Mitä sinulle kertoo tekstin luotettavuudesta se, että tekstissä esiintyy silloin tällöin sanoja todennäköisesti, ilmeisesti ja kenties?
Voitko pitää tuollaista kirjaa luotettavana, jos kirjan kirjoittajakaan ei ole ollut varma sanojensa todenperäisyydestä?
***********************************************
Esimerkki:
"Todennäköisesti kookkain nisäkkäämme hirvi on liikeellä kenties vain hämärissä. Autoilija havaitsee siitä ilmeisesti vain usein ensiksi tienreunasta valkeina pilkottavat nilkat. Hirvet liikkuvat ilmeisesti yksittäin tai kenties pieninä ryhminä.
Emo kulkee todennäköisesti keväällä syntyneiden vasojen kanssa kenties seuraavaan vasomiseen asti".
Yllä oleva teksti oli lainattu Suomen Luonto-oppaasta ja se oli höystetty sanoilla, jotka jt-lahkon materiaalissa ovat tuttuja ja arkipäiväisiä.
Miltä tällainen luonnontieteeseen suhtautuminen vaikuttaa jt:ltä? Kuinka luotettavana pitäisitte vaikkapa koulun oppikirjaa, jossa olisi vaikka 1000 kertaa lisäilty joku näistä sanoista (todennäköisesti, ilmeisesti, kenties)?
Huomaatteko nuo sanat omassa tekstissänne, vai onko niistä tullut jo samanarvoisia kuin vaikkapa välimerkit, että niitä ei edes enää huomaa - tai niiden merkitystä ei tajua?
************************************************
Yllä oleva teksti alkuperäisenä lainauksena:
"Kookkain nisäkkäämme on liikkeellä varsinkin hämärissä. Autoilija havaitsee siitä usein ensiksi tienreunassa valkeina pilkottavat nilkat. Hirvet liikkuvat yksittäin tai pieninä ryhminä. Emo kulkee keväällä syntyneiden vasikoiden kanssa seuraavaan vasomiseen asti."
Jos itse vertaan yllä olevaa tekstiä tähän alimpaan, niin voin sanoa, että ensimmäinen teksti ei vakuuta minua sen enenpää kirjoittajan tietämyksestä kuin asiantuntemuksestakaan.
Se osoittaa lähinnä vain hänen epävarmuutensa ja halunsa arvailla asioita tuntemiensa faktojen perusteella.
Jt-lahkon materiaali on luotettavuudessaan samaa tasoa.
"Kenties" useimmat jt:t pitävät "todennäköisesti" pitävät tekstejä luotettavina ja "ilmeisesti" myös uskovat niihin ... vaikka "todennäköisesti" kirjoittajat eivät "kenties" itsekään "ilmeisesti" ole varmoja mitä luulevat tietävänsä.
Ainakin heidän tekstinsä osoittaa suurta epävarmuutta asioihin.
Luotettavuudesta
103
3630
Vastaukset
- Wittness
Niinhän tuo on kuin lukisi evoluutiteoriaa selittävää kirjaa tai kuuntelisi näitä "todennäiköisiä" tieteisfilmejä jotka kertovat ameebojen jalkojen kasvusta 200 miljoonaa vuotta sitten ...
Ei noh leikki leikkinä ....- Ohdake
Luottaisitko bilsankirjaan, jossa esiintyisi 1000 kertaa joku sanoista (todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties)?
Entäpä matematiikan taikka äidinkielen oppikirjaan? - Wittness
Ohdake kirjoitti:
Luottaisitko bilsankirjaan, jossa esiintyisi 1000 kertaa joku sanoista (todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties)?
Entäpä matematiikan taikka äidinkielen oppikirjaan?Olen lukenut juuri tuollaista bilsan kirjaa joka kertoi siitä miten "ehkä" evoluutioteroia olisi "ehkä" selitys elämän ilmestymiselle maan päälle ...
Nin ja siis vastaus varsinaisesti - en luottanut tuollaiseen bilsan kirjaan ...
Arvaat varmaan miksi en ... - Ohdake
Wittness kirjoitti:
Olen lukenut juuri tuollaista bilsan kirjaa joka kertoi siitä miten "ehkä" evoluutioteroia olisi "ehkä" selitys elämän ilmestymiselle maan päälle ...
Nin ja siis vastaus varsinaisesti - en luottanut tuollaiseen bilsan kirjaan ...
Arvaat varmaan miksi en ...Miksi et luottanut? Oliko syynä kielteinen suhtautumisesi evoluutioteoriaan?
Kuinka totena pitäisit vaikkapa maantiedon taikka historian kirjaa, jossa olisi 1000 kertaa esiintymässä joku sanoista (todennäköisesti, ilmeisesti, kenties)?
Olisiko sellainen kirja jokseenkin luotettava, luotettava, erittäin luotettava? - Wittness
Ohdake kirjoitti:
Miksi et luottanut? Oliko syynä kielteinen suhtautumisesi evoluutioteoriaan?
Kuinka totena pitäisit vaikkapa maantiedon taikka historian kirjaa, jossa olisi 1000 kertaa esiintymässä joku sanoista (todennäköisesti, ilmeisesti, kenties)?
Olisiko sellainen kirja jokseenkin luotettava, luotettava, erittäin luotettava?En ole koskaan lukenut sellaista kirjaa koska nämä mainitsemasi teiteenhaarat ovat tieteellisesti todistgettu ja voidaan aina kokeellisesti todistaa uudestaan.
Biologian kirja sen sijaan "todistaa" evoluutiota täräyttämällä lauseeseen muutaman "ehkän" ja muutaman 10 miljoonaa vuotta aikaa.
Kukaanhan ei ymmärtääkseni väitäkkään evoluutioteoriaa muuksi kuin teoriaksi .... - Ohdake
Wittness kirjoitti:
En ole koskaan lukenut sellaista kirjaa koska nämä mainitsemasi teiteenhaarat ovat tieteellisesti todistgettu ja voidaan aina kokeellisesti todistaa uudestaan.
Biologian kirja sen sijaan "todistaa" evoluutiota täräyttämällä lauseeseen muutaman "ehkän" ja muutaman 10 miljoonaa vuotta aikaa.
Kukaanhan ei ymmärtääkseni väitäkkään evoluutioteoriaa muuksi kuin teoriaksi ....No, sanotaan sitten, että kuinka totena pitäisit vaikka mormoonien kirjoittamaa kirjaa, jossa olisi 1000 kertaa esiintymässä joku sanoista (todennäköisesti, ilmeisesti, kenties)?
Hyvin luotettavana, luotettavana, jokseenkin luotettavana ...?
Oletetaan, että sinulla olisi muutoin täysin neutraali suhtautuminen mormooniuskoon.
**************
Tai vaikkapa siihen maantiedonkirjaan MIKÄLI joku kirjoittaisi kirjan, jossa noita sanoja sen 1000 kertaa käyttäisi.
??? - Wittness
Ohdake kirjoitti:
No, sanotaan sitten, että kuinka totena pitäisit vaikka mormoonien kirjoittamaa kirjaa, jossa olisi 1000 kertaa esiintymässä joku sanoista (todennäköisesti, ilmeisesti, kenties)?
Hyvin luotettavana, luotettavana, jokseenkin luotettavana ...?
Oletetaan, että sinulla olisi muutoin täysin neutraali suhtautuminen mormooniuskoon.
**************
Tai vaikkapa siihen maantiedonkirjaan MIKÄLI joku kirjoittaisi kirjan, jossa noita sanoja sen 1000 kertaa käyttäisi.
???Sanotaan vaikka näin että ihan kuin evoluutioteorian kannattajat niin muutkin tuollaisten sanojen käyttäjät (siis todellakin 1000 kertaa - mitä en sentään ole nähnyt edes evoluutiota käsittelevissä kirjoissa) eivät taitaisi olla ihan tosissaan omien juttujensa kanssa - eivätkä siis ole tarkoittaneet niitä aivan lopulliseksi totuudeksi.
- ei leikitä
Wittness kirjoitti:
Sanotaan vaikka näin että ihan kuin evoluutioteorian kannattajat niin muutkin tuollaisten sanojen käyttäjät (siis todellakin 1000 kertaa - mitä en sentään ole nähnyt edes evoluutiota käsittelevissä kirjoissa) eivät taitaisi olla ihan tosissaan omien juttujensa kanssa - eivätkä siis ole tarkoittaneet niitä aivan lopulliseksi totuudeksi.
Lahkojulkaisujen kanssa. Ei lasketa leikkiä.
Wittness on pääkonttorin propagandavastaavia jolloin hän harkitsee hyväksi puhua leikinlaskusta kun esitetään kysymys. Tällä palstalla.
Lahkon oppitunneilla valtakunnansali-nimisissä kirkoissa luetaan lahkokirjat pilkulleen, niissä on lahkolaisen totuus ja leikkiä niistä ei lasketa.
Se on lahkon totuus. Kuten Pasi Turunen kirjoittaa kirjassaan "Vartiotorni, valtakunta uudessa valossa" lahkototuudesta. Tuolloin pomo-todistaja tuumasi: Voisin vaikka vannoa, että tämä kirja on valkoinen, mutta jos vartiotorniseura sanoo, että se on musta, niin sitten se on musta.
Jos lahkolainen ei ymmärrä lukemaansa ja alleviivaamaansa lausetta ? ei se mitään, se opitaan ulkoa ja sen jälkeen voi ajatella jotain kivampaa. - Wittness
ei leikitä kirjoitti:
Lahkojulkaisujen kanssa. Ei lasketa leikkiä.
Wittness on pääkonttorin propagandavastaavia jolloin hän harkitsee hyväksi puhua leikinlaskusta kun esitetään kysymys. Tällä palstalla.
Lahkon oppitunneilla valtakunnansali-nimisissä kirkoissa luetaan lahkokirjat pilkulleen, niissä on lahkolaisen totuus ja leikkiä niistä ei lasketa.
Se on lahkon totuus. Kuten Pasi Turunen kirjoittaa kirjassaan "Vartiotorni, valtakunta uudessa valossa" lahkototuudesta. Tuolloin pomo-todistaja tuumasi: Voisin vaikka vannoa, että tämä kirja on valkoinen, mutta jos vartiotorniseura sanoo, että se on musta, niin sitten se on musta.
Jos lahkolainen ei ymmärrä lukemaansa ja alleviivaamaansa lausetta ? ei se mitään, se opitaan ulkoa ja sen jälkeen voi ajatella jotain kivampaa.Ja mitenkäs tämä sinun kommenttisi liittyy käytyyn keskusteluun.
Vai pitikö vain heittää jotain "älyllistä" väliin kun ei ollut mitään asiaan liittyvää sanottavana ? - Ohdake
Wittness kirjoitti:
Sanotaan vaikka näin että ihan kuin evoluutioteorian kannattajat niin muutkin tuollaisten sanojen käyttäjät (siis todellakin 1000 kertaa - mitä en sentään ole nähnyt edes evoluutiota käsittelevissä kirjoissa) eivät taitaisi olla ihan tosissaan omien juttujensa kanssa - eivätkä siis ole tarkoittaneet niitä aivan lopulliseksi totuudeksi.
>>Sanotaan vaikka näin että ihan kuin evoluutioteorian kannattajat niin muutkin tuollaisten sanojen käyttäjät (siis todellakin 1000 kertaa - mitä en sentään ole nähnyt edes evoluutiota käsittelevissä kirjoissa) eivät taitaisi olla ihan tosissaan omien juttujensa kanssa - eivätkä siis ole tarkoittaneet niitä aivan lopulliseksi totuudeksi.>>
Mitä tarkoitat tosisaan olemisella?
Tai mitä tarkoitat lopullisella totuudella?
Lähinnä kysyin kirjan luotettavuutta sinun mielestäsi, siis ihan henkilökohtaisella tasolla. Jos minä kirjoittaisin kirjan vaikkapa kolminaisuudesta ja voisit löytää kirjastani 1000 joko (todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties) sanaa, niin miten luotettavana kirjaa pitäisit?
Jäisitkö odottelemaan uutta painostani, jossa olisi vain 875 (todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties) sanaa?
