Älykkyystesti aavikolla

Junifer

Rasistit vetoavat usein älykkyystesteihin, joissa on saatu eroja eri väestöryhmien välillä.

Älyn mittaamista suoritetaan tavallisesti länsimaisen kulttuurin ehdoin. Siinä on vaaransa. Onko yleensä mahdollista mitata älyä luotettavasti eri väestöryhmien välillä, jos sillä tarkoitetaan raakaa aivojen kapasiteettia samalla tavoin kuin mitataan tietokoneen prosessorin suorituskykyä? Siitä seuraavassa:

Meidän ns. länsimaalaisten kulttuurina pitämämme on kaupunkien syntymisen aiheuttama kulttuurimuoto. Ensimmäiset kaupungit syntyivät Lähi-Idässä ja Kiinassa n. 10 000 vuotta sitten. Siellä väestömäärä ensimmäisenä ylitti sen kriittisen rajan jonka vaikutuksesta kaupungit syntyvät, oli väestön alkuperä mikä tahansa. Muutama tuhat vuotta myöhemmin tämä raja ylitettiin Amerikan mantereella ja inkakaupungit ja -kulttuuri syntyivät.

Australia on laaja manner. Mantereen karut olosuhteet eivät suosineet kaupunkikulttuurin kehittymistä. Myös mantereen eläimistö ei ollut sen kehittymiselle suotuisa – vetojuhdaksi ja kotieläimeksi sopivat lajit puuttuivat. Siellä kaupunkien syntymiseksi tarvittavaa väestökeskittymää ei siis koskaan päässyt muodostumaan ennen eurooppalaisten saapumista. Tämä säilytti aboväestön kivikautisen kulttuurin. Koska heillä ei ollut kirjoitettua kieltä, heidän täytyi käyttää muita menetelmiä tärkeiden tietojen säilyttämiseen ja niiden välittämiseen sukupolvelta toiselle.

Asuttamansa laajan mantereen kartan, maastotietojen ja vesipaikkojen muistamiseen he käyttivät nerokasta muistiintallennusmenetelmää joka tunnetaan nimellä ”Dreaming tracks”, ”Song lines”. Suomeksi niistä on käytetty nimeä ”näkymättömät polut”:

Halki Australian mantereen kulkee näkymättömiä laulureittejä. Maaston muodot muuttuvat osaksi tarinoita. Niihin on liitetty elintärkeä tieto vesipaikoista ja mitä syötävää missäkin on saatavilla. Kukin alkuasukas on perinyt kappaleen laulua. Sen avulla hän voi laulaa esiin maiseman. Sama laulu jatkuu koko Australian halki, vaikka laulajien kielet ja kulttuurit vaihtuvat. Laulureitit toimivat myös kauppareitteinä. Laulut itsekin ovat kaupankäynnin välineitä. Suuri osa Australian laulureiteistä kulkee mantereen poikki pohjoisesta etelään, suuntaan josta abot ovat muinoin vaeltaneet maahansa.

Tarkemmin linkeissä:
http://www.unusualday.com/art/songlines.html
http://spiritsongs.org/Aboriginal_Australia_Totemic_Dreamtime_Dreaming_Tracks_Songlines.htm

Tämä menetelmä on kilpailukykyinen länsimaisen ihmisen parhaiden teknisten saavutusten kanssa ja kuvastaa hyvin, miten luonnonvalinta keskittää aivokapasiteetin juuri sille aivojen alueelle, joka mahdollistaa hengissä säilymisen siinä ympäristöissä, mihin väestöryhmä on asettunut asumaan. Australian abojen aivojen tallennuskyky on hämmästyttävä verrattuna länsimaisen ihmisen aivojen vastaavaan ominaisuuteen. Länsimainen tai muu kaupunkikulttuurista peräisin oleva ihminen ei ole tätä kykyä tarvinnut enää pitkiin aikoihin, koska on voinut siirtää elämälle tärkeät tiedot seuraavalle sukupolvelle kirjallisesti – ja niinpä tämä kyky on tarpeettomana rappeutunut parhaasta mahdollisesta.

Menetelmää testattiin muutama vuosi sitten käytännössä Australian aavikolla. Dokumentti siitä näytettiin myös Suomen TV:ssä pari-kolme vuotta sitten. Sitä voidaan myös pitää älykkyystestinä länsimaisen ihmisen ja Australian aboriginaalien välillä. Tällä kertaa se suoritettiin abojen omassa ympäristössä – siinä, jossa selviytymiseen HEIDÄN älykkyytensä on vuosituhansien aikana kehittynyt.

ÄLYKKYYSTESTI AAVIKOLLA

Kisan tarkoituksena oli selvittää, miten parhaalla nykytekniikalla varustetut länsimaiset osanottajat selviytyvät Australian erään kuivimman ja karuimman aavikkoalueen poikki. Matkan pituus maaliin, aavikon toisella puolella sijaitsevaan pikkukylään oli n. 500 km. Kilpailijat olivat kokeneita, erilaisiin extreme-kisoihin aikaisemminkin osallistuneita eurooppalaisia ja amerikkalaisia huimapäitä.

Jostain sattuman oikusta järjestäjille oli tullut ajatus pyytää mukaan, ikään kuin mittatikuksi, aito Australian aboriginaali – abo. Pienellä palkkiolla he olivat saanet houkuteltua mukaan erään lähtöpaikan lähellä sijainneen kaupan räystään varjossa istuneen vanhan abomiehen.

Kisaan kuukausia valmistautuneet länsimaiset kilpailijat ryntäsivät matkaan puolijuoksua ultrakeveitä titaanista valmistettuja varustekärryjään lykäten. Vettä, muonaa ja muuta varustusta oli kymmeniä kiloja. Vanha abo nousi rauhallisesti varjosta katoksen alta ja lähti löntystelemään rauhallisesti muiden perään. Varusteena hänellä oli muovikassi, jossa oli järjestäjien ostamat pari vesipulloa ja purkki ”nötköttiä”. Muuta hän ei ollut kertonut tarvitsevansa.

Matkaa tuli tehdä omin voimin, eikä yhteyttä ulkomaailmaan saanut ottaa kuin ainoastaan siinä tapauksessa jos halusi keskeyttää kisan. Länsimaiset osanottajat pystyisivät kulkemaan kohti maalia viivasuoraan, lyhintä mahdollista reittiä, jokaisella käytössään olevan satelliittipaikantimen avulla.

Parin viikon päästä, kun ensimmäinen näistä huippuvarustelluista kilpailijoista nilkutti lopen uupuneena mutta onnellisena maaliin, hän kuuli vanhan abon saapuneen perille jo kaksi vuorokautta aikaisemmin. Voitostaan varma ollut extreme-huimapää näki voittajansa nuokkumassa varjossa kylän kaupan katoksen alla.

Vuorokauden kuluttua saapui vielä yksi huonossa kunnossa oleva kilpailija. Sitten ei saapunut enää ketään. Kaikki muut olivat hienoista varusteistaan huolimatta uupuneet välille ja keskeyttäneet. Heidät oli noudettu aavikolta pelastushelikoptereilla. Ilman sijainnin ilmoittanutta satelliittipaikanninta he olisivat olleet hukassa.



Tässä testissä siis aboriginaalin Australian oloihin kehittynyt älykkyys hakkasi leikiten länsimaisen kulttuurin kehittämän älykkyyden. Länsimainen ihminen osoittautui idiootin tasolla olevaksi verrattuna aboriginaaliin.


Mitä se meille kertoo?

77

4620

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • älykkyydestä

      Älykkyys on yksilön kykyä käyttäytyä tarkoituksenmukaisesti ennalta arvaamattomissa olosuhteissa. Esimerkkisi ei sisällä abo-miehen kannalta ennalta arvaamattomia tilanteita.

      • Junifer

        Esimerkiksi luonto toimii ennalta-arvaamattomasti. Kyky sopeutua olosuhteiden muuttumiseen, on aina ollut aboillekin elämän jatkumisen ehto.

        Aivojensa muistipankissa olevan tiedon avulla abo pystyy tunnistamaan ympäristön jossa liikkuu ensi kertaa - vesipaikat ja ruuansaantimahdollisuudet. Jokainen mahdollinen kelvollinen proteiinilähde on hänen tiedossaan.

        Sitä tietoa on käytännössä mahdoton siirtää länsimaiselle ihmiselle - sitä on yksinkertaisesti liian paljon ja se ei samaa tyyppiä jota länsimainen ihminen tavallisesti aivoissaan prosessoi.

    • ????

      Mitä merkittävää aboriginaali on keksinyt ei ole tainnut keksiä edes kävelyä.

      • kuinka

        Australian olosuhteissa selviydytään, ilman teknisiä apuvälineitä. Kyllähän hengissä selviytyminen jos mikä on osoitus älykkyydestä.

      • Tiede 2000
        kuinka kirjoitti:

        Australian olosuhteissa selviydytään, ilman teknisiä apuvälineitä. Kyllähän hengissä selviytyminen jos mikä on osoitus älykkyydestä.

        Ai että hengissä säilyminen on osoitus älykkyydestä? Eikös sitten satiainenkin ole aika pirun älykäs olento?

      • lot
        Tiede 2000 kirjoitti:

        Ai että hengissä säilyminen on osoitus älykkyydestä? Eikös sitten satiainenkin ole aika pirun älykäs olento?

        .. saivartelun puolelle, mutta menköön:

        Hyvä hengissäsäilymiskyky ei ole osoitus älykkyydestä.

        Hyvä hengissäsäilymiskyky on osoitus hyvästä hengissäsäilymiskyvystä.

        -- lot

      • MUU MUU
        kuinka kirjoitti:

        Australian olosuhteissa selviydytään, ilman teknisiä apuvälineitä. Kyllähän hengissä selviytyminen jos mikä on osoitus älykkyydestä.

        Aavikon nisäkkäitä ovat hyppyrotta, kengururotta, hyppymyyrä, hamsteri, pikkuhamsteri, okahiiri, nikkasiili, aavikkosiili, kaksikyttyräinen kameli eli dromedaari, punajättikenguru, aavikkokettu (hiekkakettu) ja hiekkakissa sekä aavikkoilves (karakali), hyeena, sakaali, nelisormimangusti, kulaani (aasia muistuttava, valkobeisa ja savanniorava, kalkkarokäärme, mosanbikinkobra, lännensiankärsäkäärme, kuningaskäärme, lyyrakäärme varaani´, kaulusleguaani, piikkipiru, kauluslisko piikkihäntälisko, tylppähäntäskinkki, partalisko,konnalisko, gilalisko, kameleontti, ripsuvarvaslisko.

      • Erasmus
        MUU MUU kirjoitti:

        Aavikon nisäkkäitä ovat hyppyrotta, kengururotta, hyppymyyrä, hamsteri, pikkuhamsteri, okahiiri, nikkasiili, aavikkosiili, kaksikyttyräinen kameli eli dromedaari, punajättikenguru, aavikkokettu (hiekkakettu) ja hiekkakissa sekä aavikkoilves (karakali), hyeena, sakaali, nelisormimangusti, kulaani (aasia muistuttava, valkobeisa ja savanniorava, kalkkarokäärme, mosanbikinkobra, lännensiankärsäkäärme, kuningaskäärme, lyyrakäärme varaani´, kaulusleguaani, piikkipiru, kauluslisko piikkihäntälisko, tylppähäntäskinkki, partalisko,konnalisko, gilalisko, kameleontti, ripsuvarvaslisko.

        Ilmeisestikin äly soveltuu selitykseksi ihmisen selviytymiselle karuissa olosuhteissa vain silloin, jos nämä olosuhteet liittyvät ankaraan kylmyyteen, lumeen ja jäähän. Ja Eurooppaan.

      • johannes19
        MUU MUU kirjoitti:

        Aavikon nisäkkäitä ovat hyppyrotta, kengururotta, hyppymyyrä, hamsteri, pikkuhamsteri, okahiiri, nikkasiili, aavikkosiili, kaksikyttyräinen kameli eli dromedaari, punajättikenguru, aavikkokettu (hiekkakettu) ja hiekkakissa sekä aavikkoilves (karakali), hyeena, sakaali, nelisormimangusti, kulaani (aasia muistuttava, valkobeisa ja savanniorava, kalkkarokäärme, mosanbikinkobra, lännensiankärsäkäärme, kuningaskäärme, lyyrakäärme varaani´, kaulusleguaani, piikkipiru, kauluslisko piikkihäntälisko, tylppähäntäskinkki, partalisko,konnalisko, gilalisko, kameleontti, ripsuvarvaslisko.

        Parahin, MUU MUU, väitit "aavikon nisäkkäiksi" muiden muassa seuraavia: kalkkarokäärme, mosanbikinkobra, lännensiankärsäkäärme, kuningaskäärme, lyyrakäärme, varaani, kaulusleguaani, piikkipiru, kauluslisko piikkihäntälisko, tylppähäntäskinkki, partalisko,konnalisko, gilalisko, kameleontti, ripsuvarvaslisko. Nämä mainitut ovat matelijoita, eivät nisäkkäistä. Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku.

        Ja mitä tulee itse kysymykseesi mainitsemiesi eläinlajien älykkyydestä, niin mangustia esimerkiksi pidetään kovinkin älykkään.

    • ----------------

      älykkyyden kanssa. Ja vaikka olisikin, niin mihin maailma (sivistynyt sellainen) tarvitsisi tuollaista kivikaudelle ominaista älykkyyttä? Ei sitten niin mihinkään. Ei meidän kuulu tietää, että mistä toukasta saa rautaa ja mistä skorpionista saa A-vitamiinia. Tai, että muurahaisen kusta juomalla saa kalsiumia. Hyvä tarina mutta mitätön juoni ja vertaus.

      • Erasmus

        Siksipä nykymaailmassa selviää tyhmempikin.

      • Junifer

        Lajimme iäksi on laskettu n. 100 000 vuotta. Eihän sitä tietenkään voi vuoden tarkkuudella määritellä, milloin ihminen lajina oli ”valmis” – mistä ajankohdasta lähtien meillä on nykyisen suorituskyvyn omaavat aivot. Joka tapauksessa nykyihminen ja hänen elimensä aivot, maksa, munuaiset, keuhkot olivat täysin kehittyneet paljon ennen, kuin ihminen lähti matkaan syntykodistaan eteläisestä Afrikasta ja levisi kaikkialle maapallolle. (Ihmisen ensimmäisen asuinalueen sijainti on todistettu geneettisen tutkimuksen avulla. Tarkempaa tietoa löytyy esim. netistä pilvin pimein.)

        Kaikkialla, minne ihminen asettui, hänen tehokkaisiin aivoihinsa latautui kulloisenkin ympäristön vaatima elossapitävä ohjelma. Elimenä aivoilla on siis aina sama ihmislajille ominainen suorituskyky, oli ihmisen etninen tausta mikä hyvänsä. Ympäristö sanelee, mitä osia aivojen kapasiteetista ensijaisesti tarvitaan. Elintapojen erilaistuminen lähti liikkeelle vasta sen jälkeen kun nykyihminen OLI JO levinnyt maapallon joka kolkkaan (paitsi Etelänapamantereelle). Ilmastot saattoivat vaihdella tropiikin kuumuudesta napaseutujen kylmyyteen, mutta elintapa oli kaikilla ihmisryhmillä suurin piirtein sama. Ne elivät kalastus, metsästys ja keräilytaloudessa.

        Noin 15 000 vuotta sitten alkoi ryhmien elintapojen erilaistuminen. Jonkin onnekkaan sattuman kautta sopivalle seudulle (Lähi-Idässä ja Kiinassa) osunut vaeltava heimo alkoi käyttää maassa villinä kasvavien viljakasvien siemeniä ravinnokseen. Muutamassa tuhannessa vuodessa tuo sattuma johti maanviljelyn kehittymiseen ja ihminen saattoi ensi kertaa historiansa aikana asettua paikoilleen – syntyvyys kohosi – kuolleisuus väheni - kaupungit syntyivät. Erilaistuminen alkoi…

        Kivikauden älykkyys on arvoltaan sama kuin nykyajan älykkyys. Maksimiprosessoriteho aivoissamme ei ole kohonnut. Aivosolujen lajillemme ominainen määrä on pysynyt samana 100 000 vuotta. Tehoa on siis riittävästi. Tehoja eri ympäristöt ottavat aivokoneistosta tarpeen mukaan.

        Onko muinaisesta ”kivikauden” älykkyydestä, tai paremminkin sen kulttuurin säilyttämästä vuosituhansien aikana kertyneestä kokemusperäisestä tiedosta hyötyä länsimaiselle ihmiselle?

        On tietysti! Sitä kerätään kiivaasti ympäri Afrikan savanneja, Australian aavikoita, Etelä-Amerikan ja muiden maanosien viidakoissa asuvilta sen tiedon haltijoilta. Nämä kerääjät ovat enimmäkseen suurten lääkefirmojen palkkaamia. Aika monet nykyisin yleisessä käytössä olevat lääkkeet (mm. aspiriini) ovat näin löydettyjä.

