Onkos kenelläkään muulla läheis riippuvaista koiraa?
Omani on Tibbe ja kärsii läheis riippuvuudesta.
Todettiin silloin kun oli alta 6kk ja nyt poitsu on jo 7v.
Tilanne on seuraavanlainen.
Koiraa ei voi ollenkaan jättää yksin.. Ei revi mitään eikä muuta sellaista vaan saa paniikki oireet ja lähes tukehtuu. Jos joutuu olemaan pakosta yksin jonkin aikaa niin rauhoitteleu kestää muutaman tunnin ja sittenkin se on pitkään aivan lähellä koko ajan siellä missä minäkin..
Eläinlääkärissä on käyty ja jopa koira psykankin luonna.. Asialle ei mitään voida. Kun tilanne aikanaan todettiin annettiin kaksi vaihto ehtoa joko lopettaa koira tai järjestää niin että koira ei joudu jäämään yksin. Ja minä valitsin tuon jälkimmäisen. Joskus on ollut todella vaikeaa sen kanssa mutta en kadu päätöstäni. Ja koska olen voinnut järjestää niin että hänen ei tarvitse olla yksin niin kaikki on sujunut.
Mutta lähinnä tämän tarkoitus onkin kysellä onko kenelläkään vastaavanlaisia kokemuksia...
Omani on Tibbe ja kärsii läheis riippuvuudesta.
Todettiin silloin kun oli alta 6kk ja nyt poitsu on jo 7v.
Tilanne on seuraavanlainen.
Koiraa ei voi ollenkaan jättää yksin.. Ei revi mitään eikä muuta sellaista vaan saa paniikki oireet ja lähes tukehtuu. Jos joutuu olemaan pakosta yksin jonkin aikaa niin rauhoitteleu kestää muutaman tunnin ja sittenkin se on pitkään aivan lähellä koko ajan siellä missä minäkin..
Eläinlääkärissä on käyty ja jopa koira psykankin luonna.. Asialle ei mitään voida. Kun tilanne aikanaan todettiin annettiin kaksi vaihto ehtoa joko lopettaa koira tai järjestää niin että koira ei joudu jäämään yksin. Ja minä valitsin tuon jälkimmäisen. Joskus on ollut todella vaikeaa sen kanssa mutta en kadu päätöstäni. Ja koska olen voinnut järjestää niin että hänen ei tarvitse olla yksin niin kaikki on sujunut.
Mutta lähinnä tämän tarkoitus onkin kysellä onko kenelläkään vastaavanlaisia kokemuksia...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuo kuulostaa mielestäni eroahdistukselta, ihan sama asia kaiketi.. Liiallinen riippuvuus omistajista, ei kestä yksinoloa jne.
Ettekö tosiaan saaneet mitään apua asiaan? Siitähän on kirjoitettu kirjojakin, kaikennäköisistä hoitomenetelmistä yms.. Tilanne täytyy olla tosi paha, jos sitä ei koiraterapeuttikaan edes yrittänyt hoitaa..
Surullista koiran kannalta ja hankalaa teille :(
Olen kuullut, että jotkut koiraterapeutit määräävät rauhoittavia lääkkeitä itsenäistymisopetuksen lisäksi, siis näille onnettomimmille tapauksille..
Kyllähän me kokeiltin jos jotakin ja rauhottaviakin se meille antoi. Mutta niitä en käytä kun äärimmäisessä hädässä koska ei ole koiralle hyväksi niitä liian usein antaa. Muuten se on pirteä, aktiivinen ja positiivinen otus. =) Terapeutti huomautti että tämä on myös rodulle tyypillinen ongelma joka esiintyy muutamalla prosentilla näin vakavana..
No enmpä tiedä onko surullista kun on aina voitu järjestää niin että koikun ei tarvitse jäädä yksin. Ja kuitenkin jo vuosia pärjätty asian kanssa.
Hoito järjestelyistä sen verran että kun on tuttavia ja sukulaisia jotka eivät omaa koiraa voi ottaa vaikka haluaisivatkin niin he mielellään ottavat kyläilemään tuon koiruuden. Ja se hyöty siitä on tavallaan ollut että tuo ei ihmisiä vierasta vaan heti on tutustumassa ihmisiin ja uusiin paikkoihin.. Eikä sitä pahemmin haittaa vaikka minä en aina läsnä olisikaan kunhan vaan on joku sille tuttu ihminen.
mulla on itselläni fieldspanieli uros n vuoden ikäinen joka kärsii eroahdistuksesta.Nyt ollaan toista viikkoa syötetty clomicalmia(eroahdistus láäkettä)mitään suurta ja mullistavaa ei ole tapahtunut mutta koira on jo huomattavasti rauhallisempi yksinjäätyään.kuuri kestää noin 2 kuukautta. juttele eläinlääkärisi kanssa asiasta.koska kyseessä ei ole rauhoittava eikä mikään huume,voisit varmaan kokeilla.tilanne ei ainakaan pahenisi.
Olisi kiva kuulla, auttoiko tuo lääke? Itselläni edellinen koira kärsi eroahdistuksesta ja nyt harkitsen fieldiä. Ei jaksaisi taas samaa eroahdistusrumbaa..
Tämä tapaus on valitettavaa luettavaa. Itse olen törmännyt eroahdistukseen siten että minun oli aina lainattava koiraani jotta tämä eroahdistuksesta kärsivä koira(mopsi) pitäisi turpansa kiinni. Kotioloissa kun oli kaksi koiraa tämä mopsi ja oma koirani niin tämä mopsi ripustautui aina jalkoihin ja tarkertui kiinni lähimpään ihmiseen.
Apu tuli siitä, että tämä mopsi sai uuden kodin sellaisen ihmisen luota joka näytti sille kuka käskee ja missä kaappi seisoo. Yksinkertaisesti koiralle opetettiin, että huuda vain miten paljon haluat asiat eivät tästä muutu. Nyt ei eroahdistuksesta ole tietoakaan.
Kuulostaa perin tutulta, ikävä kyllä. Meiän käppänä käy "päivähoidossa" arkisin kun ollaan töissä.
Olen kokeillut lääkitystä ja se auttoi mutta kun lääke loppui ahdistus alkoi uudelleen (entistä pahempana) Nyt opetellaan yksinoloa terapeutin ohjeilla ja edistystäkin tapahtuu pikku hiljaa...
Olis kiva tietää esiintyykö tätä eroahdistusta muilla samanrotuisilla vai onko kyse vain yksilöistä?