alapalokattila arimax 35

tuollaisen ja hinta oli tasan 3200 euroa.

Ihan hieno idea tuo kespesin ja lakan käyttämä systeemi, mutta on siinäkin omat ongelmansa. Tulee näitä syttymistapahtumia useita vuorokaudessa ja aina silloin jonkin aikaa palaminen hieman epäpudasta. Ainakin yhdellä tutullani nokivalkeaongelmaa lakan kanssa.Myös ainakin lakan kohdalla esiintyy kattilan melko nopeaa syöpymistä, johtuuko sitten siitä, että ainakin havupuusta erottautuu tervaa kattilaan, sillä se toimii eräänlaisena tervamiiluna, kun vetoluukku on kiinni ja jonkinlainen kyty kuitenkin on siellä polttopuiden alaosassa.Joskus ollut juuttua koneviestissä tuosta pikiongelmasta näiden varaajattomien alapalokattiloiden kohdalla, sillä pikeä tulee aikapaljon erityisesti mäntyä poltettaessa.
Sinänsä aina parempaan palamiseen päästään, kun pannulla ajetaan vähintään pari tuntia täysillä.Tuttuni Laka on nyt 12 vuotta vanha ja hän uumoilee, että vaihto on edessä, tietoa hänellä on muista samantyypin kattiloista.

...... kirjoitti:

Ihan hieno idea tuo kespesin ja lakan käyttämä systeemi, mutta on siinäkin omat ongelmansa. Tulee näitä syttymistapahtumia useita vuorokaudessa ja aina silloin jonkin aikaa palaminen hieman epäpudasta. Ainakin yhdellä tutullani nokivalkeaongelmaa lakan kanssa.Myös ainakin lakan kohdalla esiintyy kattilan melko nopeaa syöpymistä, johtuuko sitten siitä, että ainakin havupuusta erottautuu tervaa kattilaan, sillä se toimii eräänlaisena tervamiiluna, kun vetoluukku on kiinni ja jonkinlainen kyty kuitenkin on siellä polttopuiden alaosassa.Joskus ollut juuttua koneviestissä tuosta pikiongelmasta näiden varaajattomien alapalokattiloiden kohdalla, sillä pikeä tulee aikapaljon erityisesti mäntyä poltettaessa.
Sinänsä aina parempaan palamiseen päästään, kun pannulla ajetaan vähintään pari tuntia täysillä.Tuttuni Laka on nyt 12 vuotta vanha ja hän uumoilee, että vaihto on edessä, tietoa hänellä on muista samantyypin kattiloista.

Lue lisää

...Näitä tervaantumistietoja ei löydy oikein mistään (ei ainakaan valmistaja kerro). Tosin olen kuullut warmaxin etupesästä samanlaista juttua. Onkohan jollain tietoa kespesistä? Olisiko paremmin hallinnassa tuo hiillosvaihe??

Entä toimivatko talvella paremmin? Ainakin kovilla pakkasilla kuitenkin pitäisi olla koko ajan täysi hönkä päällä, kun taas tavallisella alapalolla ei voi polttaa yhtä kyytiä (ainakin arimaxin esitteen mukaan kattilan tehon pitäisi olla 4*vaadittava huipputeho). Meillä huipputehon tarve on n.25kw joten 60w kattila ei vielä esitteen mukaan riittävä. Oma kokemukseni kuitenkin on ,että mieluumin iso varastopesä ja pieni teho kuin päivastoin. Tuntuisi meidänkin käyttöön paremmalta tuo 35kw kunhan siinä vain olisi tuplasti isompi varastopesä. Silloin ei pakkasilla tarvitsisi olla aina sytyttelemässä vaan saisi palaa täysillä...

käyttökokemuksia kirjoitti:

...Näitä tervaantumistietoja ei löydy oikein mistään (ei ainakaan valmistaja kerro). Tosin olen kuullut warmaxin etupesästä samanlaista juttua. Onkohan jollain tietoa kespesistä? Olisiko paremmin hallinnassa tuo hiillosvaihe??

Entä toimivatko talvella paremmin? Ainakin kovilla pakkasilla kuitenkin pitäisi olla koko ajan täysi hönkä päällä, kun taas tavallisella alapalolla ei voi polttaa yhtä kyytiä (ainakin arimaxin esitteen mukaan kattilan tehon pitäisi olla 4*vaadittava huipputeho). Meillä huipputehon tarve on n.25kw joten 60w kattila ei vielä esitteen mukaan riittävä. Oma kokemukseni kuitenkin on ,että mieluumin iso varastopesä ja pieni teho kuin päivastoin. Tuntuisi meidänkin käyttöön paremmalta tuo 35kw kunhan siinä vain olisi tuplasti isompi varastopesä. Silloin ei pakkasilla tarvitsisi olla aina sytyttelemässä vaan saisi palaa täysillä...