Kuinka monta tällaista sanaa hyväksyisit kirjaani, jotta voisit pitää sitä luotettavana? - Wittness
Ohdake kirjoitti:
>>Sanotaan vaikka näin että ihan kuin evoluutioteorian kannattajat niin muutkin tuollaisten sanojen käyttäjät (siis todellakin 1000 kertaa - mitä en sentään ole nähnyt edes evoluutiota käsittelevissä kirjoissa) eivät taitaisi olla ihan tosissaan omien juttujensa kanssa - eivätkä siis ole tarkoittaneet niitä aivan lopulliseksi totuudeksi.>>
Mitä tarkoitat tosisaan olemisella?
Tai mitä tarkoitat lopullisella totuudella?
Lähinnä kysyin kirjan luotettavuutta sinun mielestäsi, siis ihan henkilökohtaisella tasolla. Jos minä kirjoittaisin kirjan vaikkapa kolminaisuudesta ja voisit löytää kirjastani 1000 joko (todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties) sanaa, niin miten luotettavana kirjaa pitäisit?
Jäisitkö odottelemaan uutta painostani, jossa olisi vain 875 (todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties) sanaa?
Kuinka monta tällaista sanaa hyväksyisit kirjaani, jotta voisit pitää sitä luotettavana?Ethän pahastu jos kysyn mitä oikein yrität vääntää ?
jos puhutaan siitä, että kirjoituksessa puhutaan hirven vasojen "todennäköisesti" kulkevan emonsa kanssa niin se tuskin vaikuttaa ko. julkaisun luotettavuuteen - vai kuinka.
Hirven vasathan voivat iahn oikeasti kulkea emonsa mukana - tai sitten ei - eikö totta.
Juuri hiljattain seurasin sivusta miten poliisi jahtasi kahta hirven vasaa jotka kulkea koikkelehtivat ilman emoansa - eli mikä on pointti tällä väännollä ? - Ohdake
Wittness kirjoitti:
Ethän pahastu jos kysyn mitä oikein yrität vääntää ?
jos puhutaan siitä, että kirjoituksessa puhutaan hirven vasojen "todennäköisesti" kulkevan emonsa kanssa niin se tuskin vaikuttaa ko. julkaisun luotettavuuteen - vai kuinka.
Hirven vasathan voivat iahn oikeasti kulkea emonsa mukana - tai sitten ei - eikö totta.
Juuri hiljattain seurasin sivusta miten poliisi jahtasi kahta hirven vasaa jotka kulkea koikkelehtivat ilman emoansa - eli mikä on pointti tällä väännollä ?Yritän päästä selville siitä, kuinka luotettavana jt:t pitäisivät kirjallisuutta, joka on jonkun muun tekemää, mutta jossa käytettäisiin samoja sanoja, joita oma kirjallisuutenne on tottunut käyttämään ja joita olette tottuneet teksteissänne lukemaan.
Jos otetaan esimerkkinä vaikka se, että minä kirjoittaisin kirjasarjan kolminaisuudesta, jossa varmasti sinunkin mielestäsi on tulkinnan varaa ... ja mahdollisuus omiin mielipiteisiin, toisin kuin hirvien käytöksessä ...
Olisiko kirjasarjani kolminaisuudesta luotettava, jos siinä esiintyisi vaikkapa 1500 kertaa sanat todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties?
Siis ... jos sinulla ei olisi mitään ennakkokäsityksiä asiasta.
Juttu jatkuu, jos heität jonkun kommentin luotettavuudestani tuon kuvitellun kirjasarjan suhteen. - Wittness
Ohdake kirjoitti:
Yritän päästä selville siitä, kuinka luotettavana jt:t pitäisivät kirjallisuutta, joka on jonkun muun tekemää, mutta jossa käytettäisiin samoja sanoja, joita oma kirjallisuutenne on tottunut käyttämään ja joita olette tottuneet teksteissänne lukemaan.
Jos otetaan esimerkkinä vaikka se, että minä kirjoittaisin kirjasarjan kolminaisuudesta, jossa varmasti sinunkin mielestäsi on tulkinnan varaa ... ja mahdollisuus omiin mielipiteisiin, toisin kuin hirvien käytöksessä ...
Olisiko kirjasarjani kolminaisuudesta luotettava, jos siinä esiintyisi vaikkapa 1500 kertaa sanat todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties?
Siis ... jos sinulla ei olisi mitään ennakkokäsityksiä asiasta.
Juttu jatkuu, jos heität jonkun kommentin luotettavuudestani tuon kuvitellun kirjasarjan suhteen.Sanoit: " Olisiko kirjasarjani kolminaisuudesta luotettava, jos siinä esiintyisi vaikkapa 1500 kertaa sanat todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties?"
Jos tuollaisen kirjan kirjoittaisit niin et kai itsekään oikein luottaisi siihen - tuskin silloin lukijankaan tulisi ottaa sitä kovin tosissaan - ihan niinkuin esimerkiksi evoluutioteoriatakaan ei oteta tieteellisenä tosiasiana vaan teoriana. - Ohdake
Wittness kirjoitti:
Sanoit: " Olisiko kirjasarjani kolminaisuudesta luotettava, jos siinä esiintyisi vaikkapa 1500 kertaa sanat todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties?"
Jos tuollaisen kirjan kirjoittaisit niin et kai itsekään oikein luottaisi siihen - tuskin silloin lukijankaan tulisi ottaa sitä kovin tosissaan - ihan niinkuin esimerkiksi evoluutioteoriatakaan ei oteta tieteellisenä tosiasiana vaan teoriana.>>Sanoit: " Olisiko kirjasarjani kolminaisuudesta luotettava, jos siinä esiintyisi vaikkapa 1500 kertaa sanat todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties?"
Jos tuollaisen kirjan kirjoittaisit niin et kai itsekään oikein luottaisi siihen - tuskin silloin lukijankaan tulisi ottaa sitä kovin tosissaan - ihan niinkuin esimerkiksi evoluutioteoriatakaan ei oteta tieteellisenä tosiasiana vaan teoriana.>>
En ole oikein perillä jt-kirjallisuudesta, mutta kertoisitko mikä on ns. Opas-kirja, missä sitä käytetään ja mikä on sen luotettavuus? - Wittness
Ohdake kirjoitti:
>>Sanoit: " Olisiko kirjasarjani kolminaisuudesta luotettava, jos siinä esiintyisi vaikkapa 1500 kertaa sanat todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties?"
Jos tuollaisen kirjan kirjoittaisit niin et kai itsekään oikein luottaisi siihen - tuskin silloin lukijankaan tulisi ottaa sitä kovin tosissaan - ihan niinkuin esimerkiksi evoluutioteoriatakaan ei oteta tieteellisenä tosiasiana vaan teoriana.>>
En ole oikein perillä jt-kirjallisuudesta, mutta kertoisitko mikä on ns. Opas-kirja, missä sitä käytetään ja mikä on sen luotettavuus?Sanoit "En ole oikein perillä jt-kirjallisuudesta" ...
Tuskin minun arvioni olisi täällä olevien silmissä objektiivinen mutta voisit hommata kirjan ja arvioida itse sitä puolueettomasti ja ilman ennakkoasenteita - silloin voisit itse nähdä ja arvoida sen luotettavuutta.
Siis mikäli ihan tosissasi haluat tietää miten luotettava se on ... - Ohdake
Wittness kirjoitti:
Sanoit "En ole oikein perillä jt-kirjallisuudesta" ...
Tuskin minun arvioni olisi täällä olevien silmissä objektiivinen mutta voisit hommata kirjan ja arvioida itse sitä puolueettomasti ja ilman ennakkoasenteita - silloin voisit itse nähdä ja arvoida sen luotettavuutta.
Siis mikäli ihan tosissasi haluat tietää miten luotettava se on ...Minulla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta tutustua itse Opas-kirjaan.
Voin sanoa puolueellisesti esim. Lutherin kirjoista, että itse pidän niitä varsin hyvinä ja luotettavina.
En kaipaa ollenkaan puolueetonta kantaa Opas-kirjasta, vaan ihan oman mielipiteesi siitä.
Jos minä voin sanoa puolueellisen kommentin Lutherin kirjoista, niin kerro sinä kommenttisi Opas-kirjasta.
*****************
En muista olenko koskaan lukenut kyseistä kirjaa, mutta voinet kommentoida sitä lyhysesti ja kertoa mitä se sisältää.
Jookos? - Wittness
Ohdake kirjoitti:
Minulla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta tutustua itse Opas-kirjaan.
Voin sanoa puolueellisesti esim. Lutherin kirjoista, että itse pidän niitä varsin hyvinä ja luotettavina.
En kaipaa ollenkaan puolueetonta kantaa Opas-kirjasta, vaan ihan oman mielipiteesi siitä.
Jos minä voin sanoa puolueellisen kommentin Lutherin kirjoista, niin kerro sinä kommenttisi Opas-kirjasta.
*****************
En muista olenko koskaan lukenut kyseistä kirjaa, mutta voinet kommentoida sitä lyhysesti ja kertoa mitä se sisältää.
Jookos?Kuten ehkä tiedät Opas-kirja on kaksi osainen ja varsin mittava teos joten sen sisältöä on aika hankalaa tässä kommentoida.
Mitä luotettavuuteen tulee niin oma arvioni on, että se on luotettava. - Ohdake
Wittness kirjoitti:
Kuten ehkä tiedät Opas-kirja on kaksi osainen ja varsin mittava teos joten sen sisältöä on aika hankalaa tässä kommentoida.
Mitä luotettavuuteen tulee niin oma arvioni on, että se on luotettava.Mitä se käsittelee? Kun nimenä on Opas, niin ilmeisesti se on opas johonkin? Raamatun ymmärtämiseen? Ovityöhön?
- Wittness
Ohdake kirjoitti:
Mitä se käsittelee? Kun nimenä on Opas, niin ilmeisesti se on opas johonkin? Raamatun ymmärtämiseen? Ovityöhön?
Se on koko nimeltään "Raamatun ymmärtämisen opas".
Perusluonteeltaan se on ehkäpä lähinnä tietokirjamaiseen tyyliin kirjoitettu erittäin laaja hakuteos.
Kokonsa puolesta ei oikein sovellu ovityöhän - itse käytän sitä mm. puheiden valmistamiseen lähdeteoksen/hakuteoksena. - mlkvst
Ohdake kirjoitti:
Luottaisitko bilsankirjaan, jossa esiintyisi 1000 kertaa joku sanoista (todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties)?
Entäpä matematiikan taikka äidinkielen oppikirjaan?>> Luottaisitko bilsankirjaan, jossa esiintyisi 1000 kertaa joku sanoista (todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties)?
Hardcore-Jt:t harvoin lukevat mitään "maailmalliseen" tietoon perustuvia teoksia. Ainoa "tiedekirja", johon jt:t koskevat, on Vt-seuran surullisenkuuluisa opus "Elämä maan päällä - kehityksen vai luomisen tulos?".
Ainoastaan ne kirjat jossa on "teokraattista kirjallisuutta" -leima (ts. Vt-seuran kirjallisuus) on hyväksyttävää/suositeltavaa luettavaa.
On se vaan perkele, että ihmiset antavat kaikenmaailman puupäisten lahkojohtajien sanella mitä saa lukea, uskoa ja mitä ei ja siten pitävät itsensä tieten tahtoen tietämättöminä pässinpäinä, jotka uskovat KAIKEN mitä Vt-seuran kirjat sisältävät. AIVAN KAIKEN. - Ohdake
Wittness kirjoitti:
Se on koko nimeltään "Raamatun ymmärtämisen opas".
Perusluonteeltaan se on ehkäpä lähinnä tietokirjamaiseen tyyliin kirjoitettu erittäin laaja hakuteos.
Kokonsa puolesta ei oikein sovellu ovityöhän - itse käytän sitä mm. puheiden valmistamiseen lähdeteoksen/hakuteoksena.>>Sanoit: " Olisiko kirjasarjani kolminaisuudesta luotettava, jos siinä esiintyisi vaikkapa 1500 kertaa sanat todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties?">>
Aivan, tätä kysyin.
