Maanantai sopii kuin nakutettu

mutta vähän parempi kuin toiseksi paras :)) Esim. paras tumpelo. Edelleen paan rempaten täällä, muutin yhtä kaappia henkarikaapista hyllykaapiksi. Pikkujuttu, eikö? Luulis... Vasaroin hyllynkannattimet mihin kuuluikin, laitoin marimekon kukallista paperia hyllyihin ja kaikki paikoilleen. Nättiä :)

Sitten menin rappusia alas alakertaan, ja meinasin päästä pyllymobiililla.. Rappusten yläpuolella olevassa seinässä törrötti kuusi naulaa :////// Miksi helkkarissa mun oli mentävä alakertaan??

Täytyy hommata sinne joku Picasso.. Kyllä remppaaminen on kallista! ;))

rakastelussa ja kahvinkeitossa...,ainaski mun mielestä.

Oon Tina Turnerin laulun sanoin: BEST.
Ei, en todellakaan.

Jos jossain olen hyvä, niin mielestäni pyrin olemaan rehellinen ja autan ystävää hädässä. En voi sietää kieroilua. Äskettäin taas yksi nolompi homma sattui ja minua epäiltiin syyttä suotta. No, jokainen itse vastaa tekemistään.

Kropallani en voi kehuskella, mutta ainoa että luonteellani. Kieroonkasvaneella huumorintajulla, jonka ystävät tietää.

O m i t u i n e n...

Sanoisin, että minulla on joissakin asioissa erittäin pitkä pinna. Onko se hyvä vai huono ;/

Olen tunnollinen. Vähän liiankin huolehtivainen läheisteni suhteen.

Olen kiltti. Vältän loukkaamasta toista, tieten tahtoen, mutta asian kohdalla myös SANON.

Olen aika hyvä kirjoittamaan ja askartelemaan.

Keitän hyvää kahvia ja teen ihan suht hyvää pullaa. Tosin viime aikoina jäänyt vähemmälle... pullan paisto...

keksijä, jos jotakin puuttuu eikä sitä siihen hätään saa hankituksi.

En nyt sitten tarkoita alkoholijuomia tai miehiä;)))

Sen huomaa jo vastausten määrästä?! Ja niissäkin pari ns. ei kehua ;)
Mua on sanottu joskus kiltiksi, toiset huomioon ottavaksi. Vastasin varmaan 'anna olla, riittää jo' tai jotain ;)
Omastakin mielestä olen kyllä suht' tunnollinen.
Y r i t ä n ottaa ihmiset sellaisina kuin he on - ..kele, kun vaikuttaa tekopyhältä, tää teksti.. ärsyttää ;))

kuiteskii..oon hemmetin hyvä eksymään. Mie oon eksynyt jopa Prisman parkkipaikalle puhumattakaan tuntemattomasta metsästä. Kun ei ole suuntausvaistoa pätkääkään, sille vaan ei mahda mitään.

Näin loppukesästä kun marjastus ja sienestys on alkamassa, pikku vinkkinä niille joilla on samanlaisia taipumuksia, ota ns. selviytymispakkaus mukaan. Reppuun vesipullo, ( energiajuomaa) tulitikut, puukko ja jotain kuivamuonaa (keksipaketti, karkkia, shipsejä ym.) kirja (sudenpentujen käsikirja on hyvä tai joku kevyt romaani), kompassi. Opettele se kompassin käyttö.

Kuitenkin jos jostain syystä olet yli seitsämän tuntia harhaillut tai huomaat kiertäneesi ympyrää (huom. navigaattorista tai kännykästä ei ole jossain pohjoisen sydänmetsissä mitään apua ku ei anna verkkoo) älä panikoi. Asetu paikalleen ja säästä voimia, tee nuotio, syö, lue kirjaa, jossain vaiheessa joku älyää lähteä etsimään ja sinut löydetään notskin avulla paremmin. Nuotion teko on taas oma lukunsa, siinä onkin puhdetta pariksi tunniksi varsinkin jos metsä on märkä, on hyvä muistaa että puissa on yleensä kuivia alaoksia joita on hyvä käyttää hyväksi.

Menihän taas saivarteluksi..mutta..tietenkin olen erittäin erinomaisen hyvä a-s-k-a-r-t-e-l-e-m-a-a-n.

Hilima von kompassi-kunniaan

eikun koko vuoden. Pistäkää vain kursailematta ylistystä kehiin.

Nooo....omasta mielestäni olen pitkäpinnainen (teen ristipistotöitä, isoa tällä hetkellä), hyvä leipomaan ja tekemään ruokaakin (teen tosi mielelläni aina jotain uutta, uudella ohjeella). Mulla on kauniit ja käyttäytymistaitoiset lapset (okei, miehelläkin on osuutensa siihen). Huumorintaju on hyvä ;). Ja hyvät hermot!
Parasta lienee se, että osaan ottaa asiat yksi kerrallaan, vaikka tuntuu, että ne kaatuu päälle...

myy