        Monet maat esim. Etelä-Amerikassa ovat ryhtyneet toppuuttelemaan tätä ”kivikautisen älykkyyden” rosvoamista.

        Myös Australian aboriginaali tarvitsi ajoittain aivojensa maksimitehoa siinä missä nykyajan ihminenkin. Ei hänen ympäristössään pelkällä rallattelulla selvinnyt.

        Yksi juttu vielä kivikauden älyn hyödystä. TV:ssä esitetyssä tsunamidokumentissa kerrottiin vain yhden tuhoalueella sijaitsevan, Intialle kuuluvan saariston, Intian niemimaan ja Afrikan välillä, selvinneen täysin ilman ihmisuhreja. Saarten asukkaat ovat n. 600 vuotta sitten saarille ajautuneiden afrikkalaisten jälkeläisiä. He elävät meidän silmin katsottuna kivikautisessa kulttuurissa. Heidän tsunamivaroitusjärjestelmänsä toimi, vaikka edellisestä tsunamista oli kulunut 300 vuotta. Heillä oli perimätieto siitä, mitä sen jälkeen tapahtuu kun meri äkillisesti vetäytyy satoja saarien metrejä matalilta rannoilta. He ottivat välittömästi kimsunsa ja kampsunsa ja pinkoivat vuorenrinteille muutaman kilometrin sisämaahan. Tsunami tuli muutaman tunnin kuluttua meren vetäytymisestä aivan niin kuin perimätieto kertoi.

        Heille se siis oli äärimmäisen arvokasta, elämän säilyttävää tietoa, joka oli kätevästi varastoitu nopeasti käyttöön otettavassa muodossa heidän aivojensa tietopankkiin. Jos heillä olisi ollut nykyaikainen patterilla toimiva varoitin, kuinkahan olisi käynyt? Olisiko esim. patteri ehtinyt tyhjentyä 300:ssa vuodessa?

      • lot
        Junifer kirjoitti:

        Lajimme iäksi on laskettu n. 100 000 vuotta. Eihän sitä tietenkään voi vuoden tarkkuudella määritellä, milloin ihminen lajina oli ”valmis” – mistä ajankohdasta lähtien meillä on nykyisen suorituskyvyn omaavat aivot. Joka tapauksessa nykyihminen ja hänen elimensä aivot, maksa, munuaiset, keuhkot olivat täysin kehittyneet paljon ennen, kuin ihminen lähti matkaan syntykodistaan eteläisestä Afrikasta ja levisi kaikkialle maapallolle. (Ihmisen ensimmäisen asuinalueen sijainti on todistettu geneettisen tutkimuksen avulla. Tarkempaa tietoa löytyy esim. netistä pilvin pimein.)

        Kaikkialla, minne ihminen asettui, hänen tehokkaisiin aivoihinsa latautui kulloisenkin ympäristön vaatima elossapitävä ohjelma. Elimenä aivoilla on siis aina sama ihmislajille ominainen suorituskyky, oli ihmisen etninen tausta mikä hyvänsä. Ympäristö sanelee, mitä osia aivojen kapasiteetista ensijaisesti tarvitaan. Elintapojen erilaistuminen lähti liikkeelle vasta sen jälkeen kun nykyihminen OLI JO levinnyt maapallon joka kolkkaan (paitsi Etelänapamantereelle). Ilmastot saattoivat vaihdella tropiikin kuumuudesta napaseutujen kylmyyteen, mutta elintapa oli kaikilla ihmisryhmillä suurin piirtein sama. Ne elivät kalastus, metsästys ja keräilytaloudessa.

        Noin 15 000 vuotta sitten alkoi ryhmien elintapojen erilaistuminen. Jonkin onnekkaan sattuman kautta sopivalle seudulle (Lähi-Idässä ja Kiinassa) osunut vaeltava heimo alkoi käyttää maassa villinä kasvavien viljakasvien siemeniä ravinnokseen. Muutamassa tuhannessa vuodessa tuo sattuma johti maanviljelyn kehittymiseen ja ihminen saattoi ensi kertaa historiansa aikana asettua paikoilleen – syntyvyys kohosi – kuolleisuus väheni - kaupungit syntyivät. Erilaistuminen alkoi…

        Kivikauden älykkyys on arvoltaan sama kuin nykyajan älykkyys. Maksimiprosessoriteho aivoissamme ei ole kohonnut. Aivosolujen lajillemme ominainen määrä on pysynyt samana 100 000 vuotta. Tehoa on siis riittävästi. Tehoja eri ympäristöt ottavat aivokoneistosta tarpeen mukaan.

        Onko muinaisesta ”kivikauden” älykkyydestä, tai paremminkin sen kulttuurin säilyttämästä vuosituhansien aikana kertyneestä kokemusperäisestä tiedosta hyötyä länsimaiselle ihmiselle?

        On tietysti! Sitä kerätään kiivaasti ympäri Afrikan savanneja, Australian aavikoita, Etelä-Amerikan ja muiden maanosien viidakoissa asuvilta sen tiedon haltijoilta. Nämä kerääjät ovat enimmäkseen suurten lääkefirmojen palkkaamia. Aika monet nykyisin yleisessä käytössä olevat lääkkeet (mm. aspiriini) ovat näin löydettyjä.

        Monet maat esim. Etelä-Amerikassa ovat ryhtyneet toppuuttelemaan tätä ”kivikautisen älykkyyden” rosvoamista.

        Myös Australian aboriginaali tarvitsi ajoittain aivojensa maksimitehoa siinä missä nykyajan ihminenkin. Ei hänen ympäristössään pelkällä rallattelulla selvinnyt.

        Yksi juttu vielä kivikauden älyn hyödystä. TV:ssä esitetyssä tsunamidokumentissa kerrottiin vain yhden tuhoalueella sijaitsevan, Intialle kuuluvan saariston, Intian niemimaan ja Afrikan välillä, selvinneen täysin ilman ihmisuhreja. Saarten asukkaat ovat n. 600 vuotta sitten saarille ajautuneiden afrikkalaisten jälkeläisiä. He elävät meidän silmin katsottuna kivikautisessa kulttuurissa. Heidän tsunamivaroitusjärjestelmänsä toimi, vaikka edellisestä tsunamista oli kulunut 300 vuotta. Heillä oli perimätieto siitä, mitä sen jälkeen tapahtuu kun meri äkillisesti vetäytyy satoja saarien metrejä matalilta rannoilta. He ottivat välittömästi kimsunsa ja kampsunsa ja pinkoivat vuorenrinteille muutaman kilometrin sisämaahan. Tsunami tuli muutaman tunnin kuluttua meren vetäytymisestä aivan niin kuin perimätieto kertoi.

        Heille se siis oli äärimmäisen arvokasta, elämän säilyttävää tietoa, joka oli kätevästi varastoitu nopeasti käyttöön otettavassa muodossa heidän aivojensa tietopankkiin. Jos heillä olisi ollut nykyaikainen patterilla toimiva varoitin, kuinkahan olisi käynyt? Olisiko esim. patteri ehtinyt tyhjentyä 300:ssa vuodessa?

        .. teoria. Pyytäisin tarkennusta kohtaan:

        "Kaikkialla, minne ihminen asettui, hänen tehokkaisiin aivoihinsa latautui kulloisenkin ympäristön vaatima elossapitävä ohjelma."

        Miten tämä käytännössä tapahtuu? Jos lapsi syntyy Suomeen, niin mistä ohjelman bitit ladataan? Entä silloin, kun lapsi syntyy vaikkapa Sudaniin?

        Välittyykö "ohjelma" lapselle vain ja ainoastaan hänen lähipiirissään toimivien ihmisten sekä muiden kosketuspintojen (radio, televisio, netti jne) kautta?

        Ja sitten se olennainen kysymys: poikkeaako Suomeen syntyvä lapsi biologisesti Sudaniin syntyvästä lapsesta?

        Jos vastauksesi on: "ei poikkea", niin muista kuitenkin, että lajikehitystä tapahtuu kaiken aikaa. Vaikka ihmisaivot olisivat olleet täysin suorituskykyisiä jo pitkään, erilaistumista tapahtuu silti jatkuvasti. Yhden sukupolven aikana ei tietenkään montaa mutaatiovariaatiota ehdi tapahtua, mutta 15000 vuodessa on jo (15000v/20v=) 750 sukupolvea. Tässä ajassa ehtii tapahtua jo melkoisen monta alleelivalintaa.

        On myös hyvä pitää mielessä, että edes lajimme ensimmäiset isät ja äidit eivät olleet geneettisesti identtisiä. Emme polveudu samasta yksilöstä. Polveudumme alkuihmisten geenipoolista.

        Lopuksi: ihmiset ovat erilaisia. Heillä on mentaalisten erojen lisäksi biologisia eroja. Tästä et pääse millään yli etkä ympäri.

        Eri asia toki on se, miten nämä erot vaikuttavat yksilöiden älykkyyteen. Koska ihmisaivojen kompleksisuus ylittää ainakin vielä käsityskykymme, on turvauduttava epätarkkoihin testeihin. Joko mikro- tai makrotason sellaisiin.

        Testit ovat siitä mukavia, että ne ennustavat kohtalaisen tarkasti yksilön pärjäämistä valitussa yhteiskunnassa. Abo-esimerkkisi oli oikein hyvä. Abo pärjää hyvin abo-maassa. Länsimaalainen ei tämän testin mukaisesti pärjännyt abo-maassa.

        Testit muuten kertovat, että abo-maasta (ja vastaavista) tulleet ihmiset eivät pärjää kovin hyvin länsimaissa. Jostain syystä olen taipuvainen hyväksymään näiden testien tulokset. Vaikka se poliittisesti epäkorrektia onkin.

        -- lot

      • Junifer
        lot kirjoitti:

        .. teoria. Pyytäisin tarkennusta kohtaan:

        "Kaikkialla, minne ihminen asettui, hänen tehokkaisiin aivoihinsa latautui kulloisenkin ympäristön vaatima elossapitävä ohjelma."

        Miten tämä käytännössä tapahtuu? Jos lapsi syntyy Suomeen, niin mistä ohjelman bitit ladataan? Entä silloin, kun lapsi syntyy vaikkapa Sudaniin?

        Välittyykö "ohjelma" lapselle vain ja ainoastaan hänen lähipiirissään toimivien ihmisten sekä muiden kosketuspintojen (radio, televisio, netti jne) kautta?

        Ja sitten se olennainen kysymys: poikkeaako Suomeen syntyvä lapsi biologisesti Sudaniin syntyvästä lapsesta?

        Jos vastauksesi on: "ei poikkea", niin muista kuitenkin, että lajikehitystä tapahtuu kaiken aikaa. Vaikka ihmisaivot olisivat olleet täysin suorituskykyisiä jo pitkään, erilaistumista tapahtuu silti jatkuvasti. Yhden sukupolven aikana ei tietenkään montaa mutaatiovariaatiota ehdi tapahtua, mutta 15000 vuodessa on jo (15000v/20v=) 750 sukupolvea. Tässä ajassa ehtii tapahtua jo melkoisen monta alleelivalintaa.

        On myös hyvä pitää mielessä, että edes lajimme ensimmäiset isät ja äidit eivät olleet geneettisesti identtisiä. Emme polveudu samasta yksilöstä. Polveudumme alkuihmisten geenipoolista.

        Lopuksi: ihmiset ovat erilaisia. Heillä on mentaalisten erojen lisäksi biologisia eroja. Tästä et pääse millään yli etkä ympäri.

        Eri asia toki on se, miten nämä erot vaikuttavat yksilöiden älykkyyteen. Koska ihmisaivojen kompleksisuus ylittää ainakin vielä käsityskykymme, on turvauduttava epätarkkoihin testeihin. Joko mikro- tai makrotason sellaisiin.

        Testit ovat siitä mukavia, että ne ennustavat kohtalaisen tarkasti yksilön pärjäämistä valitussa yhteiskunnassa. Abo-esimerkkisi oli oikein hyvä. Abo pärjää hyvin abo-maassa. Länsimaalainen ei tämän testin mukaisesti pärjännyt abo-maassa.

        Testit muuten kertovat, että abo-maasta (ja vastaavista) tulleet ihmiset eivät pärjää kovin hyvin länsimaissa. Jostain syystä olen taipuvainen hyväksymään näiden testien tulokset. Vaikka se poliittisesti epäkorrektia onkin.

        -- lot

        Selvennäppä ensin mitä tarkoitat biologisella erolla? Tarkoitatko biologista eroa etnisten ryhmien vai pelkästään yksilöiden välillä? Tarkoitatko esim. sitä että 750 sukupolvea kestänyt alleelivalinta olisi vienyt jotakin etnistä ryhmää takaisin samaa tietä mitä oli tullut - kohti bonaboa?

        Tietääkseni - monen eri lähteen mukaan, kirurgin on mahdoton sanoa, minkä etnisen ryhmän jäsenelle kuuluu hänen eteensä asetettu maksa, keuhkot, aivot, tai mikä tahansa muu sisäelin, vaikka hän saisi niitä tutkia miten tarkkaan tahansa.

        Biologiset eroavaisuudet ovat siis vain ulkoisia. Myös elimet sopeutuvat ympäristöönsä. Voisi ajatella, että pari tuhatta vuotta kestänyt viinin nauttiminen olisi kehittänyt välimeren ihmiselle alkoholia hyvin sietävän maksan. -En ole ihan varma, onko niin? Laktoosi-intoleranssi oli tappava onnettomuus maidon varassa elävälle masaille. Sitä aiheuttavaa geeniä kantavat karsiutuivat heidän geenipoolistaan. Niinpä se onkin tuntematon vaiva heidän keskuudessaan.

        Aivot elimenä onkin vähintään yhtä hankala tapaus. En usko maksimiprosessointikyvyn vaihtelevan eri etnisten ryhmien välillä. Se, miten prosessointi tapahtuu saattaisi vaihdella - ts. mitkä aivojen alueet kussakin prosessissa aktivoituvat.

        Aivojen kyky prosessoida voi vaihdella elämän aikana yksilönkin kohdalla suuresti. Taantuminen voi tapahtua nopeastikin - ääritapauksissa katatoniseen tilaan esim. vakavan depression vaikutuksesta parissa vuodessa. Välittäjäaineiden tuotanto ja niiden herkkä tasapaino voi mennä sekaisin monesta eri syystä - tiedon kulku (yhteydet) eri aivojen osien ja alueiden välillä häiriintyy.

        Kehitysmaiden kohdalla tulee ottaa huomioon se havainto, että lapsen 3:n ensimmäisen ikävuoden aikana proteiinin puute häiritsee aivojen kehitystä. Aivot kyllä pyrkivät ryöstämään kaiken tarvitsemansa proteiinin, vaikka muu keho kärsisi, mutta jos sitä ei yksinkertaisesti ole saatavilla, aivot vahingoittuvat pysyvästi. Tämä tulee jokaisen nälkälakkolaisenkin muistaa. Kriittinen raja on on siinä 15 vrk:n tienoilla.

      • lot
        Junifer kirjoitti:

        Selvennäppä ensin mitä tarkoitat biologisella erolla? Tarkoitatko biologista eroa etnisten ryhmien vai pelkästään yksilöiden välillä? Tarkoitatko esim. sitä että 750 sukupolvea kestänyt alleelivalinta olisi vienyt jotakin etnistä ryhmää takaisin samaa tietä mitä oli tullut - kohti bonaboa?

        Tietääkseni - monen eri lähteen mukaan, kirurgin on mahdoton sanoa, minkä etnisen ryhmän jäsenelle kuuluu hänen eteensä asetettu maksa, keuhkot, aivot, tai mikä tahansa muu sisäelin, vaikka hän saisi niitä tutkia miten tarkkaan tahansa.

        Biologiset eroavaisuudet ovat siis vain ulkoisia. Myös elimet sopeutuvat ympäristöönsä. Voisi ajatella, että pari tuhatta vuotta kestänyt viinin nauttiminen olisi kehittänyt välimeren ihmiselle alkoholia hyvin sietävän maksan. -En ole ihan varma, onko niin? Laktoosi-intoleranssi oli tappava onnettomuus maidon varassa elävälle masaille. Sitä aiheuttavaa geeniä kantavat karsiutuivat heidän geenipoolistaan. Niinpä se onkin tuntematon vaiva heidän keskuudessaan.

        Aivot elimenä onkin vähintään yhtä hankala tapaus. En usko maksimiprosessointikyvyn vaihtelevan eri etnisten ryhmien välillä. Se, miten prosessointi tapahtuu saattaisi vaihdella - ts. mitkä aivojen alueet kussakin prosessissa aktivoituvat.

