Yliopistot ja ammattikorkeakoulut muodostavat korkeakoululaitoksen. Tämä asia on laintasoisella säännöksellä parlamentaarisesti päätetty.
Yliopistolain (645/1997) mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa (4 §). Tehtävä on luontaisesti tärkeä.
Ammattikorkeakoululain (351/2003)2 §:n mukaan
ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen.
Se sitten, että mitä nimikkeitä henkilökunnasta käytetään ja mikä on oppilaitoksen nimen käännös jollain vieraalla kielellä on täysin toisarvoista. Sisältö ratkaisee.
Sisällöstä allekirjoittanut voi lähinnä tuoda esille omia subjektiivisia kokemuksia. Nähdäkseni kummatkin korkeakoululaitoksen "sisarukset" amk ja yliopisto tarjoavat hyvää opetusta ja aivotreeniä. Molemmat myös varmasti valmentavat tulevaa elämää varten varsin hienosti. Mielestäni on lähinnä erikoista, että tällaisesta asiasta jaksetaan vääntää vuodesta toiseen kättä. Kumpaakin tarvitaan ja kummassakin voi saada korkeatasoista opetusta.
Mielestäni jossain määrin ongelmallista on se, että joihinkin ammattikorkeakouluihin pakolla väännetään sellaista yhteiskunnallista palvelutehtävää, joka niihin ei istu. Tällä tarkoitan lähinnä tutkimustoiminnan "pakkoadoptiota" amk:n kylkeen. Varmasti amk:ssakin osataan tutkimusta tehdä, miksei osattaisi - ovathan esimerkiksi monet henkilökunnasta väitelleitä. Vaan sillä, että voimavaroja hukataan turhaan aivan muuhun, kuin amk:ssa pitäisi, siis asiantuntijoiden koulutukseen! Tutkikoot tutkijat yliopistoissa, mutta hoidettakoon kunnolla myös tutkintoon johtava koulutus koko korkeakoululaitoksella.
Yhteisenä ongelmana koko korkeakoululaitoksessa on mielestäni sisäänottojen määrä. On järjetöntä istuttaa koko ikäluokkaa koulunpenkillä vuosia ja sen jälkeen laittaa ylikoulutettu enemmistö kilpailemaan alipalkatuista hommista. Jos johonkin koulutuspolitiikan alalla täytyisi energiaa opiskelijoiden ja heitä edustavien järjestöjen kiinnittää, niin tähän epäkohtaan! Nyt paljon energiaa menee hukkaan tässä amk/yliopisto-kiistelyssä, joka kuitenkin luonnollisesti päättyy ratkaisemattomaan.
Yliopistolain (645/1997) mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa (4 §). Tehtävä on luontaisesti tärkeä.
Ammattikorkeakoululain (351/2003)2 §:n mukaan
ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen.
Se sitten, että mitä nimikkeitä henkilökunnasta käytetään ja mikä on oppilaitoksen nimen käännös jollain vieraalla kielellä on täysin toisarvoista. Sisältö ratkaisee.
Sisällöstä allekirjoittanut voi lähinnä tuoda esille omia subjektiivisia kokemuksia. Nähdäkseni kummatkin korkeakoululaitoksen "sisarukset" amk ja yliopisto tarjoavat hyvää opetusta ja aivotreeniä. Molemmat myös varmasti valmentavat tulevaa elämää varten varsin hienosti. Mielestäni on lähinnä erikoista, että tällaisesta asiasta jaksetaan vääntää vuodesta toiseen kättä. Kumpaakin tarvitaan ja kummassakin voi saada korkeatasoista opetusta.
Mielestäni jossain määrin ongelmallista on se, että joihinkin ammattikorkeakouluihin pakolla väännetään sellaista yhteiskunnallista palvelutehtävää, joka niihin ei istu. Tällä tarkoitan lähinnä tutkimustoiminnan "pakkoadoptiota" amk:n kylkeen. Varmasti amk:ssakin osataan tutkimusta tehdä, miksei osattaisi - ovathan esimerkiksi monet henkilökunnasta väitelleitä. Vaan sillä, että voimavaroja hukataan turhaan aivan muuhun, kuin amk:ssa pitäisi, siis asiantuntijoiden koulutukseen! Tutkikoot tutkijat yliopistoissa, mutta hoidettakoon kunnolla myös tutkintoon johtava koulutus koko korkeakoululaitoksella.
Yhteisenä ongelmana koko korkeakoululaitoksessa on mielestäni sisäänottojen määrä. On järjetöntä istuttaa koko ikäluokkaa koulunpenkillä vuosia ja sen jälkeen laittaa ylikoulutettu enemmistö kilpailemaan alipalkatuista hommista. Jos johonkin koulutuspolitiikan alalla täytyisi energiaa opiskelijoiden ja heitä edustavien järjestöjen kiinnittää, niin tähän epäkohtaan! Nyt paljon energiaa menee hukkaan tässä amk/yliopisto-kiistelyssä, joka kuitenkin luonnollisesti päättyy ratkaisemattomaan.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Ei tämä kiista pääty ratkaisettomaan, koska kyseessä ovat kaksi täysin eri asiaa.
Vaikka yliopistot ja AMK-järjestelmä muodostavatkin yhdessä Suomen korkeakoululaitoksen, ei opinahjoja voi eikä saa rinnastaa toisiinsa. Toistan muualla jo esittämäni näkemyksen siitä, että Suomi alemmuuden tunnossaan haluaa todistaa maailmalle sen, että valtaosalla suomalaisia on korkeakoulututkinto.
Se ei missään tapauksessa pidä paikkaansa. VAIN yliopistosta valmistuneet saavat ylemmän tutkinnon. Ja se tutkinto ratkaisee myös kansainvälisessä vertailussa. Siinäkin Suomi pärjää hyvin muiden maiden rinnalla.
