hei kaikki oon noin 12-vuotias tyttö ja mulla on semmonen ongelma että en halua kasvaa aikuiseksi!. Itken päivittäin koska musta tuntuu että oon jo kohta aikuinen ja en kestä olla nuorempien seurassa juurikaan, tää kaikki on painanu mua 9-vuotiaasta lähtien! Auttakaa!
Masennus
whattodo?
5314
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse täytin just 25vee ja alko taas rassaamaan tää pakollinen vanheneminen. Tätäkö se sitten on koko loppuelämä, vanhenemisesta stressaamista ja menneiden vuosien ikävöimistä?
Täältä yli 50:n korkeudelta sanon, että: kivointa nuoruuteni oli välillä 30 - 40, sitte vähän 40:n kriisiä, sitten meni taas lujaa ja koin olevani kypsä esim. työelämässä, ihmissuhteissa. Sitten vietin tosi iloisesti 50-v päiväni ja kuulkaat, nuoret, ihan totta nyt sen jälk. kun on viitonen jo mittarissa, niin tässä on taas jotakin sellaista kypsää ja seesteistä ja viisastakin, että tykkään kovasti. Siis, en tahtoisi palata mihinhään noihin nuoren ikiin, jos kuvittelisin sen olevan mahdollista. Ei se ole kauheeta, luontoo hoitaa. Älkää uskoko mainosten, tv:n yms. ""malleja"", että vain nuoruus, sporttius, menevyys, laihuus jotakin. EI OLE. Elämä on muuta ja sitä on muualla. Etsikää, niin te löydätte ja kasvakaa iloisesti aikuisiksi. Siis, jos mahdollista, ymmärrän kyllä, että tämä on masis-väkeä, kuten olen itsekin.
Ookko miettiny mitä tarkoittaa sana aikuinen, mun mielestä se on aika hämärä käsite ja pelkkä sana.
Ja koska ihminen on aikuinen?
Ite oon 31 vuotias enkä tunne itseeni vieläkään aikuiseksi...
lapsi. Aikuiseksi kasvaminen vie koko elämän ja juuri kun luulet olevasi aikuinen huomaat että et olekaan. Aika kulkee samaan tahtiin vaikka se tuntuu välillä menevän hitaasti ja välillä taas lentävän villisti. Nauti siitä että voit olla sinä ja vain sinä. Jos saisin kääntää aikaa taaksepäin ja voisin vaihtaa tekemisiäni en montakaan asiaa muuttaisi ja sitäpaitsi sinulla on erinomaiset mahdollisuudet oppia meidän vanhempien tekemistä virheistä eikä tehdä samoja uudelleen. Älä pelkää ei vanhempanakaan aina ole tylsää....
Älä huoli. Et kasva aikuiseksi vielä pitkään aikaan.
Minä olen kolmekymppinen ja aivan lapsi vielä. Sitä ei tajua tällä hetkellä mutta kun muistelee itseään vuosi sitten niin tajuaa kuinka lapsi silloin oli. Eli ensi vuonna muistelen tätä hetkeä ja mietin että voi hitto että olit silloin niin vihreä. Sitä paitsi
en enää ajattele ikääni niinkuin joskus. Enkä muidenkaan ikää. Minulla on kavereita jotka on reilusti itseäni nuorempia tai vanhempia eikä se haittaa. Kaikki ollaan yhtä kypsiä tai kypsymättömiä. Vanhuus tai nuoruus on asenteesta kiinni.