Itsemurha aikeet

Linkki yhteen tietosivustoon: http://kotisivu.mtv3.fi/itsemurhasivut/yleista.htm

omaa materiaalia:

Suisidaalisuuteen tai suisidiin liittyviä luonteenomaisia piirteitä:

1. Suisidin tavallinen yllyke on sietämätön psykologinen kipu, jota paetak-seen henkilö pyrkii lopettamaan tietoisen olemassaolonsa. Kipu voi ilmetä ahdistuksena, tuskaisuutena tai muuna kivuliaana tunteena, joka ylittää yksilön sietokyvyn.

2. Toinen yleinen motiivi ovat turhautuneet psykologiset tarpeet, täyttymättömät odotukset ympäristöä tai omaa suoriutumista, merkitykselli-syyden ja arvokkuuden kokemista kohtaan. Tällaisia tarpeita voivat olla esim. Liittyneisyyden, autonomian, arvostuksen, hyväksynnän saamisen tarpeet ja tarpeet suojautua nöyryytykseltä, kritiikiltä, häpeältä.

3. Suisidilla ihminen hakee nimenomaan ratkaisua umpikujaansa päästäk-seen ongelmistaan, joita voivat olla vaikea-asteinen ambivalenssi ja dilem-mat, liian vaativat sidokset tai suorituspaineet ja haasteet. Henkilö on voinut ajautua tai aikaansaada elämäntyylillään elämänkriisin, joka tilanteena on kestämätön. Ymmärtääksemme suisidaalisuuden motiiveja meidän tulisi löy-tää ongelmat, joihin suisidaalisuus on ratkaisuyritys.

4. Suisidin yleinen päämäärä on tietoisuuden lopettaminen. Itsetuhoinen haluaa poistua elämän näyttämöltä, hävittää tietoisuutensa ja samalla lakata olemasta.

5. Suisidiin liittyvä yleinen tunnetila on toivottomuus, avuttomuus ja yksi-näisyyden tunne. Henkilön kokemusta tilanteestaan voisi luonnehtia seuraa-vasti: “ en pysty tekemään mitään helpottaakseni tilannettani joka menee aina vain pahemmaksi (paitsi itsemurhan) eikä minulla ole ketään, kenen puoleen voisin kääntyä ja joka voisi minua auttaa”.

6. Sisäisesti potilas suhtautuu kuitenkin suisidiin yleensä ambivalentisti, hä-nellä esiintyy ristiriitaa elämän ja kuoleman toiveiden välillä. Keskeinen am-bivalenssi suisidaalisuudessa on ristiriita elossa olemisen ja sietämättömän tuskan välillä. Henkilö voi samanaikaisesti kokea pakonomaista tarvetta toi-mia itsetuhoisesti ja etsiä tai odottaa pelastusta.

7. Tavallisesti suisidaalinen henkilö viestittää aikeistaan muille. Tutkimus-ten mukaan useimmat itsemurhan tehneet henkilöt ovat viestineet aikeistaan läheisille tai hoitaville henkilöille. Uskomus, ettei todella itsetuhoinen ilmaise aikeistaan on osoittautunut virheelliseksi. “minä lähden pois, te ette näe mi-nua enää... , en kestä tuskaa enää... , en jaksa elää..., teillä on parempi (elää) ilman minua...” Jne. Ovat tavallisia viestejä, jotka viestivät henkilön kivusta, toivottomuudesta, eristäytyneisyydestä tai muista sisäisistä ongelmis-ta.

8. Itsetuhoisuuteen liittyvä kognitiivinen tila on rajoittunut, kaventunut, tunnelimainen näköala omaan elämäntilanteeseen, ajattelussa esiintyy dikotomiaa 'kaikki tai ei mitään'. Myös aikaperspektiivi on kaventunut keskittyen nykyhetkeen. Maagista tai lähes maagista ajattelua tulee esiin mm. Kaiken ratkeamisesta itsemurhan avulla tai kaiken muuttumista tai jopa tuhoutumista. Kapeutuneessa kognitiivisessa tilassa henkilö sulkee pois potentiaalisia vaih-toehtoja ja esim. Rakkaiden henkilöiden merkityksen elämää ylläpitävinä voi-mavaroina.