        Aivojen kyky prosessoida voi vaihdella elämän aikana yksilönkin kohdalla suuresti. Taantuminen voi tapahtua nopeastikin - ääritapauksissa katatoniseen tilaan esim. vakavan depression vaikutuksesta parissa vuodessa. Välittäjäaineiden tuotanto ja niiden herkkä tasapaino voi mennä sekaisin monesta eri syystä - tiedon kulku (yhteydet) eri aivojen osien ja alueiden välillä häiriintyy.

        Kehitysmaiden kohdalla tulee ottaa huomioon se havainto, että lapsen 3:n ensimmäisen ikävuoden aikana proteiinin puute häiritsee aivojen kehitystä. Aivot kyllä pyrkivät ryöstämään kaiken tarvitsemansa proteiinin, vaikka muu keho kärsisi, mutta jos sitä ei yksinkertaisesti ole saatavilla, aivot vahingoittuvat pysyvästi. Tämä tulee jokaisen nälkälakkolaisenkin muistaa. Kriittinen raja on on siinä 15 vrk:n tienoilla.

        Tässä kohtaa tarkoitin biologisella erolla tietyn eristäytyneen populaation mutatoitumista. Totta kai tämä tapahtuu myös yksilötasolla.

        Bonabo:lla tarkoittanet simpanssia. Lajikehitys ei käsittääkseni ota taka-askelia. Suosittelen lukemiseksi (tämä ei ole näsäviisastelua vaan ihan todellinen suositus) Dawkins:n River out of Eden:ia, kirjassa käsiteltiin juuri tätä asiaa. Dawkins:n pointti on, että evoluutio lähti aikanaan liikkeelle pienestä limaklöntistä ja on siitä lähtien, pienin askelin kehittynyt aina vain paremmin ympäristöönsä sopivaksi. Huima hyppäys eteenpäin otettiin, kun limaklöntti oppi replikoimaan itseään. Vuosimiljoonat ja -miljardit kuluivat, ja klöntti oli muuttunut kaloiksi, linnuiksi, bakteereiksi sekä masai-miehiksi. Näiden evoluution tuotosten tila ei ole kuitenkaan staattinen, kaikki kehittyvät jatkuvasti. Muutokset ovat toki hyvin pieniä, eikä kaikilla ole mitään vaikutusta päivittäiseen elämään tai henkiinjäämiseen. Osa muutoksista voi onnekkaasti tuottaa pienen edun. Tällaisen edun omistaja pääsee levittämään geenejään tehokkaamin, ja hänen perimästään tulee "normi".

        Kommenttisi siitä, voiko eri ryhmien sisäelimiä tunnistaa toisistaan, en ota kantaa. Voit aivan hyvin olla oikeassa.

        Eri väestöryhmillä on kuitenkin olemassa pelkistä ulkonäöllisistä piirteistä johtuvia eroavaisuuksia. On tavanmukaista mainita malarialta suojaava sirppisoluanemia. Yllätys yllätys, tätä geenivirhettä esiintyy mustilla paljon useammin kuin valkoisilla. Pinnan alla on siis eroja. Laktoosi-intoleranssi-esimerkkisi tukee myös tätä oletusta.

        Aivot ovat todellakin - aivan kuten sanot - hankala tapaus.

        Kirurgilla taitaa olla myös kohtalaisen hankala urakka, mikäli hänen eteensä lätkäistäisiin kahden kuolleen henkilön - toinen älykäs, toinen tyhmä - aivot, ja hänen pitäisi kokeellisin menetelmin tunnistaa "tyhmä" aivo "älykkäästä" aivosta.

        -- lot

      • Junifer
        lot kirjoitti:

        Tässä kohtaa tarkoitin biologisella erolla tietyn eristäytyneen populaation mutatoitumista. Totta kai tämä tapahtuu myös yksilötasolla.

        Bonabo:lla tarkoittanet simpanssia. Lajikehitys ei käsittääkseni ota taka-askelia. Suosittelen lukemiseksi (tämä ei ole näsäviisastelua vaan ihan todellinen suositus) Dawkins:n River out of Eden:ia, kirjassa käsiteltiin juuri tätä asiaa. Dawkins:n pointti on, että evoluutio lähti aikanaan liikkeelle pienestä limaklöntistä ja on siitä lähtien, pienin askelin kehittynyt aina vain paremmin ympäristöönsä sopivaksi. Huima hyppäys eteenpäin otettiin, kun limaklöntti oppi replikoimaan itseään. Vuosimiljoonat ja -miljardit kuluivat, ja klöntti oli muuttunut kaloiksi, linnuiksi, bakteereiksi sekä masai-miehiksi. Näiden evoluution tuotosten tila ei ole kuitenkaan staattinen, kaikki kehittyvät jatkuvasti. Muutokset ovat toki hyvin pieniä, eikä kaikilla ole mitään vaikutusta päivittäiseen elämään tai henkiinjäämiseen. Osa muutoksista voi onnekkaasti tuottaa pienen edun. Tällaisen edun omistaja pääsee levittämään geenejään tehokkaamin, ja hänen perimästään tulee "normi".

        Kommenttisi siitä, voiko eri ryhmien sisäelimiä tunnistaa toisistaan, en ota kantaa. Voit aivan hyvin olla oikeassa.

        Eri väestöryhmillä on kuitenkin olemassa pelkistä ulkonäöllisistä piirteistä johtuvia eroavaisuuksia. On tavanmukaista mainita malarialta suojaava sirppisoluanemia. Yllätys yllätys, tätä geenivirhettä esiintyy mustilla paljon useammin kuin valkoisilla. Pinnan alla on siis eroja. Laktoosi-intoleranssi-esimerkkisi tukee myös tätä oletusta.

        Aivot ovat todellakin - aivan kuten sanot - hankala tapaus.

        Kirurgilla taitaa olla myös kohtalaisen hankala urakka, mikäli hänen eteensä lätkäistäisiin kahden kuolleen henkilön - toinen älykäs, toinen tyhmä - aivot, ja hänen pitäisi kokeellisin menetelmin tunnistaa "tyhmä" aivo "älykkäästä" aivosta.

        -- lot

        Sen verran haastavia pointteja toit jälleen esiin, että niihin vastaaminen täytyy jättää yön yli - alkaa olla jo tämä päivä pulkassa.

      • lot
        Junifer kirjoitti:

        Sen verran haastavia pointteja toit jälleen esiin, että niihin vastaaminen täytyy jättää yön yli - alkaa olla jo tämä päivä pulkassa.

        .. iltahan on vasta nuori.

        -- lot

      • Junifer
        lot kirjoitti:

        Tässä kohtaa tarkoitin biologisella erolla tietyn eristäytyneen populaation mutatoitumista. Totta kai tämä tapahtuu myös yksilötasolla.

        Bonabo:lla tarkoittanet simpanssia. Lajikehitys ei käsittääkseni ota taka-askelia. Suosittelen lukemiseksi (tämä ei ole näsäviisastelua vaan ihan todellinen suositus) Dawkins:n River out of Eden:ia, kirjassa käsiteltiin juuri tätä asiaa. Dawkins:n pointti on, että evoluutio lähti aikanaan liikkeelle pienestä limaklöntistä ja on siitä lähtien, pienin askelin kehittynyt aina vain paremmin ympäristöönsä sopivaksi. Huima hyppäys eteenpäin otettiin, kun limaklöntti oppi replikoimaan itseään. Vuosimiljoonat ja -miljardit kuluivat, ja klöntti oli muuttunut kaloiksi, linnuiksi, bakteereiksi sekä masai-miehiksi. Näiden evoluution tuotosten tila ei ole kuitenkaan staattinen, kaikki kehittyvät jatkuvasti. Muutokset ovat toki hyvin pieniä, eikä kaikilla ole mitään vaikutusta päivittäiseen elämään tai henkiinjäämiseen. Osa muutoksista voi onnekkaasti tuottaa pienen edun. Tällaisen edun omistaja pääsee levittämään geenejään tehokkaamin, ja hänen perimästään tulee "normi".

        Kommenttisi siitä, voiko eri ryhmien sisäelimiä tunnistaa toisistaan, en ota kantaa. Voit aivan hyvin olla oikeassa.

        Eri väestöryhmillä on kuitenkin olemassa pelkistä ulkonäöllisistä piirteistä johtuvia eroavaisuuksia. On tavanmukaista mainita malarialta suojaava sirppisoluanemia. Yllätys yllätys, tätä geenivirhettä esiintyy mustilla paljon useammin kuin valkoisilla. Pinnan alla on siis eroja. Laktoosi-intoleranssi-esimerkkisi tukee myös tätä oletusta.

        Aivot ovat todellakin - aivan kuten sanot - hankala tapaus.

        Kirurgilla taitaa olla myös kohtalaisen hankala urakka, mikäli hänen eteensä lätkäistäisiin kahden kuolleen henkilön - toinen älykäs, toinen tyhmä - aivot, ja hänen pitäisi kokeellisin menetelmin tunnistaa "tyhmä" aivo "älykkäästä" aivosta.

        -- lot

        Vaikka tieto olisikin hallussa, sen muokkaaminen ja tiivistäminen kohtuullisen lyhyeksi paketiksi ei käy käden käänteessä (ainakaan meikäläiseltä). Eikä tässä siinäkään mielessä jäniksen selässä olla kun aihepiirin aikaskaala on jopa miljoonia vuosia.

        Lähdetäänpä liikkeelle 2:sta homo sapiens sapiens (nykyihminen) –lajille ratkaisevan tärkeästä mutaatiosta:


        MUTAATIO-1
        Ihmisen ja lähimmän sukulaisensa bonabon (kääpiösimpanssi) tiet erosivat n. 5 milj. vuotta sitten. Ehkäpä luonnonmullistusten vuoksi jokin apinalauma (Afrikassa) jäi eristyksiin muista lajitovereistaan miljooniksi vuosiksi. Eräässä tämän lauman jälkeläisessä tapahtui noin 2.8 milj. vuotta sitten aivojen kannalta tärkeä mutaatio. Nykyinen veikkaus on, että kyseessä on Ney5g-geeni, joka lakkasi toimimasta. Tästä johtuen ihmisen solujen pinnalta puuttuu eräs sokerimolekyyli, joka on apinoilla ja muilla nisäkkäillä. Kyseinen sokeria tuottava geeni on kyllä ihmisen perimässä, mutta on mutatoitunut toimimattomaksi. Kenties sen sammuminen poisti jonkinlaisen jarrun, joka piti aivojen kasvun kurissa. Noin 600 000 vuotta tämän jälkeen - evoluution näkökulmasta siis melko pian - ihmisen aivot alkoivat suureta nopeasti...

        Tarkemmin esim. tässä linkissä:
        http://biology.plosjournals.org/perlserv?request=get-document&doi=10.1371/journal.pbio.0030050


        Toinen tärkeä mutaatio tapahtui n. 200 000 vuotta sitten. Jolloin esim. Australia, Tasmania, Uusi Seelanti ja Uusi Guinea olivat vielä yhtä mannerta ja jonka erotti Indonesian uloimmista saarista vain 100 km:n levyinen salmi.

        MUTAATIO-2
        Näihin aikoihin tapahtuneen FOXP2-geenin muutoksen arvellaan aiheuttaneen sen, että kurkunpään kasvaminen ja sen myötä monipuolisten äänteiden tuottaminen kävi mahdolliseksi. Niin pyörähti puheen kehitys liikkeelle. Me kaikki olemme tämän edullisen mutaation saaneen afrikkalaisen esi-ihmisen jälkeläisiä. Puhetaidon syntymisen mahdollisuus aiheutti aivojen viimeisen 100 000-50 000 vuotta jatkuneen kehityspyrähdyksen. Noin 100 000 vuotta sitten Homo sapiens sapiens eli nykyihminen oli valmis. Arviot "valmiuden" ajankohdasta vaihtelevat. Sillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä rotujen kannalta. Vaikka nykyihminen julistettaisiin olleen aivonsa suhteen täysin valmis vaikkapa 35 000 vuotta sitten, siitäkin on vielä 20 000 vuotta siihen jolloin eri puolilla maapalloa asuvien Homo sapiens sapiens-lajin elämäntavat erilaistuivat. Siihen asti kaikki olivat vaeltelevia metsästäjä-keräilijäheimoja. Kaiken kaikkiaan 4 900 000 vuotta kestänyt ihmisen irtiotto bonabosta oli saanut aikaan 1.5% eron niiden geenien välille. Parin onnellisen sattuman kautta ihminen oli saanut päänsä sisälle maapallon siihen asti tehokkaimmat aivot.

        FOXP2-geeni
        http://en.wikipedia.org/wiki/FOXP2

        Nuo 2 mutaatiota siis aiheuttivat kumpikin uuden lajin syntymisen. Mutatoituneen geenin leviäminen vallitsevaksi kaikkine vaikutuksineen ottaa aikansa ja vaatii suljetun ympäristön. Siitä pitää olla kantajalleen jotain perustavaa laatua olevaan hyötyä, että sillä olisi mahdollisuus olla ”voittaja”. Toisen mutaation jälkeen uuden lajin syntymisen mahdollisuutta ei ole enää ollut. Sopivaa olosuhdetta ei ole enää syntynyt, ja vallinneissa oloissa se on ollut matemaattinen mahdottomuus. Nyt ja tulevaisuudessa se on mahdollista vain jos joku täyskatastrofi (ydinsota, meteori) tuhoaa melkein koko ihmiskunnan jättäen jäljelle vain pienen ryhmän. Siinä tapahtunut hyödyllinen mutaatio saattaa synnyttää uuden, vallitsevissa olesuhteissa entiseen nähden paremmin selviävän lajin. Toinen mahdollisuus voisi olla avaruusaluksen haaksirikkoutumisen syrjäiselle planeetalle muutamia kymmeniä, molempia sukupuolia käsittävine miehistöineen. Silloinkin vaaditaan lisäksi onnellinen sattuma ja aikaa jopa miljoonia vuosia.

        Sirppisoluanemiaa aiheuttava geenimuutos on säilynyt osassa Afrikan väestöä malarian vaikutuksesta. Samantasoisia, erikoisolosuhteista johtuvia geenimuunnoksia on muitakin siellä sun täällä. Vaikka niillä on haitallisia vaikutuksia, ne ovat estäneet paikallisen väestöryhmän tuhoutumasta kokonaan jonkun paikallisen häiriötekijän, kuten tässä tapauksessa malariasääsken levittämän bakteerin vuoksi. Onhan myös havaittu, ettei esim. AIDS tartu kaikkiin yhtä helposti – epäillään joidenkin olevan jopa täysin immuuneja taudille. Jos AIDS pääsee jylläämään Afrikassa satoja vuosia tappaen väestöstä kymmeniä prosentteja, ilman muuta taudille vastustuskykyisin geenisekoitus yleistyy. Mutaation kohoaminen vallitsevaksi, edellyttää kuitenkin samana, sille edullisena säilyviä olosuhteita. Näinhän ei ole, jos soita kuivataan – malariasääski vähenee, tai AIDSIN leviäminen vapaasti erilaisin varotoimenpitein estetään. Euroopasta malariasääski hävitettiin aikoja sitten, joten sirppisoluanemiaa kantava geeni hävisi taistelun täällä – muut geenit kävelivät sen ylitse.

        LAKTOOSIGEENI
        Vaikka geeneistä voi päätellä paljon, mitä reittiä alueilla asuvat kansat ovat sinne päätyneet ja minkä kansojen kanssa olleet tekemisissä, ei jollain yksittäisellä geenillä ole mitään tekemistä rodun kanssa.

        Esimerkiksi laktaasia koodava geeni, joka mahdollistaa maidossa olevan sokerin, laktoosin sulamisen. Meillä kaikilla on syntymästämme tämä geeni, joka on aktivoitunut ruuansulatuskanavassamme, mutta useimmilla nisäkkäillä ja siksi myös useimmilla ihmisillä, geeni lakkaa olemasta aktiivinen lapsuusiän jälkeen. Tässä on järkeä: maitoa juodaan lapsena ja on energian tuhlaamista valmistaa tuota entsyymiä myöhemmin. Itsensä sammuttava laktaasigeeni on siis miljoonien vuosien kehityksen tulos ja sen normaalitila. Näin ollen laktoosi-intoleranssi ei ole mikään sairaus.

        Muutamia tuhansia vuosia sitten alkoi maitotalous. Tässä taloudessa pärjäsivät parhaiten ne joilla laktaasigeeni oli kärsinyt mutaatiosta, joka ei sammuttanutkaan geeniä lapsuuden jälkeen ja laktaasin tuotto jatkuu. Mutaatiogeenin kantaja voi juoda ja hajottaa maitoa läpi elämänsä.

        Tämän mutaatiogeenin kantajia ja parhaita maidonsulattajia ovat: Keski-Afrikan tutsit, Länsi-Afrikan fulanit, aavikon beduiinit, tuaregit ja bejat, irlantilaiset, tsekit ja espanjalaiset.

