1 Kuinka kaikki alkoi
Kello 4.30 itäisellä rajallamme tapahtui luvaton rajanylitys. Tuosta ylityksestä jäi merkiksi vain katkennut rajapuomi ja mustat jäljet kuivaan asfalttiin, jotka nuorempi poliisikonstaapeli Jorma Teräsvaara (ikää 70vuotta, ja elämä edessä) sitten aamun valjettua kirjasi raporttiinsa. - onpas sillä kiire ollut, tokaisi Teräsvaara, pyyhkäisten samalla viiksistään aamukahvin yhteydessä nauttimansa hillomunkin rippeet ympäröivään raja-karjalalaiseen metsämaisemaan. - Kyllä olet Jorma oikeassa. huikkasi paikalle tullut nimeltämainitsematon vanhempikonstaapeli. Enpä usko että tästä kuitenkaan mitään isoa numeroa kannattaa tehdä, joku onnensa onkija vain kokeilee rajojaan. - Merkitään vain raporttiin nuo jäljet ja unohdetaan koko juttu, sama konstaapeli jatkoi. - Niinpä teemme, Teräsvaara virkkoi, tunnustaen mielessään kuitenkin kiinnostuneensa tapauksesta enemmän kuin mitä antoi muiden ymmärtää. Jorma tajusi ettei mikä tahansa kulkuneuvo voi tuollaisia jälkiä jälkeensä jättää...
7.00 Saapui erääsen pieneen maalaiskaupunkiin kirkkaanvihreä ajoneuvo, sen täydellisenpyöreät ajovalot opastivat sen kuljettajaa jo vuosien kokemuksella, suuntaus tosin olisi saanut perisuomalaisen katsastusmiehen suoranaiseen raivonvimmaan. Mutta tästäkin huolimatta tämä uljas auto, Togliatin helmi, jatkoi 1,6 litrainen moottori jylhästi muristen kohti matkansa päätä. Autoa kuljettanut omistaja luotti menopeliinsä, kuin uralvuoreen. Olihan se suuri ja harvinainen sekä vielä varsin pieniruokainenkin. Tummennettujen takaikkunoiden takaa pilkisti matkustajan uutuuttaan hohtava liituraitapuku. Mafia oli saapunut kaupunkiin...
Kului pari normaalin rauhallista kuukautta. Ihmiset elivät onnellista aikaa, autuaan tietämättä mitä on tulossa. Tuona ajanjaksona rikollisjoukkiot kaupungissa valmistautuivat järjestämään ennenäkemättömän rikollisaallon, mikäli kaupunkilaiset eivät muistaisi maksaa "suojelemisrahoja" Samaan aikaan yhdysvalloissa FBI päämajassa painittiin kuuman vihjeen kimpussa. Oli tullut nimetön soitto jostain hyvin kaukaa, jossa oli epäilty suomalaisen pikku-kaupungin liepeillä asuvan vihamielisiä terroristisikoja, joiden ainoa tavoite on levittää ameriikkaan ja sen ympäristökuntiin perunaruttoa. Tuo hurja biologinen ase voisi lamauttaa USA:n elintärkeän einesteollisuuden ja pikaruokapaikkojen ovet olisi suljettava. Jotain siis olisi pian tehtävä, jottei setä Samulin kansa joutuisi näkemään ennenäkemätöntä nälänhätää ja kurjuutta. Suurtakin suuremman ameriikan kansa laihtuisi muuten, eikä siellä enään koskaan olisi mikään tai kukaan niin suurta kuin ennen...
2 Naton mies
Lontoossa oli juuri meneillään suuri, suuri konferenssi Nato -nimisellä isohkolla maailmanlaajuisella sotimisjärjestöllä. Tämä konferenssi keskeytyi kuitenkin pian sen alkamisen jälkeen varsin yllätyksellisenä pidettävällä tavalla. Kesken suuren kysymyksen, joka kovin koetteli vieraiden älymystönystyröitä. Sitten tapahtui. Valot välkkyivät ja lattia seinineen vapisi, kuin Suomen Tasavallan talous 2000 -luvulla. Oli tapahtunut terrorismihyökkäys.
