Hei!
Olemme yksilapsinen perhe pääkaupunkiseudulta ja olemme harkinneet tuki- tai sijaisperheeksi ryhtymistä. Syynämme on halu auttaa lasta, joka ei voi asua biologisten vanhempiensa kanssa. Olemme käyneet pride-kurssin ja sieltä saaneet hyväksynnän sopivaksi tuki- tai sijaisperheeksi. Olisimme jo varmasi ilmoittautuneet käytettäviksi mutta meitä on ruvennut mietityttämään "sylkykupin" osa, jota myös tällä palstalla paljon esiintyy. Olemme hyvintoimeentulevia ja emme missään nimessä halua sijaisperheeksi rahan takia.
Pyytäisinkin sekä bioja että sijaisvanhempia vastaamaan muutamaan kysymykseen:
1. Onko aiheellista pelätä että avaamalla kotimme sitä tarvitsevalle lapselle, avaamme myös samalla oven biovanhemmalle joka omien ongelmiensa takia ei ole pystyvä asialliseen yhteistyöhön?
2. Haluaisimme turvata mahdollisuuksien mukaan sijaislapsemme yhteyden biovanhempaansa, miten yleistä on ettei biovanhempi pysty/halua pitää yllä yhteyttä?
3. Haluaisimme turvata biologisen lapsemme lapsuuden ja suojata häntä päihde/mielenterveysongelmien suoralta kohtaamiselta ennen kuin hän on henkiseltä tasoltaan valmis niitä käsittelemään. Jos sijaislapsemme biovanhempi kärsii em ongelmista, voimmeko evätä häneltä pääsyn kotiimme ja järjestää tapaamiset esim. biovanhemman tai isovanhemman luona?
4. Onko muita merkittäviä asioita, joita en ole älynnyt ajatella ja joiden pohdinta hyödyttäisi hyvänä sijaisperheenä toimimista?
Pyydän vastauksia "molemmilta" puolilta.
Olemme yksilapsinen perhe pääkaupunkiseudulta ja olemme harkinneet tuki- tai sijaisperheeksi ryhtymistä. Syynämme on halu auttaa lasta, joka ei voi asua biologisten vanhempiensa kanssa. Olemme käyneet pride-kurssin ja sieltä saaneet hyväksynnän sopivaksi tuki- tai sijaisperheeksi. Olisimme jo varmasi ilmoittautuneet käytettäviksi mutta meitä on ruvennut mietityttämään "sylkykupin" osa, jota myös tällä palstalla paljon esiintyy. Olemme hyvintoimeentulevia ja emme missään nimessä halua sijaisperheeksi rahan takia.
Pyytäisinkin sekä bioja että sijaisvanhempia vastaamaan muutamaan kysymykseen:
1. Onko aiheellista pelätä että avaamalla kotimme sitä tarvitsevalle lapselle, avaamme myös samalla oven biovanhemmalle joka omien ongelmiensa takia ei ole pystyvä asialliseen yhteistyöhön?
2. Haluaisimme turvata mahdollisuuksien mukaan sijaislapsemme yhteyden biovanhempaansa, miten yleistä on ettei biovanhempi pysty/halua pitää yllä yhteyttä?
3. Haluaisimme turvata biologisen lapsemme lapsuuden ja suojata häntä päihde/mielenterveysongelmien suoralta kohtaamiselta ennen kuin hän on henkiseltä tasoltaan valmis niitä käsittelemään. Jos sijaislapsemme biovanhempi kärsii em ongelmista, voimmeko evätä häneltä pääsyn kotiimme ja järjestää tapaamiset esim. biovanhemman tai isovanhemman luona?
4. Onko muita merkittäviä asioita, joita en ole älynnyt ajatella ja joiden pohdinta hyödyttäisi hyvänä sijaisperheenä toimimista?
Pyydän vastauksia "molemmilta" puolilta.