Lue lisää

Kyllä tuosta tervaasiasta ainakin koneviestissä oli juttua ja ihan looginen asia se toisaalta on, kyllä tuo kyty jonkinverran irrottaa tervaa havupuusta. Joku tuohon ongelmaan oli keksinyt jopa jonkinlaisen ratkaisun, en nyt yksityiskohtaa muista. Vanhat koneviestit on CD:llä, täytynee sieltä etsiä artikkelit.
Yksi asia myös on se, että jos haketta polttaa(täysin mahdollista tuossa kattilassa), pitää sen polttoainevarastoosan olla haponkestävää terästä. Kuulemma esim. arimaxissa tuo osa syöpyy puhki 3-4 vuodessa haketta poltettaessa, siksi valmistaja tekee myös rinnakkaismallia, jossa varasto-osa haponkestävää terästä.
Tosiaan kannattaa aina ottaa asioista selvää muualtakin kuin valmistajalta

..... kirjoitti:

Kyllä tuosta tervaasiasta ainakin koneviestissä oli juttua ja ihan looginen asia se toisaalta on, kyllä tuo kyty jonkinverran irrottaa tervaa havupuusta. Joku tuohon ongelmaan oli keksinyt jopa jonkinlaisen ratkaisun, en nyt yksityiskohtaa muista. Vanhat koneviestit on CD:llä, täytynee sieltä etsiä artikkelit.
Yksi asia myös on se, että jos haketta polttaa(täysin mahdollista tuossa kattilassa), pitää sen polttoainevarastoosan olla haponkestävää terästä. Kuulemma esim. arimaxissa tuo osa syöpyy puhki 3-4 vuodessa haketta poltettaessa, siksi valmistaja tekee myös rinnakkaismallia, jossa varasto-osa haponkestävää terästä.
Tosiaan kannattaa aina ottaa asioista selvää muualtakin kuin valmistajalta

Lue lisää

Varaajaton kattila ja piippu likaantuu eniten ns. kesäkaytössä, kun kun kattilaa ei juuri kuormiteta, niin tätä sotkevaa "ylläpito hiillosta" on suurin osa ajasta.
Jos haluaa välttyä tältä, niin sitten kesälämmitys sähköllä tai öljy/pellettipoltin.

Ainakin kespesissä on vakiona hst varastopesä/tulipesä. Kuivalla hakkeella tuollainen kattila taitaa toimia parhaiten, mitä nyt "sivusilmällä" olen seurannut joskus kattilan toimintaa, niin savua ei juuri piipusta tule, kun palo on vakiintunut. Kun puhallin kaynnistyy/sammuu, niin näkyvää savua tulee "pari" minuuttia piipusta.

vaan eikös nimenomaan pitäisi pyrkiä eroon tästä kytemisestä päästöjenkin takia?Nythän puuhataan päästörajoja puunpolttolaitteille.

..... kirjoitti:

Kyllä tuosta tervaasiasta ainakin koneviestissä oli juttua ja ihan looginen asia se toisaalta on, kyllä tuo kyty jonkinverran irrottaa tervaa havupuusta. Joku tuohon ongelmaan oli keksinyt jopa jonkinlaisen ratkaisun, en nyt yksityiskohtaa muista. Vanhat koneviestit on CD:llä, täytynee sieltä etsiä artikkelit.
Yksi asia myös on se, että jos haketta polttaa(täysin mahdollista tuossa kattilassa), pitää sen polttoainevarastoosan olla haponkestävää terästä. Kuulemma esim. arimaxissa tuo osa syöpyy puhki 3-4 vuodessa haketta poltettaessa, siksi valmistaja tekee myös rinnakkaismallia, jossa varasto-osa haponkestävää terästä.
Tosiaan kannattaa aina ottaa asioista selvää muualtakin kuin valmistajalta

Lue lisää

Meillä on kespes 15 alapalokattila ollut puolitoistavuotta. Varastopesä on haponkestävää terästä.

Ja entä kokemukset? Tosimiehen kattila se kespes on jos ei pelkää haalareita ja likaa. Ei välttämättä sovellu puunpoltto liian siisteille ihmisille etenkään kespesillä;-)

Melkein kelpaa mikä tahansa palava polttoaine. Olen poltellut tavallisia klapeja mutta palaa myös n.40 senttiä paksut halkaisemattomat koivupöllit aivan mainioisti sanoisin jopa että parasta puuta ovat kespesille kun niistä tulee niin mahtavat hiillokset. Haketta ja viljaakin on poltettu sekä kaikenlaista palavaa roinaa mitä syntyy taloudessa. Tulitikkuja ei tarvii säilytellä kattilahuoneessa sillä tuli pysyy aina hereillä. Kuuma käyttövesi ja lämpö pattereissa ei ole päässyt loppumaan kertaakaan ja taloudessa kuusi henkeä. Siis kespesiin asentamani sähkövastus on jäänyt täysin käyttämättömäksi mutta se onkin sitä varten jos teen joskus pitemmän ulkomaanmatkan koska silloin ei kukaan ole varastöpesää täyttämässä.

