pelkään synnytystä tajuttomasti. olen aina sitä pelännyt, se ei tule muuttumaan mitenkään, koska pelko on niin vahva ja muuttumaton. vuosien varrella se pelko ei ole laantunut ollenkaan, vain vahvistunut. kysynkin nyt, onko lapsen saaminen minulle mahdottomuus? ainoa vaihtoehto olisi nukutuksessa sektio, mutta saako sellaisen lupauksen kirjallisesti ja pidetäänkö siitä lupauksesta kiinni?
entä jos vauva on tulossa ennen aikojaan, miten sektion sitten saa?
tehdäänkö sektio siis jo aiemmin, ennen kuin laskettu aika on?
vaihtoehtoni ovat tasan ne että jos en saa sektiota, niin joudun elämään ilman lasta. synnytys ei ole vaihtoehto.
entä jos vauva on tulossa ennen aikojaan, miten sektion sitten saa?
tehdäänkö sektio siis jo aiemmin, ennen kuin laskettu aika on?
vaihtoehtoni ovat tasan ne että jos en saa sektiota, niin joudun elämään ilman lasta. synnytys ei ole vaihtoehto.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ei ole mahdottomuus. Kannattaa ottaa asia puheeksi neuvolassa jo hyvissä ajoin sitten, kun olet raskaana. Yleensä neuvolan kautta laittavat pelkopolille, jossa keskustellaan peloista ja jos tuntuu, että keskustelu ei auta, saa kyllä sektion. Jos tuopelkopolihomma tuntuu mahdottomalta, niin on olemassa myös joku erityismaksuluokkasysteemi, jossa itse maksaa leikkauksesta lääkärille jne. Mutta tuosta en osaa kertoa sen enempää. Ehkä joku muu tietää... Mutta siis lapsen saaminen ei olemahdottomuus!
Niin vielä jäi sanomatta, että suunniteltu sektio tehdään kyllä ennen laskettua aikaa ja jos synnytys käynnistyy aikaisemmin, niin sektio on silloinkin mahdollinen, kun lähtee ajoissa sairaalaan.
synnytys lähes 14v.sitten.Luita murtu molemmilta,repeydyin pahasti ja sydämmestä jäi joka kolmas lyönti pois.Olin tosi kipeä kaksi kuukautta ja henkiseen toipumiseen meni yli kymmenen vuotta.Jostain syystä iski kumminkin kauhea vauvakuume,vaikka olin vannonut,että ei enää ikinä.Ehkäisyneuvolassa vakuuteltiin että ei muo pakoteta alakautta synnyttämään.Nyt olen jo yli puolessa välissä raskaana,enkä ole mitään vastausta synnytyksestä saanut.Tiedän,että synnytystapa-arvio on joskus kymmenen viikon päästä.Olen menossa pelkopolille ja neuvolassa ovat sitä mieltä,että leikkaukseen olen menossa.Mitään varmaa en kumminkaan tiedä mitä olisin halunut.Sit ne ihmettelee,kun paino ei nouse ym.Ei paljon ruoka maistu, kun pelottaa.Nimenomaan sanoin,että lasta en tee jos en saa leikkausta.Kirjallisena asiaa ei saa,kun vasta joskus viikolla 35.Ei voi luottaa suullisiin puheisiin.Jos tästä selviän hengissä pitää varmaan pistää piuhat poikki.Lapsi on erittäin toivottu.Harmi,kun ei voi rauhassa nauttia raskaudesta.Meille oikeasti pelkääville pitäisi olla mielestäni ihan oma pelkopoli ennen viikkoa 12.
JA VIELÄ SEKIN ETTÄ SEPOSTELET TUOLLAISTA PELKÄÄ-VÄLLE ODOTTAJALLE! EN OLE KUULLUT TUOMMOISISTA
KAUHEUKSISTA VAIKKA SYNNYTYKSIÄ OLEN HOITANUT
MELKOISEN PITKÄÄN.
muunkin mielestä tilanteeni on uskomaton.Aikaisemmin kaikki ammatti-ihmiset ovat vain todenneet,että näin se odotus vain etenee.Synnytyskertomukseni on ylös kirjattuna paperilla,niinkuin varmaan ammattilaisena tiedät.Se että kerroin tarinani pelkäävälle,tuskin muutti hänen tilannettaan.Miten kun sain sen käsityksen,että sektio nukutuksessa oli ainoa vaihtoehto.Halusin vain kertoa sen ,että mikään syy ei takaa lupausta siihen.