        Edellä olevilla kansoilla on suuria eroavaisuuksia sen suhteen mitä ymmärrämme rodulla. Tutsit ja irlantilaiset eivät muistuta toisiaan vaikka heillä on sama geenimutaatio. Yhteistä heille kaikille on se, että kaikki ovat paimentaneet lampaita, vuohia tai nautakarjaa.


        …Näistä voisi jatkaa loputtomiin, mutta nyt pitää viheltää tämän viestin osalta peli poikki. Suosittelen tutustumaan ao. linkin kysymys-vastaussarjaan. Siitä ei ole paljon vaivaa, mutta hyöty saattaa olla hyvällä tsäkällä suuri.


        Steven Pinter: Evolution of the Mind
        http://www.pbs.org/wgbh/evolution/library/07/2/l_072_03.html

      • lot
        Junifer kirjoitti:

        Vaikka tieto olisikin hallussa, sen muokkaaminen ja tiivistäminen kohtuullisen lyhyeksi paketiksi ei käy käden käänteessä (ainakaan meikäläiseltä). Eikä tässä siinäkään mielessä jäniksen selässä olla kun aihepiirin aikaskaala on jopa miljoonia vuosia.

        Lähdetäänpä liikkeelle 2:sta homo sapiens sapiens (nykyihminen) –lajille ratkaisevan tärkeästä mutaatiosta:


        MUTAATIO-1
        Ihmisen ja lähimmän sukulaisensa bonabon (kääpiösimpanssi) tiet erosivat n. 5 milj. vuotta sitten. Ehkäpä luonnonmullistusten vuoksi jokin apinalauma (Afrikassa) jäi eristyksiin muista lajitovereistaan miljooniksi vuosiksi. Eräässä tämän lauman jälkeläisessä tapahtui noin 2.8 milj. vuotta sitten aivojen kannalta tärkeä mutaatio. Nykyinen veikkaus on, että kyseessä on Ney5g-geeni, joka lakkasi toimimasta. Tästä johtuen ihmisen solujen pinnalta puuttuu eräs sokerimolekyyli, joka on apinoilla ja muilla nisäkkäillä. Kyseinen sokeria tuottava geeni on kyllä ihmisen perimässä, mutta on mutatoitunut toimimattomaksi. Kenties sen sammuminen poisti jonkinlaisen jarrun, joka piti aivojen kasvun kurissa. Noin 600 000 vuotta tämän jälkeen - evoluution näkökulmasta siis melko pian - ihmisen aivot alkoivat suureta nopeasti...

        Tarkemmin esim. tässä linkissä:
        http://biology.plosjournals.org/perlserv?request=get-document&doi=10.1371/journal.pbio.0030050


        Toinen tärkeä mutaatio tapahtui n. 200 000 vuotta sitten. Jolloin esim. Australia, Tasmania, Uusi Seelanti ja Uusi Guinea olivat vielä yhtä mannerta ja jonka erotti Indonesian uloimmista saarista vain 100 km:n levyinen salmi.

        MUTAATIO-2
        Näihin aikoihin tapahtuneen FOXP2-geenin muutoksen arvellaan aiheuttaneen sen, että kurkunpään kasvaminen ja sen myötä monipuolisten äänteiden tuottaminen kävi mahdolliseksi. Niin pyörähti puheen kehitys liikkeelle. Me kaikki olemme tämän edullisen mutaation saaneen afrikkalaisen esi-ihmisen jälkeläisiä. Puhetaidon syntymisen mahdollisuus aiheutti aivojen viimeisen 100 000-50 000 vuotta jatkuneen kehityspyrähdyksen. Noin 100 000 vuotta sitten Homo sapiens sapiens eli nykyihminen oli valmis. Arviot "valmiuden" ajankohdasta vaihtelevat. Sillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä rotujen kannalta. Vaikka nykyihminen julistettaisiin olleen aivonsa suhteen täysin valmis vaikkapa 35 000 vuotta sitten, siitäkin on vielä 20 000 vuotta siihen jolloin eri puolilla maapalloa asuvien Homo sapiens sapiens-lajin elämäntavat erilaistuivat. Siihen asti kaikki olivat vaeltelevia metsästäjä-keräilijäheimoja. Kaiken kaikkiaan 4 900 000 vuotta kestänyt ihmisen irtiotto bonabosta oli saanut aikaan 1.5% eron niiden geenien välille. Parin onnellisen sattuman kautta ihminen oli saanut päänsä sisälle maapallon siihen asti tehokkaimmat aivot.

        FOXP2-geeni
        http://en.wikipedia.org/wiki/FOXP2

        Nuo 2 mutaatiota siis aiheuttivat kumpikin uuden lajin syntymisen. Mutatoituneen geenin leviäminen vallitsevaksi kaikkine vaikutuksineen ottaa aikansa ja vaatii suljetun ympäristön. Siitä pitää olla kantajalleen jotain perustavaa laatua olevaan hyötyä, että sillä olisi mahdollisuus olla ”voittaja”. Toisen mutaation jälkeen uuden lajin syntymisen mahdollisuutta ei ole enää ollut. Sopivaa olosuhdetta ei ole enää syntynyt, ja vallinneissa oloissa se on ollut matemaattinen mahdottomuus. Nyt ja tulevaisuudessa se on mahdollista vain jos joku täyskatastrofi (ydinsota, meteori) tuhoaa melkein koko ihmiskunnan jättäen jäljelle vain pienen ryhmän. Siinä tapahtunut hyödyllinen mutaatio saattaa synnyttää uuden, vallitsevissa olesuhteissa entiseen nähden paremmin selviävän lajin. Toinen mahdollisuus voisi olla avaruusaluksen haaksirikkoutumisen syrjäiselle planeetalle muutamia kymmeniä, molempia sukupuolia käsittävine miehistöineen. Silloinkin vaaditaan lisäksi onnellinen sattuma ja aikaa jopa miljoonia vuosia.

        Sirppisoluanemiaa aiheuttava geenimuutos on säilynyt osassa Afrikan väestöä malarian vaikutuksesta. Samantasoisia, erikoisolosuhteista johtuvia geenimuunnoksia on muitakin siellä sun täällä. Vaikka niillä on haitallisia vaikutuksia, ne ovat estäneet paikallisen väestöryhmän tuhoutumasta kokonaan jonkun paikallisen häiriötekijän, kuten tässä tapauksessa malariasääsken levittämän bakteerin vuoksi. Onhan myös havaittu, ettei esim. AIDS tartu kaikkiin yhtä helposti – epäillään joidenkin olevan jopa täysin immuuneja taudille. Jos AIDS pääsee jylläämään Afrikassa satoja vuosia tappaen väestöstä kymmeniä prosentteja, ilman muuta taudille vastustuskykyisin geenisekoitus yleistyy. Mutaation kohoaminen vallitsevaksi, edellyttää kuitenkin samana, sille edullisena säilyviä olosuhteita. Näinhän ei ole, jos soita kuivataan – malariasääski vähenee, tai AIDSIN leviäminen vapaasti erilaisin varotoimenpitein estetään. Euroopasta malariasääski hävitettiin aikoja sitten, joten sirppisoluanemiaa kantava geeni hävisi taistelun täällä – muut geenit kävelivät sen ylitse.

        LAKTOOSIGEENI
        Vaikka geeneistä voi päätellä paljon, mitä reittiä alueilla asuvat kansat ovat sinne päätyneet ja minkä kansojen kanssa olleet tekemisissä, ei jollain yksittäisellä geenillä ole mitään tekemistä rodun kanssa.

        Esimerkiksi laktaasia koodava geeni, joka mahdollistaa maidossa olevan sokerin, laktoosin sulamisen. Meillä kaikilla on syntymästämme tämä geeni, joka on aktivoitunut ruuansulatuskanavassamme, mutta useimmilla nisäkkäillä ja siksi myös useimmilla ihmisillä, geeni lakkaa olemasta aktiivinen lapsuusiän jälkeen. Tässä on järkeä: maitoa juodaan lapsena ja on energian tuhlaamista valmistaa tuota entsyymiä myöhemmin. Itsensä sammuttava laktaasigeeni on siis miljoonien vuosien kehityksen tulos ja sen normaalitila. Näin ollen laktoosi-intoleranssi ei ole mikään sairaus.

        Muutamia tuhansia vuosia sitten alkoi maitotalous. Tässä taloudessa pärjäsivät parhaiten ne joilla laktaasigeeni oli kärsinyt mutaatiosta, joka ei sammuttanutkaan geeniä lapsuuden jälkeen ja laktaasin tuotto jatkuu. Mutaatiogeenin kantaja voi juoda ja hajottaa maitoa läpi elämänsä.

        Tämän mutaatiogeenin kantajia ja parhaita maidonsulattajia ovat: Keski-Afrikan tutsit, Länsi-Afrikan fulanit, aavikon beduiinit, tuaregit ja bejat, irlantilaiset, tsekit ja espanjalaiset.

        Edellä olevilla kansoilla on suuria eroavaisuuksia sen suhteen mitä ymmärrämme rodulla. Tutsit ja irlantilaiset eivät muistuta toisiaan vaikka heillä on sama geenimutaatio. Yhteistä heille kaikille on se, että kaikki ovat paimentaneet lampaita, vuohia tai nautakarjaa.


        …Näistä voisi jatkaa loputtomiin, mutta nyt pitää viheltää tämän viestin osalta peli poikki. Suosittelen tutustumaan ao. linkin kysymys-vastaussarjaan. Siitä ei ole paljon vaivaa, mutta hyöty saattaa olla hyvällä tsäkällä suuri.


        Steven Pinter: Evolution of the Mind
        http://www.pbs.org/wgbh/evolution/library/07/2/l_072_03.html

        .. mielenkiintoinen paketti.

        Summataan keskustelua sen verran, linjamme eroavat olennaisesi tässä kohtaa: mielestäsi homo sapiens ei voi tulevaisuudessa haarautua useiksi eri lajejeiksi. Itse näkisin tilanteen päinvastaisena.

        Olemme lisäksi erimielisiä siitä, onko "rotukysymys" skin deep -asia vai ei. Tämä liittyy toki tkiinteästi tuohon ensiksi mainittuun kohtaan.

        Mutu-fiilistelystä ei tässä kohtaa ole juuri hyötyä. Eikä minullakaan ole tällä hetkellä todisteita lajihaarautumisen puolesta tai sitä vastaan. En nopeasti lukemalla löytänyt sinunkaan linkeistäsi asiasta mitään. Aihe on kuitenkin varsin mielenkiintoinen. Palataan asiaan, kun jommallakummalla on asiasta käyttä pidempää.

        -- lot

      • Junifer
        lot kirjoitti:

        .. mielenkiintoinen paketti.

        Summataan keskustelua sen verran, linjamme eroavat olennaisesi tässä kohtaa: mielestäsi homo sapiens ei voi tulevaisuudessa haarautua useiksi eri lajejeiksi. Itse näkisin tilanteen päinvastaisena.

        Olemme lisäksi erimielisiä siitä, onko "rotukysymys" skin deep -asia vai ei. Tämä liittyy toki tkiinteästi tuohon ensiksi mainittuun kohtaan.

        Mutu-fiilistelystä ei tässä kohtaa ole juuri hyötyä. Eikä minullakaan ole tällä hetkellä todisteita lajihaarautumisen puolesta tai sitä vastaan. En nopeasti lukemalla löytänyt sinunkaan linkeistäsi asiasta mitään. Aihe on kuitenkin varsin mielenkiintoinen. Palataan asiaan, kun jommallakummalla on asiasta käyttä pidempää.

        -- lot

        En väittänyt etteikö ihmisestä voisi vielä erota uusi laji. Mainitsin sen vain tällä haavaa käytännössä mahdottomaksi. Jos olosuhteemme eivät radikaalisti muutu, uuden lajin syntyminen meistä on suoranainen mahdottomuus.

        Suosittelen tutustumaan lajin synnyn problematiikkaan. Mitään rautalankamallia sisältävää linkkiä ei tähän hätään tule mieleen. Pistän esille, jos sellainen sattuu eteen.

        Ylläoleva ei ole muuten mitään kevein perustein heitettyä paskapuhetta. Kyseessä on hyvin helposti ymmärrettävä looginen fakta, kunhan vähänkin tutustuu lajin syntymisen reunaehtoihin.

      • Junifer
        lot kirjoitti:

        .. mielenkiintoinen paketti.

        Summataan keskustelua sen verran, linjamme eroavat olennaisesi tässä kohtaa: mielestäsi homo sapiens ei voi tulevaisuudessa haarautua useiksi eri lajejeiksi. Itse näkisin tilanteen päinvastaisena.

        Olemme lisäksi erimielisiä siitä, onko "rotukysymys" skin deep -asia vai ei. Tämä liittyy toki tkiinteästi tuohon ensiksi mainittuun kohtaan.

        Mutu-fiilistelystä ei tässä kohtaa ole juuri hyötyä. Eikä minullakaan ole tällä hetkellä todisteita lajihaarautumisen puolesta tai sitä vastaan. En nopeasti lukemalla löytänyt sinunkaan linkeistäsi asiasta mitään. Aihe on kuitenkin varsin mielenkiintoinen. Palataan asiaan, kun jommallakummalla on asiasta käyttä pidempää.

        -- lot

        Taidan olla väärässä. Tässä on uutinen uudesta ihmisrodusta. Sen täytyy olla totta, onhan se julkaistu Pravdassa:

        http://english.pravda.ru/science/19/94/377/16593_indigo.html

      • lot
      • lot
        Junifer kirjoitti:

        En väittänyt etteikö ihmisestä voisi vielä erota uusi laji. Mainitsin sen vain tällä haavaa käytännössä mahdottomaksi. Jos olosuhteemme eivät radikaalisti muutu, uuden lajin syntyminen meistä on suoranainen mahdottomuus.

        Suosittelen tutustumaan lajin synnyn problematiikkaan. Mitään rautalankamallia sisältävää linkkiä ei tähän hätään tule mieleen. Pistän esille, jos sellainen sattuu eteen.

        Ylläoleva ei ole muuten mitään kevein perustein heitettyä paskapuhetta. Kyseessä on hyvin helposti ymmärrettävä looginen fakta, kunhan vähänkin tutustuu lajin syntymisen reunaehtoihin.

        .. kommenttisi "Mainitsin [ihmisestä eroaa uusi laji] vain tällä haavaa käytännössä mahdottomaksi" näyttää osuvan oikeaan.

        Painottaisin kuitenkin tuota "tällä haavaa"-kohtaa. Vikkelä mieli luonnollisesti löytää monta mahdollisuutta sille, miten ekologinen lokeroituminen voisi helposti tapahtua. Mutta jätetään scifijutut tästä pois.

        -- lot

      • lot
        Junifer kirjoitti:

        Vaikka tieto olisikin hallussa, sen muokkaaminen ja tiivistäminen kohtuullisen lyhyeksi paketiksi ei käy käden käänteessä (ainakaan meikäläiseltä). Eikä tässä siinäkään mielessä jäniksen selässä olla kun aihepiirin aikaskaala on jopa miljoonia vuosia.

        Lähdetäänpä liikkeelle 2:sta homo sapiens sapiens (nykyihminen) –lajille ratkaisevan tärkeästä mutaatiosta:


        MUTAATIO-1
        Ihmisen ja lähimmän sukulaisensa bonabon (kääpiösimpanssi) tiet erosivat n. 5 milj. vuotta sitten. Ehkäpä luonnonmullistusten vuoksi jokin apinalauma (Afrikassa) jäi eristyksiin muista lajitovereistaan miljooniksi vuosiksi. Eräässä tämän lauman jälkeläisessä tapahtui noin 2.8 milj. vuotta sitten aivojen kannalta tärkeä mutaatio. Nykyinen veikkaus on, että kyseessä on Ney5g-geeni, joka lakkasi toimimasta. Tästä johtuen ihmisen solujen pinnalta puuttuu eräs sokerimolekyyli, joka on apinoilla ja muilla nisäkkäillä. Kyseinen sokeria tuottava geeni on kyllä ihmisen perimässä, mutta on mutatoitunut toimimattomaksi. Kenties sen sammuminen poisti jonkinlaisen jarrun, joka piti aivojen kasvun kurissa. Noin 600 000 vuotta tämän jälkeen - evoluution näkökulmasta siis melko pian - ihmisen aivot alkoivat suureta nopeasti...

        Tarkemmin esim. tässä linkissä:
        http://biology.plosjournals.org/perlserv?request=get-document&doi=10.1371/journal.pbio.0030050


        Toinen tärkeä mutaatio tapahtui n. 200 000 vuotta sitten. Jolloin esim. Australia, Tasmania, Uusi Seelanti ja Uusi Guinea olivat vielä yhtä mannerta ja jonka erotti Indonesian uloimmista saarista vain 100 km:n levyinen salmi.

