Kukapa lienee Suomen kaikkien aikojen tuottelijain kirjailija??!! Ainakin J.Aholla ja M.Waltarilla oli varsin mittava tuotanto .....
Tuottelijain kirjailija??!?!
Juhani Waltari
18
3106
Vastaukset
- Stella
Mika Waltari oli todella tuottelias, mutta oliko tuotteliain, kukapa tietää. Tommy Tabermann on ainakin saanut aikaan paljon, koska hän sanoo julkaisseensa noin 70 kirjaa. Kalle Päätalo oli tekstin runsauden ja kirjojen lukumäärän suhteen tuottelias. Arto Paasilinnallakin on varsin laaja tuotanto. Kaikkein tuotteliainta en tiedä, ja voidaanhan kysyä, miten sitä tuotteliaisuutta mitataan, kirjojen lukumäärä ei kerro kaikkea, kun otetaan esim. lehtikolumnit yms. huomioon. Mika Waltarin produktiivisuutta kuvaa myös se, että esim. hänen historialliset romaaninsa olivat sivumäärältäänkin runsaita.
- nijin
Tuottelijaimmat kirljailjijat halljitsevat yljeensä myös oikjeinkirjoituksen.
- kkv
Haapakoskella oli pelkästään kirjoja yli kolmesataa ja varmaan Lööperilläkin satoja.
- lesko.jernefelt
Hänen työtarmonsa oli ilmiömäinen. Hänen runoutensa on kansaa koskettavaa ja hän oli tunnettu myös monilla muilla kirjallisuuden aloilla. Hän oli yksi Suomen hedelmällisimpiä kirjailijoita, mutta silti hän kuoli alle viisikymmenvuotiaana. Tämä runomestari on nimeltään Eino Leino. Hänen nimensä voidaan kiistatta yhdistää lähes kaikkiin suomalaisen lyriikan klassikoihin.
Tuotanto:
32 Runoteosta
25 Näytelmää
25 Prooateosta
16 Käännöstä
1 Elokuvakäsikirjoitus
Sekä lukematon määrä pakinoita ja muita lehtikirjoituksia.
http://www.einoleino.com/tuotanto_alkuperaisteokset.htm - antero_heikkila
Tässä jo mainittujen lisäksi ainakin Anni Polva ja Hannu Mäkelä ovat uurastaneet merkittävästi.
- äitiparta
Tuotteliampien kirjailijoiden kärkipäähän kuuluu "kansalliskirjailijamme" Topelius.
Tunnettuja:
Maammekirja, Talvi-iltain tarinoita, Välskärin kertomuksia.
Näistähän Topelius yleisesti muistetaan... Sekä tietysti satusetänä. Lapsille suunnattujen kertomusten ja kirjoitelmien määrä sekä kirjoina että lehdissä julkaistuna kirjoituksina on mittava: ainakin 200, todennäköisesti lähelle 300 satukertomusta.
Historiallisaiheisten romaaneiden ja lastenkirjallisuuden lisäksi tuotantoon kuuluu matkakirjoja, runoja, esseitä, kantaaottavia kirjoituksia, näytelmiä, librettoja, oppikirjoja ym.
Kirjoituksia eläinten oikeuksista ilmestyi häneltä myös. Perusti Suomen ensimmäisen eläinten suojelua ajavan yhdistyksen.
Ruotsinkielisyydestään huolimatta merkittävä persoona suomalaisessa sivistyselämässä. Tuotanto ei pelkästään sivumäärältään laaja vaan myös vaikutuksiltaan merkittävä.
Jos jatketaan samalla linjalla - varhaisen suomalaisen kirjallisuuden mittavat vaikuttajat - mieleen tulee tietysti myös Runeberg ja Lönnrot. Siinhän ne kolme keskeistä nimeä on.
Runeberg ei sivumäärässä mitattuna yhtä tuottelias kuin Topelius.
Kuitenkin varsin tuottelias hänkin. Runoja, runoelmia, romaaneja, historiallisia kertomuksia, virsiä, lehti-kirjoituksia.
Merkitykseltään tärkeä.
Siinä kaksi keskeistä kansalliskirjailijaamme.