Puhelimet alkoivat taas piristä kokoussalissa muutaman minuutin hiljaisen ja siten sangen pelottavan hetken jälkeen. Kaamea totuus valkeni yleisölle pieninä palasina, yksi kerrallaan. Kaksi terroristisioilla täyteen lastattua Lada Samaraa oli syöksynyt päin konferenssirakennusta. Mafian itsemurhaisku jätti jälkensä historiaan suurimman maailmanlaajuisen sodan alkupisteenä. Suuri G, jota tuttavallisesti nimitämme "Jörkaksi", sanoi ameriikan natoedustajan roolissa suorat sanat muille pienempien natomaiden miehille.
Kokouksen jälkeen oli naton miehien yhteinen mielipide se, että terrorismi on kitkettävä juurineen maailmasta. FBI:n lähettämä tekstiviesti antoi viitteitä mahdollisesta järjestöstä, joka on kaiken pahan akseli. Tämän akselin nimeä ei juridisista syistä voitu julkistaa, vaan kaikki järjestöt olivat epäiltyjä kunnes toisin todistettaisiin.
3 Maailmanrauha järkkyy...
"Suomen valtio on tänään saanut vahvistuksen epäilyyn, että Ahvenanmaalla voi olla toimiva ydinase" räkätti radio puoli kymmenen maissa seuraavan aamuna. Hallitus reagoi tietoon kello yksitoista, lähettämällä koko armeijan Turun saaristoon. Sadat tuhannet reserviläiset kutsuttiin palvelukseen, ja laivasto, ilmavoimat sekä maajoukot aloittivat hioa suunnitelmia, kuinka miehittää Ahvenanmaa. Suomen tasavallan ilmavoimat aloittivatkin jo seuraavan viikon alussa massiivisen ilmahyökkäyksen Maarianhaminaan. Ilmavoimien molemmat F-18 hävittäjät olivat yhtäaikaa ilmassa, ja maahyökkäys alkaisi heti, kun uudet kuljetushelikopterit olisivat tankattu. Merivoimat hyödynsivät saariston kallioita hyökkäyksessään ja tulos olikin mitä verisin. Tuhannet lokit joutuivat menettämään henkensä tykistökeskityksissä. Suomi oli sodassa johon oli sidottu lähes kaikki voimavarat joita pieni valtiomme voi ikinä käyttääkkään.
Onneksi Jorma Teräsvaara ei päässyt sotimaan, sillä hänen paheneva tenniskyynärpäänsä pakotti jäämään kotiin. Sairaslomalle poliisista jäänyt Teräsvaara oli aloittanut omat tutkimuksensa taannoin näkemistään renkaanjäljistä. Hän oli päässyt Mafian jäljille.
Koska maassamme ei ollut ketään enään valvomassa järjestystä, sai Mafia toimia lähes rauhassa. Kansa joutui maksamaan suojelusrahaa Mafialle suuria summia. Kansa alkoi jo kuitenkin olemaan niin köyhää, ettei sillä ollut enään millä maksaa. Niinpä Mafia aloitti toteuttamaan suurta uhkaustaan. Perunaruttoidut olivat jo itämässä ja pikaruoan kysyntä kovaa. Maailman yksi suurimmista perunavaltioista Ahvenanmaa oli sodassa, jonka seurauksena pikaruoan hinta oli pilvissä. Suomalaisten päättäjämiesten ja -naisten, silmissä kiiluikin jo maailman perunaherruus. Ydinase ja asevarustelu olivatkin vain pelkkiä tekosyitä sotaan Ahvenanmaata vastaan.
4 Jorma hoitelee hommat
Pitkän, pitkän etsinnän jälkeen Teräsvaara löysi renkaanjäljistä jotain, joka vei hänen tutkimuksiaan eteenpäin. Jorma analysoi renkaan kumiseoksen ja huomasi, että seos on hyvin erikoista, vain venäjällä käytetään niin halpaa kumia, ja nohevana hän päätteli myös, että jokainen venäjäläinen jolla on varaa ylittää Suomen raja, kuuluu kuuluisaan Mafia -järjestöön. Jorma etsi Mafian Suomen sivukonttorin puhelinnumeron. Se oli itämaisin kirjasimin painettu puhelinluettelon keltaisille lehdille. Jorma soitti numeroon ja ovela, kun oli, sai sihteerin lörpöttelemään mafian asioita. Järkytyksekseen Jorma alkoi nyt tajuta, mitä kaikkea kaupungissa oikein tapahtui.
