ja selvittämättömät tunneasiat muuta elämäänne? Mulla haittaa. Sama kuin olis koko ajan vähän jostain kipeä tai vajaa.
Haittaako
ikävä...
111765
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
keskittymistä. Itellä on ainakin keskittymisvaikeuksia ja on vähän sellanen hälläväliä olokin. On vähän väsynyt koko ajan kun
päässä pyörii yötäpäivää sama "taustanauha".
Kyllä kai se siitä ajan myötä helpottaa...
ottamaan jo päähän. Tulee tiuskittua lähipiirillenikin vähän liikaa-sori nyt vaan tutuille. Mutta minkäs teet kun hermot on riekaleena ja ei saa sitä mitä haluaa. Väsymys on jatkuvaa ja päikkäreitä ja haavekuvia harrastan jatkuvasti. Ja oma elämä tuntuu vain niin mitättömältä.
Itku tulee kohta kun en oo pitkiin aikoihin ikäväni kohdetta nähnyt ja toivo alkaa hiipumaan. Toisinaan taas optimistinen minäni ilmestyy jostakin ja alkaa taas se "Entä jos sittenkin tällä tarinalla on onnellinen loppu." Mutta kyllä tämä naista syö..
olisiko se sitä että täyttäisin sen vajaan kohdan koskettamalla just sitä kipeää kohtaa? Lempeästi, hellästi... Ah miten haluan koskettaa häntä!
Miten on oman ikäväsi laita?
haittaa. Välillä olo on täysin sietämätön, kuin olisi vankina omassa tuskassaan, eikä pääse pois vaikka mitä yrittäs.
vankina olo kuvaa tunnetta hyvin. Turhautumista.
yleensä tietävät, kuinka kauan joutuvat lusimaan, mutta itselläni ei ole harmainta aavistusta. Ei voi innokkaasti laskea päiviä siihen kun olisi viimein vapaa. Taitaa olla elinikäinen tulossa..Ja lähinnä Amerikan malliin tarkoitan.
Se kai tästä niin sietämätöntä tekeekin. Kysymykset, joihin ei ole vastauksia.
Todellakin tämä kaukosuhde melkein tappaa. Asioista ei ehditä koskaan puhua kunnolla, ja nyt tuntuu, että psykiatrille on seuraavaksi mentävä. "Kuin olis koko ajan vähän jostain kipeä tai vajaa." Eikä niin vähän, vaan aika paljon oikeastaan.
välillä ikävästä. Pahinta silloin kun on toimettomana ja on aikaa ikävöidä. Mutta silloihan se ei muuta elämää haittaa... kai.
tehdä paljon mitään kun on kova ikävä päällänsä... Tulee tiuskittua perheenjäsenille, välillä kavereille, ei saa oikein mitään aikaiseksi... Koko ajan haluaisi vain olla sen kanssa ketä ikävöi. Puristava tunne... Ja itku herkässä. Joskus tulee tunne ettei saa kunnolla henkeä ja odottaa että aika menisi nopeammin. Itselläni on nyt kauhea ikävä poikaystävääni, ei, emme ole kaukosuhteessa, hän ei vain ole viikkoon ehtinyt minua näkemään kavereiden ja ryyppäyksen takia... :( Musertava olo, sekoan pian.