Lönnrot?
Lönnrotin kirjalliseen tuotantoon en ole perehtynyt joten enpä tiedä kuinka paljon kirjoitti omaa tuotantoa. Runoja ainakin keräsi ja niistä kokonaisuuksia muodostellessaan esimerkiksi Kalevalan yhteydessä varmaan muokkasi ja ehkäpä lisäilikin. Joka tapauksessa kymmeniätuhansia runosäkeitä tallennettuna hänen kautta.
Lisäksi ainakin lehtikirjoituksia runsaasti ja luultavasti omia runojakin varsin paljon.
Topeliuksen yhteydessä mainitsen nimen Valfrid Vasenius.
Topelius itse arvosti Vaseniusta ajattelunsa ja kirjoitustensa tuntijana siinä määrin että pyysi nimenomaan häntä kirjoittamaan elämäkertansa. Vaseniuksen suurtyö ZACHARIAS TOPELIUS IHMISENÄ JA RUNOILIJANA (kuusi kirjaa, jokainen osa sivumäärältään keskimäärin vähän yli 500 sivua) ilmestyi 1910-luvulta 1930-luvulle, viimeinen osa Vaseniuksen muistiinpanojen pohjalta hänen lastensa painokuntoon saattama kun Valfrid Vasenius ehti kuolla.
Muuten kirjoitti Vasenius runsaasti kirjallisuuteen ja kirjallisuudentutkimukseen liittyviä tärkeitä tutkimuksia ja muita kirjoituksia.
Kaunokirjallisuuden ulkopuolella yksi tuotteliampia oli varmaan Snellman.
Topeliuksen, Runebergin ja Lönnrotin ohella mainittava suomalaisen kulttuuri-identiteetin vaikuttaja.
Itselläni on kirjahyllyssä Snellmannin kootut teokset muhkea kaksitoistaosainen sarja.
TOPELIUS ja varmaan myös RUNEBERG lienevät edelleen tuotteliaimmat.
Näiden varhaisten vaikuttajien jälkeen on tullut toki muitakin paljon tekstiä suoltaneita, mutta onkohan kukaan vielä ylittänyt Topeliuksen tekstimäärää?
Tuotteliaista kirjailijoista merkittävimpiin kuuluva Juhani Aho tuli tuossa jo mainituksi aloituksessa.
Niin myös Waltari. Kirjoitti alussa jännityskirjallisuuteen luokiteltavia nimellä Kristian Korppi. Myös muita salanimiä käytössä. Riksin sarjassa ilmestyi M.Ritvalan nimellä kirjoitettu Ihmeellinen Joosef. Historialliset romaanit sivumäärältään runsaita, tietysti tunnetuin Sinuhe. Kirjallisuuden harrastajien piirissä hänen pienoisromaanit kuitenkin arvostettu korkeammalle kuin historialliset suurromaanit.
Myös Aarne "Outsider" Haapakoski on ketjussa tullut mainittua. Kioskikirjallisuuden saralla varmaan tärkeimpiä ettei ehkä tärkein vaikuttaja maassamme, monien perässähiihtäjien innoittava esikuva.
Korkin ja Lipposen seikkailujen lisäksi varsin sujuvia ja dekkareina kohtalaisen hyvin kirjoitettuja, tekijänimenä Outsiderin lisäksi mainittava Henrik Horna.
Fantasiaan ja Scifiin luokiteltava Atorox-sarja nimellä Outsider.
Muutama historiallinen romaani nimellä Victor Mario.
Jos lasketaan mukaan lehdissä ilmestyneet lyhyet jännitys- ja seikkailukertomukset ja muut kirjoitelmat ei ehkä jää Topeliuksesta paljon jälkeen tekstin määrässä.
Ettei peräti menisi ohi?
Muita tuotteliaita ja kirjalliseen kenttään vaikuttaneita tässä tulee mieleen vaikkapa:
Toivo Pekkanen.
Matti Hälli.
Paavo Rintala.
Hannu Salama.