Kattilapesän täyttö kerran pävässä mieluummin illalla kun olen tullut töistä sillä savun haju voi tarttua vaatteisiin. Talvella sitten kovien pakkasten aikaan kerran aamulla ja kerran illalla.

Ongelmana ainakin meillä oli se että uutena kattila pikesi jonkin verran piippua ainakin sen ensimmäisen kuuden kuukauden aikana ja saattoi nostaa lämpöjä liian korkealle etenkin tuulisena päivänä kun talo sijaitsee suuren järven rannalla.Mutta ei onnistuttu kertaakaan saamaan kiehumaan kattilaa;-)

Ja sitten jos hyvän systeemin haluaa niin kannattaa rakentaa kattilahuone omalla sisäänkäynnillä sillä joskus tuprauttaa savua kattilahuoneeseen sillä ehkäistään se ettei savu leviä muualle asuintiloihin.

Tehtaan asennusohjeet ovat mitättämät yhdellä tai kahdella A4 paperilla ja sen lisäksi suntti ja muuta pientä tarviketta joutuu itse hankkimaan joko itse tai putkimiehen kautta. Hyvä putkimies osaa asentaa kattilan ei sen puoleen tule olemaan ongelma vajavaiset asennusohjeet.

Puulla lämmittäjä kirjoitti:

Meillä on kespes 15 alapalokattila ollut puolitoistavuotta. Varastopesä on haponkestävää terästä.

Ja entä kokemukset? Tosimiehen kattila se kespes on jos ei pelkää haalareita ja likaa. Ei välttämättä sovellu puunpoltto liian siisteille ihmisille etenkään kespesillä;-)

Melkein kelpaa mikä tahansa palava polttoaine. Olen poltellut tavallisia klapeja mutta palaa myös n.40 senttiä paksut halkaisemattomat koivupöllit aivan mainioisti sanoisin jopa että parasta puuta ovat kespesille kun niistä tulee niin mahtavat hiillokset. Haketta ja viljaakin on poltettu sekä kaikenlaista palavaa roinaa mitä syntyy taloudessa. Tulitikkuja ei tarvii säilytellä kattilahuoneessa sillä tuli pysyy aina hereillä. Kuuma käyttövesi ja lämpö pattereissa ei ole päässyt loppumaan kertaakaan ja taloudessa kuusi henkeä. Siis kespesiin asentamani sähkövastus on jäänyt täysin käyttämättömäksi mutta se onkin sitä varten jos teen joskus pitemmän ulkomaanmatkan koska silloin ei kukaan ole varastöpesää täyttämässä.

Kattilapesän täyttö kerran pävässä mieluummin illalla kun olen tullut töistä sillä savun haju voi tarttua vaatteisiin. Talvella sitten kovien pakkasten aikaan kerran aamulla ja kerran illalla.

Ongelmana ainakin meillä oli se että uutena kattila pikesi jonkin verran piippua ainakin sen ensimmäisen kuuden kuukauden aikana ja saattoi nostaa lämpöjä liian korkealle etenkin tuulisena päivänä kun talo sijaitsee suuren järven rannalla.Mutta ei onnistuttu kertaakaan saamaan kiehumaan kattilaa;-)

Ja sitten jos hyvän systeemin haluaa niin kannattaa rakentaa kattilahuone omalla sisäänkäynnillä sillä joskus tuprauttaa savua kattilahuoneeseen sillä ehkäistään se ettei savu leviä muualle asuintiloihin.

Tehtaan asennusohjeet ovat mitättämät yhdellä tai kahdella A4 paperilla ja sen lisäksi suntti ja muuta pientä tarviketta joutuu itse hankkimaan joko itse tai putkimiehen kautta. Hyvä putkimies osaa asentaa kattilan ei sen puoleen tule olemaan ongelma vajavaiset asennusohjeet.

Lue lisää

Käyttökokemukset on kiinnostavia. Niitä vain ei meinaa millään löytää esim. juuri kespesistä. Mikä ratkaisi sen pikeämisongelman? entä ylilämpenemisen? Miten kattila toimii kesällä?

jipp kirjoitti:

Käyttökokemukset on kiinnostavia. Niitä vain ei meinaa millään löytää esim. juuri kespesistä. Mikä ratkaisi sen pikeämisongelman? entä ylilämpenemisen? Miten kattila toimii kesällä?

