Löytyykö mistään tai keneltäkään tietoa siitä, kuinka paljon Suomessa on eriasteisesti homealtistuksen vuoksi sairastuneita. Kaipaan tähän asiallista tietoa, en arvailuja.
Kuinka paljon sairastuneita
Torula Compniacensis
131070
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllähän nuo lääketiedegurumme ovat tilastoineet kuinka paljon maassamme on siitepöly-, eläinepiteeli- ja ruoka-aineallergikkoja.
Jostain syystä yksikään heistä ei kertoile median välityksellä kansalaisten homeallergikoista yhtään mitään.
Allergisisten oireiden hillintään lääkäri kirjoittaa antihistamiinireseptin tai allergikko hakee niitä itse apteekista.
Niiden käyttö on ollut räjähdysmäisessä kasvussa sitten 1980-luvun.
Allergisoituminen tietylle allergeenille saattaa aiheuttaa allergisia sairauksia, kuten esim. allergista nuhaa, astmaa, allergista alveoliittia jne.
Kun vuonna 1960 maassamme todettiin 3000 astmaa, niin 1998 heitä oli yli 178 000 tuhatta.
Astmalääkkeitten käyttäjiäkin on maassamme pitkälti yli 300 000 tuhatta.
No kyllähän jokainen allergikko tietää mille on allerginen. Meitä homeallergikkojakin on pilvin pimein, vaan kukaan lääketieteen puolelta ei ole viitsinyt huolehtia tilastoinnistamme vaikkapa kyselykaavakkeen muodossa.
Ja senhän me tiedämme lääketiedegurujemme tavoin, että IgG välitteistä homeallergiaa ei todeta prick- eikä lapputestein, kuten ei todeta ajoissa tuon allergiatyypin aiheuttamia keuhkosairauksiakaan.
Vastaus kysymykseesi on: en tiedä, mutta haluaisin tietää.
TTL:n viralliset ammattitautitilastot, joihin vuosittain päässee noin 10% todellisista sairastuneista. Ehkä arvio on yläkanttiin. Alveoliittiin sairastuneista myös suuri osa diagnosoidaan esim. astmaksi.
Suurin osa meistä työpaikkansa sairastuttamista, kuten minäkin, on jätetty oman onnensa nojaan. Työlääketieteen polin erikoislääkäri (korkein lääkäritaho, jonka asiakkaana olen ollut) sanoi, että minun on mentävä takaisin työpaikkaani ja saatava puhallukset tippumaan. Jatkuvasta kuumeesta, kutinasta ja muista nykyisen tietoni mukaan homeiden aiheuttamista oireista huolimatta hän sanoi näin. He eivät siis etsineet tai ottaneet huomioon mitään muuta sairautta kuin astman. En usko, että mistään muualta saat tilastoja homesairaista, koska homesairaita ei tilastoida eikä monessa paikkaa edes oteta koko homeista sairastumisen mahdollisuutta huomioon.
Minä ainakaan en ole olemassa. Minun haamuni vain kirjoittelee tänne :)
Vakuutusyhtiön kaiken-alan-asiantuntijalääkäreiden yhteisellä päätöksellä - toistaiseksi vielä - olen työkykyinen ja terve. Silmäallergiani, nivelkivut ja muut homesairauden sivutuotteet eivät johdu ammattitaudistani.
TODELLISUUDESSA: Homesairaita on huomattavasti enemmän kuin tilastot kertovat. Mukaan ei lasketa edes näitä erittäin sairaita "vain oireilijoita" joilla ei löydy TTL:n tutkimusten mukaan ammattitautidiagnoosia.
TODELLISUUDESSA: Kodeissaan altistuneita tuskin on edes tilastoitu ?? Vastaisiko Asumisterveysliitto tähän kohtaan.
TILASTOHARHAA: Tulevaisuudessa ammattitaudit vähenevät kun on olemassa enää yksi homeuute, Aspergillus fumigatus, ja sekin ilmeisesti jätetään pois ("Juoru" Majvik II kokouksesta - ei faktatieto).
TILASTOHARHAA: Valheellisissa tilastoissa varmaan väitetään, että Suomen työpaikkojen sisäilma on puhdasta ja homesairaudet ovat lähes loppuneet.