Missään tapauksessa yliopistopaikkakunnilla ei pidä yhdistää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kampuksia. Yliopistot eivät luonnollisesti ole tätä edes ehdottaneet mutta AMK:n puolelta ja erityisesti opettajakunnasta näitä ajatuksia kuulee esimerkiksi Kuopiossa. Naurettavaa!
Se, joka haluaa yliopistotason tutkinnon, menköön sitä tavoittelemaan yliopistoon.
Jotta kenellekään ei jää epäselväksi ajatusteni tausta, niin lisään olevani lääkäri. Olen seurannut tätä palstaa satunnaisesti, koska vanhin lapsistani pääsi yliopistoon opiskelemaan ja surffaili valintakokeen tuloksia odotellessaan täällä ja kertoi näistä mielenkiintoisista keskusteluista.
Omalta alaltani voin vain todeta sen, että edellisen hallituksen opetusministerin ajatukset sairaanhoitajien pikakouluttamisesta lääkäreiksi menivät totaalisen pieleen. Sekin osoitaa todeksi sen, että AMK:sta hankittu sairaanhoitajan koulutus on aivan eri asia kuin yliopistosta hankittu lääkärin pätevyys. Vaikka ministeri muuta väittikin.
Et tainnut ymmärtää yllä olevaa viestiä?
Luulet ilmeisesti lääkärin tutkinnon pätevöittävän joka alalle. Tuossa aloittajalla oli selkeät juridiset perusteet, joita et tainnut ymmärtää.
Mikä on lääkäreiden asiakkaiden - potilaiden oikeusturva, jos tuollaiset niihin koskevat.
Olen ylpeä siitä, että pääsin kauppakorkeakouluun. Olkaa tekin sieltä tai muista yliopistoista valmistuneet ylpeitä tutkinnostanne, olette sitten maistereita, lisensiaatteja tai tohtoreita.
AMK-väki aikoo selvästi selättää meidät.
... joku valopää ehdotti että sairaan/terveydenhoitajia opetettaisi hoitamaan leikkaukset sairaalassa? Perusteltiin sillä että lääkärin tehtävä on tehdä diagnoosi, ja hoitajan antaa määrätty lääkitys tai hoito. Ministeri oli sitä mieltä että leikkaus kuuluu niihin hoitoihin mitä voi teettää hoitajilla.
Entä miten suhtaudut lääkärinä siihen että terveydenhoitajille annetaan rajoitettu oikeus määrätä reseptilääkkeitä? Tällainenkin ehdotus on ollut esillä, ja kuulemma käytäntö on olemassa Ruotsissa. Terveydenhoitajillahan on oikeus kirjoittaa lyhyitä, enintään kolmen päivän sairaslomia.
Nauran tyhmille hoitsuille niin, että vedet lentää silmistä. Huutonaurua!
Huvittavaa. Tai sittenkin säälittävää.
Toisen nimellä esiintyminen julkisesti on rikos. :)
Mitä mieltä luulet minun olevan tuosta ajatuksesta?
Kirjoittaja ei varmaankaan arvannut, että Sinun oikea nimesi on hra/rva Naurattaa. =)
Mutta viestisi oli kyllä hauska.
No sairaanhoitajien kouluttaminen kirurgeiksi on aika jännittävää. Joku sanoikin yhdessä toisessa keskustelussa että jos ministeri menisi ensimmäisenä sellaisen leikattavaksi niin hän tulisi kyllä perässä.
Rajoitettu reseptikirjoittamisoikeus taas ei ole niin kaukaa haettua. Minun järjen mukaan tulisi kysymykseen lähinnä normaalia järeämmät kipulääkkeet, muuten terveille (ei raskaana eikä käytä muita lääkkeitä) ihmisille. Nytkin minulla on varastossa Burana kuussatasia, ja lääkäri joka ne määräsi sanoi että jos jää ylimääräisiä niin ne voi käyttää loppuun päänsärkylääkkeinä, ja neuvoi vielä että viimeinen käyttöpäivä on kaukana tulevaisuudessa.
Särkylääkkeet eivät ole mitään vaarattomia. Niiden runsas käyttö voi altistaa mm. krooniselle gastriitille.
Jätän lääkäreiden tiedettäväksi miten särkylääkkeet aiheuttaa vatsassa bakteeritulehduksia. Sensijaan minä tiedän että liiallinen Buranan popsiminen pistää munuaiset koville. Olen kyllä varovainen, älä huoli.
... lienee turha arvata, joten kertonet sen.
En ole lääketieteen tai terveydenhuollon asiantuntija, mutta arvelisin, että edes kaikkia lääkäreitä ei voi päästää tekemään leikkauksia.
Reseptilääkkeet ovat suhteellinen juttu; se mikä Suomessa on reseptilääke, saattaa jossain muualla olla hyllytavaraa.
On päivän selvää, että kaikkia lääkäreitä ei voi päästää tekemään leikkauksia. Kirurgit leikkaavat!
Psykiatri tutkii päänuppia, gynekologi pimppaa jne.
Kun kirurgia on ko. ammattilainen konsultoinut, hän tekee leikkauksen.
Ihan hyvä, että Suomessa on tiukka kontrolli lääkkeitten kanssa. Kaiken maailman hörhöt saisivat vaarallisia lääkkeitä ilman tätä käytäntöä. Siksi on hyvä, että vain lääkärit saavat antaa reseptejä.
Kyllähän aivan yleislääkärikin tuota skalpellia voi käyttää vaikkapa sisäänkasvaneen varpaankynnen poistamiseen, mutta SH tuskin tätä toimenpidettä saa tehdä.
Jotta kenellekään ei jää epäselväksi ajatusteni tausta, niin lisään olevani tradenomi ja oikeus- ja hallintotieteiden ylioppilas. Hallintotieteen opinnot ovat jo voiton puolella ja mutta oikiksessa vielä muutama vuosi mennee, ainakin jos jatkan työskentelyä tässä samalla nykyisellä intesiteetillä. Olen seurannut tätä palstaa satunnaisesti. Minulla ei ole lapsia.