Samaan aikaan Jörkka oli päättänyt suunnata NATO:n hyökkäysoperaation Itä-Suomeen. Näin hän poistaisi maailmasta terrorismin. Jorma luki tuon uutisen iltapäivälehdestä, ymmärtäen, että nyt olisi toiminnan aika.
Teräsvaara näppäili NATO:lle tekstiviestin, jossa hän pyysi kymmenen minuutin lisäaikaa nitistää terrorismi rauhanomaisin keinoin, ennen kuin NATO aloittaisi hyökkäyksen. Jörkka soitti sitten Jormalle antaen ne kymmenen minuuttia. Jorma oli laatinut toimivan sotasuunnitelman Mafian lyömiseksi. Hän tunkeutui mafian konttoriin, tunkeutuminen johti laukausten vaihtoon, jossa menehtyi Mafian sihteerin aviomies. Kun Jorma oli saanut tien selvitettyä konttoriin, ampui hän Mafian Suomen toimitusjohtajan pois päiväjärjestelmästä. Nyt alkoi varsinainen tuhotyö. Teräsvaara oli kehittänyt tehokkaan aseen Mafiaa vastaan. Hän vaihtoi juuri ampumansa toimitusjohtajan vaatteet mukanaan tuomalleen uudelle toimitusjohtajalle. Uusi mies oli eräs Keijo Erkki Relunder. Jorma oli huomannut hänen sopivan hyvin Mafian tuhoajaksi. Relunderin Jorma nappasi eräästä -telemobiilialan suomalaisyrityksestä.
Ei kulunut kuin kolme täyttä minuuttia, kun Relunder oli sekoittanut koko Mafian toiminnan. Hän oli muuttanut vajaassa minuutissa, valtavat suojelusrahavarannot tuhkaksi tuuleen. Osan varannoista hän kuitenkin muutti optioiksi, pakaten ne salkkuunsa, ennen kuin jätti Mafian. Mafia ajautui saman tien niin syviin taloudellisiin vaikeuksiin, ettei sillä ollut enään varaa idättää perunaruttoa, ja niin Jorma Teräsvaarasta tuli Itäsuomalaisten suuri sankari. Hän oli pelastanut Pohjois-Karjalan sodalta länsimaita vastaan.
5 Onnellinen loppu
Sota Ahvenanmaata vastaan oli kestänyt jo useita kuukausia, tuhannet suomalaiset olivat kaatuneet verensävyisissä taisteluissa. Maajoukot olivat jo Maarianhaminan porteilla. Silloin tapahtui jotain traagista, Ahvenanmaan kansalaiset sytyttivät perunapeltonsa tuleen ja pakenivat Ruotsiin. Sota oli päättynyt voittoon, mutta saalis, perunat jäivät saavuttamatta. Kaikista kaatuneista sodan uhreista huolimatta, oli suomen kansa tyytyväinen. Ahvenanmaalaiset oli karkotettu kauniista saarivaltakunnasta, ja vihdoinkin Ahvenanmaassa puhuttiin suomea! Lippu vaihdettiin siniristilippuun, ja ruotsia puhuvat tapettiin välittömästi, mikäli he uskaltautuivat saaressa käymään.
Kuvankaunis, leskeksi jäänyt sihteeri löysi suuren rakkautensa Jorma Teräsvaarasta, rynnäten kaiken jälkeen Teräsvaaran syliin. Myös Jorma tunsi vetoa tuohon tummahiuksiseen kaunottareen, ja niinpä he elivät elämänsä onnellisina, yhdessä, loppuun saakka. Myös Relunderin, sekä nimeltämainisemattoman vanhemmankonstaapelin syliin juoksi kaunis nainen. Myös nämä kaksi uutta pariskuntaa elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka.