Frans Emil Sillanpää ei lähellekään yhtä tuottelias kuin edellä luetellut mutta tuottelias hänkin, romaaneja jotakin parinkymmenen paikkeilla. Mainittakoon tässä yhteydessä kun sattuu olemaan ainoa suomalainen Nobel-kirjailija.
Viihteellisemmältä puolelta tietysti Hietamies, erityisesti Laila (sekä teosten lukumäärältä että painosmäärältä erityisen tuottelias) kuin myös Heikki.
Kaari Utrio. Lienee tuotteliampia suomalaisia romaanikirjailijoita? Historiallisten romaanien lisäksi tietokirjoja (Eevan tyttäret ym.) ja lehtiartikkeleita.
Eeva Joenpelto myös tuotteliaiden romaanikirjailijoiden kärkiryhmää.
Täytyy kuitenkin muistaa ettei tekstin määrä eikä aina suosiokaan ole laadun tae.
Sinänsä hyvin kirjoitettu saattaa olla sisällöltään varsin kevyt. Laatua voidaan mitata useilla eri kriteereillä.
- - -
Moni laadukas ja tunnustettu kirjailijamme on kirjoittanut vain muutamia mutta sitäkin vaikuttavampia teoksia! Tuotteliampia kirjailijoita pohdittua voisimme heittää kysymyksen:
- VÄHIMMÄN KIRJOITTANEET MERKITTÄVÄT SUOMALAISET KIRJAILIJAT?
Siinäpä hauskaa päänvaivaa! Hyvää kesänjatkoa,
toivottelee
Parta.- c.o
Kovin vähän on naisia listassasi
miehet ovatkin hm... miehiä =) - Juhani Waltari
c.o kirjoitti:
Kovin vähän on naisia listassasi
miehet ovatkin hm... miehiä =)Niin miksihän kukaan ei ole luetellut tuottelijaita naiskirjailijoita tässä??!!?!
En minä ainakaan ketjun aloituksessa painottanut että hakisin nimen omaan MIESkirjailijoita ..... - äitiparta
Juhani Waltari kirjoitti:
Niin miksihän kukaan ei ole luetellut tuottelijaita naiskirjailijoita tässä??!!?!
En minä ainakaan ketjun aloituksessa painottanut että hakisin nimen omaan MIESkirjailijoita .....Onhan niitä lueteltu. Anni Polva. Laila Hietamies. Kaari Utrio. Eeva Joenpelto.
Eräiden aikaisempien keskustelujen perusteella aihetta olettaa että Cage Olgalla aloituksessaan mielessä ihan muut asiat kuin kiinnostus kirjallisuuteen.
Mutta luetellaanpa tässä vielä joitain...
Minua kiinnostaa nimenomaan alkupää, koska siellä on avattu latu kaikelle myöhemmin tulevalle.
Maila Talvio ja Anni Swan ensimmäiset jotka miettimättä tulee mieleen.
Katsotaanpa wikipediasta Talvio...
Kovin on köyhää selostusta hänestä! Mutta ainakin mainitaan ihan oikein, että "kirjoitti sekä romaaneja, novellikokoelmia, näytelmiä, puhekokoelmia että elämäkertoja."
Tuotantoa on lueteltuna noin parikymmentä teosta. Vajavainen lista.
Puuttuu ainakin Hed-Ulla ja hänen kosijansa, sekä Itämeren tytär. En kyllä muista onko aikanaan suosittu Itämeren tytär yhdistelmä kahdesta romaanista vai alun alkaen yksi teos?
Ja näytelmiä listasta puuttuu varmaan muutamia ellei enemmänkin...
Vuosisadan vaihteen ja 1900-luvun alun kotimaisista naiskirjailijoista varmaan tuotteliaimpia ja useisiin suosittuihin mieskirjailijoihinkin verrattuna tuottelias.
Hilja Haahti oli erittäin tuottelias. Olen melko lailla varma että tuotteliaampi kuin Talvio, vaikka en ole kummankaan bibliografiaan perehtynyt. Haahti pitää kyllä mainita tuotteliaimpien suomalaisten kirjailijoiden joukossa? Vaikutuksiltaan Haahti ei kait mitenkään vaikuttava kotimaisen kirjallisuutemme kentässä paitsi uskonnollisella alalla missä varmaan vaikutti aikansa kristilliseen romaanikirjallisuuteen jossain määrin?
