Aloitan nyt ensimmäisenä vuotena lukiossa. Tähtäimenäni on lääkis ja tiedän, että kaikki fysiikat, kemiat ja biologiat kannattaa valita. Minulla on myös pitkä matematiikka. Mietin vain, että kannattaako matematiikastakin ottaa kaikki syventävät ja soveltavat? Ajatus ei paljoa houkuttele, mutta tarvittaessa olen siihenkin valmis.
Onko jotain fysiikan ja kemian osa-alueita, joita ei tarvita lainkaan lääkiksen pääsykokeissa? Vai kannattaako suoralta kädeltä valita kaikki (myös esim. fysiikan elektroniikan perusteet -kurssi, joissa rakennellaan kaikkia virtapiirejä ja perehdytään niiden ominaisuuksiin ym...)?
Onko jotain fysiikan ja kemian osa-alueita, joita ei tarvita lainkaan lääkiksen pääsykokeissa? Vai kannattaako suoralta kädeltä valita kaikki (myös esim. fysiikan elektroniikan perusteet -kurssi, joissa rakennellaan kaikkia virtapiirejä ja perehdytään niiden ominaisuuksiin ym...)?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Juuri nuo mainitsemasi fysiikka, kemia ja bilsa kaikkinensa ovat se juttu lääkikseen. Fysiikkaa kannattaa mielestäni käydä kaikki koska varsin yllättävistä aiheista, esim. sähköasioista voi tulla kokeeseen tehtäviä. Muistan itse esim. laskeneeni jotain rasvaprosenttijuttuja ihan perus p=u*i ja u=r*i -kaavoilla.
Matikasta sen sijaan ei mielestäni kannata ottaa kauheeta stressiä. Käytännössä matikkaa tarvitset sen verran että osaat laskea fysiikkaa. Eli pitkän matiikan oppimäärä ilman soveltavia huuhaakursseja riitti ainakin itselleni varsin mainiosti.
Eli pähkinänkuoressa:
- Panosta fysiikkaan ja kemiaan
- Bilsa on kaikki kotiinpäin mutta galenoksessa hiukan erilaista
- Matikkaa fysiikan tueksi
Joo, kemma ja fyssa kunnolla ja bilsaa peruskurssit. Lääkis on soveltavaa fyssa ja kemmaa ennenkaikkea. Gallea voit mielenkiinnosta silmäillä jo nyt, siitä näet vähän mitä vaaditaan.
Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että:
1) kielitaitoonkin kannattaa panostaa, sillä 80% kirjoista englantia.
2) hyvät alkupisteet yo-kirjoituksista takaa tasaisemman polun huipulle: äikkä, reaalit, kielet ja matikka.