Kävimme eilen katsomassa erittäin nättiä omakotitaloa, joka oli rakennettu siporexista. Silmään pisti useita aika isoja poikittaisia halkeamia yläkerran väliseinissä. Mitähän tämä mahtoi olla? Välittäjän mukaan kyseessä on pintatasoitteen ja rappauksen murtuminen "talon eläessä". Ulkoseinistä näitä ei kuulemma saa löytyä, ja halkeamat voi korjata tasoitteella ja maalilla. Onkohan näin, vai muhiikohan siellä jotain isompaa??
Halkeamat siporex-tönön seinissä
hese
163728
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Halkeamat siporex-talon seinissä ovat vähän sama juttu kuin oksat puussa. Ei se ole vika vaan ominaisuus. "Jämerä" buahaahhaa
Isäukko rakensi siporexista v-76.
Vähän sitä kakarana ihmetteli että miten tiilenkappaleet voi kellua vedessä...
Hyvin tuo pystyssä pysyy, ja lämminkin on, mutta halkeamia on kyllä ulkoseinissäkin.
Olen seurannut tilannetta ja havainnut vuosien varrella suositellussa raudoitustavassa muutoksia eli ko. ongelmia on ainakin ennen ollut. Nykyään kaikkiin ulkoseinan aukkojen ylä- ja alakulmista pitää valmistusvaiheessa asentaa 1m teräkset seinää pitkin.
Väliseinien ja ulkoseinien väliin on ehdottomasti jätettävä liikuntasaumat. Ulkoseinat kovertuvat ja kupertuvat ulkolämpötilan mukaa.
T. Mr Virago
zzz
Vittu tännekin on pesiytynyt jotain tehdastyölaisiä ja köyhiä, joiden viisaat kommentit on samaa tasoa kun autot & liikenne palstalla.(en tarkoittanut ketjun aloittajaa, vaan näitä jämerä buah kommentti tyylisiä viisauksia latelevia ihmisiä) Olis muuten kiva tietää, missä tämä teini tai työläinen asuu?
No joku voi kertoa materiaalin, mikä ei elä ollenkaan. puut lohkeilevat ja käpristyvät ilmanmuutoksista. tiilet halkeilevat ajankanssa, autot ruostuvat, kivet lohkeilevat ym. Kohtuullisen normaalia pienet elämishalkeamiset ovat. Ei siis huolta minun mielestä. Enemmän olisin huolissani 80-90-luvun alkupuolella tehtyjen talojen kosteuseristyksistä.
No talo on tehty Lammin kivestä. Ei ole halkeamia ulkoseinissä. "Keveiden" ja kantavien seinien saumat on kyllä sen sijaan ratkeilleet. No selvähän se on että jos toinen seinä seisoo anturan päällä ja toinen lämmitettävän laatan päällä, niin liikuntasaumahan siinä tarvitaan.
Osataahan sitä vastata asiallisestikin. toisaalta tuo vertaus kuuluu asiaan kun oksat puuhun, pitää kutinsa.
Lammin jälkivalettavat betoniharkot pelittävät maanviljeliöiden painellisissa siiloissa, mutta EI omakotitaloissa.
Monta detalija tulee ratkotavaksi, kun seinään laitetaan sähköputket ja rasiat ja ikkuna ja oviaukot ja vielä pitää valukanavat huomioida.
Omakotitalon lujuus täytyy normaaleilla harkkorakenteilla ihan varmanpäälle (maanpaine ja kantavuus)..
HALKEAMIA varten ei tarvi satsata "panssarivaunu-systeemiin" vaan siporexille halkeamat saadaan kuriin vaikka lasikuitutapetilla (sileä / karkea)..Halkeamat kivirakenteisiin syntyvät ns SISÄISISTÄ rasituksista..runko kasataan teityssä lämpötilassa ja kosteudessa ja itse asuminen tapahtuu 21-23 lämmössä ja sisäilman kosteudessa. Lämpötilan muuttuminen uudessa talossa saa nämä halkeamat syntymään..EI TALON LIIKKUMINEN.
Itsekin olen alottamassa toukokuussa kivitalon rakentamisen ja tällä hetkellä on tarjouskierros käynnissä. Nyt näyttäisi siltä, että Lammi on vaihtoehdoista ykkönen, vastaavasti Siporex viimeinen. Yhtään huonoa kommenttia en ole rakentajilta Lammi-harkosta kuullut, mutta lähes jokaisella on ollut ongelmia Siporexin kanssa.
Lisäksi en ymmärrä näkemystäsi sähkö/vesiputkitusten sijoittamisessa. Siporexin ongelmanahan on se, että kaikki pitää roilottaa ja sen jälkeen täyttää. Lammissa nuo voi heittää valmiiseen onteloon.