Omilta aloitani voin todeta sen, että noiden kaikkien allekirjoittaneen opiskelemien koulutus- ja tieteenalojen sisäänottomääriä voisi minun puolestani reippaasti vähentää. Voisi sitten joskus kenties vaikka, jos Luoja suo, päästä aloitavan lääkärin palkoille. ;)
Olisit nyt lähtenyt lukemaan jotain muuta kuin hallintotieteitä. Taidat olla Joensuun miehiä. Kyllä sinusta tulee varmasti esim. ihan hyvä kunnansihteeri jonnekin Tuupovaaraan.
Jos olisit päätoiminen yliopisto-opiskelija, niin tietäisit kyllä, mitä täällä moni kirjoittaja on tarkoittanut.
Pyri lääkikseen niin pääset kunnon liksoille.
... tuo Mr_Nikke on, tarkemmin sanottuna Hervannasta. Opiskelimme AMK:ssa samaan aikaan ja ei ole vaikeuksia tunnistaa miestä nimimerkin takaa.
"Pyri lääkikseen niin pääset kunnon liksoille."
- ei kai pelkkä pyrkiminen liksaa tuo?
Lääkärithän ovat pääasiassa ns. akateemisia käsityöläisiä. Näin kunta-alan johtavana viranhaltijana tietenkin itseäni harmittaa, kun Tuupovaaran terveyskeskuksen rivilääkäri kuittaa 3Xkunnansihteerin palkan.
Harmistus lienee oikeutettua, kun kunnan organisaation 2. paikalla oleva henkilö joutuu asemaan, jossa hierarkkisesti 4-5 porrasta alemmalla tasolla tienataan moninkertaisesti. Lääkärithän puhuvat usein palkkausta ihmeteltäessä ns. suuresta vastuusta - mutta eikö ainakin teorian mukaan vastuu ja asema organisaatiossa kulje käsi kädessä?
Eihän edellä mainitussa ole vastuun ja velvollisuuksien suhteen mitään järkeä. Eihän?
Onneksi taitaa muutos kyteä...
Olinkin tuossa liittänyt väärän viestin keskusteluun… Siis työpöydälle kopioimani nimimerkki Naurattaan viestin, jota oli tarkoitus kommentoida. Sorry huolimattomuuteni, jos jotain se ehti häiritä. Joudun poistamaan ketjusta viestin ja kirjoittamaan nyt uusiksi. Samalla valitettavasti poistuu myös muutama keskustelukannanotto, joiden osalta toivon, että niiden kirjoittajat lisäisivät ne tähän keskusteluun uusiksi, jos ko. toimen tarpeelliseksi näkevät. Tulin juuri tuossa puolen päivän jälkeen matkalta ja unet jäi vähän vähiin, joten laitetaan väsymyksen piikkiin. ;)
Ratkaisematon vai ei?
Nimimerkki ”Naurattaa”, joka kertoo taustakseen lääkärin tutkinnon ilmoittaa, ettei kiista pääty ratkaisemattomaan, koska kyseessä on kaksi täysin eri asiaa. Mielestäni juuri siksi kiistely päättyy ratkaisemattomaan. Koska lähtökohdat on erilaiset, niin opinahjoja on mahdotonta – tai sanoisinko älytöntä – vertailla. Kumpaakin tarvitaan ja kummallakin on oma paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, mikäli vaan niiden tutkintojen sisällöstä, sisäänottojen määrästä ym. asioista pidetään hyvää huolta.
Ylempi tutkinto
Edelleen nimimerkki ”Naurattaa” kirjoittaa, että VAIN yliopistosta valmistuneet saavat ylemmän tutkinnon. Tällä hän tarkoittanee, että vain yliopistosta valmistuneet saavat ylemmän korkeakoulututkinnon, jota mm. monissa virantäytössä vaaditaan yhdessä ns. perustuslaillisten virkaylennysperusteiden kanssa (=legendaariset taito, kyky ja koiteltu kansalaiskunto). Nimimerkki erehtyy ainakin siltä osin, että vain yliopistosta valmistuneet voisivat saada ylemmän korkeakoulututkinnon, sillä valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2003) on määritelty ne ylemmät amk-tutkinnot, jotka on mahdollisuus suorittaa suomalaisessa korkeakoululaitoksessa. Nämä tutkinnot ovat rinnasteisia ns. ylemmälle korkeakoulututkinnolle, jota mm. em. virantäytöissä tarkoitetaan. Se, että ammattikorkeakoulussa suoritettava amk-perustutkinto ei ole ylempi korkeakoulututkinto on toki tosiasia. Kompetenssini ja kokemuspohjani ei riitä tutkintojen vertailuun kansainvälisessä ympäristössä, joten siitä en lausu mitään. Totean kuitenkin, että ammattikorkeakoulujärjestelmää vastaavia järjestelmiä ymmärtääkseni on muuallakin kuin Suomessa.
Kampuksien yhdistämisestä
Kuuntelin tuossa taannoin työmatkalla radiosta Lapin yliopiston emeritus-rehtoria (näin muistelisin). Oli sitä mieltä, että tottakai kannattaa harkita Lapissa kampuksen yhdistämistä yliopiston/amk:n kesken, jos se on omiaan tuottamaan lisäarvoa opiskelijoille sekä parantamaan ko. oppilaitosten tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Oppilaitosten yksiköitä sijaitsee vierekkäin, joten lienee järkevää harkita mm. yhteisiä tukipalveluja, kuten kirjastoa ja opiskelijaravintoloita. Tästä asiasta olen tämän radiossa puhuneen emeritus-rehtorin kanssa täysin samaa mieltä. Järki voittakoon verorahojen käytössä myös koulutussektorilla.