Kello 4.30 itäisellä rajallamme tapahtui luvaton rajanylitys. Tuosta ylityksestä jäi merkiksi vain katkennut rajapuomi ja mustat jäljet kuivaan asfalttiin, jotka nuorempi poliisikonstaapeli Jorma Teräsvaara (ikää 70vuotta, ja elämä edessä) sitten aamun valjettua kirjasi raporttiinsa. - onpas sillä kiire ollut, tokaisi Teräsvaara, pyyhkäisten samalla viiksistään aamukahvin yhteydessä nauttimansa hillomunkin rippeet ympäröivään raja-karjalalaiseen metsämaisemaan. - Kyllä olet Jorma oikeassa. huikkasi paikalle tullut nimeltämainitsematon vanhempikonstaapeli. Enpä usko että tästä kuitenkaan mitään isoa numeroa kannattaa tehdä, joku onnensa onkija vain kokeilee rajojaan. - Merkitään vain raporttiin nuo jäljet ja unohdetaan koko juttu, sama konstaapeli jatkoi. - Niinpä teemme, Teräsvaara virkkoi, tunnustaen mielessään kuitenkin kiinnostuneensa tapauksesta enemmän kuin mitä antoi muiden ymmärtää. Jorma tajusi ettei mikä tahansa kulkuneuvo voi tuollaisia jälkiä jälkeensä jättää...
7.00 Saapui erääsen pieneen maalaiskaupunkiin kirkkaanvihreä ajoneuvo, sen täydellisenpyöreät ajovalot opastivat sen kuljettajaa jo vuosien kokemuksella, suuntaus tosin olisi saanut perisuomalaisen katsastusmiehen suoranaiseen raivonvimmaan. Mutta tästäkin huolimatta tämä uljas auto, Togliatin helmi, jatkoi 1,6 litrainen moottori jylhästi muristen kohti matkansa päätä. Autoa kuljettanut omistaja luotti menopeliinsä, kuin uralvuoreen. Olihan se suuri ja harvinainen sekä vielä varsin pieniruokainenkin. Tummennettujen takaikkunoiden takaa pilkisti matkustajan uutuuttaan hohtava liituraitapuku. Mafia oli saapunut kaupunkiin...
Kului pari normaalin rauhallista kuukautta. Ihmiset elivät onnellista aikaa, autuaan tietämättä mitä on tulossa. Tuona ajanjaksona rikollisjoukkiot kaupungissa valmistautuivat järjestämään ennenäkemättömän rikollisaallon, mikäli kaupunkilaiset eivät muistaisi maksaa "suojelemisrahoja" Samaan aikaan yhdysvalloissa FBI päämajassa painittiin kuuman vihjeen kimpussa. Oli tullut nimetön soitto jostain hyvin kaukaa, jossa oli epäilty suomalaisen pikku-kaupungin liepeillä asuvan vihamielisiä terroristisikoja, joiden ainoa tavoite on levittää ameriikkaan ja sen ympäristökuntiin perunaruttoa. Tuo hurja biologinen ase voisi lamauttaa USA:n elintärkeän einesteollisuuden ja pikaruokapaikkojen ovet olisi suljettava. Jotain siis olisi pian tehtävä, jottei setä Samulin kansa joutuisi näkemään ennenäkemätöntä nälänhätää ja kurjuutta. Suurtakin suuremman ameriikan kansa laihtuisi muuten, eikä siellä enään koskaan olisi mikään tai kukaan niin suurta kuin ennen...
2 Naton mies
Lontoossa oli juuri meneillään suuri, suuri konferenssi Nato -nimisellä isohkolla maailmanlaajuisella sotimisjärjestöllä. Tämä konferenssi keskeytyi kuitenkin pian sen alkamisen jälkeen varsin yllätyksellisenä pidettävällä tavalla. Kesken suuren kysymyksen, joka kovin koetteli vieraiden älymystönystyröitä. Sitten tapahtui. Valot välkkyivät ja lattia seinineen vapisi, kuin Suomen Tasavallan talous 2000 -luvulla. Oli tapahtunut terrorismihyökkäys.
Puhelimet alkoivat taas piristä kokoussalissa muutaman minuutin hiljaisen ja siten sangen pelottavan hetken jälkeen. Kaamea totuus valkeni yleisölle pieninä palasina, yksi kerrallaan. Kaksi terroristisioilla täyteen lastattua Lada Samaraa oli syöksynyt päin konferenssirakennusta. Mafian itsemurhaisku jätti jälkensä historiaan suurimman maailmanlaajuisen sodan alkupisteenä. Suuri G, jota tuttavallisesti nimitämme "Jörkaksi", sanoi ameriikan natoedustajan roolissa suorat sanat muille pienempien natomaiden miehille.
