Kyllä pikkuhiljaa alkaa näyttää siltä, että hoitoala on kuoleva ammattiryhmä, jos ei pian asialle tehdä jotain.
Itse olen sairaanhoitaja, aloitin sijaisuuden 1.6 ja luvattiin hyvä perehdytys ja työpaikalla piti olla hyvä työilmapiiri.
Ja katit.
Perehdytystä sai 2 pv. ja sitten perehdyttäjäni sairastuikin kolmeksi viikoksi ja siihen loppui perehdytys.
Työilmapiiri oli tosi kehno, vakkarit pitivät sijaisia toisen luokan kansalaisina, siis olivat pelkkää ilmaa.
Sijaisia oli toki muitakin kuin minä ja kaikki saivat lähes saman kohtelun, ja perehdytyksen.
Lähdimme pois koko paikasta kun ei työpaikkakeskustelut johdon kanssa johtaneet mihinkään ja kaiken lisäksi työpaikalla oli myös todella räikeää työpaikkakiusaamista.
Nyt pitäisi osastonhoitajien viedä viestiä ylöspäin ja ylihoitajien ryhtyä tuumasta toimeen,jos haluatte saada hoitoalan ammattilaisia työhön.Työpaikalle koulutusta kuinka kohtelen työkaveriani, kuinka otan vastaan uuden työntekijän työyhteisöön ja mikä on osastonhoitajien rooli työssään.
Osaavatko he puuttua ajoissa näihin mätäpaiseisiin ja aloittaan hoidon ajoissa työyhteisössä.
Nyt vietän loppukesän lomaa ja katselen todellakin suurennuslasin kanssa seuraavia paikkoja ja vaadin vastauksia jo haastattelussa ylläoleviin ongelmiin.
Itse olen sairaanhoitaja, aloitin sijaisuuden 1.6 ja luvattiin hyvä perehdytys ja työpaikalla piti olla hyvä työilmapiiri.
Ja katit.
Perehdytystä sai 2 pv. ja sitten perehdyttäjäni sairastuikin kolmeksi viikoksi ja siihen loppui perehdytys.
Työilmapiiri oli tosi kehno, vakkarit pitivät sijaisia toisen luokan kansalaisina, siis olivat pelkkää ilmaa.
Sijaisia oli toki muitakin kuin minä ja kaikki saivat lähes saman kohtelun, ja perehdytyksen.
Lähdimme pois koko paikasta kun ei työpaikkakeskustelut johdon kanssa johtaneet mihinkään ja kaiken lisäksi työpaikalla oli myös todella räikeää työpaikkakiusaamista.
Nyt pitäisi osastonhoitajien viedä viestiä ylöspäin ja ylihoitajien ryhtyä tuumasta toimeen,jos haluatte saada hoitoalan ammattilaisia työhön.Työpaikalle koulutusta kuinka kohtelen työkaveriani, kuinka otan vastaan uuden työntekijän työyhteisöön ja mikä on osastonhoitajien rooli työssään.
Osaavatko he puuttua ajoissa näihin mätäpaiseisiin ja aloittaan hoidon ajoissa työyhteisössä.
Nyt vietän loppukesän lomaa ja katselen todellakin suurennuslasin kanssa seuraavia paikkoja ja vaadin vastauksia jo haastattelussa ylläoleviin ongelmiin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse olen lähihoitaja ja meneillään sairaanhoitajan opinnot, joten teen ainoastaan kesän töitä kunnes koulu jatkuu.