        MUTAATIO-2
        Näihin aikoihin tapahtuneen FOXP2-geenin muutoksen arvellaan aiheuttaneen sen, että kurkunpään kasvaminen ja sen myötä monipuolisten äänteiden tuottaminen kävi mahdolliseksi. Niin pyörähti puheen kehitys liikkeelle. Me kaikki olemme tämän edullisen mutaation saaneen afrikkalaisen esi-ihmisen jälkeläisiä. Puhetaidon syntymisen mahdollisuus aiheutti aivojen viimeisen 100 000-50 000 vuotta jatkuneen kehityspyrähdyksen. Noin 100 000 vuotta sitten Homo sapiens sapiens eli nykyihminen oli valmis. Arviot "valmiuden" ajankohdasta vaihtelevat. Sillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä rotujen kannalta. Vaikka nykyihminen julistettaisiin olleen aivonsa suhteen täysin valmis vaikkapa 35 000 vuotta sitten, siitäkin on vielä 20 000 vuotta siihen jolloin eri puolilla maapalloa asuvien Homo sapiens sapiens-lajin elämäntavat erilaistuivat. Siihen asti kaikki olivat vaeltelevia metsästäjä-keräilijäheimoja. Kaiken kaikkiaan 4 900 000 vuotta kestänyt ihmisen irtiotto bonabosta oli saanut aikaan 1.5% eron niiden geenien välille. Parin onnellisen sattuman kautta ihminen oli saanut päänsä sisälle maapallon siihen asti tehokkaimmat aivot.

        FOXP2-geeni
        http://en.wikipedia.org/wiki/FOXP2

        Nuo 2 mutaatiota siis aiheuttivat kumpikin uuden lajin syntymisen. Mutatoituneen geenin leviäminen vallitsevaksi kaikkine vaikutuksineen ottaa aikansa ja vaatii suljetun ympäristön. Siitä pitää olla kantajalleen jotain perustavaa laatua olevaan hyötyä, että sillä olisi mahdollisuus olla ”voittaja”. Toisen mutaation jälkeen uuden lajin syntymisen mahdollisuutta ei ole enää ollut. Sopivaa olosuhdetta ei ole enää syntynyt, ja vallinneissa oloissa se on ollut matemaattinen mahdottomuus. Nyt ja tulevaisuudessa se on mahdollista vain jos joku täyskatastrofi (ydinsota, meteori) tuhoaa melkein koko ihmiskunnan jättäen jäljelle vain pienen ryhmän. Siinä tapahtunut hyödyllinen mutaatio saattaa synnyttää uuden, vallitsevissa olesuhteissa entiseen nähden paremmin selviävän lajin. Toinen mahdollisuus voisi olla avaruusaluksen haaksirikkoutumisen syrjäiselle planeetalle muutamia kymmeniä, molempia sukupuolia käsittävine miehistöineen. Silloinkin vaaditaan lisäksi onnellinen sattuma ja aikaa jopa miljoonia vuosia.

        Sirppisoluanemiaa aiheuttava geenimuutos on säilynyt osassa Afrikan väestöä malarian vaikutuksesta. Samantasoisia, erikoisolosuhteista johtuvia geenimuunnoksia on muitakin siellä sun täällä. Vaikka niillä on haitallisia vaikutuksia, ne ovat estäneet paikallisen väestöryhmän tuhoutumasta kokonaan jonkun paikallisen häiriötekijän, kuten tässä tapauksessa malariasääsken levittämän bakteerin vuoksi. Onhan myös havaittu, ettei esim. AIDS tartu kaikkiin yhtä helposti – epäillään joidenkin olevan jopa täysin immuuneja taudille. Jos AIDS pääsee jylläämään Afrikassa satoja vuosia tappaen väestöstä kymmeniä prosentteja, ilman muuta taudille vastustuskykyisin geenisekoitus yleistyy. Mutaation kohoaminen vallitsevaksi, edellyttää kuitenkin samana, sille edullisena säilyviä olosuhteita. Näinhän ei ole, jos soita kuivataan – malariasääski vähenee, tai AIDSIN leviäminen vapaasti erilaisin varotoimenpitein estetään. Euroopasta malariasääski hävitettiin aikoja sitten, joten sirppisoluanemiaa kantava geeni hävisi taistelun täällä – muut geenit kävelivät sen ylitse.

        LAKTOOSIGEENI
        Vaikka geeneistä voi päätellä paljon, mitä reittiä alueilla asuvat kansat ovat sinne päätyneet ja minkä kansojen kanssa olleet tekemisissä, ei jollain yksittäisellä geenillä ole mitään tekemistä rodun kanssa.

        Esimerkiksi laktaasia koodava geeni, joka mahdollistaa maidossa olevan sokerin, laktoosin sulamisen. Meillä kaikilla on syntymästämme tämä geeni, joka on aktivoitunut ruuansulatuskanavassamme, mutta useimmilla nisäkkäillä ja siksi myös useimmilla ihmisillä, geeni lakkaa olemasta aktiivinen lapsuusiän jälkeen. Tässä on järkeä: maitoa juodaan lapsena ja on energian tuhlaamista valmistaa tuota entsyymiä myöhemmin. Itsensä sammuttava laktaasigeeni on siis miljoonien vuosien kehityksen tulos ja sen normaalitila. Näin ollen laktoosi-intoleranssi ei ole mikään sairaus.

        Muutamia tuhansia vuosia sitten alkoi maitotalous. Tässä taloudessa pärjäsivät parhaiten ne joilla laktaasigeeni oli kärsinyt mutaatiosta, joka ei sammuttanutkaan geeniä lapsuuden jälkeen ja laktaasin tuotto jatkuu. Mutaatiogeenin kantaja voi juoda ja hajottaa maitoa läpi elämänsä.

        Tämän mutaatiogeenin kantajia ja parhaita maidonsulattajia ovat: Keski-Afrikan tutsit, Länsi-Afrikan fulanit, aavikon beduiinit, tuaregit ja bejat, irlantilaiset, tsekit ja espanjalaiset.

        Edellä olevilla kansoilla on suuria eroavaisuuksia sen suhteen mitä ymmärrämme rodulla. Tutsit ja irlantilaiset eivät muistuta toisiaan vaikka heillä on sama geenimutaatio. Yhteistä heille kaikille on se, että kaikki ovat paimentaneet lampaita, vuohia tai nautakarjaa.


        …Näistä voisi jatkaa loputtomiin, mutta nyt pitää viheltää tämän viestin osalta peli poikki. Suosittelen tutustumaan ao. linkin kysymys-vastaussarjaan. Siitä ei ole paljon vaivaa, mutta hyöty saattaa olla hyvällä tsäkällä suuri.


        Steven Pinter: Evolution of the Mind
        http://www.pbs.org/wgbh/evolution/library/07/2/l_072_03.html

        .. ainakaan tämän linkin takaa löytyvän infon perusteella.

        http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=ajassa_tutkittua&jutunid=5665

        "ASPM-geenin yleinen muoto oli vieläkin nuorempi; tutkijoiden arvion mukaan se on peräisin vain 5 800 vuoden takaa (tilastolliset rajat ovat 500-14 000 vuotta). Tätä geenimuotoa kantaa noin kolmannes nykyihmisistä.

        Se että kumpikin yleinen muoto on näinkin nuori, osoittaa Lahnin mukaan että geenin rikastuminen johtuu luonnonvalinnasta eli että sen kantajilla on joku merkittävä etu muihin verrattuna. Ja koska geeni liittyy aivojen kokoon, on ääneen lausumaton ajatus se, että sillä olisi yhteyttä älykkyyteen. Tätä ei ole kuitenkaan vielä tutkittu."



        Jos näin on, niin silloin kommenttisi "Noin 100 000 vuotta sitten Homo sapiens sapiens eli nykyihminen oli valmis" ei voi olla oikein.

        -- lot

      • Junifer
        lot kirjoitti:

        .. ainakaan tämän linkin takaa löytyvän infon perusteella.

        http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=ajassa_tutkittua&jutunid=5665

        "ASPM-geenin yleinen muoto oli vieläkin nuorempi; tutkijoiden arvion mukaan se on peräisin vain 5 800 vuoden takaa (tilastolliset rajat ovat 500-14 000 vuotta). Tätä geenimuotoa kantaa noin kolmannes nykyihmisistä.

        Se että kumpikin yleinen muoto on näinkin nuori, osoittaa Lahnin mukaan että geenin rikastuminen johtuu luonnonvalinnasta eli että sen kantajilla on joku merkittävä etu muihin verrattuna. Ja koska geeni liittyy aivojen kokoon, on ääneen lausumaton ajatus se, että sillä olisi yhteyttä älykkyyteen. Tätä ei ole kuitenkaan vielä tutkittu."



        Jos näin on, niin silloin kommenttisi "Noin 100 000 vuotta sitten Homo sapiens sapiens eli nykyihminen oli valmis" ei voi olla oikein.

        -- lot

        Tämän uutisen avulla pääsemmekin laajempiin ympyröihin joita olemme mm. Pinkerin kautta hieman sivunneetkin. Ihmisen kehityksen kokonaiskuvan ymmärtäminen onkin avain oveen joka johtaa ulos rasismin pimeästä ja tunkkaisesta huoneesta. Siellä bunkkaamisen täytyy johtua tiedon puutteesta – mikään muu ei voi selittää jonkun ilmeisen älykkään yksilön pysyttelemistä niin epäviihtyisässä tilassa. Tietoa kannattaa siis etsiä ja ottaa vastaan avoimin mielin.

        Noh,

        Kuka tässä on koskaan ”valmis”? Tunnetko sinä itsesi ihmisenä valmiiksi? Kehitystä (tai taantumista) tapahtuu koko ajan – aivojen neuroverkko elää tai fysiikka paranee kuntoiluharrastuksen avulla.

        Bruce T. Lahnin ryhmän löydökset ovat lajin sisäisen mikroevoluution alueelta. Ne eivät siis estä sellaista ihmistä, jolta mutaatio puuttuu, pariutumasta sellaisen kanssa jolla mutaatio on. Uuden lajin syntyminen vaatii aina eristyneen biologisen lokeron. Uusi laji voi näyttää samalta mistä se on kehittynyt, mutta ei pysty enää pariutumaan kantamuotonsa kanssa. Näin on käynyt muun muassa Amerikan harmaaoravalle joka eriytyi eurooppalaisesta sukulaisestaan parin miljoonan vuoden erossa olon aikana. Sitä tuotiin viime vuosisadan alussa muutama yksilö erääseen lontoolaiseen puistoon, josta se on levinnyt Britannian saarella uhaten nykyisin jo eurooppalaisen kannan olemassaoloa.

        Tarkennetaan tämän verran: Nykyihminen oli ANATOMISESTI valmis 150 000 – 100 000 vuotta sitten. Myös ihmisen aivot, kuten kaikki muutkin elimet olivat silloin anatomisesti samanlaiset kuin meillä on tänäkin päivänä. Aivojen kasvaminen nykyiseen kokoonsa oli pitkä prosessi joka alkoi n. 2milj. vuotta sitten. Se edellytti anatomisia muutoksia myös naisen synnytyskanavassa – aukko suureni. Kun aukko ei voinut kasvaa loputtomiin, evoluutio ratkaisi yhä suurempien aivojen kehittymisen mahdollisuuden jarruttamalla sikiön pääkuoren luiden kasvamista loppuun syntymän jälkeiseen aikaan. Näin mahdollistui aivojen kasvaminen kohdun suojassa suuremmaksi mitä synnytyskanava on. Se, ettei pääkoppa ei ole valmiiksi luutunut, mahdollistaa aivojen siitä läpikulkiessa puristumisen pitkulaiseen muotoon. Syntymiselle edullisin ajankohta on sekin pitkän evoluution ratkaisema.

        Esimerkkinä siitä, miten ketterästi evoluutio tarvittaessa toimii, saa hyvän kuvan lukemalla kirjan:
        ”Jonathan Weiner: Darwinin linnut - uutta tietoa evoluutiosta.” Siinä kuvataan syrjäisen Galapagoksen saariston sirkkuja, joita saariston nopeasti muuttuvat ilmasto-olosuhteet muovaavat hämmästyttävän nopeasti.

        Nyt on siis vahvoilla teoria jonka mukaan ihminen oli ANATOMISESTI valmis 100 000 vuotta sitten. Yhteinen esiäitimme on jäljitetty mitakondrioiden, jotka periytyvät äitilinjassa, avulla Afrikkaan. Sieltä tämä anatomisesti valmis ihminen levisi kaikkialle maapallolla.

        On yhä olemassa sellainenkin koulukunta joka tutkii mahdollisuutta ihmisen yhtäaikaisesta erillisestä kehittymisestä eri puolilla maapalloa. Yksi olettaa kiinalaisten kehittyneen aikaisemmin Afrikasta levinneen homo erectuksen ja myöhemmin alueelle saapuneen homo sapiensin sulautumisesta. Tämähän koskettaa läheisesti Bruce T. Lahnia, joka on Kiinasta Yhdysvaltoihin muuttanut ”rikastaja”.

        Lahnin ryhmän tutkimustulokset aiheuttavat paljon keskustelua ja monien muidenkin ryhmien mielenkiinto kohdistuu hänen löydöksiinsä. On ennenaikaista tehdä niiden perusteella kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Näinhän tiede aina etenee: joku tekee uuden tutkimushaaran avaavan löydöksen ja muut ryntäävät sen kimppuun. Kestää aikansa ennen kuin löydöksen luoma kuva terävöityy.


        Alla olevasta Lahnin ryhmän 90 kpl:een otokseen perustuvista kahden eri geenimutaation levinneisyyskartoista näemme, että niiden levinneisyys Euroopankin alueella jää suurimmaksi osaksi noin puoleen väestöstä. Luultavasti jako kulkee perheidenkin sisällä. Siinä vaaditaankin luonteenlujuutta vanhemmilta jos esim. perheen tyttäreltä ei geenitutkimuksessa löydykään voittajageeniä ja hänet pitää luovuttaa ovikelloa soittaneelle geenipuhdistusviraston koppalakkiselle virkailijalle.

        Miten meidän pitäisi asiaan suhtautua? Pitäisikö meidän suhtautua eri tavalla mutaatiota vaille jääneeseen eurooppalaiseen kuin afrikkalaiseen?

        Kun edellä otetussa problematiikassa menee syvemmälle, huomaa, että ihmiskunnan lienee viisainta pysyä irti rasistisesta ajattelusta. Ei ole mahdollista olla vain osittain rasisti. Toisin sanoen tämä koskee suhtautumista valtaväestöstä poikkeavan aivojen neuroverkon omaavaan yksilöön tai väestöryhmään.

        Tavallisesti yksilö ja ryhmä sulautuu joka puolelta ympäröivään isompaan ryhmään n. kolmessa sukupolvessa. (Vaikkapa vain maalaisen muuttuminen kaupunkilaiseksi.) Joillakin ryhmillä (esim. juutalaiset ja mustalaiset) on vuosisataisen kiertolaisuuden ansiosta kehittynyt suojamekanismi. Myös uskonto saattaa olla tällainen suojamekanismi. Sekään ei lopulta kestä, kuten esim. n. 100 vuotta sitten maahamme saapuneesta islaminuskoisesta tataarivähemmistöstä huomaamme. He ovat suureksi osaksi sulautuneet suomalaiseen valtaväestöön - eivät kuitenkaan kokonaan. Torjuva suhtautuminen valtaväestön taholta tietenkin hidastaa sulautumista. Kaikille samojen selkeiden reilujen pelisääntöjen noudattaminen on yhdessä elämisen A ja O. Mitä nämä ovat, pitäisi suomalaisille ominaisella terveellä järjellä pystyä ratkaisemaan.

        Alla muutamia linkkejä, joihin itse tutustuin viestisi herättämästä mielenkiinnosta.

        Tässä hyvä yleisesitys:
        http://johnhawks.net/weblog/reviews/genetics/brain/lahn_2005_aspm_microcephalin_science.html

        Pari mielenkiintoista karttaa ”Lahnin geenien” levinneisyydestä:
        http://www.gnxp.com/blog/2005/09/this-is-bruce-lahns-brain-on-aspm-and.php

        Bruce T. Lahn-linkkejä:
        http://hominid.uchicago.edu/
        http://www.gnxp.com/blog/2005/09/bruce-lahn.php
        http://www.hhmi.org/news/lahn.html
        http://www.hhmi.org/bulletin/dec2005/features/evolution2.html
        http://www.hhmi.org/news/lahn3.html
        http://www.hhmi.org/news/lahn4.html
        http://www.hhmi.org/news/122305.html
        http://www.hhmi.org/research/investigators/lahn.html

      • Junifer
        lot kirjoitti:

        .. ainakaan tämän linkin takaa löytyvän infon perusteella.

        http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=ajassa_tutkittua&jutunid=5665

        "ASPM-geenin yleinen muoto oli vieläkin nuorempi; tutkijoiden arvion mukaan se on peräisin vain 5 800 vuoden takaa (tilastolliset rajat ovat 500-14 000 vuotta). Tätä geenimuotoa kantaa noin kolmannes nykyihmisistä.