Vastaukset 16
Vanhimmat
....riippuu miten teidät otetaan Biojen puolelta vastaan.
Minkä ikäisiä lapsia olette ajatellut ottaa hoitoon?Oletteko ajatellut mistä päin Suomea?
Minulla on sijotukseen menossa omat lapsukaiset ja en mieluusti saasteiseen ja muutenkin vaaralliseen Pääkaupunkiin haluais lapsiani laittaa.
Arvoista tärkein olisi itseni geenit tuntien sellainen äitihahmo joka ei olisi töissä ainakaan kodin ulkopuolella tai jos on niin oma yritys olisi hyvä.Nimittäin itse olen vammautunut lapsuudessa katkeraksi juuri tämän työn valinneen oman äitini vuoksi.Ei se muuten ollut kamalaa, mut se et minulla oli lapsena normaalia suurempi unen tarve ja aina olin sitten väsynyt kun piti lähtee hoitoon niin aikaisin.Väsymys on seurannut tän takia sit aikuisuuteen asti ja väsymys oli suurin syy myös lasten huostaanottoon.
Lapseni ovat saman perineet minulta siis suuremman unen tarpeen.Kaikista pahin painajainen onkin sellainen sijaisperhe joilla on maaninen elämän rytmi.
Pystyttäisiinpä sovittamaan juuri oikeat lapset oikeisiin perheisiin.
Haluaisin juuri tuollaisen bioäidin.
että löydät lapsillesi perheen, jonka kanssa synkkaa hyvin. Ajattele, että niiden ihmisten kanssa joudut jakamaan lapsesi ja sopimaan asioista. Musita myös, että sinä voi vaikuttaa sijaisperheen valintaan, käy tutustumassa tarjokkaisiin heidän kotonaan ja sano mielipiteesi suoraan.
Niin, omat vaarathan aina on kuten kurssillakin kerrottiin. Tapaamisia on puolin ja toisin ja silloin on oltava tapaamispaikka. Kotiin ei ole päästettävä tapaamisten ulkopuolella. Joskus voi olla ettei biovanhempi pääse tulemaan ja silloin voi mennä tapaamispaikkaan turhaan. Mielestäni paikan voi sopia missä tavata. Ei ainut tapaamispaikka ole koti.
Meillä oli täysin samat motiivit sijaisvanhemmiksi ryhtymiseen kuin teilläkin, aina ei vaan käy niinkuin olisi toivonut. vastauksiani:
1. Kotinne oven avaaminen tarkoittaa yhteydenpitoa myös biovanhempaan, oli hän sitten kykenevä tai ei-kykenevä yhteistyöhön. Meillä on ollut pitkäaikaisesti sijoitettuja ja useita tukilapsia ja ainoastaan näiden tukilasten vanhemmat kykenivät yhteistyöhön. Yhden sijoitetun lapsemme vanhemmat olivat väkivaltaisia ja päihteisiä joten heitä emme halunneet kotiimme, toinen tuli taas miten sattui, jos sattui. Eli ovia ei tarvitse avata vanhemmalle jos on syytä epäillä, ettei hän kykene turvallisesti vierailuihin. Kotinne on teidän kotinne ja te päätätte.
2. Yleensä biovanhemmat pitävät jotenkin yhteyttä ja juuri silloin kuin heille sopii. Varautukaa moniin pettymyksiin ja turhiin odotuksiin, mutta myös yllätyskäynteihin, juuri kun te olisitte lähdössä omille menoillenne. Teidän täytyy olla SAATAVISSA tai nousee äläkkä.
3.Voitte järjestää tapaamisia muuallakin, niin halutessanne, mutta mikään ei lasta varmasti suojaa päihteiltä tai kokeilunhalulta,varsinkin jos taustalla on päihteidenkäyttöä ja lapsi joutuu sitä säännöllisesti todistamaan.