Lopuksi
Nimimerkki ”Naurattaa” toteaa viestinsä lopuksi itsestään selvyyden siitä, että se, joka haluaa yliopistotason tutkinnon, menköön sitä tavoittelemaan yliopistoon. Olen samaa mieltä asiasta. Olen myös luonnollisesti sitä mieltä, että se joka haluaa amk-tason tutkinnon menköön sitä tavoittelemaan amk:hon. Luonnollisesti.
MTI eli Master of Total Ignorance.
Käyttäisit aikasi johonkin hyödylliseen sen sijaan, että taistelet tuulimyllyjä vastaan.
Samaa mieltä olen tuosta kampuksien yhdistämisestä ehdottomasti.
Myös minä olen ymmärtänyt, että ylempi amk-tutkinto rinnastetaan kertomallasi tavalla ylempään korkeakoulututkintoon.
Valitettavaa tosiaan on, ettei kypsyyttä näytä Suomen korkeakoulusektorilta löytyvän keskustelemaan rakentavassa hengessä noista sisäänottomääristä. Ihmiset ampuvat mieluummin omaan jalkaansa, kun realistisesti katsovat eteenpäin tulevaisuuttaan. Tämäkin keskustelu täällä sen todistaa.
Olet ymmärtänyt väärin.
Ylempää AMK-tutkintoa ei rinnasteta ylempään korkeakoulu- tai yliopistotutkintoon.
Maisteri on maisteri. Pitääkö se vääntää sinulle rautalangasta?
Ylempi AMK-tutkinto rinnastetaan ylempään korkeakoulututkintoon. Ihan lukee lakikirjassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että ylempi AMK tutkinto olisi ylempi korkeakoulututkinto. Niinpä toiseksi viimeinen lauseesi pitää ihan paikkaansa; maisteri on maisteri.
Mutta mistä näitä paskanjauhajia sikiää?
Ota rauhallisesti ja lue seuraava ajatuksella. :)
16.6.2005 annetussa valtioneuvoston asetuksessa "Korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttaminen" todetaan seuraavaa:
§ 6 Ylemmät korkeakoulututkinnot
Tässä kohtaa on lueteltu kaikki yliopistojen tutkinnot. Ei muuta.
§ 10 Julkisen viran täyttäminen
Tässä kohtaa sanotaan, että " Kun julkisissa viroissa vaaditaan korkeakoulututkinto, silloin rinnastetaan ylempi korkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto".
Yksityisellä sektorilla yritykset saavat palkata kenet haluavat. Tutkinnolla ja pätevyydellä ei ole aina merkitystä, ainoastaan sopivuudella. Mutta julkisella puolella ollaan äärimmäisen tarkkoja muodollisesta pätevyydestä.
Ongelma tulee esille siinä, että esim. lääkärin virkaan vaaditaan lääketieteen lisensiaatin tutkinto, papin virkaan teologian maisterin tutkinto ja opettajan virkaan peruskoulussa ja lukiossa filosofian tai kasvatustieteen maisterin tutkinnot. Näitä tutkintoja voivat myöntää vain yliopistot.
Ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla ei näissä esimerkkien julkisissa viroissa tee yhtään mitään.
Sorry mutta näin se vaan on.
Ylempi amk-tutkinto rinnastetaan julkisen sektorin VIRANTÄYTTÖTILANTEESSA ylempään korkeakoulututkintoon.
Ko. lause ei missään tapauksessa tee ylemmästä amk-tutkinnosta ylempää korkeakoulutukintoa, akateemista tutkintoa tai mitään yliopistotutkintoon verrattavaa.
Mikäli tutkitte esim. viime sunnuntain HS:n rekrytointisivuja, niin aika usea yhteisö on siirtynyt käyttämään vaatimastaan koulutustaustasta ilmaisua "akateeminen tutkinto". Tällöin niin yliopistossa suoritettu kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot ovat päteviä. Amk -tutkinnot eivät ole akateemisia, joten tällä hakutavalla on haluttu välttää lainsäädänössä ei-ammattilaisille usein tuleva epäselvyys. Sanan korkeakoulututkinto käyttäminen on nimittäin muodotumassa ongelmaksi. Mikäli OPM:n kaavailut pitävät paikkansa, niin 2015 yli 60 prosentti ikäluokasta täyttäisi em. kriteerin. Vielä 1990-luvun puolivälissä korkeakoulututkinnon suorittaineden osuus oli väestöstä reilusti alle 10 prosenttia. Näinollen myös rekrytointi sanalla korkeakoulututkinto oli helpompaa, koska joukko oli pienempi, taso ja osaaminen homogeenista. Nyt korkeakoulututkinto on miltei sama asia työnantajan kannalta kuin rippikoulutodistus.
On edelleen totta, ja useat eturyhmät ovat sitä jo esittäneet, että lainsäädäntöä tulisi varsinkin sanan "korkeakoulu" osalta täsmentää.Erinomainen täsmennys olisi sanan ylempi korkeakoulututkinto korvaaminen sanalla ylempi yliopistotutkinto. Sanan varsinainen merkitys säilyy identtisenä, mutta varsinkin työnantajille "nykymuotoisen" koulutustason asemointi helpottuu.
Tosiasiassa, paitsi tällä palstalla, ei ole olemassa mitään ristiriitaa. Opistotason korvaaminen amk:lla oli sinäsä hyvä ratkaisu,mutta sen laajentaminen koko opistosektoriin aiheutti sen, että käytännössä vain nimi muuttui. Suurin virhe tehtiin vasta ylempi amk-tutkintojen myötä. Se sekoitti käsitteet, vaikka tarkoitus oli päinvastainen. Ei nimittäin ollut tarkoitus yrittää sekoittaa työantajia esim. sallimalla englanninkielisten master-nimikkeiden käyttö.
Emme edes me, koulutuspolitiikan ammattilaiset, niin älyttömiä lainlaatioille esittäneet..