Vastasit näin:
>>Jos tuollaisen kirjan kirjoittaisit niin et kai itsekään oikein luottaisi siihen - tuskin silloin lukijankaan tulisi ottaa sitä kovin tosissaan - ihan niinkuin esimerkiksi evoluutioteoriatakaan ei oteta tieteellisenä tosiasiana vaan teoriana.>>
Kuinka monta todennäköisesti, kenties ja ilmeisesti sanaa hyväksyt omaan Opas-kirjaanne, vai onko määrä suhteutettu siihen, että joka tapauksessa pidät kirjaa "totuutena"?
Tuleeko Opas-kirja ottaa tosissaan, jos siinä on 100, 500, 1000, 2000 taikka 3000 kertaa sanat (ilmeisesti, kenties tai todennäköisesti)?
Perimmäinen kysymykseni on siis, että onko teillä kirjallisuuden suhteen käytössä yhdet vaiko kahdet punnukset - riippuen siitä, mistä lähteestä kirja on saanut alkunsa. - Wittness
mlkvst kirjoitti:
>> Luottaisitko bilsankirjaan, jossa esiintyisi 1000 kertaa joku sanoista (todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties)?
Hardcore-Jt:t harvoin lukevat mitään "maailmalliseen" tietoon perustuvia teoksia. Ainoa "tiedekirja", johon jt:t koskevat, on Vt-seuran surullisenkuuluisa opus "Elämä maan päällä - kehityksen vai luomisen tulos?".
Ainoastaan ne kirjat jossa on "teokraattista kirjallisuutta" -leima (ts. Vt-seuran kirjallisuus) on hyväksyttävää/suositeltavaa luettavaa.
On se vaan perkele, että ihmiset antavat kaikenmaailman puupäisten lahkojohtajien sanella mitä saa lukea, uskoa ja mitä ei ja siten pitävät itsensä tieten tahtoen tietämättöminä pässinpäinä, jotka uskovat KAIKEN mitä Vt-seuran kirjat sisältävät. AIVAN KAIKEN.Ei muuten pidä alkuunkaan paikkaansa.
Eräs oma rakas harrastukseni on nimenomaan esim. historiaan liittyvä kirjallisuus ja muukin "maailmallinen kirjallisuus" - tietysti hyvän moraalin ja maun puitteissa.
Joten tuollaiset yleistykset varsinkin kaltaisesi suusta joka ei todellisuudessa tunne meitä Jehovan todistajia muuta kuin meitä vastustavien kommenttien perusteella ovat varsin syvältä .... - Ohdake
Wittness kirjoitti:
Ei muuten pidä alkuunkaan paikkaansa.
Eräs oma rakas harrastukseni on nimenomaan esim. historiaan liittyvä kirjallisuus ja muukin "maailmallinen kirjallisuus" - tietysti hyvän moraalin ja maun puitteissa.
Joten tuollaiset yleistykset varsinkin kaltaisesi suusta joka ei todellisuudessa tunne meitä Jehovan todistajia muuta kuin meitä vastustavien kommenttien perusteella ovat varsin syvältä ....Ettei ketju mene "jumiin", kun venyy liikaa oikealle siis.
**********************************************
>>Sanoit: " Olisiko kirjasarjani kolminaisuudesta luotettava, jos siinä esiintyisi vaikkapa 1500 kertaa sanat todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties?">>
Aivan, tätä kysyin.
Vastasit näin:
>>Jos tuollaisen kirjan kirjoittaisit niin et kai itsekään oikein luottaisi siihen - tuskin silloin lukijankaan tulisi ottaa sitä kovin tosissaan - ihan niinkuin esimerkiksi evoluutioteoriatakaan ei oteta tieteellisenä tosiasiana vaan teoriana.>>
Kuinka monta todennäköisesti, kenties ja ilmeisesti sanaa hyväksyt omaan Opas-kirjaanne, vai onko määrä suhteutettu siihen, että joka tapauksessa pidät kirjaa "totuutena"?
Tuleeko Opas-kirja ottaa tosissaan, jos siinä on 100, 500, 1000, 2000 taikka 3000 kertaa sanat (ilmeisesti, kenties tai todennäköisesti)?
Perimmäinen kysymykseni on siis, että onko teillä kirjallisuuden suhteen käytössä yhdet vaiko kahdet punnukset - riippuen siitä, mistä lähteestä kirja on saanut alkunsa. - Wittness
Ohdake kirjoitti:
Ettei ketju mene "jumiin", kun venyy liikaa oikealle siis.
**********************************************
>>Sanoit: " Olisiko kirjasarjani kolminaisuudesta luotettava, jos siinä esiintyisi vaikkapa 1500 kertaa sanat todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties?">>
Aivan, tätä kysyin.
Vastasit näin:
>>Jos tuollaisen kirjan kirjoittaisit niin et kai itsekään oikein luottaisi siihen - tuskin silloin lukijankaan tulisi ottaa sitä kovin tosissaan - ihan niinkuin esimerkiksi evoluutioteoriatakaan ei oteta tieteellisenä tosiasiana vaan teoriana.>>
Kuinka monta todennäköisesti, kenties ja ilmeisesti sanaa hyväksyt omaan Opas-kirjaanne, vai onko määrä suhteutettu siihen, että joka tapauksessa pidät kirjaa "totuutena"?
Tuleeko Opas-kirja ottaa tosissaan, jos siinä on 100, 500, 1000, 2000 taikka 3000 kertaa sanat (ilmeisesti, kenties tai todennäköisesti)?
Perimmäinen kysymykseni on siis, että onko teillä kirjallisuuden suhteen käytössä yhdet vaiko kahdet punnukset - riippuen siitä, mistä lähteestä kirja on saanut alkunsa.Jos suoraan sanotaan niin minulla ei ole mitään käsitystä montako noita mainitsemiasi sanoja on ko. julkaisusssa.
Enkä minä ko. julkaisuun luota sen perusteella että ensi laskisin näiden sanojen lukumäärän ja sitten vasta päättäisin voinko luottaa siihen.
Kysymys on varmaankin aivan muusta - et sinäkään perusta luottamustasi johinkin julkaisuun laskemalla sanoja - ethän ?
Ja kyllä ne kriteerit ovat kaikille samoja ... - Ohdake
Wittness kirjoitti:
Jos suoraan sanotaan niin minulla ei ole mitään käsitystä montako noita mainitsemiasi sanoja on ko. julkaisusssa.
Enkä minä ko. julkaisuun luota sen perusteella että ensi laskisin näiden sanojen lukumäärän ja sitten vasta päättäisin voinko luottaa siihen.
Kysymys on varmaankin aivan muusta - et sinäkään perusta luottamustasi johinkin julkaisuun laskemalla sanoja - ethän ?
Ja kyllä ne kriteerit ovat kaikille samoja ...Olet varmasti itsekin kiinnittänyt huomiota, että kirjallisuudessanne käytetään paljon sanoja "todennäköisesti, kenties ja ilmeisesti" muun muassa näitä sanoja, joilla osoitetaan että kyseessä on oletus.
Olemmeko tästä samaa mieltä?
>>Enkä minä ko. julkaisuun luota sen perusteella että ensi laskisin näiden sanojen lukumäärän ja sitten vasta päättäisin voinko luottaa siihen.>>
En toki sitä oletakaan.
Kun mainitsin, että mikäli kirjoittaisin kirjan kolminaisuudesta, jossa käyttäisin sanoja (kenties, ilmeisesti ja todennäköisesti) 1500 kirjaa, niin olit sitä mieltä, että silloin en varmaan pitäisi itse tuota kirjaa edes itse kovin luotettavana.
>>Jos tuollaisen kirjan kirjoittaisit niin et kai itsekään oikein luottaisi siihen - tuskin silloin lukijankaan tulisi ottaa sitä kovin tosissaan - ihan niinkuin esimerkiksi evoluutioteoriatakaan ei oteta tieteellisenä tosiasiana vaan teoriana.>>
Totta. Tällainen ajatus minullakin on asiasta.
*************************************************
>>Kysymys on varmaankin aivan muusta - et sinäkään perusta luottamustasi johinkin julkaisuun laskemalla sanoja - ethän ?>>
En toki. Mutta jos tekstissä on huomattavan paljon tällaisia sanoja ja ulkopuolisena sitä lukee, niin tottahan uskot, että niihin kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota, varsinkin kun on kyse opinkohdista, joita toiset kuitenkin pitävät ehdottoman varmana.
Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan.
Nyt jos palataan tähän Opas-kirjaan ja jos et tiedä mikä määrä (kenties, todennäköisesti ja ilmeisesti sanoja) kirjassa on, niin kuinka suuren määrä näitä sanoja voisi heikentää kirjan uskottavuutta taikka luotettavuutta?
Jos minun kuviteltu kolminaisuuskirjani ja sen 1500 kyseistä sanaa ei mielestäsi osoittanut minun olevan tosissani, niin vertailun vuoksi ... heitä joku määrä.
Olisiko Opas-kirjan kohdalla sopivaa 100, 500, 1000, 1500, 2000 vai 3000 (kenties, ilmeisesti ja todennäköisesti) sanaa?
>>Ja kyllä ne kriteerit ovat kaikille samoja ...>>
No, niillä samoilla kriteereillä kuin aloitettiinkin. - Wittness
Ohdake kirjoitti:
Olet varmasti itsekin kiinnittänyt huomiota, että kirjallisuudessanne käytetään paljon sanoja "todennäköisesti, kenties ja ilmeisesti" muun muassa näitä sanoja, joilla osoitetaan että kyseessä on oletus.
Olemmeko tästä samaa mieltä?
>>Enkä minä ko. julkaisuun luota sen perusteella että ensi laskisin näiden sanojen lukumäärän ja sitten vasta päättäisin voinko luottaa siihen.>>
En toki sitä oletakaan.
Kun mainitsin, että mikäli kirjoittaisin kirjan kolminaisuudesta, jossa käyttäisin sanoja (kenties, ilmeisesti ja todennäköisesti) 1500 kirjaa, niin olit sitä mieltä, että silloin en varmaan pitäisi itse tuota kirjaa edes itse kovin luotettavana.
>>Jos tuollaisen kirjan kirjoittaisit niin et kai itsekään oikein luottaisi siihen - tuskin silloin lukijankaan tulisi ottaa sitä kovin tosissaan - ihan niinkuin esimerkiksi evoluutioteoriatakaan ei oteta tieteellisenä tosiasiana vaan teoriana.>>
Totta. Tällainen ajatus minullakin on asiasta.
*************************************************
>>Kysymys on varmaankin aivan muusta - et sinäkään perusta luottamustasi johinkin julkaisuun laskemalla sanoja - ethän ?>>
En toki. Mutta jos tekstissä on huomattavan paljon tällaisia sanoja ja ulkopuolisena sitä lukee, niin tottahan uskot, että niihin kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota, varsinkin kun on kyse opinkohdista, joita toiset kuitenkin pitävät ehdottoman varmana.
Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan.
Nyt jos palataan tähän Opas-kirjaan ja jos et tiedä mikä määrä (kenties, todennäköisesti ja ilmeisesti sanoja) kirjassa on, niin kuinka suuren määrä näitä sanoja voisi heikentää kirjan uskottavuutta taikka luotettavuutta?
Jos minun kuviteltu kolminaisuuskirjani ja sen 1500 kyseistä sanaa ei mielestäsi osoittanut minun olevan tosissani, niin vertailun vuoksi ... heitä joku määrä.
Olisiko Opas-kirjan kohdalla sopivaa 100, 500, 1000, 1500, 2000 vai 3000 (kenties, ilmeisesti ja todennäköisesti) sanaa?
>>Ja kyllä ne kriteerit ovat kaikille samoja ...>>
No, niillä samoilla kriteereillä kuin aloitettiinkin.Sanoit:"Olet varmasti itsekin kiinnittänyt huomiota, että kirjallisuudessanne käytetään paljon sanoja "todennäköisesti, kenties ja ilmeisesti" muun muassa näitä sanoja, joilla osoitetaan että kyseessä on oletus."
Itse asiassa en - mihin "oletamuksesi" perustuu ? - Ohdake
Wittness kirjoitti:
Sanoit:"Olet varmasti itsekin kiinnittänyt huomiota, että kirjallisuudessanne käytetään paljon sanoja "todennäköisesti, kenties ja ilmeisesti" muun muassa näitä sanoja, joilla osoitetaan että kyseessä on oletus."
Itse asiassa en - mihin "oletamuksesi" perustuu ?Et siis ole itse kiinnittänyt asiaan huomiota?
No minäpä olen. Tarkoitan juuri sitä, että samalla tavalla kuin sinulle tuli erinäisiä ajatuksia lukiessasi kirjoittamaani hirvijuttua ylimääräisillä sanoilla maustettuna, niin samalla tavalla nuo sanat: "kenties, ilmeisesti, todennäköisesti, epäilemättä, eikö ole selvää, tästä voimme päätellä ... jne" osoittavat minulle sen, että tekstin kirjoittajakaan ei ole oikeastaan ihan varma asiastaan.
>>Itse asiassa en - mihin "oletamuksesi" perustuu ?>>
No, oletin, että teikäläisetkin huomaisivat sanojen "viljelyn". Siinä suhteessa olin väärässä - ainakin sinun kohdallasi. - Ohdake
Wittness kirjoitti:
Sanoit:"Olet varmasti itsekin kiinnittänyt huomiota, että kirjallisuudessanne käytetään paljon sanoja "todennäköisesti, kenties ja ilmeisesti" muun muassa näitä sanoja, joilla osoitetaan että kyseessä on oletus."
Itse asiassa en - mihin "oletamuksesi" perustuu ?Tähän odotan vastaustasi:
************************************************
Jos minun kuviteltu kolminaisuuskirjani ja sen 1500 kyseistä sanaa ei mielestäsi osoittanut minun olevan tosissani, niin vertailun vuoksi ... heitä joku määrä.
Olisiko Opas-kirjan kohdalla sopivaa 100, 500, 1000, 1500, 2000 vai 3000 (kenties, ilmeisesti ja todennäköisesti) sanaa?
>>Ja kyllä ne kriteerit ovat kaikille samoja ...>>
No, niillä samoilla kriteereillä kuin aloitettiinkin. - Wittness
Ohdake kirjoitti:
Tähän odotan vastaustasi:
************************************************
Jos minun kuviteltu kolminaisuuskirjani ja sen 1500 kyseistä sanaa ei mielestäsi osoittanut minun olevan tosissani, niin vertailun vuoksi ... heitä joku määrä.
Olisiko Opas-kirjan kohdalla sopivaa 100, 500, 1000, 1500, 2000 vai 3000 (kenties, ilmeisesti ja todennäköisesti) sanaa?
>>Ja kyllä ne kriteerit ovat kaikille samoja ...>>
No, niillä samoilla kriteereillä kuin aloitettiinkin.Sanotaan vaikka näin että jos kirjoittaja olisi noin epävarma asiastaan ei kai minunkaan olisi syytä olla kovin vakuuttunut siitä.
Nyt taidat Ohdake hyvä käydä hiukan "teologista" spekulaatiota asiasta joka ei taida olla kovin selkeä ...
Minä voisin kysyä yhtä hyvin että missä yhteydessä noita sanoja voitaisiin käyttää "hyväksyttävässä" mielessä - eli miten niiden määrä pitäisi laskea ? - mlkvst
Wittness kirjoitti:
Ei muuten pidä alkuunkaan paikkaansa.
Eräs oma rakas harrastukseni on nimenomaan esim. historiaan liittyvä kirjallisuus ja muukin "maailmallinen kirjallisuus" - tietysti hyvän moraalin ja maun puitteissa.
Joten tuollaiset yleistykset varsinkin kaltaisesi suusta joka ei todellisuudessa tunne meitä Jehovan todistajia muuta kuin meitä vastustavien kommenttien perusteella ovat varsin syvältä ....>> Eräs oma rakas harrastukseni on nimenomaan esim. historiaan liittyvä kirjallisuus ja muukin "maailmallinen kirjallisuus" - tietysti hyvän moraalin ja maun puitteissa.
Mitä tarkoitat asioilla "hyvä moraali" ja "hyvä maku"? Tarkoitatko sillä kenties sellaista aineistoa, joka on sopusoinnussa ja harmoniassa uskosi kanssa?
Olet varmasti tietoinen, että Vt-seura ei suosittele tutustumaan edes sen Vartiotornissa tai muissa julkaisuissa siteeramaan maailmalliseen aineistoon. Mitä olet tuosta asiasta mieltä? Miksi tuo maailmallinen tieto on uhka Vt-seuralle? Miksi Vt-seuran täytyy toimia suodattimena maailmallisen tiedon ja jehovantodistajien välillä? Näitä kysymyksiä kyllä riittää ja tiedän, että vastauksia en koskaan tule saamaaan.
Minua on kehoitettu olemaan tutkimatta ja lukematta liikaa "ihmisviisautta", sillä havaintoni eivät pidä paikkaansa Raamatun kertomusten kanssa ja tuo on yksi niistä lukuisista syistä minkä takia minusta ei koskaan tullut jehovantodistajaa, eikä tule.
Se usko kun on varsinkin teille Jehovan todistajille sellainen asia, että se jostain kumman syystä päihittää sen tiedon vaikka ne todisteet kuinka puhuisivat sitä uskoa ja luuloa vastaan. Oma etu ( The Järjestön etu) - mitä se ikinä sitten onkaan - ajaa aina armotta tiedon edelle.
Loppuun vielä pari kysymystä:
Kumpaa uskot: todisteita siitä, että vedenpaisumusta ei ole koskaan tapahunut vai Raamattua, jonka mukaan vedenpaisumus on ollut todellinen tapahtuma?
Entä mikä olikaan se Jerusalemin tuhon ajankohta: 607 eaa. vai joku muu? - Wittness
mlkvst kirjoitti:
>> Eräs oma rakas harrastukseni on nimenomaan esim. historiaan liittyvä kirjallisuus ja muukin "maailmallinen kirjallisuus" - tietysti hyvän moraalin ja maun puitteissa.
Mitä tarkoitat asioilla "hyvä moraali" ja "hyvä maku"? Tarkoitatko sillä kenties sellaista aineistoa, joka on sopusoinnussa ja harmoniassa uskosi kanssa?
Olet varmasti tietoinen, että Vt-seura ei suosittele tutustumaan edes sen Vartiotornissa tai muissa julkaisuissa siteeramaan maailmalliseen aineistoon. Mitä olet tuosta asiasta mieltä? Miksi tuo maailmallinen tieto on uhka Vt-seuralle? Miksi Vt-seuran täytyy toimia suodattimena maailmallisen tiedon ja jehovantodistajien välillä? Näitä kysymyksiä kyllä riittää ja tiedän, että vastauksia en koskaan tule saamaaan.
Minua on kehoitettu olemaan tutkimatta ja lukematta liikaa "ihmisviisautta", sillä havaintoni eivät pidä paikkaansa Raamatun kertomusten kanssa ja tuo on yksi niistä lukuisista syistä minkä takia minusta ei koskaan tullut jehovantodistajaa, eikä tule.
Se usko kun on varsinkin teille Jehovan todistajille sellainen asia, että se jostain kumman syystä päihittää sen tiedon vaikka ne todisteet kuinka puhuisivat sitä uskoa ja luuloa vastaan. Oma etu ( The Järjestön etu) - mitä se ikinä sitten onkaan - ajaa aina armotta tiedon edelle.
Loppuun vielä pari kysymystä:
Kumpaa uskot: todisteita siitä, että vedenpaisumusta ei ole koskaan tapahunut vai Raamattua, jonka mukaan vedenpaisumus on ollut todellinen tapahtuma?
Entä mikä olikaan se Jerusalemin tuhon ajankohta: 607 eaa. vai joku muu?Kysyit:"Mitä tarkoitat asioilla "hyvä moraali" ja "hyvä maku"?"
Raamatusta löytyy oikein hyvät määritelmät tähän ....
Sitten kysyit:"Olet varmasti tietoinen, että Vt-seura ei suosittele tutustumaan edes sen Vartiotornissa tai muissa julkaisuissa siteeramaan maailmalliseen aineistoon."
En ole tietoinen moisesta asiasta vaikka tässä on jo muutama vuosikymmen "piireissä" pyrittykkin - mutta sinulla on varmaan tarkka lähdeviite väitteesi tueksi ?
Sitten jatkoit:"Kumpaa uskot: todisteita siitä, että vedenpaisumusta ei ole koskaan tapahunut vai Raamattua, jonka mukaan vedenpaisumus on ollut todellinen tapahtuma? "
Raamattua - en ole vielä törmännyt todisteisiin joihin viittaa - todisteita vedenpaisumuksesta sen sijaan tiedän varsin paljonkin.
Sitten jatkoi lopuksi:"Entä mikä olikaan se Jerusalemin tuhon ajankohta: 607 eaa. vai joku muu?"
Tähän voisin vastata vähän paremmalla ajalla - kerropa miksi se ei olisi tuo vuosiluku - ihan vain omin sanoin ilman että copypastella täräytät tänne Coren jorinoita ....
Lopuksi toteaisin, että tämä on jälleen hyvin tyypillinen ketju joka ajautuu kauaksi siitä mistä lähdettiin ja ainoita väittämiä mitä sitten isketään tiskiin on jotkin vuosiluvut - yrittäkää nyt ihmeessä keksiä jotain uutta välillä ... - Ohdake
Wittness kirjoitti:
Sanotaan vaikka näin että jos kirjoittaja olisi noin epävarma asiastaan ei kai minunkaan olisi syytä olla kovin vakuuttunut siitä.
Nyt taidat Ohdake hyvä käydä hiukan "teologista" spekulaatiota asiasta joka ei taida olla kovin selkeä ...
Minä voisin kysyä yhtä hyvin että missä yhteydessä noita sanoja voitaisiin käyttää "hyväksyttävässä" mielessä - eli miten niiden määrä pitäisi laskea ?>>Sanotaan vaikka näin että jos kirjoittaja olisi noin epävarma asiastaan ei kai minunkaan olisi syytä olla kovin vakuuttunut siitä.>>
Oletko siis kuitenkin sitä mieltä, että nuo sanat tekevät vaikutelman epävarmuudesta? Sitäkö tarkoitat, vai mitä?
>>Nyt taidat Ohdake hyvä käydä hiukan "teologista" spekulaatiota asiasta joka ei taida olla kovin selkeä ...>>
Syyllistyn kaikenlaiseen "lässytykseen" useammin kuin arvannetkaan.
>>Minä voisin kysyä yhtä hyvin että missä yhteydessä noita sanoja voitaisiin käyttää "hyväksyttävässä" mielessä - eli miten niiden määrä pitäisi laskea ?>>
Osasinkin sinun aloittavan keskustelun tästä puolesta asiaa. Niin, olisiko sinulla puolestasi antaa joku esimerkki, jossa nuo sanat osoittaisivat todennäköisesti tekstin ilmeisesti selkeämpänä taikka tekisivät sen kenties uskottavammaksi?
Hirvijuttuani, et varmaankaan voi väittää paremmaksi noiden sanojen lisäyksen jälkeen, vai voitko?
************
Jos palataan edelleen Opas-kirjaanne, niin mikä määrä noita (kenties, todennäköisesti, ilmaisesti) sanoja olisi sen kohdalla suotavaa - oli kyse "hyväksyttävästä" käytöstä (mitä sillä tarkoittanetkaan) tai vähämmän hyväksyttävästä?
Missä voisi kulkea raja? 100. 500, 1000, 1500, 2000 taikka vaikka 3000 mainintaa?
Onko joku syy, jonka takia et voisi mielipidettäsi tässä asiassa avoimesti kertoa? Oletan, että luottamuksesi jt-lahkon aineistoon on kuitenkin luja? - Wittness
Ohdake kirjoitti:
>>Sanotaan vaikka näin että jos kirjoittaja olisi noin epävarma asiastaan ei kai minunkaan olisi syytä olla kovin vakuuttunut siitä.>>
Oletko siis kuitenkin sitä mieltä, että nuo sanat tekevät vaikutelman epävarmuudesta? Sitäkö tarkoitat, vai mitä?
>>Nyt taidat Ohdake hyvä käydä hiukan "teologista" spekulaatiota asiasta joka ei taida olla kovin selkeä ...>>
Syyllistyn kaikenlaiseen "lässytykseen" useammin kuin arvannetkaan.
>>Minä voisin kysyä yhtä hyvin että missä yhteydessä noita sanoja voitaisiin käyttää "hyväksyttävässä" mielessä - eli miten niiden määrä pitäisi laskea ?>>
Osasinkin sinun aloittavan keskustelun tästä puolesta asiaa. Niin, olisiko sinulla puolestasi antaa joku esimerkki, jossa nuo sanat osoittaisivat todennäköisesti tekstin ilmeisesti selkeämpänä taikka tekisivät sen kenties uskottavammaksi?
Hirvijuttuani, et varmaankaan voi väittää paremmaksi noiden sanojen lisäyksen jälkeen, vai voitko?
************
Jos palataan edelleen Opas-kirjaanne, niin mikä määrä noita (kenties, todennäköisesti, ilmaisesti) sanoja olisi sen kohdalla suotavaa - oli kyse "hyväksyttävästä" käytöstä (mitä sillä tarkoittanetkaan) tai vähämmän hyväksyttävästä?
Missä voisi kulkea raja? 100. 500, 1000, 1500, 2000 taikka vaikka 3000 mainintaa?
Onko joku syy, jonka takia et voisi mielipidettäsi tässä asiassa avoimesti kertoa? Oletan, että luottamuksesi jt-lahkon aineistoon on kuitenkin luja?Kysyit:"Onko joku syy, jonka takia et voisi mielipidettäsi tässä asiassa avoimesti kertoa?"
Sait jo aikaisemmin vastauksen:
"Jos suoraan sanotaan niin minulla ei ole mitään käsitystä montako noita mainitsemiasi sanoja on ko. julkaisusssa.
Enkä minä ko. julkaisuun luota sen perusteella että ensi laskisin näiden sanojen lukumäärän ja sitten vasta päättäisin voinko luottaa siihen."
Eli vielä kerran - minulle ei suoranaisesti merkitse yhtikäs mitään joidenkin sanojen määrä vaan se miten julkaisu kokonaisuudessaan täyttää luotettvan tuntomerkit ja toiseksi noita sanoja (kuten senkin aikaisemmin totesin) voidaan käyttää kovin monessa yhteydessä - kuten hirvien yhteydessä ... - Ohdake
Wittness kirjoitti:
Kysyit:"Onko joku syy, jonka takia et voisi mielipidettäsi tässä asiassa avoimesti kertoa?"
Sait jo aikaisemmin vastauksen:
"Jos suoraan sanotaan niin minulla ei ole mitään käsitystä montako noita mainitsemiasi sanoja on ko. julkaisusssa.
Enkä minä ko. julkaisuun luota sen perusteella että ensi laskisin näiden sanojen lukumäärän ja sitten vasta päättäisin voinko luottaa siihen."
Eli vielä kerran - minulle ei suoranaisesti merkitse yhtikäs mitään joidenkin sanojen määrä vaan se miten julkaisu kokonaisuudessaan täyttää luotettvan tuntomerkit ja toiseksi noita sanoja (kuten senkin aikaisemmin totesin) voidaan käyttää kovin monessa yhteydessä - kuten hirvien yhteydessä ...Kun oli puhe siitä, jos kirjoittaisin kirjan kolminaisuudesta jossa käyttäisin kyseisiä sanoja 1500 kertaa ...
Rohkenit sanoa sanojen käytöstä näin:
>>Jos tuollaisen kirjan kirjoittaisit niin et kai itsekään oikein luottaisi siihen - tuskin silloin lukijankaan tulisi ottaa sitä kovin tosissaan - ihan niinkuin esimerkiksi evoluutioteoriatakaan ei oteta tieteellisenä tosiasiana vaan teoriana.>>
Kyse ei ollut tiedosta vaan mielipiteestäsi. En odota sinulta asiasta mitään tietoa, vaan sitä, oletko vilpitön vaiko et, kun puhutaan vt-seuran kirjallisuudesta.
*************************************************
Aiemmin kirjoitit näin:
>> Sanotaan vaikka näin että ihan kuin evoluutioteorian kannattajat niin muutkin tuollaisten sanojen käyttäjät (siis todellakin 1000 kertaa - mitä en sentään ole nähnyt edes evoluutiota käsittelevissä kirjoissa) eivät taitaisi olla ihan tosissaan omien juttujensa kanssa - eivätkä siis ole tarkoittaneet niitä aivan lopulliseksi totuudeksi.>>
Kirjoitit sanoen "muutkin tuollaisten sanojen käyttäjät" ja et ole nähnyt edes evoluutioteoriakirjoissa käytettävän 1000 kertaa ...
Nyt kuitenkaan et suostu kertomaan, hyväksytkö OMASSA kirjassanne 100, 500, 1000, 2000 tai vaikka 3000 kertaa nuo sanat.
Päinvastoin nyt kun on kyse omasta kirjastanne, niin sanoilla ei enää olekaan merkitystä vaan siitä, että julkaisu on "kokonaisuudessaan luotettava".
Sanoisinko, että sinulla ainakin on tässä asiassa kahdet punnukset, vai haluatko korjata vaikutelmaa, jonka annat? - Wittness
Ohdake kirjoitti:
Kun oli puhe siitä, jos kirjoittaisin kirjan kolminaisuudesta jossa käyttäisin kyseisiä sanoja 1500 kertaa ...
Rohkenit sanoa sanojen käytöstä näin:
>>Jos tuollaisen kirjan kirjoittaisit niin et kai itsekään oikein luottaisi siihen - tuskin silloin lukijankaan tulisi ottaa sitä kovin tosissaan - ihan niinkuin esimerkiksi evoluutioteoriatakaan ei oteta tieteellisenä tosiasiana vaan teoriana.>>
Kyse ei ollut tiedosta vaan mielipiteestäsi. En odota sinulta asiasta mitään tietoa, vaan sitä, oletko vilpitön vaiko et, kun puhutaan vt-seuran kirjallisuudesta.
*************************************************
Aiemmin kirjoitit näin:
>> Sanotaan vaikka näin että ihan kuin evoluutioteorian kannattajat niin muutkin tuollaisten sanojen käyttäjät (siis todellakin 1000 kertaa - mitä en sentään ole nähnyt edes evoluutiota käsittelevissä kirjoissa) eivät taitaisi olla ihan tosissaan omien juttujensa kanssa - eivätkä siis ole tarkoittaneet niitä aivan lopulliseksi totuudeksi.>>
Kirjoitit sanoen "muutkin tuollaisten sanojen käyttäjät" ja et ole nähnyt edes evoluutioteoriakirjoissa käytettävän 1000 kertaa ...
Nyt kuitenkaan et suostu kertomaan, hyväksytkö OMASSA kirjassanne 100, 500, 1000, 2000 tai vaikka 3000 kertaa nuo sanat.
Päinvastoin nyt kun on kyse omasta kirjastanne, niin sanoilla ei enää olekaan merkitystä vaan siitä, että julkaisu on "kokonaisuudessaan luotettava".
Sanoisinko, että sinulla ainakin on tässä asiassa kahdet punnukset, vai haluatko korjata vaikutelmaa, jonka annat?MInusta oiekastaan sanojen määrällä ei ole merkitystä ... yksikin riittäisi jos se vesittää koko kirjan ...
Vaikkapa edellä mainitsemani evoluutioteoriaa käsittelevät julkaisut jotka poikkeuksetta aloittavat selityksensä noilla mainitselmillasi sanoilla ...
Siksi tuntuisi vähän oudolta sanoa vaikkapa että "hyväksyisin" vaikakpa 489 sanaa mutta sitten tulisi stoppi ... - Ihan itsekin
Wittness kirjoitti:
Kysyit:"Mitä tarkoitat asioilla "hyvä moraali" ja "hyvä maku"?"
Raamatusta löytyy oikein hyvät määritelmät tähän ....
Sitten kysyit:"Olet varmasti tietoinen, että Vt-seura ei suosittele tutustumaan edes sen Vartiotornissa tai muissa julkaisuissa siteeramaan maailmalliseen aineistoon."
En ole tietoinen moisesta asiasta vaikka tässä on jo muutama vuosikymmen "piireissä" pyrittykkin - mutta sinulla on varmaan tarkka lähdeviite väitteesi tueksi ?
Sitten jatkoit:"Kumpaa uskot: todisteita siitä, että vedenpaisumusta ei ole koskaan tapahunut vai Raamattua, jonka mukaan vedenpaisumus on ollut todellinen tapahtuma? "
Raamattua - en ole vielä törmännyt todisteisiin joihin viittaa - todisteita vedenpaisumuksesta sen sijaan tiedän varsin paljonkin.
Sitten jatkoi lopuksi:"Entä mikä olikaan se Jerusalemin tuhon ajankohta: 607 eaa. vai joku muu?"
Tähän voisin vastata vähän paremmalla ajalla - kerropa miksi se ei olisi tuo vuosiluku - ihan vain omin sanoin ilman että copypastella täräytät tänne Coren jorinoita ....
Lopuksi toteaisin, että tämä on jälleen hyvin tyypillinen ketju joka ajautuu kauaksi siitä mistä lähdettiin ja ainoita väittämiä mitä sitten isketään tiskiin on jotkin vuosiluvut - yrittäkää nyt ihmeessä keksiä jotain uutta välillä ..."En ole tietoinen moisesta asiasta vaikka tässä on jo muutama vuosikymmen "piireissä" pyrittykkin - mutta sinulla on varmaan tarkka lähdeviite väitteesi tueksi ? "
Indexistä eli Hakemistosta löydät itsekin tarkat lähdeviitteet. On sanottu, ettei ole syytä tutkia itse maailmallisia lähteitä, koska U&YO jo tekee se valmiiksi. Samoin esim. klassisten kielten opiskelua on mollattu, koska "silloin tulee liian ylpeäksi ottamaan vastaan opetusta".
Siinä ensi alkuun. - Ohdake
Wittness kirjoitti:
MInusta oiekastaan sanojen määrällä ei ole merkitystä ... yksikin riittäisi jos se vesittää koko kirjan ...
Vaikkapa edellä mainitsemani evoluutioteoriaa käsittelevät julkaisut jotka poikkeuksetta aloittavat selityksensä noilla mainitselmillasi sanoilla ...
Siksi tuntuisi vähän oudolta sanoa vaikkapa että "hyväksyisin" vaikakpa 489 sanaa mutta sitten tulisi stoppi ...>>MInusta oiekastaan sanojen määrällä ei ole merkitystä ... yksikin riittäisi jos se vesittää koko kirjan ...>>
Kuka sen "vesittämisen" voisi määritellä? Jos te ette saa itse arvostella kirjallisuuttanne, ja muut ulkopuoliset eivät senkään vertaa, niin onko ainut auktoriteetti, joka asiasta päättää se joka kirjan on kirjoittanut?
>>Vaikkapa edellä mainitsemani evoluutioteoriaa käsittelevät julkaisut jotka poikkeuksetta aloittavat selityksensä noilla mainitselmillasi sanoilla ... >>
Niin. Se johtuu siitä, että kyseessä onkin vain yhden ihmisen keksimä teoria, jota ei voida osoittaa todella tapahtuneeksi.
Kyse on siis tieteen pohjalta tehdyistä arvailuista.
>>Siksi tuntuisi vähän oudolta sanoa vaikkapa että "hyväksyisin" vaikakpa 489 sanaa mutta sitten tulisi stoppi ...>>
Nyt ymmärsin niin, että pidät uskontoanne samanarvoisena kuin kehitysoppi. Tajusin varmasti väärin, joten ole hyvä ja tarkenna mitä todella tarkoitit.
Tekstissänne puhutte "täsmällisen totuuden" taikka "täsmällisen tiedon" hankkimisesta ja sillä (kaiketi?) tarkoitatte julkaisujenne lukemista. (?)
Näin ulkopuolisena on suorastaan OUTOA, että tekstinne vilisee noita (todennäköisesti, ilmeisesti, kenties) ja silti voitte pitää oppia "täsmällisenä tietona".
*********************************************
Palataan vielä tähän asiaan ...
Kirjoitin aiemmin näin:
Jos minun kuviteltu kolminaisuuskirjani ja sen 1500 kyseistä sanaa ei mielestäsi osoittanut minun olevan tosissani, niin vertailun vuoksi ... heitä joku määrä.