FAKTAA: Minä ja hyvin moni muukin homesairas olemme saaneet ammattitautidiagnoosin Cladosporium Cladosporioides homeuutteen laskiessa pef-arvot ym. arvot (ja tulehduttaessa keuhkomme altistusten jälkeen). Joillakin "homeystävillä" tulehduksen laukaisi jo Aspergillus fumigatus (jonka jälkeen minäkin jouduin turvautumaan hengenahdistuksen, yskimisen, kuumeen ja täydellisen äänen käheyden vuoksi päivystykseen).
Tilastoharhaa Voi-Voi !
Mulla on myös homeen aiheuttama ammattitauti, astmaksi diagnosoitu.
ASTMA BRONCHIALES PROFFESSIONALIS SUSPECTA
mutta. kun en suostu altistustestiin, niin en saa ammattitautidiagnoosia, vaikka KAIKKI MUU NÄYTTÖ, OIREET, HOMEET, SISÄILMATUTKIMUS YM VAHVISTAA SAIRAUTENI.
EN aio riskeerata loppukeuhkoja (ja elämää) suostumalla altistuskokeeseen.
OLEN SAANUT NIIN PALJON TIETOA TESTISSÄ OLLEILTA JA AMMATTITAUTIDIAGNOOSIN SAANEILTA.
MM. TESTIN VAAROISTA. KAUHEISTA TULEHDUKSISTA KEUHKOON JA NENÄN ONTELOIHIN, JOTKA EI PARANE IKINÄ!!
Lisäksi EN hyödy mitään. Korvauksia ei heru silti.. Kela ei maksa sairaspäivärahaani, koska TYÖNANTAJAN velvollisuus on pitää mulle altisteettomat työtilat.
NYT KÄYN SAIRAANA TÖISSÄ. KÄYTÄN JATKUVASTI ERILAISIA LÄÄKKEITÄ. ASTMALÄÄKITYS, NUHALÄÄKITYS, SILMÄTULEHDUSLÄÄKITYS, SÄRKYLÄÄKITYS. YM YM. Maksan siis ITSE KAIKKI LÄÄKKEET.
TTL AMMATTITAIDOTTOMAN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LAUSUNNON MUKAAN EN SUOSTU ALTISTUSKOKEESEEN :::
"koska mulla on muka LOMAA TIEDOSSA JA MATKAKIN"
HEH HEH
Outoa, että siellä saa kuka vaan lausua ihan mitä vaan haluaa. POTILAASTA VÄLITTÄMÄTTÄ.
KYSEESSÄ ON JO KUNNIANLOUKKAUS
tuolla lääkärillä, jos kirjoittaa anamneesiin:
>>TTL AMMATTITAIDOTTOMAN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LAUSUNNON MUKAAN EN SUOSTU ALTISTUSKOKEESEEN :::
"koska mulla on muka LOMAA TIEDOSSA JA MATKAKIN"
tuo altistus voisi aiheuttaa sinulle peruuttamattoman vaurion keuhkoihin.
Kun käytät tuollaisen määrän lääkkeitä (myrkkyjä pitemmällä tähtäimellä) jo pelkästään niistä voi aiheutua sinulle muita elinvaurioita.
Siinä on maksa ja munuaiset tiukoilla.
En kyllä osaa mitenkään kunnioittaa tuollaista lääkäriä tai paremminkin "lääkäriä".
On jo melkoisen törkeää ihmisarvon lokaamista.
Olenkin monasti ihmetellyt mistä noille oikein maksetaan palkkaa.
Ehkäpä tuollainen toiminta kertoo millainen on tämä järjestelmä ja miten se kunnioittaa ihmistä.
Onkohan tämä nyt sitä valtiovallan erityistä työvoiman suojelua, jota se niin ylevästi lupaa tehdä perustuslaissa.
se, että olisin saanut tällaisen hyvän ohjeen tk-lääkäriltä (tois. heissäkin varmasti joku hyvä yksilö löytyy), mutta että on kyse politasoisesta lääkäristä, joka itse asiassa vastaa tämän koko hemmetin LÄÄNIN homesairaiden jatkotutkimuksiin ohjaamisesta ja hoidosta!!!! Sitä minä vain olen miettinyt, että mitä minä sielläkin kävin ihan turhaan. Itse olen joutunut apuni etsimään. Onneksi löysin edes jotain ymmärtävän lääkärin hoitoon. Tästä palstasta on ainakin minulle ollut todella korvaamaton apu. Jatketaan.