Omien selvitysteni mukaan Siporexissä on aika paljon huonoja ominaisuuksi kilpailijoihin verrattuna:
- Huono eristävyys (paljon kompensoitavaa).
- Pieni kylmäsilta jokaisen harkon saumoissa (ohutsaumalaasti).
- Raskaiden tavaroiden kiinitysongelmat
- Siporex yläpohja aiheuttaa ongelmia IV-putkitöissä (paljon kotelointia)
- Hinta
Voisitko selittää miksi Lammin kivi ei sovellu pientaloon?!?! Aika monta niitä on jo tehty.
Vielä noist nurkkien repeilystä että eihän se talo mihinkään liiku, jos perustukset on kunnossa. Mutta kun osa seinistä seisoo anturan päällä ja osa taas lämmitettävän lattian pällä niin väliseinät suhteessa ulkoseiniin kyllä liikkuu. Betonin lämpöeläminenhän on yhtä suurta kuin esimerkiksi teräksen.
Valuharkon onteloissa saa kuljetettua niin sähkö- kuin vesiputketkin, seinän lämpimällä puolella ilman että eristävyys tai mikään muukaan ominaisuus heikkenee yhtään. Tässä ratksaisussa pistorasiat esimerkiksi voi huoletta sijoittaa ulkoseiniin, samoin vesijohdot. Sähkörasioihin on hyvä laittaa 30mm korokerenkaat, jolloin aentamien helpottuu syvyyssuunnassa.
Maanpainerasiat ja lämmön eristys on hanskassa KEVYEMMÄLLÄ ja omakotirakentajalle YSTÄVÄLLISEMMÄLLÄKIN vaihtoehdolla. Leca-harkoilla onnistuu maanpaineet ja maanpinnan yläpuolinekin kantava kellarirunko. Ei tarvita jälkivaluja ja ristiinraudoitusta...On siinä eroa työvaiheiissa ja lopputulos yhtä lämmin ja maanpaineen kestävä..Työtunteja ja materiaalia säästyy (ei tarvi pumpata betonia harkkojen roiloihin, kuten Lammin vaihtoehdossa)
Täsä resepti: maanpaine aluelle RUH-290, johon ulkopuolelle vedeneristys (kermi ja piki) ja ulkopuolelle lämmöneristeeksi 50mm styroksia pystyyn muuria vastaan. Sitten 0.5 m maan alla vaiihdetaan RUH 290 LHT-300 halkaistuun lämpöharkkoon ja ylimmäiseksi holvin alle LECA palkkiharkko.
ELI HOMA PELAA...ja rahaa SÄÄSTYY!!!, jota omakotirakentajan kannattaa TODELLA säästää runkovaihessa.
Jos Siporex talossa ei noudata raudoitusohjeita ja liikuntasaumoja koskevia ohjeita, niin lämpölaajentaminen aiheutta halkeilua. Ohjeet ovat varsin tarkkoja, ja niitä noudattamalla en ole ainakaan itse ongelmiin törmännyt. Ulkoseinissä raudat laitettiin muistaakseni (en ole varma!) joka neljänteen varviin. Liikaa ei saanut laittaa, eikä poiskaan jättää. Lisäksi aukotuksiin oli oma ohjeensa. Väliseinissä oli omat ohjeensa, ei raudoitusta mutta yläreunaa ei saa muurata kiinni yläpohjaan vaan laitetaan rakoon polyuretaania ja peitetään elastisella massalla.
Hyvin tehty massiiviharkkotalo ei halkeile, ongelmia on kai eniten ollut ns. lämpöharkosta (välissä uretaanieriste) jota ei enää myydä.
Noita edellä olleita byääh komentteja ei kannata noteerata, kateellisia ja katkeria aina löyttyy.
...kateellinen?? kuka voi olla kateellinen jonkun Siporex talosta!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Lähinnä myötätuntoa teille
Nämä "biologiset" termit tuntuvat aina positiiviivisilta... Kuten esimerkikis talon "hengittäminen" ja miksikäs ei tuo talon "eläminenkin". Mitähän muita inhimillisiä termejä voitaisiin ottaa kuvaamaan talon ominaisuuksia? Muistava laatta (=varaava lämmitys)?
Siporex rakenteet taipuilevat lämpötila- ja kosteuserojen mukaan. Sopivissa jännitystiloissa tulee sitten halkeamia.
Kaikki materiaalit laajenevat ja supistuvat lämpötilamuutosten mukaan. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Samoin kosteus vaikuttaa. Esimerkiksi puu on rakennusmateriaalina hyvinkin "elävä". Tämä on vain otettava huomioon ja rakennettava ohjeiden ja suunnitelmien mukaan. Ja vältetään fanaattisuutta. Kyllä se siitä...