Kaverit vievät yleensä mukana kaikkeen pahaan ja kiinnostavaan..no mulla oli mun ex-poikakaveri.. no ensin se oli tavallista kaljaa ja sitten vähän vahvempaa viinaa ja pirtua..se olikin sit yläasteella..yläasteen lopulla tuli myös mukaan pilvi, jonka ex-poikakaverini opetti tavaksi polttaa melkein päivittäin..sitä kesää voisikin kutsua "pilvilinnoissa leijuminen" no jos sitä pilvee ei saatu, niin turvanahan olivat alkoholi ja monenlaiset lääkkeet..pameista essuihin.. no mä sentään tajusin jättää noi lääkkeet sillon, mut pilvestä olin erittäin tyytyväinen, varmaan liika tyytyväinen, miten se toi mulla niin rauhoittavan olon ja välillä hilpeen, et tunsi ittensä tyhmäks jälkeen päin, et miten tyhmille jutuille tulikin sit naurettua..ja tuli sitä skitsottua jostain erittäin typeristä asioistakin..no mut se oli sitä aikaa, kun puolen vuoden kuluttua siitä, exäni rupesi käyttämään säännöllisesti piriä, ja pari kertaa veti suoneen. no ensmäisestä kerrasta se kerto, mut toisesta kerrasta se ei kertonut, vaan arvasin kun se peitteli suurta mustelmaa käsivarressansa.. luulin tosiaan et meidän suhde oli avoin..mut se kärsii tosi paljon jos jompi kumpi käyttää aineita.. no itse peitin hermoni pilveä polttamalla, mut kumminkaan en enään jaksanut sitä että jätkä liehuu ties missä sekasin ja mä saan olla niillä kotona ja selitellä niitten mutsille että missä sen poikansa on..no valehtelemaanhan mä jouduin..tavallaan mä jätin mun exäni nalli kalliolle, ja se inhottaa jälkeen päin...mut nykyään se on kuivilla piristä, ja pilvee harvoin polttelee, mistä olen tosi tyytyväinen...no mä sit tapasin uuden miehen ja joka myös oli pilven joka päiväinen käyttäjä ja entinen pirinisti ja oltiin me se 4kk. yhdessä.. läträttiin alkoholilla ja pilvellä molemmat..tuntuu näin jälkeen päin et se suhde perustu vaan ja ainoastaan sekoilulle..ja pahalta tuntuu..ja tosiaan kun rupesin tässä miettimään et mullahan kaverit on melkein kaikki jotain pilven polttajia vähän niin kun joka puolta Suomea, et mihin sitä on aina sormensa tunkemassa ja juuri väärään porukkaan..joku voi ajatella että tavallisen ihmisen kanssa asuminen ja seurustelu voi tuntua tosi tylsältä, kun taas narkomaanin kanssa eläminen on menoa ja arvailua, huomisesta ei ole koskaan tietoa..näin se menee..vai onko joku muu eri mieltä?ja tosta kannabiksesta vielä sen verran että sitä en koskaan tule lopettamaan, onneksi se on satunnaista, ei päivittäistä..se olen kyllä huomannut että muisti on vähän reistaillut ja keskittyminen on vaikeaa, myös muualla kuin koulussa...mut aina tarvii olla jokaisen aineen kanssa varovainen, niin myös kannabiksen kuin pirinkin...
pilvissä leijuminen
Lh.opiskelija
4333
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olikohan tää nyt tämmöinen vuodatus...
en ainakaan keksi mitään kommenttia.
Semmostahan se elämä on, kannattaa vaan pitää itsellä sen homman kurissa. =)
Juu-u, on tullu jo liianki tutuksi tuo että naiset retkahtaa aina tommosiin jätkiin. En nyt itsekään voi sanoa olevani kunnollinen kun itsekin silloin tällöin kannabista käytän, mutta mikä ihme siinä on, että naisia viehättää tuo "salaperäisyys" rentuissa? Ja jottei pahimmat feministit suutu, en yleistä kaikkia naisia tällaisiksi, kaikista löytyy poikkeuksia, mutta maija meikäläinen tuntuu ihastuvan liian usein vääränlaisiin miehiin.
Ehkä niissä rentuissa viehättää se, että niistä täytyy pitää huolta, ja naisethan ovat luotuja äitihahmoiksi. Toisaalta taas meininki ei ole sitä, et mies vahtii kokoajan mun tekemisiä vaan sillä on omat jutut ja mulla omat jutut, mut silti kaikki on yhteistä. Vaikee selittää, mut varmasti Jsv tiedät mitä tarkoitan, ainakin juttujes perusteella oon saanu kuvan et ajatellaan maailmasta aikas samanlailla.
Joo tiiän. Yhen kaverin ja sen tyttöystävän juttu just alko niin et kaveri otti ihan liikaa yhis bileis ja toinen piti siitä huolta. No, en kyllä itsekään koskaan ole "kilteistä tytöistä" pitänyt, aina nuo hopparitytöt ovat olleet jotenki kiinnostuksen kohde...