Kiitos tämän löytäneelle, käyttää nimimerkkiä PIS.
Ja taas on tulossa mukamas uusi selvitys
lainsäädäntöön eli kusetus jatkuu....
Eli katso varsinkin ministeri Haataisen vastauksen
loppuosa.
* * * * * * *
Kirjallinen kysymys
KK 404/2006 vp - Raimo Vistbacka /ps
KIRJALLINEN KYSYMYS 404/2006 vp
Home- ja kosteusongelmista kärsivien työntekijöiden
toimeentulo ja oikeudet
Eduskunnan puhemiehelle
Homeongelmia aiheuttavien työskentelytilojen määrä
Suomessa on merkittävä. Tästä eivät valitettavasti tee
poikkeusta valtion tai kuntien rakennuksetkaan, joten
yhteiskunta myös työnantajan ominaisuudessa on
vastuussa nykyisen heikon tilanteen parantamisesta.
Esimerkiksi Laihian terveysasemalla on tehty monia
remontteja, joiden tarkoituksena oli poistaa kostuneet
ja homeiset rakenteet, mutta tilannetta ei ole
saamieni tietojen mukaan vieläkään saatu kokonaan
korjattua.
Eräällä henkilöllä, joka työskentelee Laihian
terveysasemalla, on todettu ammattitautina jo vuonna
1994 ns. homepölykeuhko, jonka hän on saanut
altistuttuaan homeitiöille työskennellessään Isonkyrön
hammashoitolassa. Jo tuolloin työnantajana oli sama
taho kuin Laihian terveysasemalla eli Kyrönmaan
terveyskeskuskuntayhtymä. Tilanteen pahentuessa
Laihian terveysasemalla ko. henkilö määrättiin jäämään
sairauslomalle työskentelytilojen kosteus- ja
homevaurioiden vuoksi 1.11.2003 alkaen. Tästä
eteenpäin työntekijälle on aiheutunut suuria
taloudellisia vaikeuksia, koska työnantaja hyväksyi
sairausloman palkattomana. Tämän lisäksi vakuutusyhtiö
ei korvannut mitään, koska sen näkemyksen mukaan
sairausloman syynä ei ollut ammattitauti vaan
työnantajan tilat. Työnantaja puolestaan katsoi, ettei
työtä voi suorittaa muissa tiloissa. Kelalta
työntekijä ei ole saanut sairauspäivärahaa kuin
ensimmäisiltä kahdelta kuukaudelta.
Kun ko. henkilön sairausloma päättyi 31.3.2005, hän
yritti palata työpaikalle, mutta sairastui pian
uudelleen. Nyt kun sairauslomaa oli kestänyt jo pitkän
aikaa ja työkyvyttömyyseläkehakemus oli hylätty, pääsi
työntekijä tilanneselvittelyyn Kuntien
eläkevakuutuksen korvaamana. Tässä yhteydessä
keskusteltiin työnantajan edustajan, Laihian
terveysaseman vastaavan hammaslääkärin kanssa, joka
ilmoitti, että ko. työntekijä irtisanotaan, jos
sairausloma vielä jatkuu. Näin on päädytty
tilanteeseen, jossa työntekijä on saanut
loppuelämäkseen riesaksi sairauden, joka on aiheutunut
työnantajan vastuulla olevien kiinteistöjen hoidon ja
huollon laiminlyönneistä, sekä menettänyt ansiotulonsa
pitkältä sairausloma-ajalta. Kaiken tämän lisäksi
häntä uhataan irtisanomisella.
Onko lainsäädäntömme todellakin tällä hetkellä niin
huonolla tasolla, ettei ihmisiä ja heidän
toimeentuloaan voida suojella silloin, kun
työnantajien laiminlyönnit aiheuttavat työntekijöille
vakavan sairauden sekä ansiotulojen menetyksen ja
työnantajat uhkaavat heitä tämän lisäksi
irtisanomisilla, jos työtä ei enää pysty tekemään?