Maila Talviolla on kyllä ollut vaikutusta.
Ja sitten yksi mikä listassa on unohdettu toki Minna Canth jos merkittävistä suomalaisista naiskirjailijoista puhutaan. Merkittävimpiä suomalaisia 1800-luvun lopun kirjailijoita.
Ei varmaan tuotteliaimpia kirjailijoita mutta kuitenkin siinä määrin tuottelias että täytyy nostaa esiin tuotannoltaan merkittävimpien kotimaisten kirjailijoiden ryhmässä...
En tiedä onko Maria Jotuni kyllin tuottelias että voitaisiin nostaa esiin?
Muistaakseni ei tuotannoltaan kovin laaja kirjailija mutta esimerkiksi Huojuva talo varsin tunnettu ja painosmäärältään varmaan runsas.
Sitten on näitä tällaisia kuten Elsa Soini. Taisi kirjoittaa pääosan teoksistaan 1930-luvun paikkeilla. Useita kymmeniä romaaneita melko heppoisia sisällöltään, en tiedä pitäisikö luokitella viihderomaaneiksi, ei ihan höttöä mutta ei kovin syvällistäkään.
Viihdekirjailijoista voisi vielä mainita Hilja Valtonen.
Syy miksi merkittäviä tuotteliaita mieskirjailijoita, varsinkin 1800-luvun loppupuoli ja 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet, on enemmän kuin naiskirjailijoita, on selvä. Ensinnäkin sukupuoliroolien jakautuminen oli tuohon aikaan terävämpää kuin esimerkiksi jo 1950-luvulla. Lisäksi aikakauden yhteiskunnallinen rakenne ja elinkeino. Mieshän oli yleensä se joka hankki aterian pöytään ja naisella oli hoidettavana koti ja lapset. Jos ehkä mieheltä jäikin aikaa kirjoittamiseen niin naisella ei tällaiseen ylellisyyteen ollut samanlaista mahdollisuutta.
1940-luvulta alkaen tuotteliaita naiskirjailijoita alkaa jo olla enemmänkin ja viimeistään 1970-luvulla sukupuolella ei niin merkitystä.
Annikki Kariniemellä laaja tuotanto. Kuinkas pääsikään unohtumaan. Kymmeniä kohtalaisen suosittuja pääasiassa pohjoiseen sijoittuvia romaaneita, kirjoitti myös nimellä Kariniemi-Willamo.
Miriam Kälkäjä? Ja mitä niitä vielä...
Iris Kähäri?
Helvi Hämäläisellä ehdottomasti merkittävä tuotanto.
Kerttu-Kaarina Suosalmi?
Ai niin. Se Anni Swann. Merkittävä lastenkirjailija!
Juu.
Näistä omia suosikkejani on ollut Kaari Utrio, hänen kirjojaan joskus lueskelin paljonkin. Samoin Kerttu-Kaarina Suosalmi eräillä teoksillaan oli yksi lempikirjailijoitani, erityisesti Onnen metsämies oli murkkuiässä lempikirjojani. Hilja Haahtia myös olen lueskellut jonkin verran. Talviolta olen lukenut ainakin Pimeän pirtin hävitys, en muista olenko muita häneltä lukenut. Canthia ja Talviota pidän merkittävinä vaikka ei kirjailijoina ole missään vaiheessa henkilökohtaisiin lemppareihini kuuluneet. - c.o
äitiparta kirjoitti:
Onhan niitä lueteltu. Anni Polva. Laila Hietamies. Kaari Utrio. Eeva Joenpelto.
Eräiden aikaisempien keskustelujen perusteella aihetta olettaa että Cage Olgalla aloituksessaan mielessä ihan muut asiat kuin kiinnostus kirjallisuuteen.
Mutta luetellaanpa tässä vielä joitain...
Minua kiinnostaa nimenomaan alkupää, koska siellä on avattu latu kaikelle myöhemmin tulevalle.
Maila Talvio ja Anni Swan ensimmäiset jotka miettimättä tulee mieleen.
