaa pohjalaispitäjiin nikettynä, vaikka olet karjalainen ja asut muualla.
Ole niin kiltti, että jätät meidät täällä asuvat jo rauhaan.
Minä täällä syntyneenä ja aina eläneenä - en ole ikinä kuullut sinun tapaistasi murretta.
Se on varmaan "murreraattorin" (vrt.turkuraattori)
tekemää käännöstä, jonka juuret ovat 1700-luvulla tai joka tapauksessa 1809 vuoden tulla puolen, Ruotsin vallan aikaista, täynnä svetisistisiä väännössanoja, joita etelä-karjalaisissakin murteissa vilisi siihen aikaan.
Ainakaan Seinäjoen seudulla ei puhettasi ymmärrettäisi ollenkaan, se on väännöskieltä, matkimisyritystä, tekomurretta.
Ei millään pahalla, mutta voisitko jo jättää rauhaan meidät täällä. :)))
tärkeää tuo murteen oikea sanonta.Minä en tunne kiinnostusta murteelliseen kirjoitteluun se on ikävintä tankattavaa.
Jos jossain alkaa useampi murresana tulla käännän sivua äkkiä. Varsinkin Savon murre on karmeaa kuultavaa olen sitä kuunnellut siellä hirvensalmella.
Mutta tornion ja lapin murre on lempi aiheitani.Ne luen heti jos se on oikein kirjoitettu.
Minuakin joku ystävällinen palstalainen pyysi murreketjuun puhumaan sillä tavoin kun osaan ja kuinka muistan lapsuuteni murteen. Menenkin antamaan "näytteen" ehkä jo tänään, tai ainakin huomenna.
Se Tornion ja Lapin murrehan on käsittääkseni sitä H-kirjain kieltä, missä laitetaan hoo sopivaan kohtaan. Mielenkiintoista se on kuulla, mutta onko mitään sääntöä mihin hoon laittaa?
tuntuu todella pahalle.
Otetaan netistä sanarykelmä, ja sitten
ilkeätä negatiivista juttua.
Ei ole kyllä terveen ihmisen työtä.
Sairaus teettää.
Tolstoi sanoi jotenkin näin: 'Kaikki onnelliset perheet ovat onnellisia samalla tavalla, kaikki onnettomat perheet ovat onnettomia omalla tavallaan.'
Sairauden monimuotoisuus näkyy siinäkin.
AITOUS kunniaan, ja puhdasotsaisuus, ei ilkeilyä!,
- Kumma reki,
sanoo piru, ku äkehen näki.
Korvaani kolahti kun sanoit "eteläpohjalaiset....murteet."
Siellä puhutaan kovin monia eri murteita, jotka poikkeavat melkoisesti toisistaan.
Keskipohjamaalla myös erilaisia
Kalajokilaaksossa murre on hyvin erilainen rannikolla ja taas joen yläjuoksun asukkailla.
Lapissa on saamelaisia, joilla on puolen tusinaa täysin toisistaan poikkeavaa saamenkieltä - ei siis murretta.
tuo murre, mitä mäkin ny yritän matkia tässä. Voisikko sä joka maharolliseti tairat paremmin, oikaasta väärin kirijootetut sanat mitä mä kirijootan. Lyhykääsesti vaan. Kun sulla on tapana korostaa sanomaasi isoolla kirijaamilla, niin laittaasit jokaasen väärän kohoran esihin.
Sitten mä ja muukkin uskoosimimma, notta sä tairat muutakin kun arvostella. Muutoon jää vaikutelma pikkuuseen hölömöstä riiran rakentajasta.
Kiitos jo etukätehen!
___
MIKSI
juuri Pohjanmaan murresanoja
ladot peräkkäin?
Vaikka olet, Pohjanmaalla käynyt,
niitä haraviisi jostain saanutkin,
pyydän kauniisti: JÄTÄ JO RAUHAAN !
Äskeiseen viestiisikin sisällytit sitä samaa
ainaista ilkeilyäsi. Ethän Ajomies muuta
osaa.
latoo 50 -palstalla sanoja peräjälkeen.
Murresanoja 1800-luvulta.
Tiijättäkö te että oo olemasa kolome pojojammaata Ekana:Pohojospohojammaa,Keskipohojammaa ja vasta loppujen lopuksi tullee Eteläpohojammaa,,,,,siis vasta vihoviimmesenä.
Tämä ekana mainittu on kaikkein suurin ja kommein!
Minnoo täätä kotosi,muu ei oo tarvinnu ikinä täältä mihinkää muuttaa,,tänne mää toivoo hautaniki.
meleko ussein. Minnoon puhunu täällä monasti semmosta murretta jota oon penskana oppinu tekopitäjässäni.
Oom minä kuitenki muistanu tolokuttaa siitä, että samassa pitäjässäki puhuttaan eri kylillä eri tyylliin. Jaku syntymäkuntaki oli muuttovoittonen satakunta vuotta niin saman kylän ranneissaki puhuttiin joka porukka tyylillään. Pitäjjään löyty emäntäkoulusta ja kansanopistosta uusia emäntiä jokka oli kotosi ympäri Suomia. Oli siinä melekonen Paapelin murtteijjen sekotus.
Minun isän sukua on ollu pitäjässä satoja vuosia vai nämä äitin vanahemmat oli syntysin Lapualta ja Vaasasta. Niin että semmosta murretta minäki taijjan puhua.
ei muut.
Se ei ole reilua, että yrittää teeskennellä.
Parempi olla oma ittensä! :))))
Sitä 'kuuntelee' mieluusti. Aidon, tekemättömän murteen tunnistaa kyllä.
Muistan kauhulla Speden yritystä puhua pohjalaista savolaisilla puhe-elimillään,
ei onnistunut yhtään.
Murteethan ovat kuultuja,
- siis eivät kirjoitettuja, nähtyjä, luettuja.
Monet jättävät lukematta, useimmiten itsekin näin teen.
Oonham minäki joskus toskannu väärennettyä murretta! Lykkäämpä malliksi näkösälle pikkupakinan jossa kokkeilin sekotella Havukka-ahon ajattelijan ja oman ammattini kuvijoita.
Tuo synty joskus 90-luvulla aivan talostelumielellä. Enkä minä yrittänykkää mittää oikijjaa murretta tavotella, senku annov vain tulla jonkullaista sikasavua työasijoijjen välillä. Kato ku minnoon huomannu että työkki sujjuu paremmin ku anttaa ajatusten välillä karata. Jotenki ne vain aivot kirkasttuu siinä ku ei puserra väkisellä:
Lerppuahon uattelija
--------------------
Vares veäntäysi laeskasti lakian yli, kärräytti kurkkuiänen ja änkeysi männyn oksalle. Siinä kahtelj kahasuuntaan ja kahanuttelj siipisulukijaan. Oesko kainalohiki ja kutina vaevannu sulukijen juuressa?
Lerppuahon uattelija tuota tiirasi silimät sirrillä ja mietti omia peän sisäsiä sinnittelyjjään. Pingotettu olj. Kootia olj kertynnä koko korpullinen, vähän oli jeänyt magneettijäläkiä kovalevyllekkin ja roskakorj olj täöttynnä. Kovin vähän olj korpulla. Ukkoherra makso palakan vuan Tirectoryn kapasiteetin ja käöttämättömijen kilojen erotuksesta. Teä oli soatu aekkaan ku ammattiyhistys olj aekasa selevitelly ja neuvvotellu suorituspalakkaoksen mahollisia mittaostekijöitä.
Vuan yhä se tiiras varesta silimät sirrillään tuo Lerppuahon armoetettu aevonkantaja. Ja sen iäntä vielä ihan erikseen kuuntelj. Soma seun tuo harmaatakin ilimassa soutelu. Vae mikä tievonkantaja seun tämä vares tässä mualiman aplikaatijojärijestelemäsä?
Uatoksesa välessä se Lerppuahon asuskelija työntihe kätesä taskun pohojalle, vaehteeksi sen enempiä uattelemata. Kaivohe, reittään kyhynyttelj aekasa ja nosti esille uuven olijon, eli Opjektin. Teä olijo kanto mukanahe sekä tietuva että toemintoja. Ja vielä jotahi mitä ei voe ihan luakisesti meäritellä: Naotintuva! - Jaa että mikäkö olj tiä olijo? Kah, Saemmoo aski! Haekuopjektiks olj ristinnä Lerppuahon uattelija tiän olijon, ka hänellä ku piti olla omat luokituksesa kaekille asijoelle.
Assosiaatijoja tarvittaan, jotta olijot löytäs toesesa, ka sillä keinon ku elehvantin vasikka ottaa emäsä hännästä kiinni. Vae mikä se on teän rellaation merkitys mualima-järijestelemässä? Elikkä teän jota muatijjaes-immeiset kuhtuvat suhteeksi, hyö ku eivät ou jaksanneet opiskella näitä rellaatijoteureemoja. Neä rellaatiotkihan syntyvät siitä ku pannaan vastakkaen parj erlaesta asijata. Elikkä esimerkkinä vaekka neä kaks olijota: Teä Saemooaski tässä ja tua harmaja vares tuolla kuusenoksalla - jaa - vaem mihenkäs se nyv viimeksi istu?
Olj lentännä vares poekkeen eikä näkynnä missään. Tuosta uattelijaki äkkäs illan jo tulleen. Tuumas jotta vois seivata uatukset lerpulleen ja lähtiä pikkuhilijaa kotijo. Sinne päkitti äejän jässikkä Lerppuahon rantetta kohti. Paenu mäjen taa. Reppu ja pokasaha vielä näky, viämmeks vuan lerppahattu hylly askelien tahissa mäjen harijan taa...
kellään meistä ei ole vastaansanomista, niin uskallan väittää! Kiitos hymyistä!)))))))
Eri asia ovat nuo Ajomiehen tekomurteet: ensin pohjalaisia ikivanhoja sanoja ja sen jälkeen sitten ilkeyksiä ja vastenmielistä tekstiä niiden avulla!
Se on vastoin hyviä tapoja. - Olemme monet vakaasti sitä mieltä.
...
Ylimpänä on Pohojospohojammaa ja sitte tullee Keskipohojammaa, rannikolla Vaasan liepeellä on varsinainen Pohojanmaa ja sitte ko mennähän sisämaata kohti tuloo vastahan Eteläpohojanmaa.