Työnantajallahan on lakisääteinen velvollisuus
huolehtia työntekijöidensä työkyvyn turvaamisesta ja
ylläpidosta parantamalla tarpeellisilla toimenpiteillä
työympäristöä ja työolosuhteita. Työnantajalla on näin
myös velvollisuus pyrkiä työolosuhteiden parantamiseen
sellaisiksi, että sairastunut työntekijä voi
turvallisesti palata työhönsä, eikä tämän
velvollisuuden täyttämistä voi sivuuttaa esim.
irtisanomisuhkauksin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan
työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän
valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
lainsäädännön tarkentamisen ja muiden keinojen avulla
voidaan varmistaa se, etteivät työntekijät menetä
terveytensä lisäksi toimeentuloaan silloin, kun
työnantaja laiminlyömällä työskentelytilojen huollon
aiheuttaa työntekijöille homeesta tai rakenteiden
kosteudesta johtuvan työkyvyn menetyksen ja onko
hallituksen mielestä lainsäädäntö näiltä osin tällä
hetkellä riittävä, että työntekijän oikeudet, kuten
irtisanomissuoja ja velvollisuus sopeuttaa työt
sairastuneen työntekijän edellytyksiin sopiviksi,
todella toteutuvat?
Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2006
Raimo Vistbacka /ps
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
-
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa
tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut
asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja
Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 404/2006 vp:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että
lainsäädännön tarkentamisen ja muiden keinojen avulla
voidaan varmistaa se, etteivät työntekijät menetä
terveytensä lisäksi toimeentuloaan silloin, kun
työnantaja laiminlyömällä työskentelytilojen huollon
aiheuttaa työntekijöille homeesta tai rakenteiden
kosteudesta johtuvan työkyvyn menetyksen ja
onko hallituksen mielestä lainsäädäntö näiltä osin
tällä hetkellä riittävä, että työntekijän oikeudet,
kuten irtisanomissuoja ja velvollisuus sopeuttaa työt
sairastuneen työntekijän edellytyksiin sopiviksi,
todella toteutuvat?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Kysymyksessä selostettua tapausta voidaan arvioida
työturvallisuusmääräysten, työsopimusturvan sekä
ammattitautikorvauslainsäädännön kannalta.
Työturvallisuuslain (738/2002 ) mukaan työnantaja on
tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan
työntekijöiden terveydestä työssä. Turvallisuustoimien
vähimmäistasoa määrättäessä on otettava huomioon ja
suhteutettava toisiinsa paitsi terveellisyyden
vaatimukset myös teknisen ja taloudellisen
tarkoituksenmukaisuuden asettamat rajoitukset. Siten
työoloista aiheutuvan terveyden menettämisen vaaran
ohella tulee kiinnittää huomiota kulloinkin
käytettävissä olevien vaihtoehtoisten
turvallisuustoimien kustannuksiin ja teknisiin
toteuttamisedellytyksiin.
Työnantajan velvoitetta on rajoitettu tapauksissa,
joihin hän ei voi vaikuttaa tai joihin hän ei voi
asianmukaisilla varotoimilla varautua. Työpaikan
kosteusvauriohomealtistuksen seurauksena sairastunut
työntekijä pystyy yleensä jatkamaan entisellä
työpaikalla sen jälkeen, kun rakennus on
asianmukaisesti korjattu. Joissakin tapauksissa
työntekijän oireilu työpaikalla jatkuu työtilojen
korjaustoimenpiteiden jälkeenkin. Koska kosteushomeita
esiintyy ilmasto-olosuhteista johtuen jossain määrin
lähes kaikkialla tavanomaisessa elinympäristössä,
työtiloja ei voida aina saada asianmukaisista
korjaustoimenpiteistäkään huolimatta täysin
altisteettomiksi. Työsuojelulainsäädäntöä äskettäin
uudistettaessa Työterveyslaitokselta pyydettiin
asiantuntijalausunto siitä, voidaanko biologisille
tekijöille, kuten homeitiöille, antaa
terveysperusteisia työilman raja-arvoja. Lausunnon
mukaan tämä ei ole nykytiedon perusteella mahdollista.
Jos työntekijä ei pysty ammattitautinsa vuoksi
palaamaan korjattuihin työtiloihin, ainoa vaihtoehto
työnteon jatkamiselle on löytää hänelle sellainen
työpaikka ja -tehtävä, jossa hän ei joudu altisteen
kanssa tekemisiin. Kun työntekijän työkyvyn
alentuminen on johtunut työnantajan työympäristöön
kohdistuvista laiminlyönneistä, työnantajan
velvollisuus selvittää ja tarjota muuta työtä
korostuu.