Yleisesti tunnustetaan, että amk- master ei tarkoita tai vastaa teoreettisesti edes akateemista bachelor -tasoa suomalaisessa korkeakoulukontestissa. Sekaannus on kuitenkin helppo aikaansaada. Erinomaista oli kuitenkin, että tutkintojen suomalaiset nimet eriytettiin. Maisteri -sanan "raiskaaminen" olisi aiheuttanut katastrofin ja koko tutkintojärjestelmän hyperinflaation.
Korostan, että misään vaiheessa ei ole ollut tai ole tarkoitus, että amk -tutkinnot kilpailevat akateemisten tutkintojen kanssa. Niin kuin merkonomilla oli 15-vuotta sitten syytä hyvin menestyessään olla ylpeä tutkinnostaan ja edetä pitkälle, niin samalla tavalla tradenomi tai tradenomi (ylempi amk) voi päästä samaan. Akateeminen tutkinto ja sivistys hankitaan kuitenkin edelleen vain yliopistosta.
Onko tuo jollain tavalla ristiriidassa sen kanssa mitä kirjoitin?
Kyllä huomaa että pikkasen heikkoa itsetuntoa löytyy tältä palstalta...
Miten niin väärin?
Tehän puhutte täsmälleen samasta asiasta. Eli julkisen viran täyttämisestä.
Tehän puhutte aivan eri asiasta. Sinä yrität väittää olevasi samalla viivalla yliopistolaisten kanssa.
Nimimerkkisi sopii hyvin tilanteeseen, kun haet julkista virkaa ja huomaat, että vuosien uurastuksen palkkana on se, että sinua ei kutsuta edes työpaikkahaastatteluun.
"Ko. lause ei missään tapauksessa tee ylemmästä amk-tutkinnosta ylempää korkeakoulutukintoa, akateemista tutkintoa tai mitään yliopistotutkintoon verrattavaa."
Eipä niin, enkä ole niin väittänytkään. Lopputekstisi olikin ihan asiallista. "Nimipelleily", varsinkin tämän ylemmän amk-tutkinnon kohdalla, on kieltämättä hankaloittanut jonkun verran esim. työnantajien elämää, mutta vielä jos soppaan lisättäisiin vielä "ylempi yliopistotutkinto", niin huhhuh...
Ja sitten kun monilla ei tunnu olevan edes tietoa että minkälainen se ylempi amk-tutkinto on, mitä se käytännössä tarkoittaa ja mitä koulutukseen edes sisältyy, niin sekaannusta tulee vielä enemmän. No, nykyinen koulutussysteemi on kuitenkin kokonaisuudessaan mielestäni hyvä, kunhan saataisiin nämä nimet kohdilleen. Edes pelkän selkeyden takia.
"Sinä yrität väittää olevasi samalla viivalla yliopistolaisten kanssa."
Öööö.. en. Enhän ole edes kertonut missä olen opiskellut?
Itsetunto, itsetunto...
Mikä tässä on niin vaikeaa joittenkin ymmärtää?
Sairaanhoitaja ei voi hakea lääkärin virkaa ja lääkäri ei varmaan hae hoitajan virkaa (tokkopa olisi edes pätevä siihen, heh).
AMK-inssi voi hakea rakennustarkastajan virkaa, dippainssi ei viitsi moisiin hommiin hakeutua.
Opettajan vakivirkaa ei saada kunnan koululaitoksesta AMK-tutkinnolla, sijaisuus saattaa irrota jos ei ole päteviä hakijoita.
Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvää.
,että karavaani kulkee ja koirat haukkuu, nimittäin tuo "nimipelleily" muuttuu lihaksi (os.todeksi) vuonna 2007. Viimeistään silloin otetaan käyttöön "maisteri AMK"-nimike, pyrkimykset tähän suuntaan ovat todisteineen hyvin vahvat (viittaus:www.ylempiamk.fi).
En tiedä onko hyvä vai huono(itselleni ihan sama), mutta amk:laiset ovat vähän valitelleet tuon ylemmän profiloitumista, koska "periaatteessa" sillä ei ole vieläkään ole nimikettä. Suluissa "ylempi amk" istuu huonosti ja herättää kysymyksiä esim. työnantajien puolella. Diplomia siihen yritettiin virittää, mikä sinällään ei sekään yliopistoille kelvannut, toisin sanoen yliopistot eivät haluaisi antaa sille mitään arvoa.
En ymmärrä, miksi tällaiset "rinnasteisuudet" tai "samanarvoisuus"-käsitteet virantäyttötilanteessa kirveltävät niin monia, jos tutkinnot vain täyttävät laatuvaatimukset. Viime kädessä Suomen omat arviointineuvostomme tämän kai päättää, eikä Suomi24-paneeli.
Hyvä veli,
Nimikekikkailu on päättynyt. OPM:n virkamiehet saivat jo tarpeekseen yli 10 vuotta kestäneestä savotasta. Kuten ainakin kaikki muutkin virkamiespäättäjinä työskentelevät.
Kuten aiemmin kirjoitin, niin nimenomaan ylemmän amk-tutkinnon nimikeasia päätettiin ns. 50/50 -periatteella. Englanniksi taivuttiin siihen, että master -nimettä voidaan käyttää myös ei -yliopistollisessa koulutuksessa (kuten aikaisemmin bachelor). Toinen puoli asiasta oli, että perinteistä maisteri nimikettä ei uhrata, joka sekaannus olisi ollut valmis. Jopa ammattikorkeakoulujen johtavat virkamiehetkin ovat luovuttaneet tämän asian, vaikka vielä n. vuosi sitten asiasta jo fanaattisuuteenkin asti taitettiin peistä. Hyvä näin. Järki voitti.
Erinomainen esimerkki on sosionomi (amk) -nimike. Vanha yliopistollinen nimike uhrattiin amk-politiikan alttarille. Nyt käytännössä suurin osa sosionomeista (amk) unohtaa taustansa joko tietoisesti tai tiedostamatta. Jälkiliite (amk) jää kohtuullisen tasaisesti pois (vert.kulttuuriministeri Tanja Saarela, joka EI huhuista huolimatta ole sosionomi vaan sosionomi (AMK)).