4. Muistakaa toimeksiantosopimuksessanne sopia myös lakisääteisestä 2 viikon lomahoidosta sijoitetulle lapselle (alussa voi tuntua, että sijaislapsi tulee lomille mukaan, mutta ottakaa huomioon, että vaikeahoitoisiakin lapsia on ja te saatatte joskus kaivata lomaa), huomioikaa sopimuksessa kenelle kuuluu lapsen kuljetukset ja mitä niistä korvataan kuljetukset eivät kuulu itsestäänselvästi sijsivanhemmille! Muistakaa sopia työhohjauksesta tarkemmin, se kuuluu sijoittavalle kunnalle.
Siis tämä et lapsien luo voi mennä milloin vain kylään?
olen kyllä ymmärtänyt sen olevan täysin mahdotonta.
Eikös sijaisvanhemmilla ole oikeus soittaa esim.poliisit jos sovituista tapaamisista ei pidetä kiinni?
Ei tietenkään sijaisperheeseen voi mennä miten sattuu, mutta monet biovanhemmat vaan menevät, koska kokevat oikeudekseen nähdä omaa lastaan silloin kun haluavat. Jos esimerkiksi sopimuksessa on sovittu tapaamiset kahden viikon välein/ 2xkk, eikä tarkkoja päivämääriä tai sanktioita ole sovittu, niin biovanhemmat saattavat vaihdella tapaamispäivää kuin sukkaa, eli peruvat ensiksi sovitun ja sitten ovatkin tulossa, sitten eivät kuitenkaan tule ja vaativat pääsevänsä seuraavana päivänä koska sopimuksen mukaan heillä on se 2xkk tapaamisoikeus, tai voivat jopa tupsahtaa ovelle soittamatta, tätäkin on sattunut. Poliisit eivät tule, jos tilanne ei ole uhkaava. Ja onhan biovanhempi kuitenkin lapsensa laillinen huoltaja. Kannattaa sopia paperilla sossun läsnäollessa tapaamispäivät vaikka paperille ja kaikille siitä kopio, jos päivä ei sitten toteudu, niin siitäkin on sovittava erikseen miten toimitaan, ettei tule ihan villiä toimintaa.
Hei,
nuoreni on sijoitettuna, ollut jo yli kaksi vuotta.
Meillä on hyvin läheiset välit. Soittelemme usein ja nuori on kotilomilla usein. Olen myös viettänyt aikaa sijaisperheessä, pitkiä viikonloppuja. Myös sijaisperhe, kaikkine omine ja sijoitettuineen on ollut meillä pidempään kylässä.
Eli niin kuin monessa vastauksessa on ollutkin on tärkeää että tavoitteet lasten kasvatukselle ovat samat ja että kemiat kohtaavat.
Tekstistäsi huokuu ettet ole sopiva sijari. Rajaat ihmisiä heidän olosuhteidensa mukaan. Eli kuka saa käydä ja nähdä oman PUMPULISSA kasvatetun kakarasi?
Olette nuoria. Tehkää itse lisää lapsia, älkää tieten tahtoen viekö niitä toisilta!!
1. Oven on oltava "aina" auki lapsen omille vanhemmille.
2. Jokainen vanhempi haluaa pitää yhteyttä OMAAN lapseensa, mutta sijaisperhe voi halutessaan tehdä olosuhteet niin hankaliksi ettei halua riitä edes lapsen tähden.
3. Siirryttekö kadulla toiselle puolelle, jos humalainen lähestyy teitä?? Onko normaali masennus sinusta suurikin mielenterveysongelma, jolta pumpulipentuasi varjelet?
4. Muuta huomioitavaa. Älä ryhdy tehtävään!!! Toivon, että perheesi kohtaa jonkin syvän kriisin, niin opitte arvostamaan jokaista ihmistä hänen heikkoudestaan huolimatta.
- vaikutat lapselliselta ja itsekeskeiseltä, eikä vieraan lapsen ole hyvä varttua Helsingin saasteissa!!