        Se että kumpikin yleinen muoto on näinkin nuori, osoittaa Lahnin mukaan että geenin rikastuminen johtuu luonnonvalinnasta eli että sen kantajilla on joku merkittävä etu muihin verrattuna. Ja koska geeni liittyy aivojen kokoon, on ääneen lausumaton ajatus se, että sillä olisi yhteyttä älykkyyteen. Tätä ei ole kuitenkaan vielä tutkittu."



        Jos näin on, niin silloin kommenttisi "Noin 100 000 vuotta sitten Homo sapiens sapiens eli nykyihminen oli valmis" ei voi olla oikein.

        -- lot

        Heh-heh, tsekkaappas linkkisi tutkimusryhmän kokoonpano:
        http://hominid.uchicago.edu/denizens.html

      • lot
        Junifer kirjoitti:

        Heh-heh, tsekkaappas linkkisi tutkimusryhmän kokoonpano:
        http://hominid.uchicago.edu/denizens.html

        Näyttää ihan samalta kuin suurin osa minkä tahansa tutkimuslaitoksen tutkijaporukoista.

        -- lot

      • Junifer
        lot kirjoitti:

        Näyttää ihan samalta kuin suurin osa minkä tahansa tutkimuslaitoksen tutkijaporukoista.

        -- lot

        veljesi monikulttuurinvastustuksen saralla voisivat olla eri mieltä - jopa nimitellä tutkimusporukan eräitä jäseniä.

      • lot
        Junifer kirjoitti:

        veljesi monikulttuurinvastustuksen saralla voisivat olla eri mieltä - jopa nimitellä tutkimusporukan eräitä jäseniä.

        .. ainoastaan siskoja.

        Oli miten oli, kaikessa hienostuneisuudessani olen pakoitettu muistuttamaan, että ryhmän etnistä diversiteettiä korostavan Reed-Strowhorn Susan:in nimen yhteydessä ei lue maagista kirjainkolmikkoa "PhD". Hänen nimensä yhteydessä lukee "Project Assistant" [1]. No title, no competence.

        -- lot: title, still no competence.

        [1] http://72.14.221.104/search?q=cache:ST53lUg3sPEJ:genes.uchicago.edu/2005-2006HGHandbook2.pdf Susan Reed-Strowhorn&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=6&client=firefox-a

      • lot
        Junifer kirjoitti:

        veljesi monikulttuurinvastustuksen saralla voisivat olla eri mieltä - jopa nimitellä tutkimusporukan eräitä jäseniä.

        .. pitää vielä kaiken tämän hienovireisen ja oivaltavan sarkasmin keskeltä todeta, että en ole vielä saanut aikaiseksi lukea Pinterin kirjoitusta..

        -- lot

      • Junifer
        lot kirjoitti:

        .. pitää vielä kaiken tämän hienovireisen ja oivaltavan sarkasmin keskeltä todeta, että en ole vielä saanut aikaiseksi lukea Pinterin kirjoitusta..

        -- lot

        Pinker.

      • Junifer
        lot kirjoitti:

        .. ainoastaan siskoja.

        Oli miten oli, kaikessa hienostuneisuudessani olen pakoitettu muistuttamaan, että ryhmän etnistä diversiteettiä korostavan Reed-Strowhorn Susan:in nimen yhteydessä ei lue maagista kirjainkolmikkoa "PhD". Hänen nimensä yhteydessä lukee "Project Assistant" [1]. No title, no competence.

        -- lot: title, still no competence.

        [1] http://72.14.221.104/search?q=cache:ST53lUg3sPEJ:genes.uchicago.edu/2005-2006HGHandbook2.pdf Susan Reed-Strowhorn&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=6&client=firefox-a

        että huomiosi kiintyy häneen - lihavakin on, kuten rotunsa naiset yleensä.

      • lot
        Junifer kirjoitti:

        että huomiosi kiintyy häneen - lihavakin on, kuten rotunsa naiset yleensä.

        Musta tutkija on poikkeustapaus.

        Päärynänmuotoinen jenkki ei ole poikkeustapaus.

        -- lot

      • Junifer
        lot kirjoitti:

        Musta tutkija on poikkeustapaus.

        Päärynänmuotoinen jenkki ei ole poikkeustapaus.

        -- lot

        Musta tutkija on poikkeustapaus Suomessa.

      • lot
        Junifer kirjoitti:

        Musta tutkija on poikkeustapaus Suomessa.

        .. musta hutkija.

        Ha-haa, olen hauska :D

        -- lot

      • Junifer
      • lot
      • Junifer
        lot kirjoitti:

        .. ja pelottava hutkija.

        BTW: mulla on diagnosoitu ongelma. Sen nimi on viimeisen-sanan-saamis-pakko. Muuten suht oireeton, mutta aika vaikea silloin, kun törmään samaa tautia kantavaan. Ei kai sinulla vaan ole samaa ödeemaa?

        -- lot

        Ei ole pakko saada sanottua viimeistä sanaa. Kuvassa oli muuten tämän hetken suurikokoisin ammattinyrkkeilijä, pietarilainen Nikolai Valujev, pituus jotain 214 cm.

    • die Weisse Rose

      Isänmaallisuus on palkurin viimeinen leposija

      • lot

        .. viimeinen pakopaikka", höntti.

        Toisaalta: kämmäämäsi mietelause synnytti hauskan mielleyhtymän:

        Isänmaallisuus voi todellakin olla pelkurin viimeinen leposija tahi pakopaikka. Sillä niin se on kaikkien muidenkin. Isän maahanhan meidät kaikki kuoltuamme laitetaan.

        Jos meillä silloin enää maata on.

        -- lot

      • ei kaikki

        Et pysty, sivistymättömyyttäsi tai muuten, siteeraamaan edes mietelauseita oikein.
        Luultavasti tahallasi, käännät sen väärin ja irroitettuasi sen asiayhteydestä, yrität antaa käsityksen, että jokin "suuri ajattelija"(kin) pitää isänmaallisuutta halveksittavana, kuten sinä itse.

      • die Weisse Rose
        lot kirjoitti:

        .. viimeinen pakopaikka", höntti.

        Toisaalta: kämmäämäsi mietelause synnytti hauskan mielleyhtymän:

        Isänmaallisuus voi todellakin olla pelkurin viimeinen leposija tahi pakopaikka. Sillä niin se on kaikkien muidenkin. Isän maahanhan meidät kaikki kuoltuamme laitetaan.

        Jos meillä silloin enää maata on.

        -- lot

        Samuel Jackson sanoi sen....läppärillä on välillä lot-ta vaikea kirjoittaa...

      • die Weisse Rose
        lot kirjoitti:

        .. viimeinen pakopaikka", höntti.

        Toisaalta: kämmäämäsi mietelause synnytti hauskan mielleyhtymän:

        Isänmaallisuus voi todellakin olla pelkurin viimeinen leposija tahi pakopaikka. Sillä niin se on kaikkien muidenkin. Isän maahanhan meidät kaikki kuoltuamme laitetaan.

        Jos meillä silloin enää maata on.

        -- lot

        Samuel Greene Wheeler Benjamin (1837-1914)

        ei siis tämä huippunäyttelijä:

        http://www.imdb.com/name/nm0000168/

      • die Weisse Rose
        ei kaikki kirjoitti:

        Et pysty, sivistymättömyyttäsi tai muuten, siteeraamaan edes mietelauseita oikein.
        Luultavasti tahallasi, käännät sen väärin ja irroitettuasi sen asiayhteydestä, yrität antaa käsityksen, että jokin "suuri ajattelija"(kin) pitää isänmaallisuutta halveksittavana, kuten sinä itse.

        die Weisse Rose

    • olipas se suvaitsevaista

      "Rasistit vetoavat usein älykkyystesteihin, joissa on saatu eroja eri väestöryhmien välillä."

      Älykkyyttä on monenlaista. Mutta ei siitä kannata tuollaisten turhanpäiväisten minä-olen-parempi-kuin-sinä, kavereiden kanssa ryhtyä inttämään.

      Niin kuin älykkyyttä on myös olemassa monenlaista rasismia. Esim. mustathan syrjivät toisiaan sen perusteella kuinka tumma olet, mitä tummempi sitä huonompi olet...

      Tervejärkinen oman kansalaisuuden säilyttäminen ei ole rasismia, se on täysin luonnollista ja hyväksyttävää. Se että maahanmuuttajilla on uudessa isänmaassaan ongelmia valtaväestön kanssa
      muodostuu syrjinnästä ja siitä, että kaikki eivät hyväksy uuden isänmaansa sääntöjä. Tätä ei voisi enempää alleviivata -Uusi isänmaa- sillä sitähän suomi heille on, niin kauan kun he erinäisitä syistä täällä oleilevat. Pitää osata käyttäytyä. Maassa maan tavalla, näinhän sen pitäisi mennä.

      Monikultturisuus ratkaisu?

      Kulttuuri siinä vastaan tulee ja ilman kulttuuria ei ole kansaa. Monikulttuurisuus ei onnistu,koska maahanmuuttajat ja tässä tapauksessa suomalaiset tunnustavat kulttuuriaan ja omia arvojaan. Tästä ja liiallisesta väestönmäärästä syntyy omia pikku me-vastaan-muut ryhmiä, esim. uusnatsit ja somalit, jotka pakkosyöttävät omaa propagandaansa toisiaan vastaan.

      No entäs "musta" isänmaa?

      Eli mulateilla täytetty Suomi, jossa huomattava osa kansalaisista on sujuvaa suomea puhuvaa, kulttuuria ja arvoja ylläpitävää, armeijan käynyttä, värillistä kansaa? Onko se enää suomalaista? Mielestäni on! Toisin väittäminen olisi absurdia...

      • Junifer

        Tulipas se paatoksella...voi teitä rasismin saarnamiehiä...kirkko teidän pitäisi uskonnollenne rakentaa.

      • eihän tästä mitään tule!
        Junifer kirjoitti:

        Tulipas se paatoksella...voi teitä rasismin saarnamiehiä...kirkko teidän pitäisi uskonnollenne rakentaa.

        Notta kirkko, no perkele, sillähän tätä maailmaa on hallittu iät ja ajat. Pistetään korvan taakse..

        Kerro Junifer miten sinusta pitäisi rakentaa multikulttuuria, ja miksi? Kuka siitä hyötyy?

        Jos jonkun pitäisi uskonto laittaa pystyyn, niin kyllähän se paikallaan olisi teidän laisille minä-en-kuuntele-mitään-muuta-kuin-omaa-ääntäni, pikkusieluille, jotka edes auttoivat ristiretkiä omalla ajallaan. Tyhmyyttään.

      • Junifer
        eihän tästä mitään tule! kirjoitti:

        Notta kirkko, no perkele, sillähän tätä maailmaa on hallittu iät ja ajat. Pistetään korvan taakse..

        Kerro Junifer miten sinusta pitäisi rakentaa multikulttuuria, ja miksi? Kuka siitä hyötyy?

        Jos jonkun pitäisi uskonto laittaa pystyyn, niin kyllähän se paikallaan olisi teidän laisille minä-en-kuuntele-mitään-muuta-kuin-omaa-ääntäni, pikkusieluille, jotka edes auttoivat ristiretkiä omalla ajallaan. Tyhmyyttään.

        Mitä rupesit tähän mökeltämään monikulttuurista? Tee oma avaus asiasta jos se niin päätä vannehtii.

      • vastasin vain tähän
        Junifer kirjoitti:

        Mitä rupesit tähän mökeltämään monikulttuurista? Tee oma avaus asiasta jos se niin päätä vannehtii.

        Tulipas se paatoksella...voi teitä rasismin saarnamiehiä...kirkko teidän pitäisi uskonnollenne rakentaa.

        Kun nyt laps raukka näkisit asiat laajemmin. Todellakin vaikeampi keskustella teikäläisille kuin uskontoon hurahtaneille.

    • kepa

      että afrikkaan ym. kannattaisi palkata valkoisempia/pohjoisemmassa asuvia johtajiksi tehtaisiin ja muihinkin tärkeisiin virkoihin?

      • Bingo Bongo

        Aiheen kirjoittajan teorialla tämä asia menisi kyllä niin. Lisäksi olisi eduksi jos valkoiset hoitaisivat kaikkien Afrikan valtioiden hallinnolliset asiat.

      • näinkö?
        Bingo Bongo kirjoitti:

        Aiheen kirjoittajan teorialla tämä asia menisi kyllä niin. Lisäksi olisi eduksi jos valkoiset hoitaisivat kaikkien Afrikan valtioiden hallinnolliset asiat.

        Siirretääs Suomeen, niin on helpompi ymmärtää:

        Arvostetun tiedemiehen Joseph Arthur de Gobineaun mukaan suomalainen rotu on Euroopan alkukantaisin ja samalla älyltään kehittymättömin. Siis mitä puhtaampia suomalaisia olemme, - sitä alkukantaisempia rodultamme ja huonompia älyltämme.

        Nykysuomalaisen kannalta tilanne on hieman parempi maahamme saapuneiden ylempien rotujen (mm. ruotsalaiset germaanit) edustajien mukanaan tuoman paremman veren ja geenistön ansiosta. He ovat jalostaneet rotuamme niin, että parhaat meistä ovat jo melkein heikäläisiä.

        Korkeimmalla tasolla on tietenkin suomenruotsalainen väestö. Hekään osaksi alempirotuisina eivät tosin koskaan tule yltämään samaan kuin 100%:sti skandinaaviset germaaniveljensä. He ovat kuitenkin jo tarpeeksi älykkäitä toimiakseen eräänlaisina mediaattoreina alkukantaisen suomalaisrodun ja ylempien eurooppalaisrotujen välillä.

        Hyviä tuloksia onkin saatu. Hyvässä ohjauksessa suomalaisrotuisetkin ovat päässeet hämmästyttäviin tuloksiin. Pisimmälle heistä ovat tietenkin päässeet ne, joissa ylempirotuisen veren osuus suurin. Rodun ja menestymisen välinen yhteys on helppo todeta tarkastelemalla suurimpien suomalaisyhtiöiden omistajien ja johdon nimiluetteloa.

        Siellä esiintyvien suomalaisnimienkin takana on paljon ylempirotuista verenperintöä. Mitä lähemmäs lattiatasoa päästään, sitä suomalaisemmaksi nimet muuttuvat. Tämä järjestelmä toimii, siitä on osoituksena Suomen varsin hyvä taloudellinen menestyminen.

      • Jyllenberg
        näinkö? kirjoitti:

        Siirretääs Suomeen, niin on helpompi ymmärtää:

        Arvostetun tiedemiehen Joseph Arthur de Gobineaun mukaan suomalainen rotu on Euroopan alkukantaisin ja samalla älyltään kehittymättömin. Siis mitä puhtaampia suomalaisia olemme, - sitä alkukantaisempia rodultamme ja huonompia älyltämme.

        Nykysuomalaisen kannalta tilanne on hieman parempi maahamme saapuneiden ylempien rotujen (mm. ruotsalaiset germaanit) edustajien mukanaan tuoman paremman veren ja geenistön ansiosta. He ovat jalostaneet rotuamme niin, että parhaat meistä ovat jo melkein heikäläisiä.

        Korkeimmalla tasolla on tietenkin suomenruotsalainen väestö. Hekään osaksi alempirotuisina eivät tosin koskaan tule yltämään samaan kuin 100%:sti skandinaaviset germaaniveljensä. He ovat kuitenkin jo tarpeeksi älykkäitä toimiakseen eräänlaisina mediaattoreina alkukantaisen suomalaisrodun ja ylempien eurooppalaisrotujen välillä.

        Hyviä tuloksia onkin saatu. Hyvässä ohjauksessa suomalaisrotuisetkin ovat päässeet hämmästyttäviin tuloksiin. Pisimmälle heistä ovat tietenkin päässeet ne, joissa ylempirotuisen veren osuus suurin. Rodun ja menestymisen välinen yhteys on helppo todeta tarkastelemalla suurimpien suomalaisyhtiöiden omistajien ja johdon nimiluetteloa.

        Siellä esiintyvien suomalaisnimienkin takana on paljon ylempirotuista verenperintöä. Mitä lähemmäs lattiatasoa päästään, sitä suomalaisemmaksi nimet muuttuvat. Tämä järjestelmä toimii, siitä on osoituksena Suomen varsin hyvä taloudellinen menestyminen.

        Kyllä asia on näin http://fi.wikipedia.org/wiki/Svea-mamma

      • Svea-mamma
    • die Weisse Rose

      Aboriginaaleja on nokialla ohjelmointi työssä. Niin kuin somaleja ja muitakin vähemmistö kansalisuuksia. Pärjäävät siellä hyvin,keskimääräisesti paremmin kuin valko ihoiset.