Lue lisää

Luulen että säädöt oli pielessä sillä kespes on melkoisen hankala säädettävä;-)Sen lisäksi luulen että meidän tapauksessa pikeämistä ja ylilämpiämistä aiheutti myös uuden piipun ja uuden sileitten kattilan sisäpintojen aiheuttama liian hyvä veto kattilassa sekä liian lyhyt tiiliarina jotka aiheuttivat ns. jälkipalamista puhaltimen ollessa pysähtyneenä joka pikesi hieman uutta kattilaa ja piippua ainakin sen kuusi ensimmäistä käyttökuukautta siten että piki valui jopa kattilahuoneen lattialle josta sitä sai lapioida ulos;-)

Nyt kaikki toimii hyvin reilun puolentoista vuoden jälkeen eikä pikeä tule juuri ollenkaan. Nyt kesällä myös kovien helteiden aikaan on ollut kattila käytössä koko ajan ilman ongelmia sillä käyttövesi lämmitetään mm. astiantiskurille;-)

Kun saa säädöt kohdalleen niin ei tarvii enää välittää niistä sillä lämpö pysyy aina vakiona pakkasella tai kesähelteellä vaikka koko vuoden n. 85-90 asteessa.

Tarkoitan säätämisen hankaluudella sitä sitä että ns. ensio ja toisioilma saadaa säädettyä oikein siten että esimerkiksi toisioilmareikää hieman suurentamalla tai ilmaputken asentoa kiertämällä polttoaineen mukaan tai koko ilmaläppää säätämällä tai puhaltimen käyntinopeutta tai käyntiaikaa säätämällä. Ja täytyy muistaa myös että tiilinen arina on laitettu oikealle korkeudelle ettei mene pienet puut läpi tuhkapesään käryämään. Siinä on miettimistä uudelle kespesin käyttäjälle muutamaksi päiväksi;-)

Tuohon pöllin paksuuteen minkä mainitsin edellisessä viestissä niin hieman tarkennusta eli kokonainen pöllin paksuus on se mikä kespesin varastosiiloon sopii paksuus n.30 cm ja pituus 52 cm palaa hyvin läpi kun hyvät hiilet varastopesän pohjalla. Ja niitä pöllejä sopii sinne ihan useampia sitten;-) Ei tartte olla erityisen kuiva on poltettu pystyyn kuivunutta pihakoivua parin päivän kuivattamisen jälkeen.

Piipusta tuleva savu on valkeaa ja uskallan jopa väittää että meidän käyttämästä vuolukiviuunista tulee mustemmat savut kuin kespesistä;-) Mutta muuten nämä kattilan nuohoushommat on kespesissä todella ns. "paskasta hommaa" mutta itse nuohous on helppoa kattilan päältä olevasta luukusta lykitään harjalla pinnat puhtaaksi ja tuhkat pesästä sellaisella tuhkalapiolla joka tulee kattilan mukana.

Jos tulevaisuudessa aikoo syokerisysteemiin siirtyä, niin kyllä silloin itse asentaisin vaikkapa Arimax 240 yläpalokattilan ja mallin, jossa vakiona lämminvesikierkka. Noissa alapaloissa ei yleensä ole lämminvesikierukkaa ja stokerisysteemi pelaa täysin ilman varaajaa, jossa se lämminvesikierukka sijaitsee, kun käytään alapalokattilaa.Stokerisysteemissä yläpalokattilan hyötysuhde on täysin tyydyttävä.

..... kirjoitti:

Jos tulevaisuudessa aikoo syokerisysteemiin siirtyä, niin kyllä silloin itse asentaisin vaikkapa Arimax 240 yläpalokattilan ja mallin, jossa vakiona lämminvesikierkka. Noissa alapaloissa ei yleensä ole lämminvesikierukkaa ja stokerisysteemi pelaa täysin ilman varaajaa, jossa se lämminvesikierukka sijaitsee, kun käytään alapalokattilaa.Stokerisysteemissä yläpalokattilan hyötysuhde on täysin tyydyttävä.

Lue lisää

...on jo siellä kellarissa se alapalo...

mutta kun kirjoitti:

...on jo siellä kellarissa se alapalo...

Kyllä tuo stokeri käy myös alapalokattilaan, jos vaan on tarpeeksi tilaa ympärillä. Ehkä voi stokeripään viedä vaikka sivusta sisään, jos täysin muuttaa systeemin hakelämmitykseen, siis reikä pannun kylkeen, ainakin arimaxissa kai on siellä sivulla siinä kohtaa toisioilmaventiili.