On ollut julkishallinnossa mielenkiintoista seurata vanhojen sosionomien reaktioita. Nuoremmille tieteentekijöille tiedoksi, että sosionomeja tuli aikanaan Tampereen ylipistosta/Yhteiskunallisesta korkeakoulusta/Svenska social- och kommunalhögskolanista ja suurin osa oli ns. kunnanjohtajaputkessa jo valmistuttuaan. Näin siis vielä 90-luvun taitteessa. Nyt sosionomi (amk) on käytännössä työntekijätasoinen koulutus, joka pätevöittään esim. kuntien sosiaali ja terveydenhoidon perus ja lähiesimiestehtäviin.
Voi vain kuvitella, mikä inflaatio ja sekaannus työmarkkinoilla olisi seurannut maisteri (amk) -titteliä. Kauhistuttava ajatuksenakin.
Hyviä kommentteja. Olen samaa mieltä tuosta sisäänottojen rajoittamisen tärkeydestä. Sen pitäisi olla 1. edunvalvontakysymys, ehdottomasti!
Paskan jauhantaa koko amk. Se on ammatillinen tutkinto ja sillä siisti. Varsinainen amiksen jatke! Turhaan selitätte amk-väki mitään korkeakoulusta. Ammattikoulu mikä ammattikoulu! Siitä ei koskaan tule yliopistotutkinnon veroista ja sille ette mitään voi. Luuletteko muka saavanne korkeakoulututkinnon jostain perähikiän ammatti(muka)korkeakoulusta?! Amk:n valitsee ne, joilla ei rahkeet riitä oikeaan korkeakouluun. Tyytykää siihen ja lopettakaa ruikutus.
Sieltä tulikin asiantuntijan lausunto... Luulisi että tuoreella tusinamaisterilla olisi "tieteellisen" tutkimuksen perusteet vielä sen verran hyvässä muistissa, että mutuun perustuvien lausuntojen arvo on pyöreä nolla. Jos sitäkään...
Toki -mielipiteensä- voi kertoa vaikkapa neurokirurgiasta vaikkei siitä mitään ymmärtäisikään..
Totta! Ammattikorkeitahan on jokaisessa käpykylässä. Taso ei varmaan päätä huimaa. Amk on todellakin ammatillinen koulu ja yliopisto korkeakoulu. Näin se vaan on, mutta molempia tietysti tarvitaan...
Lopettakaa jo sen lääkärin hiillostaminen. Onhan muitakin ammatteja kuin vain lääkäri joihin valmistutaan yliopistosta. Laajentaka keskustelua. Lääkäri toi esille hyviä näkökohtia joita Nikke ei olisi hokannut itse.
Eikös tuossa ongelmana ole (tai naureskelun kohteena), ettei tuo lekuri ymmärtänyt mistä nyt puhutaan ja esittää omaa "tietoaan" sillä varmuudella, jonka vain täydellinen asiasta tietämättömyys voi tuoda. ;)
Lääkäri puhuu asiaa, Nikke pötyä.
AMK ja yliopistot jakoon ei kuulu mielestäni mitään epäselvää. Ensimmäisen tarkoituksena on tarjota käytännönläheistä ja ammattiin suuntaavaa koulutusta ja toisen tehtävänä tieteellistä sivistystä. Kummassakin on mahdollista suorittaa korkeakoulutasoinen tutkinto, tosin eritasoinen ja sisältöinen sellainen.
Jos julkisen vallan tavoitteena on kouluttaa tietty määrä korkeakoulututkinnon suorittaneita, niin ongelmana ei ole korkeakoulututkinnon suorittaneiden ylikoulutus, vaan se että osa (AMK-tutkinnon suorittaneet) on jaoteltavissa korkeakoulututkinnon suorittaneiksi, kun he ennen olisivat suorittaneet ns. opistoasteen tutkinnon.
Tuossa ammattikorkeakoulujen "kosiskelussa" yliopistolaitosta kohtaan ei myöskään ole mitään ongelmaa. Tähän mennessä tuo vain ei ole tuottanut paljoakaan tulosta, koska yliopiston tutkintovaatimukset ja tavoitteet ovat esim. lääkärikoulutuksessa ihan erilaiset kuin sairaanhoitajakoulutuksessa. Opintojen korvaavuus määritellään korvaavuuden myöntävässä oppilaitoksessa eli yliopistossa eikä ammattikorkean puolella. On kuitenkin hyvä asia, että kumpikin opinahjo ja siitä valmistuneet opiskelijat arvostavat omaa koulutustaan. Se on osittain myös koulutuksen tarkoitus, oman itsensä arvostaminen ammattilaisena/asiantuntijana.
Voisiko tätä enää paremmin sanoa.
Olen ylpeä yliopistotutkinnostani. Kateelliset amkkilaiset eivät pysty himmentämään fiilistä, joka tulee vuosien uurastuksen jälkeen valmistumisen yhteydessä.
Niin olen minäkin ylpeä yliopistotutkinnostani, vaikken tiedäkään tuosta AMK:sta valmistumisen fiiliksistä verrattuna yliopistosta valmistumiseen. Onkohan siinä jotain eroa? :/
Koulutus ei mene koskaan hukkaan. Turha vaahdota ylikoulutetuista ihmisistä. Menestyäkseen Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa. Idästä ja etelästä tulee niin paljon hyvin koulutettua väkeä, että täällä ollaan vielä ihmeissään.
Suomessa pitäisi kouluttaa selkeästi a. kunnon duunareita eli ammattimiehiä ja b. akateemisesti koulutettuja eli tutkijoita, opettajia ja oman alan erikoisasiantuntijoita.