      • Junifer

        Ei abotaustaisella ole aivokapasiteetin puolesta mitään estettä vaikka Nokian nörtiksi.


        AUSTRALIAN MANTEREEN HISTORIA PÄHKINÄNKUORESSA

        - 100 000 vuotta sitten Australia, Tasmania, Uusi-Guinea ja Uusi Seelanti olivat kiinni toisissaan. Mantereella käyskenteli Australian nykyisten alkuperäiseläinten lisäksi jättiläispussieläimiä. Ihmiset ovat levittäytymässä Afrikasta Indonesiaan, mistä on vain 100 km matalan salmen yli Australiaan.

        - 90 000 vuotta sitten Uusi Seelanti lipuu erilleen.

        - 60 000 – 40 000 vuotta sitten ihminen saapuu Australiaan. Vanhin tunnettu leiri sijaitsee 150 mailia Darwinista itään. Se on ajoitettu 22 000 vuoden taakse. Sydneyn paikalta on löytynyt merkkejä 20 000 vuotta vanhasta asutuksesta. Pieniaivoiset ja hitaat jättiläispussieläimet, kuten valtavat vompatit ja kengurut eivät osanneet pelätä ihmistä ja ne metsästettiin pian sukupuuttoon.

        - 18 000 vuotta sitten alkuasukkaat ovat jo levittäytyneet joka ainoaan elinkelpoiseen kolkkaan. Aboriginaalien harjoittama kulotus muuttaa lähes kaikki sademetsät eukalyptusmetsiksi.

        - 10 000 vuotta sitten ihmisen vaikutuksesta täydellisesti muuttunut luonto näyttää saavuttaneen uuden tasapainon. Sen jälkeen ei ole merkkejä eläinten massatuhoista. Yksittäisiä muutoksia kuitenkin tapahtuu. Esimerkiksi 3500 – 6000 vuotta sitten Australian eläimistöön ilmestyy dingo. Vanhin löydös on 3450 vuotta vanha. Ilmestymisen takarajana on 8000 vuotta, koska silloin Tasmania irtosi Australiasta, ja sieltä ei ole tavattu jälkeäkään dingosta. Dingon on ollut tultava ihmisten mukana. Lähin nykyinen sukulainen on Indus-joen suistossa elävä villikoira. On epäilty intialaisten kauppapurjehtijoiden tuoneen dingon mukanaan.

        - 1700-luvulla tulevat eurooppalaiset.

        MIKSI ABORIGINAALIT JÄIVÄT KIVIKAUDELLE?

        Tärkein syy on se, että aboriginaalit pysyivät metsästäjä-keräilijöinä, kun muu maailma noin 10 000 - 6000 vuotta sitten siirtyi maatalouteen. Vain ruuan tuottaminen johtaa nopeasti väkiluvun kasvuun, yksilöiden erikoistumiseen ja tekniseen kehittymiseen.

        Aboriginaaleilla ei ollut tarvetta maatalouteen sillä heillä oli jo kaikkea. Kun alkuasukkaiden itselleen muokkaama luonto saavutti uuden tasapainon, ei enää ollut tarvetta uudistua. Ihmiset olivat hyvin ravittuja, ilmasto oli lämmin ja maastossa oli yöpymisen sopivia paikkoja. Henkisellekin elämälle jäi runsaasti aikaa.
        Toisaalta maataloutta ei olisi ollut tarpeenkaan vaatiessa helppo aloittaa. Jättiläispussieläinten sukupuuton jälkeen mantereella ei ollut tarpeeksi isoja eläimiä vetojuhdiksi. Ainoa jota näistä jo kadonneista olisi voinut ajatella vetoeläimeksi olisi ollut jättiläisvompatti. Myöskään isosiemeniset kasvit, kuten riisi ja vehnä tms. eivät kuulu Australian alkuperäiskasvustoon.

        Kun eurooppalaiset saapuivat Australiaan vuonna 1788, aboriginaaleja oli noin 300 000 jakautuneena yli 500:aan heimoon. Heimojen kielet saattoivat poiketa toisistaan kovasti. Jokaisella heimolla oli omat tapansa ja asuma-alueensa. Heimon reviiri saattoi olla 2000 pinta-alaltaan neliökilometriä. Alkuasukkailla ei ollut kirkkoja, alttareita eikä pappeja. Sen sijaan he kantoivat mukanaan pyhän käsitettä, myyttistä aikaa ja tietoisuutta esi-isien perinnöstä. Nämä pyhät asiat kiinnitettiin maisemaan. Jokaisella mäellä ja laaksolla, kaikilla eläinlajeilla ja puilla oli tärkeä osansa kokonaisuudessa. Tuttu maa-alue oli aboriginaaleille ruumiillistunut historia, myyttien koti, jonka esi-isien henget vuosituhansien aikana olivat uneksineet olemaan. Jokainen sukupolvi tavallaan toisti luomistyön laulamalla historiansa uudelleen. Ihmiset sitoutuivat maahan ja maa ihmisiin.

    • Junifer

      WWW-sivulla http://www.emeagwali.com/essays/technology/weather/computing-the-weather.html on Philip Emeagwalin, joka ratkaisi maailman monimutkaisimman sääennusteisiin liittyvien yhtälöiden ryhmän 1989, kirjoittama artikkeli koskien sääennusteisiin liittyvää matematiikkaa. Emeagwalin mukaan vaaditaan miljardi miljardia (1 000 000 000 000 000 000) laskutoimitusta mallinnettaessa maan ilmastoa sääennustetta tehtäessä. Tavallisella yhden prosessorin supertietokoneella menee näiden laskutoimitusten suorittamiseen niin kauan, että tulos tulee sään ennustamisen kannalta liian myöhään.


      Philip Emeagwali spurns the title of genius.
      http://emeagwali.com/education/new-jersey/philadelphia-inquirer-intellectual-inspiration-02-26-99.html

      The official website of famous Nigerian scientist Philip Emeagwali.
      http://emeagwali.com/

      • lot

        .. samaan viestiin pölhöäkin pölhömpää väitettä "Philip Emeagwalin: father of the internet" tuohon viestiisi :D

        Joo.

        Emeagwalin on todennäköisesti ihan kelpoisa neropatti, mutta osa maineesta on puhtaan hypetyksen ansiota. Häntä on analysoitu tarkemmin täällä: http://magazine.biafranigeriaworld.com/cezeilo/2003nov09.html

        Myös wikistä löytyy samansuuntaista hypenpurkua: http://en.wikipedia.org/wiki/Philip_Emeagwali

        Hypetys voi olla katteellista. Tai sitten ei. Mutta älä nyt kuitenkaan ihan kaikkea netistä lukemaasi usko.

        Oli miten oli, rasistissävytteinen "mustat ovat pöhkömpiä kuin valkoiset-väittämä ei nojaa siihen, että jokainen musta olisi pöhkö. Kyse on siitä, onko keskimääräinen musta pöhkömpi kuin keskimääräinen valkoinen. Emeagwali nyt tuskin on keskimääräinen musta. Et kai väitä toista?

        -- lot

      • Junifer
        lot kirjoitti:

        .. samaan viestiin pölhöäkin pölhömpää väitettä "Philip Emeagwalin: father of the internet" tuohon viestiisi :D

        Joo.

        Emeagwalin on todennäköisesti ihan kelpoisa neropatti, mutta osa maineesta on puhtaan hypetyksen ansiota. Häntä on analysoitu tarkemmin täällä: http://magazine.biafranigeriaworld.com/cezeilo/2003nov09.html

        Myös wikistä löytyy samansuuntaista hypenpurkua: http://en.wikipedia.org/wiki/Philip_Emeagwali

        Hypetys voi olla katteellista. Tai sitten ei. Mutta älä nyt kuitenkaan ihan kaikkea netistä lukemaasi usko.

        Oli miten oli, rasistissävytteinen "mustat ovat pöhkömpiä kuin valkoiset-väittämä ei nojaa siihen, että jokainen musta olisi pöhkö. Kyse on siitä, onko keskimääräinen musta pöhkömpi kuin keskimääräinen valkoinen. Emeagwali nyt tuskin on keskimääräinen musta. Et kai väitä toista?

        -- lot

        Mielestäni linkin takaa löytyi hauska tarina - monet valkoisetkin osaa hypettää. Onko se heille pienempi vika? Kukas sen keskimääräisen määrittää?

    • 243

      ...tämänkö nyt siis pitäisi todistaa jotain..?

      Miten mahtaisi käydä mainitsemallesi aboriginaalille vaikkapa Suomen Lapissa,helmikuun pakkasilla..?Järkätäänpä joku "Älykkyystesti tuntureilla" seuraavaksi,ja köijätään sinne osanottajia Afrikasta,Australiasta ynnä muista paikoista,missä arktiset olosuhteet ovat tuntemattomia,ja katsotaan,miten pärjäävät jotakuta poropaimenta vastaan.Vai eikö ole vertailukelpoinen esimerkki..?

      • Erasmus

        Et käsittänyt asian jujua.

      • 243
        Erasmus kirjoitti:

        Et käsittänyt asian jujua.

        ...seuraavaa:Esimerkkinä käytetty Australialainen aboriginaali pärjäsi kotikonnuillaan paremmin,kuin sinne muualta tulleet.Sitä en käsitä,mitä ihmeellistä siinä on?Kuten sanoin,köijätään se abo Lappiin selviytymään,katsotaan miten käy.

        Ok,selitäppä mulle sen mystinen "asian juju",vai eikö kapasiteetti riitä muuhun kuin omahyväisiin "one-linereihin"..?

      • tosityhmä
        243 kirjoitti:

        ...seuraavaa:Esimerkkinä käytetty Australialainen aboriginaali pärjäsi kotikonnuillaan paremmin,kuin sinne muualta tulleet.Sitä en käsitä,mitä ihmeellistä siinä on?Kuten sanoin,köijätään se abo Lappiin selviytymään,katsotaan miten käy.

        Ok,selitäppä mulle sen mystinen "asian juju",vai eikö kapasiteetti riitä muuhun kuin omahyväisiin "one-linereihin"..?

        onlineri on? Ookkonä aboille kateellinen ko oot niin äkänen?

      • 243
        tosityhmä kirjoitti:

        onlineri on? Ookkonä aboille kateellinen ko oot niin äkänen?

        ...eli tekonäppärä lyhyt vastaus,jolla ei ole mitään muuta todellista sisältöä kuin kyseenalaistaa kohteensa.

        Ja ei,en ole,mä lähden mielelläni sen abon kanssa minä hyvänsä kauniina talvisena pakkaspäivänä hengaileen kotaan tunturin juurelle,poltteleen rakovalkeita ja ansalankoja virittään ...

        Mun pointtini oli se,ettei taida abon taidoilla siellä tunturissa pärjätä,eikä mun mahdollisuuteni selvitä "Outbackissa" todellakaan ole kovin kaksiset.Eli ketjun avannut viesti ei todista yhtään mitään älykkyydestä tai sen puutteesta,vaan opituista taidoista ja niiden soveltamisesta OMASSA,TUTUSSA ELINYMPÄRISTÖSSÄÄN,olivat ne sitten perimätietoa,itse koettua tai opiskeltua...

      • Erasmus
        243 kirjoitti:

        ...seuraavaa:Esimerkkinä käytetty Australialainen aboriginaali pärjäsi kotikonnuillaan paremmin,kuin sinne muualta tulleet.Sitä en käsitä,mitä ihmeellistä siinä on?Kuten sanoin,köijätään se abo Lappiin selviytymään,katsotaan miten käy.

        Ok,selitäppä mulle sen mystinen "asian juju",vai eikö kapasiteetti riitä muuhun kuin omahyväisiin "one-linereihin"..?

        Aboriginaali pärjäsi kotikonnuillaan sen takia, että hän käytti aivojaan. Niissä oli varastoitunut valtava tietomäärä, ja hänen aivonsa prosessoivat sitä tehokkaasti. Hän ei ollu tyhmä, vaikkakin joissakin äö-mittauksissa on sellaisiin tuloksiin tultu.

        Mutta ei abo Lapin tuntureilla pärjäisi. Ei hänellä ole sitä tietoa, mitä siellä vaaditaan. Sen sijaan tunturien saamelainen todennäköisesti pystyisi vastaavaan suoritukseen kuin abo kotikonnuillaan. Saamelaisen aivot sisältävät myös paljon tietoa, jota harmaat aivosolut käsittelevät.

        Ja mikä on opetus? Se, että mitattu älykkyys on sitä, miten hyvin äö-mittauksissa pärjätään. Ja nämä mittarit on suunniteltu länsimaiden ihmisten elinpiiriä ajatellen.

      • Junifer
        243 kirjoitti:

        ...eli tekonäppärä lyhyt vastaus,jolla ei ole mitään muuta todellista sisältöä kuin kyseenalaistaa kohteensa.

        Ja ei,en ole,mä lähden mielelläni sen abon kanssa minä hyvänsä kauniina talvisena pakkaspäivänä hengaileen kotaan tunturin juurelle,poltteleen rakovalkeita ja ansalankoja virittään ...

        Mun pointtini oli se,ettei taida abon taidoilla siellä tunturissa pärjätä,eikä mun mahdollisuuteni selvitä "Outbackissa" todellakaan ole kovin kaksiset.Eli ketjun avannut viesti ei todista yhtään mitään älykkyydestä tai sen puutteesta,vaan opituista taidoista ja niiden soveltamisesta OMASSA,TUTUSSA ELINYMPÄRISTÖSSÄÄN,olivat ne sitten perimätietoa,itse koettua tai opiskeltua...

        Abo olisi varmaankin pulassa yrittäessään selvitä Lapin pakkasissa Australian kuumille aavikoille viritetyllä älykkyydellään samoin kuin saamelainen hänen ympäristössään. Heidän, kuten kaikkien muidenkin ihmisten aivojen mikroevoluutio tapahtuu ympäristön ehdoilla. Sitä tapahtuu jokaisen yksilön kohdalla koko hänen elämänsä ajan ja syntymästä lähtien. Ehkä sekin alkaa jo aikaisemmin - äidin kohdussa, kuten ihmislajille evoluution tuloksena muodostuneen genetiikan määräämä aivokoneiston rakentuminen. Sehän alkaa hedelmöittyneen munasolun ensimmäisestä jakautumisesta alkaen.

        Periaatteessa vastasyntyneen mieli on kuin puhdas taulu. Jos abolapsi olisi kasvanut saamelaisessa ympäristössä ja häntä olisi kohdeltu tasaveroisesti muiden ikätoveriensa kanssa, hänestä olisi tullut yhtä hyvä poromies ja joikhaaja kuin naapurikodan Niilasta. Lapin tuntureilla selviytymiseen tarvittava ikiaikainen saamelainen tieto olisi siirtynyt hänen aivoihinsa samalla tavalla kuin hänen aitosaamelaisten kasvinkumppaniensa aivoihin. Hän tietysti poikkeaisi ulkonäöltään saamelaisesta, olihan mikroevoluutio jo muokannut häntä fyysisesti aikaisempaan ympäristöön sopivaksi.

        Abon ja saamelaisen aivokoneistot ovat saman vertaiset. Heidän aivojensa jokaista 100 miljardia hermosolua, neuronia, yhdistää toisiinsa 15 000 kytkentää. Aivoissa on siis noin 1500 biljoonaa neuronien välistä kytkentää. Nämä kytkennät ovat aivojen eri osien välillä kulkevaa tietoa välittävä tietoverkko.. Erilaisten verkkojen mahdollisuuksien määrä on melkeinpä rajaton. Verkko pystyy muotoutumaan ympäristön vaatimusten mukaan. Niinpä kaupunkiin muuttanut maanviljelijän poika ei jonkun ajan kuluttua enää hypähdäkään automaattisesti joka kymmenennellä askeleella. Tapa, jonka hän oli oppinut lapsuudesta lähtien pellon sarkaojien yli kulkiessaan on käynyt tarpeettomaksi.

        Jos joku väestöryhmä heitetään vaikka toiselle puolen maapalloa ympäristöön, joka on lähellä sitä missä se on oppinut selviämään, sillä ei ole vaikeuksia selviytyä sielläkään. Niinpä kun Ruotsi perusti 1600-luvulla siirtomaatukikohdan Amerikan itärannikolle Delaware-joen suistoon, sinne Värmlannin suomalaismetsistä siirretyt savolaisperäiset kaskiviljelijät hetken ihmeteltyään kohauttivat olkapäitään ja katosivat kirveineen ja muine tarvekaluineen sikäläisiin metsiin. He aloittivat perinteisen elintapansa – metsästys, kalastus ja kiertävä kaskiviljely. Koska luonto ja ilmasto Delaware-joen rannoilla ei paljon poikennut heidän aikaisemmasta elinympäristöstään, he selviytyivät mainiosti. Paikallisten asukkaiden intiaanien kanssa ruotsalaisten pakkosiirtämät savolaiset tulivat juttuun hyvin. Intiaanit antoivat heille omalla kielellään nimen, joka käännettynä tarkoittaa: ”Ihmiset kuin me”.

