Kaverin sairastaa masennusta, kesä hänellä meni suhteellisen hyvin, mutta viime talvena hän oireili aika paljon.
Nyt meillä tuli yksi päivä riitaa aivan mitättömistä asioista. En tarkalleen enää edes muista mistä, riita muuttui mököttämiseksi, ei kovinkaan paljon sanallisesti riidelty.
Mutta nyt jälkeenpäin ystäväni on ottanut riidasta pahasti nokkiinsa. Itse olisin valmis jo unohtamaan tapahtuman, ystäväni ei. Pyysin anteeksi, vaikka en sen kummemmin mitään pahaa sanonut, mutta ystäväni otti nokkiinsa jostakin. Mutta se ei tunnu riittävän. Minua alkaa jo itseäkin ahdistaa tämä asia. Ystävälläni on ennenkin ollut tällaisia riitoja ihmisten kanssa, minulla yleensä ei. Ystäväni viesteissään kirjoittaa todella vihaisesti ja jopa haukkuu minua. Se ei tunnu enää kivalta, varsinkaan kun olen jo pyytänyt anteeksi, ystävältäni sitä on kai turha odottaa.
Miten tästä eteenpäin? Minusta kyllä tuntuu pahalta koko juttu, kun jouduin nyt syntipukiksi. Tuntuu että ystäväni purkaa minuun nyt jotain mitä ei pitäisi.
En tiedä uskallanko hänelle mitään enää sanoa.
Nyt meillä tuli yksi päivä riitaa aivan mitättömistä asioista. En tarkalleen enää edes muista mistä, riita muuttui mököttämiseksi, ei kovinkaan paljon sanallisesti riidelty.
Mutta nyt jälkeenpäin ystäväni on ottanut riidasta pahasti nokkiinsa. Itse olisin valmis jo unohtamaan tapahtuman, ystäväni ei. Pyysin anteeksi, vaikka en sen kummemmin mitään pahaa sanonut, mutta ystäväni otti nokkiinsa jostakin. Mutta se ei tunnu riittävän. Minua alkaa jo itseäkin ahdistaa tämä asia. Ystävälläni on ennenkin ollut tällaisia riitoja ihmisten kanssa, minulla yleensä ei. Ystäväni viesteissään kirjoittaa todella vihaisesti ja jopa haukkuu minua. Se ei tunnu enää kivalta, varsinkaan kun olen jo pyytänyt anteeksi, ystävältäni sitä on kai turha odottaa.
Miten tästä eteenpäin? Minusta kyllä tuntuu pahalta koko juttu, kun jouduin nyt syntipukiksi. Tuntuu että ystäväni purkaa minuun nyt jotain mitä ei pitäisi.
En tiedä uskallanko hänelle mitään enää sanoa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ainakin helpommin masentuneena ja saatan kuvitella kaikenlaista mitä muut eivät ole edes ajatelleet eivätkä tarkoittaneet. Sitä on ikään kuin pelkkää haavaa ja vihaa.
En osaa neuvoa, mutta toivottavasti et ystävääsi kuitenkaan ihan hylkää, sillä kenties hän sinua tarvitsee.
ja antaa ystävyyden olla hiukka taka-alalla. Voithan tekstata kaverilles kertoen omista asioista tai ehdottaa jotain, mutta pane viestin loppuun, että tekstaa kun kerkiää tai jaksaa! Ehkä Hän jonain päivänä vastaa, kun tuntee tarvitsevansa Sinua! Ehkä voit joutua kirjottaan monta viestiä, mutta eiköhän lopulta kuitenkin jossain vaiheessa palautetta tule.
Ystäväsi on yliherkkä (kuten minä), ja masentunut (kuten mie). Yritä kohdella häntä varovasti, älä turhaan soita suutasi.