Katsotaanpa wikipediasta Talvio...
Kovin on köyhää selostusta hänestä! Mutta ainakin mainitaan ihan oikein, että "kirjoitti sekä romaaneja, novellikokoelmia, näytelmiä, puhekokoelmia että elämäkertoja."
Tuotantoa on lueteltuna noin parikymmentä teosta. Vajavainen lista.
Puuttuu ainakin Hed-Ulla ja hänen kosijansa, sekä Itämeren tytär. En kyllä muista onko aikanaan suosittu Itämeren tytär yhdistelmä kahdesta romaanista vai alun alkaen yksi teos?
Ja näytelmiä listasta puuttuu varmaan muutamia ellei enemmänkin...
Vuosisadan vaihteen ja 1900-luvun alun kotimaisista naiskirjailijoista varmaan tuotteliaimpia ja useisiin suosittuihin mieskirjailijoihinkin verrattuna tuottelias.
Hilja Haahti oli erittäin tuottelias. Olen melko lailla varma että tuotteliaampi kuin Talvio, vaikka en ole kummankaan bibliografiaan perehtynyt. Haahti pitää kyllä mainita tuotteliaimpien suomalaisten kirjailijoiden joukossa? Vaikutuksiltaan Haahti ei kait mitenkään vaikuttava kotimaisen kirjallisuutemme kentässä paitsi uskonnollisella alalla missä varmaan vaikutti aikansa kristilliseen romaanikirjallisuuteen jossain määrin?
Maila Talviolla on kyllä ollut vaikutusta.
Ja sitten yksi mikä listassa on unohdettu toki Minna Canth jos merkittävistä suomalaisista naiskirjailijoista puhutaan. Merkittävimpiä suomalaisia 1800-luvun lopun kirjailijoita.
Ei varmaan tuotteliaimpia kirjailijoita mutta kuitenkin siinä määrin tuottelias että täytyy nostaa esiin tuotannoltaan merkittävimpien kotimaisten kirjailijoiden ryhmässä...
En tiedä onko Maria Jotuni kyllin tuottelias että voitaisiin nostaa esiin?
Muistaakseni ei tuotannoltaan kovin laaja kirjailija mutta esimerkiksi Huojuva talo varsin tunnettu ja painosmäärältään varmaan runsas.
Sitten on näitä tällaisia kuten Elsa Soini. Taisi kirjoittaa pääosan teoksistaan 1930-luvun paikkeilla. Useita kymmeniä romaaneita melko heppoisia sisällöltään, en tiedä pitäisikö luokitella viihderomaaneiksi, ei ihan höttöä mutta ei kovin syvällistäkään.
Viihdekirjailijoista voisi vielä mainita Hilja Valtonen.
Syy miksi merkittäviä tuotteliaita mieskirjailijoita, varsinkin 1800-luvun loppupuoli ja 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet, on enemmän kuin naiskirjailijoita, on selvä. Ensinnäkin sukupuoliroolien jakautuminen oli tuohon aikaan terävämpää kuin esimerkiksi jo 1950-luvulla. Lisäksi aikakauden yhteiskunnallinen rakenne ja elinkeino. Mieshän oli yleensä se joka hankki aterian pöytään ja naisella oli hoidettavana koti ja lapset. Jos ehkä mieheltä jäikin aikaa kirjoittamiseen niin naisella ei tällaiseen ylellisyyteen ollut samanlaista mahdollisuutta.
1940-luvulta alkaen tuotteliaita naiskirjailijoita alkaa jo olla enemmänkin ja viimeistään 1970-luvulla sukupuolella ei niin merkitystä.
Annikki Kariniemellä laaja tuotanto. Kuinkas pääsikään unohtumaan. Kymmeniä kohtalaisen suosittuja pääasiassa pohjoiseen sijoittuvia romaaneita, kirjoitti myös nimellä Kariniemi-Willamo.
Miriam Kälkäjä? Ja mitä niitä vielä...
Iris Kähäri?
Helvi Hämäläisellä ehdottomasti merkittävä tuotanto.
Kerttu-Kaarina Suosalmi?
Ai niin. Se Anni Swann. Merkittävä lastenkirjailija!
