kuinka moni teistä seurusteli/kokeili esim. seksiä pojan kanssa ennen kuin etsi itselleen tytön? onko paljon miehistä täysin kokemattomia lesboja/bi-naisia? tunttu hassulta ajatus, etten ole koskaan kokeillut millaista on olla miehen kanssa (voinko siis oikeasti tietää olevani lesbo?). toisaalta en vaan halua nyt ketään miestä tai poikaa, sillä sipuli ja koska se ei tuntuisi hyvältä. ei kai siitä mitään vahinkoa voi hyvänen aika sentään olla, jos mulle ei koskaan oo tapahtunut terveyssisaren määrittelemää neitsyydenmenetystä.
poikien kanssa seurustelleet/seurustelemattomat
tiedostin jo mitä haluan
172963
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
joilla on pitkä kulissiliitto takana. Alussa ehkä jotain kiinnostusta, joka katoaa lopulta kuin tuhka Saharaan. Siinä sitten haaveillaan yhdessä naisista.
Kulisseja välttämällä säästää sekä toista (tilanteeseen täysin syytöntä) että itseään.
Itse seurustelin ja menin sänkyynkin miehen kanssa ennen kuin myönsin itselleni olevani lesbo. Suurin osa tutuistanikin on jossain vaiheessa ollut miehen kanssa. Rakas vaimoni myös. En tunne kuin muutaman, joka ei ole ollut miehen kassa koskaan, ehkä 30% kaikista tuntemistani lesboista.
Homma hoidettiin ja mitäs siitä.
Tunne oli, että minua on petetty. Niin paljon kuiskuttelua ja ladattua ennakko-odotusta ja TÄSSÄ SE SITTEN KAIKKI OLI.
Koska homoseksuaalisuus oli mahdollisten vaihtoehtojen ulkopuolella, minä ajattelin, että minulla on tunne-elämän ongelma.
eksuaalisuus ei tunnu miltään, se on paha ongelma. Ihan niin kuin pitäisi kättä keittolevyllä eikä tuntisi mitään. Siksi piti kokeilla mahdollisimman rajuja juttuja kokeillakseni tuntuvatko sitten ne. Prostituoituna kävin läpi kovimmat jutut mitä seksin alalta löytyy pedofiliaa, zoofiliaa ja nekrofiliaa ehkä lukuunottamatta. Ei tuntunut miltään. Ja prot ovat hyppineet parvekkeilta vähemmästäkin.
Sitten tulee nainen ja aiheuttaa heikon mutta tunnistettavan signaalin. Seuraavaksi jalat hyytelöityvät ja romahdan kuin World Trade Center.
Vieläkin on vaikeuksia tuntea. Epäilen sen johtuvan osaltaan narsismista osaltaan anhedoniasta, kyvyttömyydestä tuntea mielihyvää.
Hyvää tekstiä... mutta seksuaalisen tuntemisen ja tunteiden täydellinen puuttuminen, onko sellaista? Ei ole olemassa fridigejä naisia, on vain niitä, jotka elävät jäähdyttelyvaihetta (koska seksuaalisuus ei ole vakio) tai eivät ole vielä löytäneet kaikkea itsestään. Joko se ei kiinnosta tai muuten vaan "unohtuu".
Jos kovat jutut eivät tunnu miltään, mun mieleeni tulee, että ne ovat nimenomaan "pehmeät" jutut jotka tuntuvat...
Pehmeät asiat tuntuvat. Olen sen oppinut itsestäni, että olen arka ja pelkään ihmisiä. Näyttelen toista niin että vain harva tietää minun ihmiskammostani ja pystyn toimimaan normaalisti ihmisten keskuudessa. Sitä paitsi ihmiset ovat kuin koiria, osoita pelkosi niin saat koko rakkilauman päällesi.
Luottamus on ensin saatava ja minun kuvani ihmisestä on, että toiset ovat pahoja ja toiset taas tekevät niitä hyviä tekoja joilla tie helvettiin on kivetty. Harvassa on ne ihmiset jotka viitsivät hankkia minun luottamukseni, useimmat kyllästyvät luimisteluun. Silkkisistäni en luota kumpaankaan.
Pitkä kulissisuhde.
Silloin kun lähtee kotoa, muuttaa työn perässä tai opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, ihmisestä tulee turvallisuutta epätoivoisesti kaipaava uuslapsi, kuin päiväkoti-ikäinen. Mua kaduttaa tuossa suhteessa eniten sen turhuus ja oma lapsellisuuteni. Olinko niin avuton, että pitää roikkua toisessa vailla elämää.
yksi bisse palstallanne. Minä pidin kyllä aikoinani poikien katselusta, varsinkin pitkähiuksisista ja jännittävän näköisistä pojista. Nyt vaan jotenkin tuntuu, että aikuiset miehet ovat aivan eri eläinlaji, kuin alle 25 vuotiaat...siis miehet todella rupsahtavat varhain.