Työministeriön näkemyksen mukaan työnantaja voi
työsopimuslain (55/2001 ) mukaan irtisanoa työntekijän
toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain
asiallisista ja painavista syistä. Lain nimenomaisen
säännöksen mukaan työsopimusta ei saa irtisanoa
sairauden perusteella, jollei työntekijän työkyky ole
sairauden tai tapaturman vuoksi vähentynyt
olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että
työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää
sopimussuhteen jatkamista. Edellytyksenä on, että
työntekijä ei sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi
pysty olennaisilta osin täyttämään työsopimuksesta
johtuvia velvoitteitaan. Irtisanomisperusteen
täyttymiseen vaikuttavat myös työpaikan yleiset
olosuhteet, mahdollisuus sopeuttaa työntekijän
työtehtävät tai työolot hänen työkykyään vastaaviksi
sekä työnantajan mahdollisuudet töiden
uudelleenjärjestelyyn ja muun työn tarjoamiseen.
Työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta
arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja
työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.
Työntekijän työstä selviytymistä ja jäljellä olevaa
työkykyä arvioidaan aina työtehtävien asettamia
vaatimuksia vasten. Ongelmallista työkyvyn arviointi
on tapauksissa, joissa työntekijä sinänsä on täysin
työkykyinen, mutta ei kykene terveydellisten
rajoitteidensa vuoksi työskentelemään työnantajan
tarjoamissa tiloissa.
Työsopimuksen laittoman irtisanomisen vähimmäiskorvaus
on kolmen kuukauden ja enimmäiskorvaus 24 kuukauden
palkkaa vastaava määrä. Työsopimuslain
irtisanomisoikeuden lisäksi kyseisen kaltainen tapaus
voi tulla arvioitavaksi myös työnantajan
vahingonkorvausvelvollisuuden perusteella.
Työsopimuslain mukaan työnantajan, joka tahallaan tai
huolimattomuudesta rikkoo työsuhteesta tai
työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksia, on
korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko.
Myös työturvallisuusvelvollisuuksien tahallinen tai
tuottamuksellinen laiminlyönti tai rikkominen voi
aiheuttaa työnantajalle vahingonkorvausvelvollisuuden,
kun syntyneen vahingon ja työnantajan teon tai
laiminlyönnin välillä on todettavissa
syys-seuraussuhde (KKO 1998:87, KKO 1984 II 8).
Työsopimuslaki uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna
2001. Työntekijästä johtuvien irtisanomisperusteiden
riittävyyden arviointi perustuu paitsi
kokonaisharkintaan myös kohtuullisuusajatteluun.
Täyttääkseen irtisanomisperusteet perusteen on oltava
siinä määrin painava, että edellytyksiä työsuhteen
jatkamiselle ei ole. Irtisanomissuojaa koskevat
säännökset ovat toimineet varsin hyvin, eikä tällä
hetkellä ole tarvetta säännösten uudelleen
arviointiin.
Työtilojen kosteushomeen aiheuttama sairaus korvataan
ammattitautilain (1343/1988 ) mukaisena
ammattitautina. Tavallisimmin kysymys on
keuhkoastmasta ja alveoliitista. Korvauksen maksamisen
edellytykset ja korvauksen suuruus määräytyvät
tapaturmavakuutuslain (608/1948 ) säännösten mukaan.
Kosteushomealtistuksen aiheuttamasta ammattitaudista
maksetaan hoitokustannusten lisäksi muun muassa
päivärahaa ja tapaturmaeläkettä korvauksena
työansionmenetyksestä.
Ansionmenetyskorvausta maksetaan vakiintuneen
oikeuskäytännön mukaan siihen saakka, kunnes
ammattitaudin tila on parantunut sellaiseksi, että
työntekijä pystyy jälleen suoriutumaan entisistä
työtehtävistään altisteettomissa työtiloissa. Mikäli
työhön paluu estyy siitä syystä, että työnantaja on
laiminlyönyt työtilojen asianmukaisen korjauksen,
ansionmenetyskorvauksen maksamista ei enää jatketa.
Työtilojen asianmukaisesta korjauksesta on
huolehdittava tarvittaessa työsuojeluviranomaisten
toimenpiteiden avulla.