Tämä AMK-hössötys on aivan typerää vouhotusta. AMKista valmistuneet eivät ole kumpaakaan vaan jotain hajutonta, mautonta ja väritöntä mössöä, jolle ei ole mitään kunnon käyttöä.
"AMKista valmistuneet eivät ole kumpaakaan vaan jotain hajutonta, mautonta ja väritöntä mössöä, jolle ei ole mitään kunnon käyttöä."
Saanen kysyä mihin väite perustuu? Onko asiasta jossain tutkimustietoa tms.? Vai oikeinko olet kavereilta kuullut ja suomi24:ltä lukenut?
"AMKista valmistuneet eivät ole kumpaakaan vaan jotain hajutonta, mautonta ja väritöntä mössöä, jolle ei ole mitään kunnon käyttöä."
Jep, varsinkin sairaanhoitajien ja insinöörien koulutus pitäisi lopettaa kokonaan. Eihän niille ole mitään käyttöä, mitä lie edes tekevät kun ovat valmistuneet, varmaan kaikki työttömänä?
Sairaanhoitaja jos kuka on rehellinen duunari.
Huonommin palkattu vain kuin esimerkiksi kollegansa paperiduunari.
Juu, mitä h*******ä niillä sairaanhoitajilla oikein tekee?! Ihan turhaa porukkaa! Mielestäni kaikelle hoitotyötä tekevälle sairaalahenkilökunnalle riittäisi 2-vuotinen lähihoitajan koulutus... Kyllä se työ sitten opettaa, anestesiahoitajat ja kätilöt...
Vai mitä???
Ei tainnut "vittu saatanan" pointti oikein aueta ??????:lle...
Vähän vaikea verrata... vaikka sairaanhoitaja onkin "duunari", niin häneltä tietty vaaditaan paljon enemmän ja annetaan vastuuta huomattavasti enemmän kuin tehdastyöläisille.
Palkkaeroihin ei oikein muuta voi sanoa kuin että "pisnes on pisnestä". Mutta sitten alkaa menemään jo liikaa aiheen vierestä...
Palkansaajien tutkimuskeskuksen hoitoalaa koskevassa selvityksessä vuodelta 2005 on selostettu tarkkaan mm. sairaanhoitajan ammatin muutokset viime vuosina ja otetaan siinä kantaa tulevaisuuden näkymiinkin.
Tärkein havainto on se, että yhä harvempi sairaanhoitajan tutkinnon suorittanut työllistyy hoitoalalla.
Sen sijaan eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa pysyvästi he työllistyvät sosiaalialalle vanhustenhuoltoon.
Omia kommentteja: Kuinkahan moni sairaanhoitaja haluaa toimia vanhusten kanssa niin tärkeää kuin vanhusten hoitaminen laitoksissa onkin? Realismia lienee todeta, että perushoitajat hoitavat vanhuksemme tulevaisuudessa. Pitäisiköhän koulutussuunnittelijoiden havahtua tähän ja alkaa uudistaa sairaanhoitajien koulutuksen opetussuunnitelmaa vanhustenhoitopainotteisemmaksi?
Mielestäni sairaanhoitajien ja lääkärien sisäänottoa olisi nostettava ja myös erikoistumiskoulutusta tarjottava nykyistä enemmän. Esimerkiksi tässä ketjussa tuolla ylempänä ollut nimimerkki naurattaa ei tuntunut olevan ollenkaan huolissaan sen puolen sisäänotoista ja jo nyt mm. lääkärit ovat pienten sisäänottojen takia päässeet vapaasti hinnoittelemaan työnsä ja kunnat ovat jopa vaikeuksissa.
Vanhusten perushoitoon taas pitäisi kouluttaa mielestäni lähihoitajia, koska sairaanhoitajan koulutus lienee turhaa ihan normaaliin vanhusten hoitoon (huoltoon, siistimiseen, viriketoimintaan ja mm. jo valmiiksi määrättyjen lääkkeiden jakamiseen).
Keskusteluketju osoittaa valitettavasti sen, ettei riitä kypsyyttä edes ihmisillä edes keskustella yhdessä opiskelupaikkojen rajoittamisesta ja uudelleen suuntaamisesta yliopistoissa ja ammattikorkeissa. Valitettavasti asia on näin! Kuten tuossa jo yhdellä äsken kommentoin niin ihmiset ampuvat mieluummin omaan jalkaansa, joka on tietysti ihmeellistä mutta selvästi totta!
Hyvä yritys avata keskustelua ja kiitos siitä aloittajalle!
Tässäkin asiassa demarit ovat onnistuneet hämäämään ihmisiä. Suomessa on moni asia muutettu vastaamaan demareita kannattavien ja kouluja vähemmän käyneitten ihmisten toiveita ja unelmia. Ihan niin kuin Venäjällä.
Kaikki pitäisi saada nopeasti ja vaivattomasti.
Nyt pitää saada korkeakoulututkinto, vaikka ei olla edes välttämättä korkeakoulussa tai yliopistossa vaan jossakin amkissa.
Toisin oli ennen. Oli sivistyneistö ja korkeasti koulutetut ja sitten suorittava porras. Ainoa hyvä puoli asiassa on se, että yliopistoon pääsevät nykyään myös lahjakkaat ja vähävaraiset nuoret toisin kuin ennen.
Pohjimmiltaan kaikessa on kuitenkin kyseessä demareitten hämäys, jolla tasapäistetään yhteiskunta. Peruskoulussa on kyse ihan samasta asiasta. Siellä edetään hitaitten mukaan ja lahjakkaat pitkästyvät ja jopa alisuoriutuvat, jotta eivät erottuisi harmaasta massasta.
Eikös nämä koulutusjärjestelmän muutokset kuitenkin tehty kokoomuksen hallituskaudella? (demarit oppositiossa)
Ei ollut Kokoomus hallituksessa vuonna 1970, kun peruskoulu-uudistus hyväksyttiin. Taustalla olivat päättyneen sodan jälkitunnelmat, kun vasemmisto nousi valtaan Suomessa. Mallihan haettiin DDR:stä ja Ruotsista (missä demarit myös ovat tehneet tuhojaan vuosikymmenten aikana).
