en tiedä kirjoitanko nyt ihan oikealle sivulle....Olen 18-vuotias nuori nainen..Ongelma on,että pelkään suunnattomasti pimeää...menen kokonaan paniikkiin jos olen yksin pimeässä huoneessa,ulkona tai jossain...mielikuvitus alkaa aina laukkaamaan..ja jos vähänki kuuluu ääni ponnahdan sängystä esim yöllä ylös ja etsin paniikissa valokatkaimen..mutta en kyllä saa nukuttua valot pääläkään...mikä neuvoksi...?Olenko kenties liikaa katsonu kauhuleffoja?? Luulisi että tässä iässä pystyisi olemaan jo pimeässä..
Pelko
---
7453
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mulla on samanlaisia ongelmia. Paitsi mulle riittää joskus pelkkä se kun ulkona on pimeää ja masentaa. Se ahdistaa ja joskus aiheuttaa lähes paniikkihäiriökohtauksen ja masennusta. Kun nukun yksin, nukun aina valot päällä. Pelkään yliluonnollisia juttuja, koska minulla on kaksi kokemusta sellaisista asiasta. kauhuleffat kannattaa jättää katsomatta. kannattaa oikeestaan kattoo ihan kaikkee muuta :)
jeps..en kyl tajuu miten must on tullu näin pelokas ja uskon yliluonnolliseen ja taikauskonen ku oon....minkäs teet....muuten iha tavallinen oon mut pelkään vaan yksin ollessani ja heti ku tulee pimeää..
voi olla jokin tapahtuma, johon pimeys liittyy. Siis jokin trauma. Alitajuntasi muistaa jutun pimeässä ja reagoit. (?) - Myös sanoisin, että lopeta heti menemästä taikuutta ja yliluonnisuutta kohti mukaan lukien oudot ja pahat leffat. Näistä kaikista tulee vain pahaa. Olen kuullut, että jo pahaan yliluonnoliseen meneminen yksinään riittää, että myöhemmin tulee pelkoja, jopa voi alkaa nähdä kaikkea outoa ja pahaa. Vastalääke näihin pahuuden yliluonnollisiin on reippaasti kristinuskon puoleen kääntyminen, näin olen kuullut. Nämä kaksi eivät nimittäin pärjää samassa persoonassa, vaan sinua rakastava jumala voittaa, taatusti. - Hyvä kun kirjoitit, mene juttelemaan; sielunhoitoon, lääkärille, hoitajalle, papille. -Mietin vain asiaasi tässä... Kerää kaikki voimasi ja - etsi!
morjens.
En oo sen kummemmin mikkään asiantuntija, mutta pimmeessä ei miun mielestä oo mittään pelekeemistä. miun mielestä se on oma mielikuvitus kun pelottaa usseimpia ihmisiä. Tietysti jos on sattunu jotain epämiellyttävää, mihin liittyy pimeys, on varmaan eri juttu ja siihen kannattaa ehtii ammattilainen, jonka kanssa purkaa asia. Oon kolmen lapsen isä ja jossain vaiheessa tenavat keksi että pimeetä pitää pelätä. Kyselin sitte että mikäs siellä pimeessä pelottaa ja vastauksina oli millon mitäkii mörrimöykkyjä ja muuta mielikuvituksen tuotetta. Perustelin aina, että ei siellä pimeessä oo sen kummempia asioita kun valosallakaan. Yks syksyilta sitte tarinoitiin taas aiheesta ja kuuntelin tenavien arvioita pimeydestä, tenavat 10 ikävuoden kahta puolta, kaks tyttöö ja poika.
Sanoin sit, että pannaampas vaatetta päälle ja lähetään kahtelemaan mikä siellä pimeessä pelottaa. Mentiin ulos ja niin kauan kun oltiin pihavalon yltömatkalla ei ollu mitään hätää. Asutaan ok-talossa, ei katuvaloja ja tien toisella puolen metsää.
Lähettiin kävelylle pitkin tietä ja sit rupes kuulemma olemaan vaikka mitä pelottavaa metässä ja vaikka missä.
Aina kun tuli joku pelottava juttu, niin mentiin kahtomaan ihan vierestä ja huomattiin kohde millon mikskäkii katajapuskaks, kiveks, kannoks, puuks, yms yms.
Semmonen tunti kaks kuleksittiin lähialueita, mehtiä ja soramonttuja, kunnes tenavat naureksi itekkii että eihän täällä ookkaan mitään pelättävää. Tuosta on aikaa 6-7 vuotta ja sillon tällön oon kyselly vieläkö pimee pelottaa ja kukaan ei oo ainakaan tunnustanu ja minkä oon huomannu esim. nuorin tyttö, 11v, kavereineen painelee pitkin pihamaita oli pimee tai ei.
Mielikuvitus on tenavilla edelleen kohillaan, mut sitä ei käytetä ihtesä pelotteluun.
Miun mielestä aika hyvä kotikonsti pimeen pelkoon on jonkunmoinen siedätyshoito ja kun huomaat pelkääväs jotain pimeessä, niin ota selvää onko siellä se mitä pelkäät. Luulen että suurimmaks osaks löydät sieltä sen oman mielikuvituksen.
Pimeys on ihan hyvä juttu, kun sen vaan selvittää itelleen.
pitääpi ottaa sit selvää...se on tullu tavaks aina soittaa kaveri yöks jos ei ite viitti olla yksin...mutta pitää kai ryhdistäytyy..
Sulla on ilmeisesti hyviä kavereita ja ystäviä. Asioiden ruotiminen heidän kanssa vois olla kans ihan hyväks siltä pohjalta, että onkos siellä pimeessä mitään pelättävää.
Aina kannattaa olla enempi utelias kun pelätä.
Ite en oo ainakaan 44 ikävuoden aikana tavannu mitään semmosta, mitä ei vois järellä selittää.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=599&posting=22000000018552571