Nykyisin olen sinkku, ja vähän friikiksi tunnen itseni kun en enää jaksa innostua miehistä lainkaan, vaan huomaan katselevani vain naisia... Välillä mietin, onko tällainen yleistäkin, vai olenko vain ylikriittinen heteroprinsessa, jolle ei mikään kelpaa?
samaa, että oonko ylikranttu, kun miehet ei tunnu enää nappaavan? Löydän helpommin naisia, jotka miellyttävät kuin miehiä. Olen kerran elämässäni ollut rakastunut mieheen ja muut miehet ovat olleet laimeita siihen verrattuna. Oon ollu niin vähän aikaa bi, etten ole ehtinyt kuin kerran rakastua naiseen. Ja samanikäinen olen kuin sinä. En tiedä mistä se johtuu, mutta mulla vaaditaan älyttömän paljon, et edes ihastun, jos kyseessä on mies...
ole kokeillut enkä ole ollut suhteessa.
oikeasti tietää olevansa lesbo, vaikkei miestä olisi kokeillukaan. Jos ei tee miestä mieli, niin sitten ei. Miksi kokeilla kokeilun vuoksi? Onhan sitä monia muitakin asioita, joista tietää, ettei niitä halua, vaikkei olisi kokeilukaan.
Monilla lesboilla on kyllä kokemuksia miehistäkin, mutta tunnen myös monia, joilla ei ole.
Kyllä on täällä niitäkin varmasti ketkä ei ole ikinä miehen kanssa olleet. Minä en ole, ikinä en ole edes pussannut pojan kanssa (ainakaan muistaakseni? :D) mutta en koe sitä ongelmana. Olen vain iloinen siitä, että jaksoin odottaa niin kauan että tiesin todella mitä olen ja mitä haluan joten itseni kanssa on entistä parempi olla.
Ei sun tarvii kokeilla mitään jos ei mieli tee. Eihän heteroidenkaan oleteta hyppäävän sänkyyn samaa sukupuolta olevan kanssa vain tietääkseen, että on hetero.
En ole koskaan seurustellut miehen kanssa ja en ole suudellutkaan ketään miestä seksistä puhumattakaan. 18v mittarissa eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu mutta ainakin tällähetkellä tunnen etten miestä elämääni kaipaa vaan naista etsiskelen. Minua on aina jotenkin pelottanut ajatus heteroseksistä... ehkä koen miehen olevan liian voimakas tai jotain. Naisten välisestä seksistä taan on ihania kokemuksia ja yhdelle ihanalle ihmiselle neitsyytenikin annoin ei pelottanut tai jännitänyt yhtään tuntui vaan luonnolliselta. Eli mie taidan kuulua sitten siihen harvinaisempaan lesbokastiin kun miehistä ei ole kokemusta
ilman seksi kokeilua miesten kanssa...
Enemmistöläisten (heterot) enemmistö tietää olevansa heteroita ilman seksikokeiluja oman sukupuolensa edustajien kanssa (ja minä määrittelenkin bisseiksi kaikki, jotka ovat olleet sekä miesten, että naisten kanssa). Miksi siis lesbo/homo ei voisi tietää omaa suuntaustaan ilman mitään koeseksiä?
Ainakaan minun ei ole tarvinnut kokeilla seksiä miehen/miesten kanssa. Olen lesbo, ei ole ollut halua niihin puuhiin miesten kanssa koskaan.
Eli jos ei haluta olla miesten kanssa, niin älä mene pakottamaan itseäsi siihen turhanpäiten...
mutta yhteiskunta, kaverit, media... ylihypettää heteroseksiä niin rankasti, että harva uskoo kokeilematta.
Minulla oli aikaisemmin vain miehiä. Suhteet vaihtuivat usein, hain jotain mitä en kuitenkaan koskaan löytänyt..
Sitten löysin miehen johon todella rakastuin, enemmän kuin kehenkään mieheen ikinä. Luulin että olemme yhdessä loppuelämämme. Meillä meni hyvin 3 vuotta - siihen saakka kunnes tapasin nykyisen ihanaiseni..
Puoli vuotta taistelin vastaan. Yritin "pelastaa" suhteeni mieheen. Koko sen ajan ajattelin ja ikävöin vain sitä naista.
Sitten muutin omaan asuntoon ja päivääkään emme ole naiseni kanssa olleet toisistamme erossa! Enkä ole päätöstäni katunut. Nyt on hyvä olla:)
Itse mietin, olenko bi vai lesbo? (Ihan kuin asialla olisi merkitystä..)
Bisse kun on ollut miehiä vai lesbo joka on vasta löytänyt itsensä?
itsellä ainaki oli pitkä suhde mieheen ennen kuin tapasin nykyisen kultani, silloin tajusin olevani bi. tajusin vain nauttivani enemmän naiseni kanssa olemisesta kuin silloisen poikaystäväni. eikä ole ollut päivääkään ikävä miestä. kaikki miehet tuntuu niin lapsellisille...