"Tehkää itse lisää lapsia, älkää tieten tahtoen viekö niitä toisilta!! "
Kannattaisi muistaa, että läheskään kaikki eivät niitä lapsia pysty tekemään. Toisaalta sijaisvanhemmat eivät VIE kenenkään lapsia, vanhemmat omalla käytöksellään aiheuttavat sen, että lapsi ei heidän luonaan voi olla. Nämä lapset huostaanotettaisiin ilman näitä sijaisvanhempiakin, joten olisiko sitten parempi laittaa heidät johonkin laitokseen? Olisit sinäkin vain kiitollinen, että koska täältä löyty ihmisiä, jotka eivät puolestaan pysty lapsia kasvattamaan, löytyy tällaisia ihmisiä, jotka ovat valmiita sen heidän puolestaan tekemään.
"1. Oven on oltava "aina" auki lapsen omille vanhemmille."
Mielestäni tämä on kohtuuton vaatimus niin sijaisperheen kuin lastenkin kannalta. Kenenkään ei tarvitse koko ajan olla valmiustilassa ottamaan KOTIINSA vastaan vieraita.
"3. Siirryttekö kadulla toiselle puolelle, jos humalainen lähestyy teitä?? "
Kyllä minä ainakin siirryn, ainakin jos olen lapsen kanssa liikenteessä. Eikös tämä nyt ole aivan normaalia itsesuojeluvaistoa?
"4. Muuta huomioitavaa. Älä ryhdy tehtävään!!! Toivon, että perheesi kohtaa jonkin syvän kriisin, niin opitte arvostamaan jokaista ihmistä hänen heikkoudestaan huolimatta."
Anteeksi nyt vain, mutta vaikutat henkisesti hiukan sairaalta ihmiseltä. Miten kukaan voi toivoa toiselle ihmiselle tieten tahtoen kriisiä elämään.
"- vaikutat lapselliselta ja itsekeskeiseltä, eikä vieraan lapsen ole hyvä varttua Helsingin saasteissa!! "
Mielestäni tuo kirjoittava vaikutti äärimmäisen järkevältä ja fiksulta ihmiseltä, kun pohtii asiaa perinpohjin ennen tehtävään ryhtymistä. Eikä hän myöskään vaikuta kyllä itsekkäältäkään vaan pikemminkin näyttäisi olevan huolissaan mahdollisten sijoituslasten puolesta.
Ja siksi toisekseen, kun katsoo ilmanlaatutiedotuksia, niin monessa muussa kaupungissa on ilmanlaatu usein huomattavasti huonompi kuin täällä pääkaupunkiseudulla.
samat huolet kuin teillä.
Kerroimme ne suoraan sosiaalityöntekijälle, joka ymmärsi asian oikein hyvin.
Biovanhempamme ovat fiksuja ihmisiä, vaikka heillä omat ongelmansa ovatkin. Häiriköiviä vanhempia emme olisi kotiimme päästäneet. Terve varovaisuus on aivan oikeutettua. Ei aivan millaisia vanhempia tahansa voi kotiinsa päästää. Jos vanhempi käyttäytyy "normaalisti" minusta on hienoa, jos hän tulee useamminkin, kuin on sovittu. Puheluja soittelemme biovanhemmille myös ja vaihdamme niinkin "sukuhistoriaa" käyntien lisäksi.
Tärkeintä on että pystytte hyväksymään biologisen vanhemman ongelmineen päivineen. Hänen kaikkia tekojaan ei tarvitse hyväksyä, mutta on nähtävä ihminen niiden takana. Sijoitetun lapsen (ja myös omanne) etu on, että ette tuomitse biologista vanhempaa, olipa hän millainen tahansa, siis aivan millainen tahansa! Pahat teot ovat sairautta, eivät ihmistä itseään. Jos tuomitsette vanhemman, tulette tuominneeksi hänen lapsensakin. Tämä on minusta kaikkein tärkein asia, mikä täytyy pitää mielessä, jos vaikeuksia ilmenee.