Työpaikkana sairaala jossa olen, on mahtava ja työ monipuolista ja haastavaa.Työpäiviä kuitenkin pilaa lahjakkaasti työilmapiiri ja juuri tuo sinunkin mainitsemasi sijaisten nokkimistouhu, mikä on minun mielestäni vain hyvin epäammattimaista ja typerää. Itse olen vahvapsyykkeinen ihminen, enkä anna näiden nokkijoiden pilata elämääni, mutta työpäivistä he osaavat kyllä tehdä välillä yhtä helvettiä täysin asiattomalla käytöksellään. Itse olen mennyt töihin, tehnyt hommani ja kotiin.En käytä aikaani juttelemiseen työntekijöiden kanssa, koska keskustelut ovat usein piilovittuilua suoraan sanottuna.Kahvipöydässä olen se, joka yleensä on hiljaa ja lukee lehteä jne. Muut sijaiset näyttävät pitävän samaa linjaa ja hekään eivät pahemmin vakkareita jututa.Sääli, että osastolla on muutama aivan huipputyyppi vakkarina, mutta moni muu osaa vetää hommaa täysin metsään. Välillä on ollut hermossa pitelemistä ja todella paljon joutuu nielemään.
Itse olen aina kunnioittava ja asiallinen työtovereita kohtaan, mutta valitettavasti sitä kohtelua ei saa takaisin.
Olen ollut vaikeammallakin erikoisosaamisen osastolla työssä ja siellä tällaisia ilmapiiriongelmia ei ollut, mutta nykyisellä "perushoito"-osastolla on perushoitajavalta ja sijaiset eivät ole mitään. Huvittavaa kuunnella miten reilu viisikymppinen sairaala-apulaisesta perushoitajaksi lukenut työntekijä mussuttaa miten hänen mielestään pesulappua pitäisi pitää kädessä. Aina hiljaa mielessään miettii, että miten tuo ihminen toimisi jos oikea hätätilanne tulisi kun katetrointikin pelottaa omassa vuorossa. Unohtavatko he sen tosiasian, että olen jo koulutuksellisesti heidän yläpuolellaan, vaikka heillä työkokemusta onkin enemmän ja sitä toki kunnioitan? En usko, että puoletkaan heistä edes pääsisi korkeakouluun sairaanhoitajan opintoihin, kun raportilla ei mietitä mitään muuta kuin onko vatsa toiminut vai ei. Itse kun näkee potilaan ja huomaa että hemmetti, sillähän on kuumetta ja keuhkot rohisee...päivystävälle puhelu ja hups, keuhkokuume!Mites se vakkareilta on jäänyt huomaamatta...sitten alkaa käninä kun sillä aina välillä rohisee hengitys.
Kyllä noita paskamaisia paikkoja varmasti riittää, mutta sairaanhoitajista tulee olemaan niin suuri pula tulevaisuudessa, että sitä nokkaa on turha kovinkaan pitkään koputella. Kohta eivät löydä sijaisia mistään! MInulle on etuoikeus olla vielä jatko-opiskelija, samalla kun olen työharjoitteluissa saan mahdollisuuden nähdä monia paikkoja ja päättää minne en ainakaan mene töihin.
Akkavaltaisella alalla on näemmä vaikeaa ymmärtää, että sinne töihin mennään todella tekemään töitä, eikä juoruamaan ja kohtelemaan muita epäkunnioittavasti.
olen sitä mieltä, että monet hoitajat saisivat painua käytöskurssille jossa pääaineena on sivistynyt ja ammatillinen käyttäytyminen, eikä se koulunpenkkikään tekisi pahaa!:)
luin tässä tänään jutun opettajapulasta ja niiden "palkkakuopasta" (!!). Tienaavat n. 2800 e/kk ja nyt on kova tutina nostaa opettajien palkkoja, että saadaan alalle hopukuteltua opiskelijoita. Opettajien oma toivomus olis n. 10 prossaa.. Ihmetyttää ja suoraansanoen vituttaa, kun hoitajapulasta on puhuttu jo kauan ja mietitty millä saadaan ala houkuttelevammaksi.. No palkkaa nostetaan se 1,5 % vuodessa ja pamput luulee, että se riittää!! Nyt oikein huomaa sen kuinka vähän kukaan päättäjistä todella arvostaa hoitajien työtä. Miksei myös meille suotaisi sitä kunnon palkankorotusta. Saataisiin alalle opiskelijoita ja sitä myöten pätevää henkilökuntaa. Ja kyllähän siitä palkasta suurin osa palautuu veroina ja suurentuneena ostovoimana takaisin valtiolle!