        Aivojen rakenne (joka muuten on tismalleen sama niin abolla kuin saamelaisellakin):
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Aivot

        Aivojen muovautuvuus ja mahdollisuudet:
        http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=sae32000

        Tässä linkki aihealueeseen syvällisesti perehtyneen tutkijan Steven Pinkerin haastatteluun, jossa käydään valaisevalla tavalla läpi monta tässä avauksessa käsiteltyä kysymystä. Kannattaa tutustua avoimin mielin, vaikka aina kriittinen -lot- sen tuolla ylempänä olkiaan kohauttaen sivuuttikin, -lieneekö edes lukenut? Teksti aukeaa kuvan alla ”view text”:iä napauttamalla.

        Steven Pinker: Evolution of the Mind
        http://www.pbs.org/wgbh/evolution/library/07/2/l_072_03.html

      • lot
        Junifer kirjoitti:

        Abo olisi varmaankin pulassa yrittäessään selvitä Lapin pakkasissa Australian kuumille aavikoille viritetyllä älykkyydellään samoin kuin saamelainen hänen ympäristössään. Heidän, kuten kaikkien muidenkin ihmisten aivojen mikroevoluutio tapahtuu ympäristön ehdoilla. Sitä tapahtuu jokaisen yksilön kohdalla koko hänen elämänsä ajan ja syntymästä lähtien. Ehkä sekin alkaa jo aikaisemmin - äidin kohdussa, kuten ihmislajille evoluution tuloksena muodostuneen genetiikan määräämä aivokoneiston rakentuminen. Sehän alkaa hedelmöittyneen munasolun ensimmäisestä jakautumisesta alkaen.

        Periaatteessa vastasyntyneen mieli on kuin puhdas taulu. Jos abolapsi olisi kasvanut saamelaisessa ympäristössä ja häntä olisi kohdeltu tasaveroisesti muiden ikätoveriensa kanssa, hänestä olisi tullut yhtä hyvä poromies ja joikhaaja kuin naapurikodan Niilasta. Lapin tuntureilla selviytymiseen tarvittava ikiaikainen saamelainen tieto olisi siirtynyt hänen aivoihinsa samalla tavalla kuin hänen aitosaamelaisten kasvinkumppaniensa aivoihin. Hän tietysti poikkeaisi ulkonäöltään saamelaisesta, olihan mikroevoluutio jo muokannut häntä fyysisesti aikaisempaan ympäristöön sopivaksi.

        Abon ja saamelaisen aivokoneistot ovat saman vertaiset. Heidän aivojensa jokaista 100 miljardia hermosolua, neuronia, yhdistää toisiinsa 15 000 kytkentää. Aivoissa on siis noin 1500 biljoonaa neuronien välistä kytkentää. Nämä kytkennät ovat aivojen eri osien välillä kulkevaa tietoa välittävä tietoverkko.. Erilaisten verkkojen mahdollisuuksien määrä on melkeinpä rajaton. Verkko pystyy muotoutumaan ympäristön vaatimusten mukaan. Niinpä kaupunkiin muuttanut maanviljelijän poika ei jonkun ajan kuluttua enää hypähdäkään automaattisesti joka kymmenennellä askeleella. Tapa, jonka hän oli oppinut lapsuudesta lähtien pellon sarkaojien yli kulkiessaan on käynyt tarpeettomaksi.

        Jos joku väestöryhmä heitetään vaikka toiselle puolen maapalloa ympäristöön, joka on lähellä sitä missä se on oppinut selviämään, sillä ei ole vaikeuksia selviytyä sielläkään. Niinpä kun Ruotsi perusti 1600-luvulla siirtomaatukikohdan Amerikan itärannikolle Delaware-joen suistoon, sinne Värmlannin suomalaismetsistä siirretyt savolaisperäiset kaskiviljelijät hetken ihmeteltyään kohauttivat olkapäitään ja katosivat kirveineen ja muine tarvekaluineen sikäläisiin metsiin. He aloittivat perinteisen elintapansa – metsästys, kalastus ja kiertävä kaskiviljely. Koska luonto ja ilmasto Delaware-joen rannoilla ei paljon poikennut heidän aikaisemmasta elinympäristöstään, he selviytyivät mainiosti. Paikallisten asukkaiden intiaanien kanssa ruotsalaisten pakkosiirtämät savolaiset tulivat juttuun hyvin. Intiaanit antoivat heille omalla kielellään nimen, joka käännettynä tarkoittaa: ”Ihmiset kuin me”.

        Aivojen rakenne (joka muuten on tismalleen sama niin abolla kuin saamelaisellakin):
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Aivot

        Aivojen muovautuvuus ja mahdollisuudet:
        http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=sae32000

        Tässä linkki aihealueeseen syvällisesti perehtyneen tutkijan Steven Pinkerin haastatteluun, jossa käydään valaisevalla tavalla läpi monta tässä avauksessa käsiteltyä kysymystä. Kannattaa tutustua avoimin mielin, vaikka aina kriittinen -lot- sen tuolla ylempänä olkiaan kohauttaen sivuuttikin, -lieneekö edes lukenut? Teksti aukeaa kuvan alla ”view text”:iä napauttamalla.

        Steven Pinker: Evolution of the Mind
        http://www.pbs.org/wgbh/evolution/library/07/2/l_072_03.html

        .. kriittinen pitää aina olla :)

        Näin Pinker-tekstisi vasta nyt. Tiukkaa tavaraa, pitää lukea ajatuksella.

        Jottet käyttäisi arvokasta aikaasi väärien asioiden perustelemiseen, kerron vielä, mikä asia itseäni kiinnostaa ja mikä ei: en ole mikään vannoutunut rotuteoreetikko. Olen aiemmin tietoisesti vältellyt aihetta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tähän aiheeseen on syvennyttävä tarkemmin.

        Lähettämäsi infopläjäykset ovat olleet hyviä. Jos osoitat asioita, joita ei voi järkisyin kiistää, hyväksyn näkemyksesi kyllä. Yritän välttää uskonnollista otetta, koskapa sitä vastaan itsekin saarnaan :)

        Ja vielä se kiinnostukseni kohde: haluan saada selville sen syyn, miksi afrikkalaiset jatkuvasti epäonnistuvat asioidensa järjestämisessä.

        Haluan lisäksi saada selville, miksi afrikkalaisen ja valkoisen väestön kohtaaminen näyttää kaikkialla johtavan roturistiriitoihin ja rasistisiin ilmiöihin. Koen nämä samat ilmiöt itsessänikin.

        Jossain on olemassa tekijä tai tekijöiden summa, joka meidät tähän ajaa. Haluan saada selville tämän tekijän.

        Syy voi olla geneettinen, en tiedä. Asiaan ei normaalisti haluta ottaa kantaa muuten kuin raivokkaan torjuvasti. Tämä on hassua ja epätarkoituksenmukaista.

        Syy voi olla kulttuurisidonnainen, en tiedä. Tämäkin vaatii lisäpohdintaa.

        Syy voi olla jossain muualla. Joku tarjoaa selitykseksi siirtomaakautta. Toinen sitä, ettei Afrikassa ole ollut maanviljelykselle yhtä suotuisia olosuhteita kuin Euraasiassa.

        Mielenkiintoinen tutkimusaihe, myönnetään. Palaan muihin viesteihisi myöhemmin. Nyt pitää tehdä töitä.

        -- lot

    • -AAA-

      AMERICAN ANTHROPOLOGICAL ASSOCIATION
      STATEMENT ON "RACE"

      (The American Anthropological Association (AAA), the primary professional society of anthropologists in the United States since its founding in 1902, is the world's largest professional organization of individuals interested in anthropology.)

      http://www.aaanet.org/stmts/racepp.htm

      • lot

        .. vaan samaa, poliittisesti niin kovin korrektia tekstiä.

        AAA:n, sekä vastaavien instanssien julkilausumien ongelmana on kuitenkin se, että ne määrittelevät etukäteen sen, mihin he haluavat uskoa ja mihin eivät.

        http://www.aaanet.org/stmts/race.htm -sivulla löytyy tiivistelmä heidän opinkappaleistaan. Siinä se on, kiveen hakattuna. Hieman karrikoituna:

        Koska rasismi on väärin, niin rasismin täytyy olla väärin, sillä jos rasismi olisi totta, niin ihmisillä ei olisi yhtäläisiä mahdollisuuksia. Näinollen kaikki rasistuuteen viittaava tieto on väärää.

        Tämä ei ole tieteellinen lähestymistapa asioihin. Tämä on uskonnollinen lähestymistapa.

        -- lot

      • sakkia
        lot kirjoitti:

        .. vaan samaa, poliittisesti niin kovin korrektia tekstiä.

        AAA:n, sekä vastaavien instanssien julkilausumien ongelmana on kuitenkin se, että ne määrittelevät etukäteen sen, mihin he haluavat uskoa ja mihin eivät.

        http://www.aaanet.org/stmts/race.htm -sivulla löytyy tiivistelmä heidän opinkappaleistaan. Siinä se on, kiveen hakattuna. Hieman karrikoituna:

        Koska rasismi on väärin, niin rasismin täytyy olla väärin, sillä jos rasismi olisi totta, niin ihmisillä ei olisi yhtäläisiä mahdollisuuksia. Näinollen kaikki rasistuuteen viittaava tieto on väärää.

        Tämä ei ole tieteellinen lähestymistapa asioihin. Tämä on uskonnollinen lähestymistapa.

        -- lot

        Rasismia ei ole se, että tutkitaan äo-testeillä ihmisten älykkyyttä. Se että aasialaisten keskiarvoinen älykkyys on korkeampi kuin valkoisten ei tee heistä rasisteja tai parempia tai huonompia. Rasismi on korvien välissä. Rasismi on ihmisten luoma käsite joka ei kovinkaan hyödyllinen ole, näinollen se on turhaa.(sinun pikku filosofian mukaan ainakin.)

        Rasismia on esim. se että kyseisiä äo-testien tuloksia ei huudella näin:
        - AASIALAISET ovat viisaampia, kuin valkoiset
        vaan
        - MUSTAT ovat tyhmempiä, kuin valkoiset

      • -AAA-
        lot kirjoitti:

        .. vaan samaa, poliittisesti niin kovin korrektia tekstiä.

        AAA:n, sekä vastaavien instanssien julkilausumien ongelmana on kuitenkin se, että ne määrittelevät etukäteen sen, mihin he haluavat uskoa ja mihin eivät.

        http://www.aaanet.org/stmts/race.htm -sivulla löytyy tiivistelmä heidän opinkappaleistaan. Siinä se on, kiveen hakattuna. Hieman karrikoituna:

        Koska rasismi on väärin, niin rasismin täytyy olla väärin, sillä jos rasismi olisi totta, niin ihmisillä ei olisi yhtäläisiä mahdollisuuksia. Näinollen kaikki rasistuuteen viittaava tieto on väärää.

        Tämä ei ole tieteellinen lähestymistapa asioihin. Tämä on uskonnollinen lähestymistapa.

        -- lot

        AAA:n steitmentti on siinä mielessä viisas, että vaikka saataisiin todistetuksi rasismin olevan oikein, on parempi parempi suhtautua siihen kielteisesti ainakin siihen asti kunnes on vankat tieteelliset todisteet rasismin oikeutuksesta.

        Se on täsmälleen sama suhtautumistapa, joka koetaan oikeaksi suhteessa ihmisen taipumuksesta rikoksiin.

        - Ei lähdetä siitä, että jokainen yksilö on potentiaalinen rikollinen ja kohdella jokaista vastaantulijaa rikollisena ennenkuin on todisteet hänen rikollisuudestaan.

      • Religion Kills
        -AAA- kirjoitti:

        AAA:n steitmentti on siinä mielessä viisas, että vaikka saataisiin todistetuksi rasismin olevan oikein, on parempi parempi suhtautua siihen kielteisesti ainakin siihen asti kunnes on vankat tieteelliset todisteet rasismin oikeutuksesta.

        Se on täsmälleen sama suhtautumistapa, joka koetaan oikeaksi suhteessa ihmisen taipumuksesta rikoksiin.

        - Ei lähdetä siitä, että jokainen yksilö on potentiaalinen rikollinen ja kohdella jokaista vastaantulijaa rikollisena ennenkuin on todisteet hänen rikollisuudestaan.

        "on parempi suhtautua siihen kielteisesti ainakin siihen asti kunnes on vankat tieteelliset todisteet rasismin oikeutuksesta."

        Minustakin on kiva uskoa jumalaan, SITTEN kun hänet on TIETEELLISESTI todistettu.

        Tiede on ihmisen paras arvaus.

        Kuinkahan monesti ihmisen historia on muuttunut ja muuttuu. Ei sillä ole väliä mistä tänne on tultu vaan miten täällä ollaan. Ja sinä odotat asiantuntijan päätöstä ryhtyä rasistiksi, hanki aivot ennemmin...

      • Erasmus
        Religion Kills kirjoitti:

        "on parempi suhtautua siihen kielteisesti ainakin siihen asti kunnes on vankat tieteelliset todisteet rasismin oikeutuksesta."

        Minustakin on kiva uskoa jumalaan, SITTEN kun hänet on TIETEELLISESTI todistettu.

        Tiede on ihmisen paras arvaus.

        Kuinkahan monesti ihmisen historia on muuttunut ja muuttuu. Ei sillä ole väliä mistä tänne on tultu vaan miten täällä ollaan. Ja sinä odotat asiantuntijan päätöstä ryhtyä rasistiksi, hanki aivot ennemmin...

        Jumalan olemassaoloa ei voida todistaa tieteellisesti. Eikä olemassaolemattomuutta.

      • lot
        sakkia kirjoitti:

        Rasismia ei ole se, että tutkitaan äo-testeillä ihmisten älykkyyttä. Se että aasialaisten keskiarvoinen älykkyys on korkeampi kuin valkoisten ei tee heistä rasisteja tai parempia tai huonompia. Rasismi on korvien välissä. Rasismi on ihmisten luoma käsite joka ei kovinkaan hyödyllinen ole, näinollen se on turhaa.(sinun pikku filosofian mukaan ainakin.)

        Rasismia on esim. se että kyseisiä äo-testien tuloksia ei huudella näin:
        - AASIALAISET ovat viisaampia, kuin valkoiset
        vaan
        - MUSTAT ovat tyhmempiä, kuin valkoiset

        .. sitä, että milloin rasismista tuli maailman suurin paha?

        Miten siitä tuli niin suuri paha, että sen estämiseksi pitää luopua sananvapaudesta?

        Yhden sodanko takia? Vai luuletteko, että rasismi on syynä kaikkiin sotiin, kaikkeen pahuuteen?

        -- lot

      • ei ainakaan
        lot kirjoitti:

        .. sitä, että milloin rasismista tuli maailman suurin paha?

        Miten siitä tuli niin suuri paha, että sen estämiseksi pitää luopua sananvapaudesta?

        Yhden sodanko takia? Vai luuletteko, että rasismi on syynä kaikkiin sotiin, kaikkeen pahuuteen?

        -- lot

        auttanut asiaan.

        Rasismi.

        Miten siitä tuli niin suuri paha, kysyt?

        Katsotaan historiaa taaksepäin ja vaihdetaan paikkoja. Tuntuuko hyvältä? Orjuus, riisto, halveksunta...

        Rasismin määritelmä on: yksikään kansa ei ole toista parempi.
        Toiset määritelmät ovat vain keinoja saada tämä uppoamaan ihmisten kalloon.

        Jaloa ja kaunista. Onnistuuko? Toivon!

      • lot
        ei ainakaan kirjoitti:

        auttanut asiaan.

        Rasismi.

        Miten siitä tuli niin suuri paha, kysyt?

        Katsotaan historiaa taaksepäin ja vaihdetaan paikkoja. Tuntuuko hyvältä? Orjuus, riisto, halveksunta...

        Rasismin määritelmä on: yksikään kansa ei ole toista parempi.
        Toiset määritelmät ovat vain keinoja saada tämä uppoamaan ihmisten kalloon.

        Jaloa ja kaunista. Onnistuuko? Toivon!

        .. ns. lopullinen tavoite, vai onko muita tavoitteita, joita rasistisin perustein ajetaan?

        Mieleen tulee lähinnä vallanhimo.

        -- lot

      • pohdiskelua

    Ketjusta on poistettu 21 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3005

    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      25
      2093

    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      67
      1688

    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      24
      1540

    5. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1291

    6. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1287

    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1196

    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      28
      1160

    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1117

    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      62
      1001
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt