Mikä on kun pelkään ja jännitän nykyään. Jännitän menemistä paikkoihin joissa on paljon ihmisiä. Nykyään jopa kouluun lähtö jännittää. Pelkään että nolaan jotenkin itseni tai että jotain kamalaa tapahtuu. Tiedän että pelko on useimmiten turha mut ei tälle voi mitään. Esiintyminen on muuttunut ihan mahdottomaksi. Koulu on alkanut mennä huonosti koska poissaoloja kertyy niin paljon. Tätä on jatkunut noin puoli vuotta ja se alkoi ihan yhtäkkiä. Mahani reagoi siihen myös menemällä kipeäksi. Tä on ihan hirveetä. Mitä tälle voisi tehdä. Pitääkö mun mennä johonkin helvetin psykiatrille. Huh.
Jännittää
Stressaaja
4942
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
pelkäät suurimmaksi osaksi. Itsensä nolaaminen voi joskus olla ihan hyväkin juttu, itseään vapauttavassa mielessä. Sitäkään ei pitäisi ottaa liian vakavasti ja sitä paitsi kuka sen sitten määrittelee että mikä on mokaamista ja mikä ei? Tärkeetä kuitenkin mun stressi kokemuksella (olen nyt 29-vuotta ja stressannut hyvinkin paljon yläasteelta lähtien) on kuitenkin se että saat tuon stressin ja pelon tunteen pois itsestäsi. Juuri tuo epämielyttävä tunnehan sinua kuitenkin vaivaa eniten,niin näen asian. Keinoja vapautua siitä on esim. yksinkertainen puhuminen mieltäsi vaivaavista asioista jonkun ehkä tutun ihmisen kanssa jonka seuran olet ylipäätänsä kokenut hyväksi ja positiivisksi itsellesi. Itkeminenkin vapauttaa kummasti liiallisesta järkeilystä. Asioiden paperille jäsentäminen on myös erittäin hyvä keino ollut ainakin minulle, kirjoittaa vain ja antaa kaiken "ulos itsestään". Ne paperithan voi aina sitten vaikka tuhota myöhemmin, jos niitä ei halua säilyttää itselleen tai kenenkään muun nähtäväksi.
Tuossa joitain neuvoja. Älä turhaan stressaa, koita vaikka nauttia siitä esiintymisestä:)
jos asia vaivaa noin paljon että haittaa norm.elämääsi niin mene rohkeasti lekurin puheille.Nykyisin on tosi hyviä lääkkeitä jotka eivät kuitenkaan muuta persoonaasi,puhun nimittäin omasta kokemuksesta.Aloin jännittää noin 13-v.ja vasta yli30-v.hakeuduin lekurille.Jännitystä on tosin harvemmin muutenkin ehkä iän tuoman varmuuden myötä ja tää vaiva voi johtua myös serotiinin puutteesta aivoissa(en ole varma olix se noin)Sairaus on myös periytynyt lapselleni mutta hän haki apua melkein heti.Tsemppiä,kyllä se vielä helpottaa.
minulla alkoi myös tuossa keväällä pahempi jännittäminen. kouluun lähteminenkin tuntui yhdellä viikolla todella vaikealta.
olen käynyt muutamia kertoja terapiassa ja kouluterveydenhoitajan luona juttelemassa, tällä viikolla kävin lääkärissä ja aloitin lievän lääkityksen.
kannattaa hakea apua, jos ongelma tuntuu kauhean vaikealta ja ylitsepääsemättömältä, kuten minulla. se on ensimmäinen askel pohjalta ylöspäin. :)
Psykiatri ymmärtää ongelmiasi todennäköisesti paremmin kuin kukaan muu. Hänellä kun on asioista tietoa.
Elokuvista saa tosin sellaisen käsityksen, että psykiatrit hoitavat vain pähkähulluja tyyppejä...
Mutta oikeasti psykiatrin vastaanotolla käy yhtä tavallisen tylsää väkeä kuin esim. hammaslääkärissä.
(Oman kokemukseni perusteella on paljon epämukavampaa käydä hammaslääkärissä kuin psykiatrilla...)