9. Juuri suisidaalisissa kriiseissä tai prosesseissa tulevat elämänikäiset co-ping-keinot tai niiden puute selkeästi esiin. Suisidaalisilla henkilöillä esiin-tyy puutteellisia elämän ja erityisesti psykologisen stressin hallintakeinoja ja ongelmanratkaisumenetelmiä, ongelmia pitää yllä itselle merkittäviä ihmissuh-teita ja vaikeuksia viestittää psykologisia tarpeitaan.

Itsetuhoisuus ja psyykkiset ongelmat   

•   Useissa tutkimuksissa (esim. Itsemurhat suomessa 1987 projekti; henriksson, aro, marttunen, heikkinen, isometsä, kuoppasalmi, lönnqvist 1993; cheng 1995, beautrais et al. 1996; conwell et al. 1996) on todettu, että henkilöillä, jotka yrittävät itsemurhaa tai kuolevat itsemurhan kautta, on paljon psykiatrista sairastavuutta.

•    eri tutkimuksissa psykiatristen häiriöiden esiintyvyydeksi arvioidaan yleensä n.80%-100%.

•   Itsemurhat suomessa 1987-projektissa itsemurhan tehneillä (dsm-iii:n mukainen)psykiatrinen diagnoosi 93%:ssa tapauksista.

•   Eriasteinen masennusdiagnoosi 66%:lla (vakava masennustila-diagnoosi n. 1/3 itsemurhan tehneistä).

•   Alkoholiriippuvuus 33 % :lla, lisäksi alkoholin haitallista liikakäyttöä oli 10%:lla.

•   Persoonallisuushäiriödiagnooseja yhteensä noin kolmasosalla tutkituista.

•   Psykoottisten häiriöiden yhteenlaskettu osuus (psykoottiset mielialahäiriöt mukaan lukien) oli 26%.

•   Usean itsemurhan tehneen kohdalla voitiin asettaa useampi kuin yksi diagnoosi. Vakavasta masennustilasta juuri ennen itsemurhaansa kärsineistä joka neljännellä oli samanaikaisesti alkoholiriippuvuus. Noin joka kolmannella oli samanaikainen persoonallisuuden häiriö ja noin puolella lisäksi jokin merkittävä ruumiillinen sairaus tai vamma.

VAIKKA MASENNUSOIREYHTYMÄT MUODOSTIVAT MERKITTÄVIMMÄN DIAGNOOSIRYHMÄN, VAKAVA MASENNUSTILA ESIINTYI AINOANA DIAGNOOSINA VAIN 5 % TAPAUKSISTA.

RISKITEKIJÄT: Peruzzi, N. , Bongar, B. (12/1999) Professional Psychology: Research and Practice.


•kysely 500 amerikkalaiselle psykologille keskeisistä riskitekijöistä depressiivisillä suisidaalisilla potilailla


1.edellinen itsemurhayritys lääketieteellisesti arvioiden tappavuudeltaan vakava

2.suisidiyrityksiä elämänhistoriassa

3.akuutti itsetuhoinen ideaatio

4.vakava-asteinen toivottomuus, masennus

5.viehtymys kuolemaan

6.perheen historiassa suisidi/suisideja (tärkeätä arvioida kuinka läheinen itsemurhan tehnyt oli potilaalle – sekä biologisesti että psykologisesti)

7.akuutti alkoholin liikakäyttö

8.menetykset / separaatio

aiemmissa tutkimuksissa edellisten lisäksi:

•eristäytyneisyys, huonot sosiaaliset suhteet, asuu yksin

•huono hoitokomplianssi, ei koe hyötyvänsä hoidosta

•bipolaarisessa häiriössä esiintyvä merkittävä ahdistuneisuus tai tuskaisuus

Masennus päihdeongelma persoonallisuushäiriö on erityisen tappava yhdistelmä