Koska et jostain syystä pysty mitään arviota antamaan, niin oletan, että pelkäät ITSE todistavasi vt-seuran materiaalia vastaan - siis oletan, se on "todennäköinen" arvaukseni.
Otetaan tämäkin vielä kerran ...
>>Siksi tuntuisi vähän oudolta sanoa vaikkapa että "hyväksyisin" vaikakpa 489 sanaa mutta sitten tulisi stoppi ...>>
Niin. Jos antaisit lukuna vaikkapa 1234, mutta sanoja olisikin 1235, niin olisihan se tavallaan sinulla kasvojen menetys täällä, koska uskaltaessasi rehellisesti arvostella vt-seuran materiaalia julkisesti, sinä joutuisit itse kärsimään rehellisyydestäsi ja samalla heittäisit varjon "täsmällisen totuuden" ylle, osoittamalla sen omilla sanoillasi epäluotettavaksi.
En odottanutkaan sinulta, että sinä taikka kukaan muu jt uskaltaa rohkeasti ja rehellisesti heittää jonkin arvion noden sanojen määrästä ja niiden todellisesta merkityksestä jt-kirjallisuudessa.
Mutta toivon kuitenkin, että ajattelet asiaa.
Itse en tätä keskustelua aio lopettaa, mutta ymmärrän, jos haluat vetäytyä tästä keskustelusta, sillä kun "arvostelit" kuviteltua kolminaisuuskirjaa, niin et enää selviäisi "ryvettymättä" ja "likaamatta" omaa kirjallisuuttanne.
Toisaalta olen pahoillani puolestasi, sillä vastasit kuitenkin rehellisesti.
Kiitos. - fger.
Ohdake kirjoitti:
>>MInusta oiekastaan sanojen määrällä ei ole merkitystä ... yksikin riittäisi jos se vesittää koko kirjan ...>>
Kuka sen "vesittämisen" voisi määritellä? Jos te ette saa itse arvostella kirjallisuuttanne, ja muut ulkopuoliset eivät senkään vertaa, niin onko ainut auktoriteetti, joka asiasta päättää se joka kirjan on kirjoittanut?
>>Vaikkapa edellä mainitsemani evoluutioteoriaa käsittelevät julkaisut jotka poikkeuksetta aloittavat selityksensä noilla mainitselmillasi sanoilla ... >>
Niin. Se johtuu siitä, että kyseessä onkin vain yhden ihmisen keksimä teoria, jota ei voida osoittaa todella tapahtuneeksi.
Kyse on siis tieteen pohjalta tehdyistä arvailuista.
>>Siksi tuntuisi vähän oudolta sanoa vaikkapa että "hyväksyisin" vaikakpa 489 sanaa mutta sitten tulisi stoppi ...>>
Nyt ymmärsin niin, että pidät uskontoanne samanarvoisena kuin kehitysoppi. Tajusin varmasti väärin, joten ole hyvä ja tarkenna mitä todella tarkoitit.
Tekstissänne puhutte "täsmällisen totuuden" taikka "täsmällisen tiedon" hankkimisesta ja sillä (kaiketi?) tarkoitatte julkaisujenne lukemista. (?)
Näin ulkopuolisena on suorastaan OUTOA, että tekstinne vilisee noita (todennäköisesti, ilmeisesti, kenties) ja silti voitte pitää oppia "täsmällisenä tietona".
*********************************************
Palataan vielä tähän asiaan ...
Kirjoitin aiemmin näin:
Jos minun kuviteltu kolminaisuuskirjani ja sen 1500 kyseistä sanaa ei mielestäsi osoittanut minun olevan tosissani, niin vertailun vuoksi ... heitä joku määrä.
Koska et jostain syystä pysty mitään arviota antamaan, niin oletan, että pelkäät ITSE todistavasi vt-seuran materiaalia vastaan - siis oletan, se on "todennäköinen" arvaukseni.
Otetaan tämäkin vielä kerran ...
>>Siksi tuntuisi vähän oudolta sanoa vaikkapa että "hyväksyisin" vaikakpa 489 sanaa mutta sitten tulisi stoppi ...>>
Niin. Jos antaisit lukuna vaikkapa 1234, mutta sanoja olisikin 1235, niin olisihan se tavallaan sinulla kasvojen menetys täällä, koska uskaltaessasi rehellisesti arvostella vt-seuran materiaalia julkisesti, sinä joutuisit itse kärsimään rehellisyydestäsi ja samalla heittäisit varjon "täsmällisen totuuden" ylle, osoittamalla sen omilla sanoillasi epäluotettavaksi.
En odottanutkaan sinulta, että sinä taikka kukaan muu jt uskaltaa rohkeasti ja rehellisesti heittää jonkin arvion noden sanojen määrästä ja niiden todellisesta merkityksestä jt-kirjallisuudessa.
Mutta toivon kuitenkin, että ajattelet asiaa.
Itse en tätä keskustelua aio lopettaa, mutta ymmärrän, jos haluat vetäytyä tästä keskustelusta, sillä kun "arvostelit" kuviteltua kolminaisuuskirjaa, niin et enää selviäisi "ryvettymättä" ja "likaamatta" omaa kirjallisuuttanne.
Toisaalta olen pahoillani puolestasi, sillä vastasit kuitenkin rehellisesti.
Kiitos.Tekevätkö nämä pätkät artikkelista selkeämmän?
>>>Kolminaisuus Raamatussa - Ohdake
fger. kirjoitti:
Tekevätkö nämä pätkät artikkelista selkeämmän?
>>>Kolminaisuus RaamatussaHuomauttaisin, että nyt oli puhe Opas-kirjasta eikä Kolminaisuus-kirjasesta.
- Wittness
fger. kirjoitti:
Tekevätkö nämä pätkät artikkelista selkeämmän?
>>>Kolminaisuus RaamatussaTämä on oikeastaan varsin hyvä vastaus Ohdakkeen kysymykseen.
Minulle ei ole vieläkään selvinnyt sinun Ohdake väite siitä että kirjallisuutemme "suorastaan vilisee" näitä sanoja.
Et perustele mitenkään väitettäsi vaan tee olettamuksia joille odottaisi vähän enemmän faktoja pohjalle.
Jatketaan sitten tätä keskustelua. - Wittness
Ihan itsekin kirjoitti:
"En ole tietoinen moisesta asiasta vaikka tässä on jo muutama vuosikymmen "piireissä" pyrittykkin - mutta sinulla on varmaan tarkka lähdeviite väitteesi tueksi ? "
Indexistä eli Hakemistosta löydät itsekin tarkat lähdeviitteet. On sanottu, ettei ole syytä tutkia itse maailmallisia lähteitä, koska U&YO jo tekee se valmiiksi. Samoin esim. klassisten kielten opiskelua on mollattu, koska "silloin tulee liian ylpeäksi ottamaan vastaan opetusta".
Siinä ensi alkuun.Toivoisin että väitteille esittettäisiin perustelut täällä foorumilla koska väitteetkin esitetään täällä foorumilla.
Kaikilla lukijoillla ei ole viittaamiasi lähdeteoksia joten ehkäpä haluat todistaa väitteesi meille ?
Vai etkö pysty siihen ? - Ohdake
Wittness kirjoitti:
Tämä on oikeastaan varsin hyvä vastaus Ohdakkeen kysymykseen.
Minulle ei ole vieläkään selvinnyt sinun Ohdake väite siitä että kirjallisuutemme "suorastaan vilisee" näitä sanoja.
Et perustele mitenkään väitettäsi vaan tee olettamuksia joille odottaisi vähän enemmän faktoja pohjalle.
Jatketaan sitten tätä keskustelua.>>Minulle ei ole vieläkään selvinnyt sinun Ohdake väite siitä että kirjallisuutemme "suorastaan vilisee" näitä sanoja.>>
Voitko puhtaalla omallatunnolla sanoa, että sanat ilmeisesti, kenties ja todennäköisesti eivät ole käytössä kun perustellaan jt-lahkon oppia kirjallisuudessanne?
****************************************
Nyt oli puhe Opaskirjastanne.
Jos haluat edelleen jatkaa keskustelua, niin sanopa sitten kuinka monta (kenties, todennäköisesti tai ilmeisesti) sanaa olisi sopiva määrä Raamatun Opaskirjassa?
Entä jos olisi kyse Retkeilyoppaasta, joka voisi pelastaa henkesi erämaassa?
Jatketaan sen jälkeen faktoista.
Sopiiko? - mlkvst
Wittness kirjoitti:
Toivoisin että väitteille esittettäisiin perustelut täällä foorumilla koska väitteetkin esitetään täällä foorumilla.
Kaikilla lukijoillla ei ole viittaamiasi lähdeteoksia joten ehkäpä haluat todistaa väitteesi meille ?
Vai etkö pysty siihen ?>> Toivoisin että väitteille esittettäisiin perustelut täällä foorumilla koska väitteetkin esitetään täällä foorumilla.
Kas kun ette pyydä perusteluja Vt-seuralta/hallintoelimeltä/järjestöltä joka kerta kun saatte "uutta valoa". Mene ja kysy miksi Ilmestyksen suurenmoinen huipentuma -kirjaa päivitetään? Tuota kirjaa tuskin sai kritisoida aikoinaan....
>>Kaikilla lukijoillla ei ole viittaamiasi lähdeteoksia joten ehkäpä haluat todistaa väitteesi meille ?
En halua. Odota Jehovaa.
>>Vai etkö pysty siihen ?
Jätän tästä eteenpäin perustelematta mitään väitteitäni ja kirjoituksiani jehovantodistajille. Lisäksi silppuan ja lainaan tekstejä irroittaen niitä asiayhteyksistään niin kuin sen parhaaksi näen ja koen.
Että hallintoelin ei usko itsekään omiin sepustuksiin. Sen tähden se käyttää niin paljon mainittuja epävarmuudesta kertovia sanoja.
Sen lisäksi, että vartiotorniseuran kirjallisuutta tehtailevat tahot eivät edes usko omiin touhuiluihin niin kokemus on osoittanut heille, että tuollaisten epävarmuutta huokuvien sanojen jatkuva käyttö vapauttaa heidät täydellisesti kaiken kirjoittamansa vastuusta. Heitä ei voida syyttää mistään kun eivät he mitään täysin varmana kerro. Vastuunpakoilua siis Suomeksi.- ja osoittaa ja valitsee
Ja asiathan ovat sen luonteisia, että faktaa ei tiedä kukaan ihminen, se on ainut fakta tässä geississä ja siksipä olisi parempi pitää suu enempi supussa.
- Wittness
Onkohan sinulla jokin tilasto asiasta kun noin varmana asiaasi esität ?
Nythän Ohdake lainasi kohtaa jossa käsiteltiin hirvien ja niiden vasojen liikkumista - minä en pitäisi sitä mitenkään ratkaisevan "kovana näyttönä" väittämistäsi asioista - voin teitenkin olla väärässäkin.
Ai niin - montako JT kirjaa itse muutan olet lukenut ? Wittness kirjoitti:
Onkohan sinulla jokin tilasto asiasta kun noin varmana asiaasi esität ?
Nythän Ohdake lainasi kohtaa jossa käsiteltiin hirvien ja niiden vasojen liikkumista - minä en pitäisi sitä mitenkään ratkaisevan "kovana näyttönä" väittämistäsi asioista - voin teitenkin olla väärässäkin.
Ai niin - montako JT kirjaa itse muutan olet lukenut ?>>Nythän Ohdake lainasi kohtaa jossa käsiteltiin hirvien ja niiden vasojen liikkumista - minä en pitäisi sitä mitenkään ratkaisevan "kovana näyttönä" väittämistäsi asioista - voin teitenkin olla väärässäkin.
Meillä on se ero, että minun ei tarvitse lähteä tuolle saivartelun säälittävälle tielle. Kyse on nimenomaan vartiotorniseuran arvailevasta tyylistä esittäessään olettamuksensa totuutena. Sitähän ei sovi kritisoida, vaikkakin kirjoitukset kulkevat hyvinkin vahvasti tällaisten ilmeisesti -sanojen alla.
>>Ai niin - montako JT kirjaa itse muutan olet lukenut ?