Kokouksen jälkeen oli naton miehien yhteinen mielipide se, että terrorismi on kitkettävä juurineen maailmasta. FBI:n lähettämä tekstiviesti antoi viitteitä mahdollisesta järjestöstä, joka on kaiken pahan akseli. Tämän akselin nimeä ei juridisista syistä voitu julkistaa, vaan kaikki järjestöt olivat epäiltyjä kunnes toisin todistettaisiin.
3 Maailmanrauha järkkyy...
"Suomen valtio on tänään saanut vahvistuksen epäilyyn, että Ahvenanmaalla voi olla toimiva ydinase" räkätti radio puoli kymmenen maissa seuraavan aamuna. Hallitus reagoi tietoon kello yksitoista, lähettämällä koko armeijan Turun saaristoon. Sadat tuhannet reserviläiset kutsuttiin palvelukseen, ja laivasto, ilmavoimat sekä maajoukot aloittivat hioa suunnitelmia, kuinka miehittää Ahvenanmaa. Suomen tasavallan ilmavoimat aloittivatkin jo seuraavan viikon alussa massiivisen ilmahyökkäyksen Maarianhaminaan. Ilmavoimien molemmat F-18 hävittäjät olivat yhtäaikaa ilmassa, ja maahyökkäys alkaisi heti, kun uudet kuljetushelikopterit olisivat tankattu. Merivoimat hyödynsivät saariston kallioita hyökkäyksessään ja tulos olikin mitä verisin. Tuhannet lokit joutuivat menettämään henkensä tykistökeskityksissä. Suomi oli sodassa johon oli sidottu lähes kaikki voimavarat joita pieni valtiomme voi ikinä käyttääkkään.
Onneksi Jorma Teräsvaara ei päässyt sotimaan, sillä hänen paheneva tenniskyynärpäänsä pakotti jäämään kotiin. Sairaslomalle poliisista jäänyt Teräsvaara oli aloittanut omat tutkimuksensa taannoin näkemistään renkaanjäljistä. Hän oli päässyt Mafian jäljille.
Koska maassamme ei ollut ketään enään valvomassa järjestystä, sai Mafia toimia lähes rauhassa. Kansa joutui maksamaan suojelusrahaa Mafialle suuria summia. Kansa alkoi jo kuitenkin olemaan niin köyhää, ettei sillä ollut enään millä maksaa. Niinpä Mafia aloitti toteuttamaan suurta uhkaustaan. Perunaruttoidut olivat jo itämässä ja pikaruoan kysyntä kovaa. Maailman yksi suurimmista perunavaltioista Ahvenanmaa oli sodassa, jonka seurauksena pikaruoan hinta oli pilvissä. Suomalaisten päättäjämiesten ja -naisten, silmissä kiiluikin jo maailman perunaherruus. Ydinase ja asevarustelu olivatkin vain pelkkiä tekosyitä sotaan Ahvenanmaata vastaan.
4 Jorma hoitelee hommat
Pitkän, pitkän etsinnän jälkeen Teräsvaara löysi renkaanjäljistä jotain, joka vei hänen tutkimuksiaan eteenpäin. Jorma analysoi renkaan kumiseoksen ja huomasi, että seos on hyvin erikoista, vain venäjällä käytetään niin halpaa kumia, ja nohevana hän päätteli myös, että jokainen venäjäläinen jolla on varaa ylittää Suomen raja, kuuluu kuuluisaan Mafia -järjestöön. Jorma etsi Mafian Suomen sivukonttorin puhelinnumeron. Se oli itämaisin kirjasimin painettu puhelinluettelon keltaisille lehdille. Jorma soitti numeroon ja ovela, kun oli, sai sihteerin lörpöttelemään mafian asioita. Järkytyksekseen Jorma alkoi nyt tajuta, mitä kaikkea kaupungissa oikein tapahtui.
Samaan aikaan Jörkka oli päättänyt suunnata NATO:n hyökkäysoperaation Itä-Suomeen. Näin hän poistaisi maailmasta terrorismin. Jorma luki tuon uutisen iltapäivälehdestä, ymmärtäen, että nyt olisi toiminnan aika.
