Miten vaikeaa yleisesti ottaen on saada jatko-opintopaikka? Olen työn ohessa lukenut itseni melkein maisteriksi (gradu uupuu) ja olen ruennut miettimään täysipäiväistä jatko-opiskelua. Numeroni eivät ole mitään erikoisia (ka. n. 2.3/5), mutta graduun olen aikonut panostaa kunnolla.
Mitkä kaikki mahtavat vaikuttaa jatko-opintopaikan ja erityisesti rahoituksen saamiseen? Onko työkokemuksella arvoa minkä verran? Entä gradun arvosanalla tai keskiarvolla?
Mitkä kaikki mahtavat vaikuttaa jatko-opintopaikan ja erityisesti rahoituksen saamiseen? Onko työkokemuksella arvoa minkä verran? Entä gradun arvosanalla tai keskiarvolla?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tutkimustyötä kannattaa ensi sijaisesti lähteä tkemään jonkun tutkimuslaitoksen kautta. Tarjoudu jo graduvaiheessa johonkin tutkimusryhmään ja osoita siinä kykysi, sen jälkeen ilmoita kiinnostuksesi jatkaa opintoja.
Jatkotutkimusaihe pitää esitellä ao. aineen proffalle tutkimussuunnitelmineen, ihan automaattisesti ei jatkoopiskeluoikeutta saa. Ja huu haa-tutkimusaiheet tulee bumerangina takaisin.
Tutkimuslaitos on myös taloudellisesti paras paikka. Freelancer-tutkimusrahaopiskelijana saat ehkä muutamia tonneja tutkimusrahaa, mutta et kartuta eläke ym. etujasi lainkaan. Jos sen sijaan olet yliopiston tai tutkimuslaitoksen leivissä saat normaalia kk-palkkaa ja eläkeedun, myös sairaus-ja vanhempainvapaat sujuu kuten tavallisella palkansaajalla.
Säätiöiden tai EU-tutkimusavustusten eurot menee pääasiassa tutkimusryhmille, jotka jakaa ne sitten yksittäisten tutkijoiden projekteille. Yksinäinen tutkija harvoin saa mitään.
Mielenkiintoinen kommentti toi "yksittäinen tutkija harvoin saa mitään", sillä mielestäni kyllä saa jos aihe on hyvä ja etenee työssään. Esim. tiedän yhden joka sai henk.kohtaisia apurahoja VEROTTOMINA yli 10000e viime vuonna ja tietenki normaali kk-palkka päälle. Itse tulen myös tähän projektiin (johon myönnetty kans projektille rahoja), mutta laskin, että on lähemmäs 10 säätiötä, mistä voin hakea vielä henk.kohtaisia apurahoja.
Vaatimukset noin suurin piirtein: kohtalainen/hyvä menestys opinnoissa, gradusta vähintään cum laude arvosanaksi, ainelaitoksen profiiliin (vrt. ohjaajaresurssit) sopiva tutkimusaihe. Periaatteessa näillä "meriiteillä" saa paikan jatko-opiskelijana.
Tyystin eri asia on sitten mitä vaaditaan siihen, että saa työllensä jonkinlaista rahoitusta. Esim. eri säätiöillä on kullakin omat perusteensa apurahojen myöntämiseen. Rahoituksen saamiseen vaikuttanee esim. kovasti se miltä alalta tutkimusta tekee. Kärjistetysti voinee väittää, että esim. tekniikassa ja lääketieteessä liikkuu huomattavasti enemmän rahaa kuin humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä.
Useimmissa paikoissa jatko-opintojen vaatimuksena on vähintään hyvä (2-/3 tai 3/5) arvosana jatko-opintojen keskeisillä alueilla. Jos opinnäytetyö on tehty näissä aineissa, mikä sinänsä on erittäin toivottavaa, sama vaatimus koskee myös sen arvosanaa.
Tietysti yliopiston laitoksella on erittäin paljon harkinnanvaraa jatko-opiskelijaksi hyväksymiselle, ja se voi edellyttää erilaisia täydennysopintoja ennen jatko-opiskelijaksi hyväksymistä, mutta tuossa edellä on pääpiirteittäiset vaatimukset.