Sanotaanko nyt vaikka näin, että onnekseni en tosissani moniakaan. Huvikseni muutamia. Mutta olinhan mukana lukukykyisenä kuitenkin seitsemisentoista vuotta. Kyllähän siinä ajassa tulee ihan järjestön laatimien kokouksienkin kautta luettua yksi jos toinenkin vartiotorniseuran ideologiaa markkinoiva kyhäelmä.
Yleisesti ottaen se ei todellakaan vakuuta asiantuntemuksesta, mutta en koe sanaa 'ilmeinen' kovin hälyttäväksi:
SUOMEN KIELEN PERUSSANAKIRJA, Kotimaisen kielten tutkimuskeskuksen
julkaisuja 55:
1. ilmeinen < ilme. Ankara-, herkkäi. Moni-i.
2. ilmeinen 1. selvästi havaittava, silminnähtävä, ilmetty; varma,
kiistaton, kieltämätön, epäämätön, (päivän)selvä. 2. todennäköinen,
uskottava, luultava
Sanan ilmeinen perusmerkitys on varmuutta ilmaiseva, joskin jt-kirjallisuudessa sitä yleensä käytetään tuossa kakkosmerkityksessä. Ehkä tarkoituksellisesti hämäämässä lukijaa.- perspektiivistä
Tämä on yksi piirre lahkon kirjallisuudessa, mitä tässä keskustelussa on tullut ilmi.
Asia on tarkasteltava tietenkin laajemmin, jotta nähdään mihin ympäristöön se kuuluu, onko poikkeus vai sääntö kyseessä, täytyykö tulkita syyllistävään suuntaan vai ymmärtäen.
Raamatusta lahko on valmistanut väärentämänsä laitoksen. tässä yhteydessä on noussut kysymys, että miksi ei kääntäjien nimiä ole mainittu, koska laitos on esitelty käännöksenä. Tähän lahko vastaa, että tekijät ovat olleet vaatimattomia, eivät halua nimelleen kunniaa työstä.
Kuitenkin on paljastunut, että lahko on väärentämänsä Joh. 1:1:n tueksi laatinut myös lähdeviiteväärennöksiä, joita on esitelty lista aaac:n uutissivuilla vartiotorniseuran takaa, sivulta www.jttuki.info
Lahko on myös väärentänyt tunnetun Raamatun kääntämisen asiantuntijan Barclayn lausunnon, oikeasti Barclay sanoo sitä väärennökseksi, lahko esittää lausunnon kuin Barclay mukaa kehuisi sitä. Tästä löytyy Pasi Turusen kirjassa Vartiotorni, valtakunta uudessa valossa.
Oman historiansa lahko on väärentänyt tunnetusti erityisesti vuoden 1914 ennustuksen osalta. Alkuperäinen ennustus oli maailmanloppu, nyt väitetään ennustetun Jeesuksen paluuta, jonka lahko sanoo toteutuneen. Siltä osin, että tuo vuosi käskettiin v.1914 jälkeen muuttamaan vuodeksi 1918, jolloin se ennustettiin varmasti toteutuvan, siitä lahko vaikenee nykyisin.
Sikäli tuo ketjun aloituksessa puheena ollut tekstin epätarkkuus, jossa väittämiltä ja esitetyiltä asioilta riistetään arvo ne epävarmoiksi saattamalla, kuvaa myös sitä missä todistaja ponnistelee, opettelee yhdentekeviä asioita, joiden varmuusasteesta ei osaa lahko sanoa, vaikka ne ovat useinkin yleisissä kirjastoissa tarkastettavissa. ehkä tämä estää todistajaa pohtimasta asioita merkityksellisemmin, lahkoa ennustuksineen ja menetelmineen. - Wittness
perspektiivistä kirjoitti:
Tämä on yksi piirre lahkon kirjallisuudessa, mitä tässä keskustelussa on tullut ilmi.
Asia on tarkasteltava tietenkin laajemmin, jotta nähdään mihin ympäristöön se kuuluu, onko poikkeus vai sääntö kyseessä, täytyykö tulkita syyllistävään suuntaan vai ymmärtäen.
Raamatusta lahko on valmistanut väärentämänsä laitoksen. tässä yhteydessä on noussut kysymys, että miksi ei kääntäjien nimiä ole mainittu, koska laitos on esitelty käännöksenä. Tähän lahko vastaa, että tekijät ovat olleet vaatimattomia, eivät halua nimelleen kunniaa työstä.
Kuitenkin on paljastunut, että lahko on väärentämänsä Joh. 1:1:n tueksi laatinut myös lähdeviiteväärennöksiä, joita on esitelty lista aaac:n uutissivuilla vartiotorniseuran takaa, sivulta www.jttuki.info
Lahko on myös väärentänyt tunnetun Raamatun kääntämisen asiantuntijan Barclayn lausunnon, oikeasti Barclay sanoo sitä väärennökseksi, lahko esittää lausunnon kuin Barclay mukaa kehuisi sitä. Tästä löytyy Pasi Turusen kirjassa Vartiotorni, valtakunta uudessa valossa.
Oman historiansa lahko on väärentänyt tunnetusti erityisesti vuoden 1914 ennustuksen osalta. Alkuperäinen ennustus oli maailmanloppu, nyt väitetään ennustetun Jeesuksen paluuta, jonka lahko sanoo toteutuneen. Siltä osin, että tuo vuosi käskettiin v.1914 jälkeen muuttamaan vuodeksi 1918, jolloin se ennustettiin varmasti toteutuvan, siitä lahko vaikenee nykyisin.
Sikäli tuo ketjun aloituksessa puheena ollut tekstin epätarkkuus, jossa väittämiltä ja esitetyiltä asioilta riistetään arvo ne epävarmoiksi saattamalla, kuvaa myös sitä missä todistaja ponnistelee, opettelee yhdentekeviä asioita, joiden varmuusasteesta ei osaa lahko sanoa, vaikka ne ovat useinkin yleisissä kirjastoissa tarkastettavissa. ehkä tämä estää todistajaa pohtimasta asioita merkityksellisemmin, lahkoa ennustuksineen ja menetelmineen.Voi hyvänen aika sentään ...
Oletko nyt ihan tosissa näin täynnä herran pyhää vihaa kun unohdat kokonaan että ko. kohta käsitteli hirvien ja niiden vasojen liikkumista.
Jos nuo ovat sinun argumenttisi koko JT-kirjallisuuden lyömiseksi lyttyyn niin kovimpa on luoio porukan aseet vähiksi jääneet ...
Sano minulle että et ole tosissasi niin alan uskomaan ettei mielesi ole ihan mustunut lukiessasi H2O:n "totuuksia" ... - Lähimmäinen.
perspektiivistä kirjoitti:
Tämä on yksi piirre lahkon kirjallisuudessa, mitä tässä keskustelussa on tullut ilmi.
Asia on tarkasteltava tietenkin laajemmin, jotta nähdään mihin ympäristöön se kuuluu, onko poikkeus vai sääntö kyseessä, täytyykö tulkita syyllistävään suuntaan vai ymmärtäen.
Raamatusta lahko on valmistanut väärentämänsä laitoksen. tässä yhteydessä on noussut kysymys, että miksi ei kääntäjien nimiä ole mainittu, koska laitos on esitelty käännöksenä. Tähän lahko vastaa, että tekijät ovat olleet vaatimattomia, eivät halua nimelleen kunniaa työstä.
Kuitenkin on paljastunut, että lahko on väärentämänsä Joh. 1:1:n tueksi laatinut myös lähdeviiteväärennöksiä, joita on esitelty lista aaac:n uutissivuilla vartiotorniseuran takaa, sivulta www.jttuki.info
Lahko on myös väärentänyt tunnetun Raamatun kääntämisen asiantuntijan Barclayn lausunnon, oikeasti Barclay sanoo sitä väärennökseksi, lahko esittää lausunnon kuin Barclay mukaa kehuisi sitä. Tästä löytyy Pasi Turusen kirjassa Vartiotorni, valtakunta uudessa valossa.
Oman historiansa lahko on väärentänyt tunnetusti erityisesti vuoden 1914 ennustuksen osalta. Alkuperäinen ennustus oli maailmanloppu, nyt väitetään ennustetun Jeesuksen paluuta, jonka lahko sanoo toteutuneen. Siltä osin, että tuo vuosi käskettiin v.1914 jälkeen muuttamaan vuodeksi 1918, jolloin se ennustettiin varmasti toteutuvan, siitä lahko vaikenee nykyisin.
Sikäli tuo ketjun aloituksessa puheena ollut tekstin epätarkkuus, jossa väittämiltä ja esitetyiltä asioilta riistetään arvo ne epävarmoiksi saattamalla, kuvaa myös sitä missä todistaja ponnistelee, opettelee yhdentekeviä asioita, joiden varmuusasteesta ei osaa lahko sanoa, vaikka ne ovat useinkin yleisissä kirjastoissa tarkastettavissa. ehkä tämä estää todistajaa pohtimasta asioita merkityksellisemmin, lahkoa ennustuksineen ja menetelmineen.Onko Pasi nykyajan Profeetta?vai peräti Jumala?
Lähimmäinen. kirjoitti:
Onko Pasi nykyajan Profeetta?vai peräti Jumala?
Että miksi intät samaa potaskaa Turusesta? Itse olen vastannut kysymykseesi ainakin kaksi kertaa ja normaalilla älykkyysosamäärällä varustettulle ihmiselle yleensä riittää yksikin vastaus samasta aiheesta.
- Emeritus-Corrector
Wittness kirjoitti:
Voi hyvänen aika sentään ...
Oletko nyt ihan tosissa näin täynnä herran pyhää vihaa kun unohdat kokonaan että ko. kohta käsitteli hirvien ja niiden vasojen liikkumista.
Jos nuo ovat sinun argumenttisi koko JT-kirjallisuuden lyömiseksi lyttyyn niin kovimpa on luoio porukan aseet vähiksi jääneet ...
Sano minulle että et ole tosissasi niin alan uskomaan ettei mielesi ole ihan mustunut lukiessasi H2O:n "totuuksia" ...Nimimerkki Perspektiivistä otti hyvän laajennuksen ketjun aiheeseen ja hänen esimerkkinsä jt-lahkosta sopi johdannaisena aiheeseen ihan hienosti. Tuo mitä sinä sanoit, että "ko. kohta käsitteli hirvien ja niiden vasojen liikkumista" osoittaa ettet tainnut tajuta että kyseessä oli esimerkki ja johdanto itse aiheeseen, elikä siihen minkä Ohdake jo osoittikin että sinulla Wittness ja jt-kirjallisuuden laatijoilla on kahdet punnukset käytössä. Jt:t kaivavat toisten kirjallisuudesta kaikki "ilmeiseti, luultavasti, emme tiedä" , jne... tyyppiset sanat kontekstia huomioimatta kun halutaan nakertaa ehtojehnun (käännytettävän) luottamusta ei-jt:ien kirjoittamiin jt-järjestön kannalta epäedullisiin aiheisiin, kun taas jt:ien omassa kirjassa noiden em. sanojen käyttöön suhtaudutaan aivan eri tavalla.
Jos jehovantodistajat lukisivat edes jonkin verran erilaisista kielellisen vaikuttamisen keinoista, niin he kauhistuisivat järjestön tapaa laatia kirjoituksia. Mutta kun se todistajien koulutuskielteisyys on pesiytynyt niin syvälle selkärankaan ja jokseenkin ainoa kanava jossa tähän asiaan puututaan on tällainen palsta jossa osa kirjoittajista on todistajien vihaamia, niin ymmärrykseen kasvaminen on vaikeaa.
-Corrector- - Wittness
Emeritus-Corrector kirjoitti:
Nimimerkki Perspektiivistä otti hyvän laajennuksen ketjun aiheeseen ja hänen esimerkkinsä jt-lahkosta sopi johdannaisena aiheeseen ihan hienosti. Tuo mitä sinä sanoit, että "ko. kohta käsitteli hirvien ja niiden vasojen liikkumista" osoittaa ettet tainnut tajuta että kyseessä oli esimerkki ja johdanto itse aiheeseen, elikä siihen minkä Ohdake jo osoittikin että sinulla Wittness ja jt-kirjallisuuden laatijoilla on kahdet punnukset käytössä. Jt:t kaivavat toisten kirjallisuudesta kaikki "ilmeiseti, luultavasti, emme tiedä" , jne... tyyppiset sanat kontekstia huomioimatta kun halutaan nakertaa ehtojehnun (käännytettävän) luottamusta ei-jt:ien kirjoittamiin jt-järjestön kannalta epäedullisiin aiheisiin, kun taas jt:ien omassa kirjassa noiden em. sanojen käyttöön suhtaudutaan aivan eri tavalla.