Tapauksissa, joissa työntekijän oireilu työpaikalla
jatkuu asianmukaisista ja kohtuudella vaadittavista
korjaustoimenpiteistä huolimatta eikä työnantaja voi
tarjota muita altisteettomia työtiloja,
oikeuskäytännössä on vastuuta asetettu myös
vakuutusjärjestelmälle. Vakuutusyhtiö on velvoitettu
tietyin edellytyksin maksamaan kuntouttamiskorvauksena
tapaturmaeläkettä työpaikan vaihdosta johtuvasta
ansionmenetyksestä. Ammattitautilainsäädäntöä
kehitetään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Ammattitautikorvausten maksamisen edellytykset voidaan
tarvittaessa ottaa esille käynnistymässä olevan
tapaturmavakuutuslain uudistustyön yhteydessä.
Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2006
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen
"Ansionmenetyskorvausta maksetaan vakiintuneen
oikeuskäytännön mukaan siihen saakka, kunnes
ammattitaudin tila on parantunut sellaiseksi, että
työntekijä pystyy jälleen suoriutumaan entisistä
työtehtävistään altisteettomissa työtiloissa."
Kauniita sanoja, todellisuus vain on aivan toinen.
Vakiintunut oikeuskäytäntö tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiöt eivät maksa ansionmenetyskorvauksia, tässä auttaa tapaturmalautakunta(vakuutusyhtiöt maksavat tämän "oikeusistuimen" kaikki vuotuiset kulut!!) ja vakuutusoikeus, jossa asiantuntijalääkärinä toimii vakuutusyhtiöiden kouluttama vakuutuslääkäri yhtenä tuomarina(ei ole "jäävi", koska lakia on muutettu vakuutusyhtiöiden eduksi). Tämän vakuutusoikeuden vakuutuslääkärin lausunnot salataan valittajalta, eli tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vakuutuslääkäri voi ja myös lausuu potilaasta perättömiä, oman etunsa ja vakituisen työnantajansa(vakuutusyhtiön) eduksi.
Nyt ollaan tekemässä taas uutta lakiuudistusta, missä vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu esittää, että vakuutusoikeuden salassapitoaikaa voitaisiin jatkaa 100 vuodeksi!!
Miksi tämmmöisiä salauksia tarvitaan?
Rehelliset päätökset kestävät julkitulon, mutta epärehellisiä päätöksiä pitää salailla, toimiihan vakuutusoikeuden jäsenet virkavastuulla!!
Eli käytännössä epärehellisä tuomareita suojellaan, kun he tekevät puolueellisia päätöksiä vakuutusyhtiöiden eduksi.
tätä politiikkaa ja omien etujen suojelua tehdään.
Sitten vielä joku kehtaa todeta Suomen olevan sivistynyt ja oikeudenmukainen ja tasa-arvon suhteen järkkymätön maa.
Mitenhän noilla ministereillä hurisee ja humisee korvien välissä.
Kyllä rupesi syleksyttämään tuo ministerin lausuma.
Että vieläkin sitä samaa luritusta mitä ovat harrastaneet aikaisemmatkin ministerit.
Enpä ole vielä tavannut yhtään suoraselkäistä ja rehellistä ministeriä.
Koko järjestelmä, ei vain tässä maassa, perustuu kaikkialla loppujen lopuksi jonkin asteiselle huijaukselle.
Jos poistat yhdenkin mädäntyneen osan tästä järjestelmästä, romahtaa koko "Baabelin torni".
Lähde:
VERKKO - HESARI - MIELIPIDE SUNNUNTAINA 6.8.2006
Työkyvyn arviointiin uusi menetelmä
Työkyvyttömyyseläkeratkaisuissa on Britanniassa
käytetty valtion vastuulle kuuluvan
sosiaalivakuutuksen piirissä kriteerinä
henkilökohtaista toimintakyvyn arviointia, PCA:ta
(Personal Capability Assessment), jo vuosien ajan.
Äskettäin Suomessa testattiin, miten PCA soveltuu
työkyvyttömyyseläkeratkaisujen tekemiseen. Kyseessä on
arviointimenetelmä, jossa arvioidaan etuudenhakijan
toimintakykyä yhtenäisen testipatteriston avulla.