Tutkinnonuudistus taas tuli voimaan vuonna 2004. Muistini on huono, jos Kokoomus oli hallituksessa silloin.
En väitäkään, että Kokoomus vastustaisi ammattikorkeakoulusysteemiä. Sen tiedän, että se korostaa elinikäistä oppimista ja yliopistojen itsenäistä asemaa ylintä opetusta antavana instituutiona. Peruskoulussa taas lahjakkuudet pitäisi poimia ja luoda heille kykyjään vastaavat oppimisympäristöt heikkojakaan unohtamatta.
Suomi ei voi olla tasapäisten yhteiskunta. Tasa-arvoinen sen pitää kuitenkin olla, myös koulutusmielessä.
"Ei ollut Kokoomus hallituksessa vuonna 1970, kun peruskoulu-uudistus hyväksyttiin."
Niin tarkoitin siis korkeakoulujärjestelmän uudistamista (duaalimalli)
Moni opettaja haluaisi palata erlliskoulusysteemiin. Eihän tästä asiasta hirveästi julkisesti huudella mutta pienissä piireissä asioista puhutaan oikeilla nimillä.
Ongelma on siinä, että peruskouluun otetaan vuosittain koko ikäluokka, myös sellaiset oppilaat, joiden paikka olisi jossain ihan muualla kuin normaalissa koulussa normaalien oppilaiden keskuudessa.
Tässä kohtaa on turha kiistellä siitä, mitä normaalius tarkoittaa. Kaikki sen tietävät.
Kouluissa on nykyään erityisesti suurilla paikkakunnilla levotonta. Päivittäin tapahtuu jopa vaarallisia tilanteita. Opettajat väsyvät ja sairastuvat, osa oppilaista pelkää tai ei pysty nauttimaan koulun käynnistä ja osa ei tule kouluun lainkaan.
Erilliskoulun aikana kansakoulun jälkeen koulua kävivät ne, joita se oikeasti kiinnosti (ja joilla oli siihen varaa), ja opettajat saivat tehdä koulutustaan vastaavaa työtä eli opettaa. Nykyään opettaja opettaa, jos poliisin ja sosiaalityöntekijän hommiltaan ehtii.
Suomessa kasvaa koko ajan niiden nuorten määrä, jotka eivät saa peruskoulun päästötodistusta. Jossain on siis mätää.
Olen sitä mieltä, että koulusysteemiä pitäisi muuttaa niin, että alakoulun jälkeen ikäluokka jakautuisi joko jatkamaan ylemmille luokille tai jatkamaan ammattiin valmistavaan pohjakoulutukseen. Ylemmät luokat valinneet suuntautuisivat aikanaan korkeakouluopintoihin. Systeemin pitäisi olla maksutonta.
Olen varma, että opiskelumotivaatio kasvaisi kaikilla valitsivat he sitten kumman tahansa noista väylistä. Opettajat taas voisivat hakeutua opetustehtäviin sen mukaan, missä kohtaa systeemiä haluaisivat opettaa: alakoulussa, ylemmillä luokilla tai ammatillisella puolella.
Voi että kun nauran sun typeryydelle. Kokeileppa ottaaa vähän enemmän selvää suomen koulutusjärjestelmästä, näytät olevan ihan pihalla. Tekstistäsi saa sen käsityksen, että suomi ei tarvitse mitään muita kuin perusduunareita ja huippuosaajia/tutkijoita. No, hyvä provo kuitenkin. Joillekkin ottaa joku nimenvaihdos näköjään todella koville
T: Oikeistolainen.
Euroopasta löytyy varmuudella ainakin kaksi maata, joissa on yksityiskouluja. Nämä maat ovat Tanska ja Iso-Britannia. Niissä ovat parhaat opettajat, parhaat tilat ja opetusvälineet sekä lahjakkaimmat oppilaat.
Enää ne eivät ole ainoastaan rikkaan yläluokan etuoikeus vaan kunnallisesta koulusta voi siirtyä niihin vähävaraisempikin stipendimenettelyn avulla.
Noiden maiden tulevaisuuden toivot käyvät noita kouluja. Miksi Suomessa ei ole samaa käytäntöä?
Siksi, että täällä kaiken pitää olla niin helvetin tasa-arvoista.
Toit esille tärkeitä seikkoja. Oikein harmittaa monien hyvien ja mukavien ja ennen kaikkea asiansa osaavien opettajien puolesta se, että he joutuvat kärsimään tiettyjä kusipäitä siellä luokassaan.
Ei kun erotetaan sellaiset häiriköt ja roistot. Huolehtikoot sosiaalitädit heistä. Heillähän riittää ymmärrystä hyysätä kaiken maailman ääliöitä.
Kyllä Siperia opettaa häiriköille ja muille kouluvandaaleille elämän realiteetit. Käykööt koulunsa loppuun, kun ovat aikuistuneet.
Tule, Nikke, kommentoimaan näitä kirjoituksia. Ne ovat varmaan ihan epäasiallisia ja erityisesti asiantuntemattomia.
Sinä olet niin hyvä ja tiedät niin paljon eri asioista. Laita tämä keskustelu aisoihin.
Jooko, pliis.
Korkeakoululaitoksessa pitäisi toki vähentää jonkin verran tosiaan sisäänottoja yliopistossa ainakin jollain aloilla. Suuri ongelma on kuitenkin pienet AMK:t, joiden taso ei millään vastaa sitä, mitä niiltä vaadittaisiin. Suurten kaupunkien hyvämaineiset AMK:t varmasti paikkansa ottavatkin eikä siinä mitään.
Nuo pienet huonotasoiset AMK:t pitäisi yksiselitteisesti lakkauttaa!