Minusta ensimmäinen normaali ihmisen reaktio tuollaisen kokemuksen kertojalle olisi myötätunto ja tapahtuneen pahoittelu! Älä lyö lyötyä kuten sanotaan. Ellet sitten oikeasti usko kirjoittajan valehtelevan ja itsesi jo kaiken urallasi kokeneen...
Mutta asiasta toiseen: voisitko ystävällisesti lakata "huutamasta"? Isot kirjaimet tulkitaan netissä (nettikeskusteluissa, chateissa, sähköposteissa jne.) huutamiseksi. Jos haluat "huutaa", huutomerkki riittää. Oletan näin aluksi ettet tiennyt tästä konventiosta entuudestaan, etkä halua tarkoituksella loukata muita kirjoittajia. Mutta koska tyylisi vastata edelliselle kirjoittajalle oli hieman ajattelematon (=töykeä)loppuvaikutelma on se kuin karjuisit täällä ihmisille naama punaisena. Olet tunnistettava kirjoittaja; ainoa kätilö joka kirjoittelee tälle palstalle isoilla kirjaimilla. Vastauksesi ei todellakaan ollut rohkaiseva kenellekään tätä ketjua lukevalle synnytyspelkoiselle (itseni mukaanlukien), jotka ajattelevat nyt, että tuollaistako käytöstä niiltä kätilöiltä yleensäkin voi odottaa.
En yleensä pelästy muiden äitien kertomuksia; "rankka kokemus" -nimimerkin kokemuskin on varmasti äärimmäisen harvinainen. Mutta aina kun törmään kätilön epäempaattisuuteen tai synnyttäjien kokemusten vähättelyyn kauhuni synnytystä kohtaan nousee potenssiin sata. Tämän ketjun pelottavin kirjoitus lähti sinun näppäimistöltäsi. Et usko kirjoittajan kokemukseen synnytyksestään. Pelkääjä ajattelee tällaista luettuaan välittömästi: "Miksi hän tai kukaan hänen kollegoistaan uskoisi minunkaan kokemukseeni, esim. kivustani sitten synnyttäessäni?" Hyvin monen äidin pelkoa lisää kummasti uskomus siitä ettei mahdollisesti tulisi henkilökunnan taholta kuulluksi.
Kaikki kätilöt eivät todellakaan ajattele ed. kaltaisesti. Itse kätilönä pidän tärkeänä kuunnella synnyttäjää ja hänen toiveitaan ja mahdollisuuksien mukaa niitä toteuttaa. Jos kaikki toiveet eivät toteudu, ne perustellaan.
Ainakin itselläni on tunne, että jos liikaa kyynistyn, vaihdan takuulla alaa! Synnyttäjällä on oikeus tulla kuulluksi. Ja jos synnyttäjän toiveet ovat kätilön mielestä "mahdottomia", pitää perustella syyt, miksei niitä voi toteuttaa! Tsemppiä synnytyksiin, emme kaikkia ole "tunteettomia". Olemme asiantuntijoita synnytyksen hoidossa)
Synnytyssairaaloissa on lääkäreitä, jotka tekee sektioita yksityisesti maksusta. Hinta ei kuitenkaan käsittääkseni ole kuin n. 1000e. Kannattaa soittaa sairaalaan ja kysyä. Tällöin voidaan sopimus sektiosta tehdä jo aiemmin.
olen yrittänyt etsiä tietoja eml-sektiosta mistään sitä ei tunnu löytyvän. Eilen sairaalan (OYS)info-tiskillä ollut neuvoja ei tiennyt koko eml-systeemistä ja äitipolin toimistosihteeri vain pyöritteli silmiään. Joten jos SINÄ tiedät asiasta jotain niin kerrothan. Tai kuka nyt lukeekaan tämän viestin. Kenelle pitää sairaalassa soittaa, että tulee asiallista ja oikeaa tietoa. Vai pitääkö ottaa yhteyttä yksityisen puolen lääkäriasemaan ja sieltä etsiä lääkäri joka työskentelee myös OYS:ssa ja sopia asiasta hänen kanssaan?
Muutkin kokemukset OYS:in sektioista otetaan vastaan mielenkiinnolla. Ja tietty kokemukset miten olet saanut pelkosektion äitipolin kautta? Ketkä lääkärit/kätilöt ovat pahimpia vastustajia jne?