Teräsvaara näppäili NATO:lle tekstiviestin, jossa hän pyysi kymmenen minuutin lisäaikaa nitistää terrorismi rauhanomaisin keinoin, ennen kuin NATO aloittaisi hyökkäyksen. Jörkka soitti sitten Jormalle antaen ne kymmenen minuuttia. Jorma oli laatinut toimivan sotasuunnitelman Mafian lyömiseksi. Hän tunkeutui mafian konttoriin, tunkeutuminen johti laukausten vaihtoon, jossa menehtyi Mafian sihteerin aviomies. Kun Jorma oli saanut tien selvitettyä konttoriin, ampui hän Mafian Suomen toimitusjohtajan pois päiväjärjestelmästä. Nyt alkoi varsinainen tuhotyö. Teräsvaara oli kehittänyt tehokkaan aseen Mafiaa vastaan. Hän vaihtoi juuri ampumansa toimitusjohtajan vaatteet mukanaan tuomalleen uudelle toimitusjohtajalle. Uusi mies oli eräs Keijo Erkki Relunder. Jorma oli huomannut hänen sopivan hyvin Mafian tuhoajaksi. Relunderin Jorma nappasi eräästä -telemobiilialan suomalaisyrityksestä.
Ei kulunut kuin kolme täyttä minuuttia, kun Relunder oli sekoittanut koko Mafian toiminnan. Hän oli muuttanut vajaassa minuutissa, valtavat suojelusrahavarannot tuhkaksi tuuleen. Osan varannoista hän kuitenkin muutti optioiksi, pakaten ne salkkuunsa, ennen kuin jätti Mafian. Mafia ajautui saman tien niin syviin taloudellisiin vaikeuksiin, ettei sillä ollut enään varaa idättää perunaruttoa, ja niin Jorma Teräsvaarasta tuli Itäsuomalaisten suuri sankari. Hän oli pelastanut Pohjois-Karjalan sodalta länsimaita vastaan.
5 Onnellinen loppu
Sota Ahvenanmaata vastaan oli kestänyt jo useita kuukausia, tuhannet suomalaiset olivat kaatuneet verensävyisissä taisteluissa. Maajoukot olivat jo Maarianhaminan porteilla. Silloin tapahtui jotain traagista, Ahvenanmaan kansalaiset sytyttivät perunapeltonsa tuleen ja pakenivat Ruotsiin. Sota oli päättynyt voittoon, mutta saalis, perunat jäivät saavuttamatta. Kaikista kaatuneista sodan uhreista huolimatta, oli suomen kansa tyytyväinen. Ahvenanmaalaiset oli karkotettu kauniista saarivaltakunnasta, ja vihdoinkin Ahvenanmaassa puhuttiin suomea! Lippu vaihdettiin siniristilippuun, ja ruotsia puhuvat tapettiin välittömästi, mikäli he uskaltautuivat saaressa käymään.
Kuvankaunis, leskeksi jäänyt sihteeri löysi suuren rakkautensa Jorma Teräsvaarasta, rynnäten kaiken jälkeen Teräsvaaran syliin. Myös Jorma tunsi vetoa tuohon tummahiuksiseen kaunottareen, ja niinpä he elivät elämänsä onnellisina, yhdessä, loppuun saakka. Myös Relunderin, sekä nimeltämainisemattoman vanhemmankonstaapelin syliin juoksi kaunis nainen. Myös nämä kaksi uutta pariskuntaa elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Mafia oli saapunut kaupunkiin..." ja Elvis has left the building.
Mitäpä tästä sanoisi? Kirjoitusvirheiden kanssa kannattaa olla tarkkana ja vaikka ensin sendimistä tarkistaa mitä on kirjoittanut. Juoni oli aika hatara, eikä se ottanut oikein tuulta siipiensä alle. Mutta mikäli tätä haluaa parannella, ja syytä olisi, tästä saisi pienellä vaivalla jopa ihan luettavan.
Suhteellisen tavallinen tarina, jollaisia peruskoululaiset kirjoittavat äidinkielen tunneilla, kun omakohtaiset kirjoitukset vielä tekevät tuloaan ja satumaailma on mielenkiintoisempi.
Tiivistystä tähänkin. Karsimalla saisi paljon aikaan.
tuo nimeltämainitsematon kirjoittaja on sanasensa sanoneet:D Tiivistystä...;)
sen verran kiinnostava juttu,
ja jokseenkin ajankohtainenkin aiheeltaan,
että jokunen kirjoittaja voi hyvinkin taas saada ikävästi
tulta siipiensä alle!
erehdy;)
Minulla ilmeinen lukihäiriö? Ensin ihan luulin, oletin, että tuulta siipiensä alle. Olet sinä hyvä!