Yhteydenpidosta en osaa sanoa muuta kuin omalta osaltamme. Biovanhempien ongelmista johtuen osa suunnitellusta toteutuu, osa ei. Kaikki yhteydenpito on kuitenkin ollut pelkästään myönteistä.
Hienoa, että ette lähde harkitsemattomasti sijaisvanhemmiksi. Olette avoimia uusille näkökulmille, joten uskon että teistä tulee hyvä sijaisperhe jos sellaiseksi päädytte :)
niin täältä ette kyllä saa siitä oikeanlaita kuvaa.Tällä kirjoittelevat hyvin aktiiviset bio.vanhemmat sellaiset jotka varmasti ottavat osaa lastensa asioihin,ja OSA heistä halveksii sijaisvanhemmuutta.Mutta olen itse sijaisvanhempi ja tunnen monta sijaisperhettä ja en voi sanoa että olisimme kokeneet sellaista vihaa osaksemme kun täällä palstalla.Joten ei se kuvaa todellisuutta,arkeemme milläänlailla.
Meillä yhteys (kun sellainen on)biol.vanhempiin sujuu hyvin.
Työtämme päinvastoin arvostetaan ja emme ole katunut päätöstämme ryhtyä sijaisvanhemmaksi.
Näillä sivuilla on kuitnkin suht.pieni porukka joka kirjoittelee eri nimimerkeillä..?
Itse olen lähinnä kiinnostunut jakamaan ja joskus kyselemään neuvoja muilta sijaisvanhemmilta,siksi käyn tällä palstalla.Aika usein tältä palstalla käydessä saa kyllä pahan mielen,niin typeriä on jotkut kommentit.
Mukavaa loppukesää kaikille!
On juuri niinkuin Emo-monelle kirjoitti.
Emme ole katuneet sijaisvanhemmuutta.
Meillä on monenlaisia kokemuksia, pääasiassa huonoja, hyviäkin on joukkoon sattunut, mutta kaikki tapahtumat ovat olleet persoonista kiinni, joskus on ollut sossu joka hoitaa työnsä hyvin ja toisinaan taas ei. Yksi sosiaalityöntekijä jopa sabotoi sijoitusta valehtelemalla meille biovanhemmasta ja biovanhemmalle meistä, se selvisi kun soiteltiin bioäidin kanssa langat kuumina toisillemme, mistä oikein on kysymys. Kyllä siinä luottamus katosi sossuihin ja vaikka hyviäkin kokemuksia on tullut väliin, ei luottamus oikein koskaan ole palautunut.
tilapäiseksi tarkoitetun (n. 8 kk) sijoituksen jatkumisesta, vaikka olin palannut töihin ja tervehtynyt täysin.
Sosiaalitt. epäili, jos sairastun uudelleen ja alkoi "verinen" taistelu, johon en alkuunkaan ollut varautunut.
Sen voimat täysin vieneen taistelun onneksi sain voitolle, eli lapseni palasivat takaisin!
Mutta siitä jäi loputon viha ja katkeruus niin sosiaalityöntekijöitä kuin sijaisiakin kohtaan!
Muista alkaessasi mahdolliseen työhösi, että LAPSEN/LASTEN on tarkoitus palata takaisin kotiin!!!!
Olet siis sijainen sen aikaa kun tarvitaan.
1. On aiheellista, mutta ei teidän ole päästettävä kotiinne ketään ketä ette sinne halua.
2. Mieliala vaihtelee usein bioilla, on hyviä ja huonoja kausia.
3. Voitte evätä pääsyn kotiinne ja vaatia tapaamisia muualla.
4. Joku sanoikin jo toimeksiantosopimuksesta. Muista että siinä sovitaan kaikki sijoituksen yksityiskohdat. Niistä asioista täytyy tietää, että osaa vaatia. Loma-ajat ovat yksi hyvä asia.