Juu.
Näistä omia suosikkejani on ollut Kaari Utrio, hänen kirjojaan joskus lueskelin paljonkin. Samoin Kerttu-Kaarina Suosalmi eräillä teoksillaan oli yksi lempikirjailijoitani, erityisesti Onnen metsämies oli murkkuiässä lempikirjojani. Hilja Haahtia myös olen lueskellut jonkin verran. Talviolta olen lukenut ainakin Pimeän pirtin hävitys, en muista olenko muita häneltä lukenut. Canthia ja Talviota pidän merkittävinä vaikka ei kirjailijoina ole missään vaiheessa henkilökohtaisiin lemppareihini kuuluneet.Kysyin tuotteliaista naiskirjailijoista ihan tosissani, mutta minua et ota vakavasti
vaan luulet että kaikessa jahtaan sinua
mutta tiedätkö mitä sweetman - olet menneen talven lumia elämässäni CIAO!
myöskin ivallisesti sanoit isotädistäni Annikki
Kariniemestä että: " kuinkas pääsikään unohtumaan "
Ajattelin kysymyksellä
että onko miehet olleet suomen kirjallisuuudessa
kuitenkin tuotteliaampia ja käsittääkö
tuotteliaisuus tuotannon paljoutta
vai lukijoita?
tältä äitiviikseltä en enää mitään kysy
piste sille. JE!
Kaikille muille sanon ja varsinkin miespuolisille:
Siunattua ja hyvää loppukesää =)
T: cage olga
- kirjoitellut
Eikös Päätalo pärjää jos lasketaan sivumäärä?
- Maisteri
Mauri Sariolalla on nimikemäärältään (omalla nimellä ja nimimerkillä Esko Laukko) melko laaja tuotanto, yli 90 nimikettä.
Sariola osasi kirjoittaa sujuvasti, mutta hän ei ehtinyt viimeistellä kirjojaan. Syynä oli kustantajilta perityt ennakkomaksut ja sovitut dead linet. saattoi olla, ettei sariolalla ollut paperilla mitään paria viikkoa ennen sovittua dead lineä. Sariolalta jäi kirjoittamatta se hänen kykyjensä mukainen "suuri romaani". Pientä esimakua siitä antoi postuumina ilmestynyt Nuoruuden komentosilta.
Sariolalle tyypillistä oli myös samojen aiheiden käyttö. Esimerkiksi Joka tuulen kylvää, Aamu Heinjoen tiellä, Onnen soturit ja mainitsemani Nuoruuden komentosilta ovat kuin saman teoksen eri variaatioita.
Dekkareissaan Sariola syyllistyi liian helppoihin ja epäuskottaviin ratkaisuihin, varsinkin loppupään tuotannossaan. Tämä johti sitten suosion laskuun. - %taata
Tämmöinen lappu löytyi vanhan päiväkirjan välistä (Ilta-Sanomat 6.10.1998):
_______________________________________________
Kalle Päätalon kirjoja on painettu yhteensä 3,5 milj. kpl.
Iijoki-sarjassa yhteensä 16994 sivua.
Kalle Päätalon tuotanto yhteensä 24231 sivua.
_______________________________________________
Senkin jälkeen on jälkeenjääneitä tekstejä julkaistu varmaan satoja sivuja. - pilkuttajien pilkku
otsikon olisi pitänyt tietenkin olla
Tuottelijain kirjailia - ainakin
tehnyt paljon, kolmisenkymmentä näytelmää, ainakin 20 runo- ja aforismikokoelmaa, viitisentoista proosateosta (romaaneja, novellikokoelmia, tunnustusteoksia) sekä lukuisia historiikkeja, esseitä ja kolumneja.
- Anonyymi
Jorma Kurvinen.
- Anonyymi
Kaivoit 15v vanhan tekstin esiin.
Ilmari "Iki" Kianto kirjoitti yli 80 kirjaa. Niistä tosin muistetaan vain köyhälistökuvaukset "Punainen viiva" ja "Ryysyrannan Jooseppi".
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik83266MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar681838Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5401539Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin751146Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja60966Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s32940Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt208861- 170813
Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o59796Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3758