Kokeilun raportti ja PCA- lomakkeet löytyvät
internetistä.
Merkittäväksi asian tekee se, että eläkelaitokset
saivat PCA:lla olennaista tietoa lähes joka toisen
kokeiluun osallistuneen eläkkeenhakijan
toimintakyvystä. Vakuutuslääkärit muuttivat alustavia
ratkaisuehdotuksiaan PCA-menettelyn perusteella.
Uudelleenarvioinnissa he tulkitsivat työkyvyttömiksi
lähes 40 prosenttia eläkkeenhakijoista, joita he
olivat pitäneet työkykyisinä eläkehakemuksen ja
lääkärinlausuntojen perusteella.
Jatkossa Kela käyttää joidenkin
työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspäivärahojen
ratkaisemiseen PCA:ta ja täydentää sen avulla
hoitavien lääkärien tekemistä B-lausunnoista saatavia
tietoja.
Tämä tutkimus ei ole synnyttänyt keskustelua
työkyvyttömyyseläkkeen hakijan oikeusturvasta.
Kokeiluhan osoitti, että nykyinen käytäntö on
epätyydyttävä, jos jopa 40 prosenttia kielteisistä
eläkeratkaisuista muuttui myönteisiksi lisätiedon
ansiosta.
Oikeusturvan kannalta on sietämätöntä, jos kielteiset
eläkeratkaisut ovat siis luottavuudeltaan lähes samaa
tasoa kuin lanttia heittäisi.
Virheelliset päätökset voivat johtaa mittaviin
henkilökohtaisiin tragedioihin, kuten on käynytkin.
Koko työkyvyttömyyden arviointiprosessi pitäisi
uudistaa oleennaisilta osin. Jos eläkeratkaisu on
kielteinen, pitäisi sen valituskierteen sijaan johtaa
puolueettomaan, yhtenäiseen toimintakyvyn arvioon.
Muuten eläkeratkaisun hakijan oikeusturvaan jää aivan
liian suuria aukkoja.
Oikeusvaltiossa kielteiset eläkeratkaisut eivät voi
perustua menetelmään, jonka luotettavuus rinnastuu
lantin heittämiseen.
PEKKA KOUKKARI
yleislääketieteen erikoislääkäri työterveyslääkäri
Joensuu
Lantiheittoa?
Voisiko tässä lakipykälässä olla yksi selitys edellä kerrotuihin menettelyihin.
Tutustu Sinäkin tähän erinomaisesti rakennettuun adressiin, jonka toivon mahdollisimman monen meistä allekirjoittavan ja jakavan edelleen omissa verkostoissaan. Linkki tämän viestini lopussa.
Kukin tekee tiedon jakotyötä; voimavarojensa sallimissa puitteissa. Pienikin apu auttaa.
Iso määrä allekirjoittaneita ja edelleen tietoja jakaneita takaa sen, että ensin, salassa tehty törkeä laki nousee julkiseen keskusteluun ja sitten koko todella härski asiakokonaisuus. Kiitoksia avustasi, sillä vain yhdessä toimien olemme enemmän. Tästä eteenpäin:
- Vakuutuslääkärit on asetettava totuusvelvoitteen piiriin -
Vakuutuslääkäreille on säädetty toimivalta totuudenvastaisten lausuntojen antamiseen. Eduskunnan on kumottava tämä laki, joka suorastaan edellyttää vakuutuslääkäreiden toimivan epärehellisesti tai ainakin laativan lausuntonsa pelkkien olettamusten perusteella.
Tapaturmavakuutuslain 41 d § sallii ja niin muodoin myös yllyttää vakuutuslääkäreitä laatimaan tekaistuja lausuntoja.
Yleensä lääkärinlausunnot on kirjoitettava allekirjoituksen yhteyteen lisättävällä maininnalla "minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan". Näin vahvistettu lausunto vastaa suullisella valalla tai oikeudessa annetulla vakuutuksella vahvistettua todistajalausuntoa (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 23 §).
Vakuutuslääkärit on kuitenkin vapautettu muilta lääkäreiltä vaaditusta velvollisuudesta pysyä totuudessa.
Tämä vapautus on annettu tapaturmalain 41 d §:ssä:
http://www.adressit.com/vakuutuslaakarit_on_asetettava_totuusvelvoitteen_piiriin