Hei. Minä pelkään samoin tajuttomasti synnytystä. Pelkään kyllä myös sektiota, koska siinä riskit ovat suuret ja se on suuri leikkaus. Miten tässä lasta saa aikaiseksi, kun pelko on niin kova....
olevasi turvallinen aikuinen ja vanhempi,ellet omia pelkojasi pysty hallitsemaan ja olemaan lietsomatta niitä??? Aikuinen on turvallinen ja tasapainossa itsensä kanssa.
Kaikilla ihmisillä on erilaisia ja eriasteisia pelkoja. Täysin pelotonta ihmistä ei vielä ole tähän maailmaan syntynyt. Synnytyspelko ei tee naisesta vanhemmaksi kelpaamatonta sen enempää kuin esim. lentopelkokaan. Yrittäisitkös suhtautua tähän asiaa kuin aikuinen?
se aikuinen.
Olen tässä miettinyt tosi kauan, että kuinka ette pelkää sektiota, joka on kuitenkin leikkaus ja kaikki leikkauksethan sisältää riskejä?
Ja jos ei ole vielä lapsia, miten sitä synnytystä pelätään tajuttomasti?
Tämä on sitten asiallinen kysymys, johon toivon asiallisia vastauksia..=)
Olisikohan niin, että tieto lisää tuskaa! Mitä enemmän asiasta tietää ja lukee ihmisten erilaisia kokemuksia, niin sitä enemmän pelottaa.Ja vahinko vain, ne negatiiviset asiat nousevat enemmän esille, koska hyvin mennyt synnytys ei ole niin tunteita herättävä asia kuin ns. pieleen mennyt. Sitä paitsi tyytyväinen äiti hoitaa lastaan, mieluummin kuin kirjoittelee kokemuksistaan).
Itselläni on jo monta vuotta ollut kamala synnytyspelko, enkä siitä syystä ole uskaltanut ajatella lasten saamista ollenkaan. Pelko johtuu minun kohdallani eniten kipupelosta. Minulla on aina ollut alhainen kipukynnys, joten pelkään etten selviäisi niin jumalattomista kivuista etenkin kun kukaan ei etukäteen pysty sanomaan kuinka kauan sitä kipua kestää! Juuri siitä syystä leikkaus ei pelota, koska siinä ei kipua tunne.
Kipua ja kontrollin menettämistä. Kuten sanoi edellä pelkään myös sektioo, juuri riskien takia. Juu, paree jäädä lapsettomaksi.
..pelkäsin (ja pelkään) alatiesynnytyksen "hallitsemattomuutta", siis ehkä eniten oman kontrollin (kropan suhteen) menettämistä. inhoan muutenkin tilanteita, joissa en täysin hallitse itseäni, varsinkin jos se tapahtuu muiden edessä. en myöskään oikein osannut kuvitella ilman paniikkia selviäväni mistään kohdalleni osuvasta "pikkuhitleristä" kätilönä - kun niitäkin kuitenkin kai löytyy. jotenkin vain karmi se oma avuttomuus ja siihen vielä mahdollisesti lisäksi tuleva v-mäinen ihminen.. ei, kiitos. :)
Minä pelkään kaikki "lääkäri" tilanteita... joskus ajattelin että entee koskaan lapsia koska en kykene saattamaan sitä maailmaan...
Toisin kävi. Nyt olen raskaana 15 viikolla ja pelkään! Olen ottanut asian esille joka lääkäri/th käynneillä. Terveydenhoitaja sanoi että kyllä synnytyspelosta keskustellaan yms.. lääkäri taas sanoi että mieleni kyllä muuttuu kun raskaus etenee... empä usko.
Pelkään kaikkia toimenpiteitä... sattuipa ne tai ei.
En osaa sanoa mikä niissä pelottaa, mutta paniikki iskee aina.
...suurimmalla osalla äideistä kaikki menee hyvin. Esikoiseni syntyi kaksi viikkoa sitten ja tietysti synnytys sattui. Jos kuitenkin saatte synnytykseen mukaan isän/tukihenkilön, niin homma helpottuu jo huomattavasti. Epiduraali auttoi ainakin minulla oikein hyvin ja palkintona oli maailman suloisin lapsi (eikös jokaisen äidin lapsi ole se söpöin..). Heittäytykää mukaan synnytykseen ja menettäkää kontrolli ihan rauhassa: huutaminen, kakkaaminen ym. on ihan normaalia ja ainakin oma kätilöni oli erittäin asiantunteva ja rauhoittava. Kätilöni osasi asiansa eli luottakaa ammattilaisten ohjeisíin niin kaikki menee hyvin.
Tsemppiä!