Jos jehovantodistajat lukisivat edes jonkin verran erilaisista kielellisen vaikuttamisen keinoista, niin he kauhistuisivat järjestön tapaa laatia kirjoituksia. Mutta kun se todistajien koulutuskielteisyys on pesiytynyt niin syvälle selkärankaan ja jokseenkin ainoa kanava jossa tähän asiaan puututaan on tällainen palsta jossa osa kirjoittajista on todistajien vihaamia, niin ymmärrykseen kasvaminen on vaikeaa.
-Corrector-Väitit:"Jt:t kaivavat toisten kirjallisuudesta kaikki "ilmeiseti, luultavasti, emme tiedä"" ...
Juurihan totesin Ohdakkeelle etten ainakaan minä lähde laskemaan ko. sanoja - joten ole ihmeessä vilpitön ja jätä valehtelu.
ITse en koskaan huomannut seurakunnassa koulutuskielteisyyttä (myös sinä olit vielä kuvioissa) joten jätä siinäkin suhteessa tuo valehtelu mitä niin estottomasti harjoitat.
Oletko oppinut tuon täydellisen välinpitämättömyyden totuudessa pysymisestä siellä uudessa seurakunnassasi.
Ja en muuten edellekään vihaa sinua vaan tunteet ovat vahvasti sääliviä koska olet noin vahvasti katkeruuden riivaama ja sisältä niin pahasti vihan mustaama. - Emeritus-Corrector
Wittness kirjoitti:
Väitit:"Jt:t kaivavat toisten kirjallisuudesta kaikki "ilmeiseti, luultavasti, emme tiedä"" ...
Juurihan totesin Ohdakkeelle etten ainakaan minä lähde laskemaan ko. sanoja - joten ole ihmeessä vilpitön ja jätä valehtelu.
ITse en koskaan huomannut seurakunnassa koulutuskielteisyyttä (myös sinä olit vielä kuvioissa) joten jätä siinäkin suhteessa tuo valehtelu mitä niin estottomasti harjoitat.
Oletko oppinut tuon täydellisen välinpitämättömyyden totuudessa pysymisestä siellä uudessa seurakunnassasi.
Ja en muuten edellekään vihaa sinua vaan tunteet ovat vahvasti sääliviä koska olet noin vahvasti katkeruuden riivaama ja sisältä niin pahasti vihan mustaama.Nohnoh Witness :) älä nyt viitsi höpsötellä. Teidän lahkonne nimi on jehovantodistajat - mikä on harvinaisen typerästi valittu nimi - mutta voinhan sanoa tuon selvemminkin vaikkapa näin: Amerikan-jehova manipuloi lahko-orjiaan kaivamalla toisten kirjallisuudesta kaikki "ilmeiseti, luultavasti, emme tiedä" sanat pönkittääkseen omia tarkoitusperiään.
Heh - tuo surkuhupaisa koulutuskielteinen loisuskonto jehnuus kasvattaa jäsenistään varsinaisia saivartelijoita; he ottavat saivartelutekniikan käyttöön heti kun ei ole mitään järkevää sanottavaa, elikä siis aika usein.
No kun oli koulutuskielteinen, aivan erityisesti 1992 syksyyn asti, mutta kyllä vielä siitä eteenpäinkin. 80-luvulla MTV 10:n uutisissakin esitettiin katkelma piirikonventista ja yhtenä näkyvänä painotuksena tuo koulutuskielteisyys. Se kun oli sitä "yksinkertaista elämää" aikaa, muistatkos? Korkeampi koulutus ei oikein oikein istunut tuohon yksinkertaistamisen ihanteeseen vaan koulutus miellettiin pikemminkin elämän monimutkaistamisena, aivan samoin kuin kaikenlaiset rakennusprojektit ja oman asunnon hankkimiset jne...
Minkä välinpitämättömyyden?
No sehän hauskaa, tosin kirjoituksistasi ja panettelustasi saa kyllä aivan toisenlaisen käsityksen, kuten seuraavat rivit kirjoituksestasi osoittavat: "vaan tunteet ovat vahvasti sääliviä koska olet noin vahvasti katkeruuden riivaama ja sisältä niin pahasti vihan mustaama."
Tiedätkös muuten, että minua ei hauku kukaan muu katkeraksi kuin te palstalla kirjoittavat jehovantodistajat, jotka ette juuri koskaan vastaa teille esitettyihin asiallisiin kirjoituksiin, tahi jos vastaatte niin käymällä kiinni persoonaan :)
-Corrector-
- fger.
>>>Kolminaisuus Raamatussa
- fger.
"Kahdeksannessa jakeessa tarkoitetaan ilmeisesti"
" armolahja merkitsee ilmeisesti "
" Silti paljon jää avoimeksi"
http://www.sley.fi/luennot/Raamattu/UT/1Kor/12EK.htm
"nimi on äännettynä todennäköisesti "
"saatu päätökseen todennäköisesti Palestiinassa"
http://www.hum.utu.fi/uskontotiede/juutalaisuus/juutalaisuus7.htm - Ohdake
fger. kirjoitti:
"Kahdeksannessa jakeessa tarkoitetaan ilmeisesti"
" armolahja merkitsee ilmeisesti "
" Silti paljon jää avoimeksi"
http://www.sley.fi/luennot/Raamattu/UT/1Kor/12EK.htm
"nimi on äännettynä todennäköisesti "
"saatu päätökseen todennäköisesti Palestiinassa"
http://www.hum.utu.fi/uskontotiede/juutalaisuus/juutalaisuus7.htmLöysit sleyn luennoista siis kaksi ilmeisesti sanaa ja uskontotieteen artikkelista kaksi todennäköisesti sanaa.
Etkö huomannut, että Wittnessille kirjoittamassani jutussa kysyin, että mitä mieltä hän on, jos kirjoittaisin kirjan kolminaisuudesta, jossa olisi 1000 (todennäköisesti, ilmeisesti ja kenties) sanaa.
Hän oli sitä mieltä, että tekstini osoittaisi sen, etten ole koko juttua ihan vakavasti ottanut ja että en itsekään uskoisi siihen mitä kirjoitan.
(Näin hänen kannanottonsa ymmärsin).
Itse olin täysin SAMAA mieltä. Nuo ilmeisesti, kenties, todennäköisesti, eikö ole selvää jne. sanat osoittavat juuri sen, jonka sait omassa tekstissäsi hyvin esille.
Ne osoittavat, ettei kirjoittaja todellisuudessa ole ollenkaan varma siitä mitä hän kirjoittaa ja hän vain olettaa asian olevan niin.
************************************************
Tämä merkitys sanoilla on MYÖS vt-seuran kirjallisuudessa.
Minä en pitäisi kirjaa, jossa on vaikkapa 1000 tuollaista sanaa mitenkään luotettavana, mutta pidätkö sinä fger?
Poimit näpsäkästi esille viisi esimerkkiä muiden uskontojen tekstistä.
Onko niin, että sanoilla ei ole sinulle väliä, jos ne ovat omassa julkaisuissanne, mutta jos ne ovat muiden julkaisuissa, niin niillä on?
Sitäkö tarkoitit kaksilla punnuksilla - itseäsikö?
Itse tiedostan kyllä hyvin selvästi, että jos sanotaan kenties - niin kyse on vain arvauksesta. Todennäköisesti - tarkoittaa parasta oletettua vaihtoehtoa ja ilmeisesti sanaa käytetään kun asian oletetaan olevan niin, mutta ihmisellä ei ole pokkaa kirjoittaa että näin ON, koska hän ei kuitenkaan ole asiasta täysin varma.
**********************************************
Montako (todennäköisesti, kenties tai ilmeisesti) sanaa sinä hyväksyt Opas-kirjaanne?
Olisiko sopiva määrä 100, 500, 1000, 2000 tai vaikkapa 3000. Vai onko määrä mielestäsi rajaton ilman, että siitä herää luottamuspula, kun on kuitenkin kyse teikäläisten materiaaleista?
Minulla ei ole kaksia punnuksia. uskoni ei ole uskomisen pakkoa ja saan arvostella jokaista uskonnollista kirjoitusta.
Myös teidän kirjallisuuttanne.
*********************************************
Nostit Sleyn materiaalista esille kolme sanaa - mitä, jos minä nostan esille KOLME sanaa Opas-kirjasta?
Todennäköisesti suhtaudut siihen ylimielisesti olankohautuksella ... vai miten on?
(Huomaa sana todennäköisesti - sillä en ole jumala, joten en voi tietää mitä teet ja sanani osoittavat, että kyseessä on pelkkä arvaus.)
Montako epävarmuutta kuvaavaa sanaa hyväksyt Opas-kirjaasi? Miten olisi Retkioppaan laita, jonka olisi tarkoitus pelastaa sinut hädän tullen erämaassa? Kuinka monta (kenties, todenäköisesti ja ilmeisesti) sanaa SE saisi sisältää?
Saako Raamatun Oppaanne olla kuinka epävarmalla pohjalla tahansa - sillä siihenhän oppinne perustuu - vai? - Perspektiivistä
Ohdake kirjoitti:
Löysit sleyn luennoista siis kaksi ilmeisesti sanaa ja uskontotieteen artikkelista kaksi todennäköisesti sanaa.
Etkö huomannut, että Wittnessille kirjoittamassani jutussa kysyin, että mitä mieltä hän on, jos kirjoittaisin kirjan kolminaisuudesta, jossa olisi 1000 (todennäköisesti, ilmeisesti ja kenties) sanaa.
Hän oli sitä mieltä, että tekstini osoittaisi sen, etten ole koko juttua ihan vakavasti ottanut ja että en itsekään uskoisi siihen mitä kirjoitan.
(Näin hänen kannanottonsa ymmärsin).
Itse olin täysin SAMAA mieltä. Nuo ilmeisesti, kenties, todennäköisesti, eikö ole selvää jne. sanat osoittavat juuri sen, jonka sait omassa tekstissäsi hyvin esille.
Ne osoittavat, ettei kirjoittaja todellisuudessa ole ollenkaan varma siitä mitä hän kirjoittaa ja hän vain olettaa asian olevan niin.
************************************************
Tämä merkitys sanoilla on MYÖS vt-seuran kirjallisuudessa.
Minä en pitäisi kirjaa, jossa on vaikkapa 1000 tuollaista sanaa mitenkään luotettavana, mutta pidätkö sinä fger?
Poimit näpsäkästi esille viisi esimerkkiä muiden uskontojen tekstistä.
Onko niin, että sanoilla ei ole sinulle väliä, jos ne ovat omassa julkaisuissanne, mutta jos ne ovat muiden julkaisuissa, niin niillä on?
Sitäkö tarkoitit kaksilla punnuksilla - itseäsikö?
Itse tiedostan kyllä hyvin selvästi, että jos sanotaan kenties - niin kyse on vain arvauksesta. Todennäköisesti - tarkoittaa parasta oletettua vaihtoehtoa ja ilmeisesti sanaa käytetään kun asian oletetaan olevan niin, mutta ihmisellä ei ole pokkaa kirjoittaa että näin ON, koska hän ei kuitenkaan ole asiasta täysin varma.
**********************************************
Montako (todennäköisesti, kenties tai ilmeisesti) sanaa sinä hyväksyt Opas-kirjaanne?
Olisiko sopiva määrä 100, 500, 1000, 2000 tai vaikkapa 3000. Vai onko määrä mielestäsi rajaton ilman, että siitä herää luottamuspula, kun on kuitenkin kyse teikäläisten materiaaleista?
Minulla ei ole kaksia punnuksia. uskoni ei ole uskomisen pakkoa ja saan arvostella jokaista uskonnollista kirjoitusta.
Myös teidän kirjallisuuttanne.
*********************************************
Nostit Sleyn materiaalista esille kolme sanaa - mitä, jos minä nostan esille KOLME sanaa Opas-kirjasta?
Todennäköisesti suhtaudut siihen ylimielisesti olankohautuksella ... vai miten on?
(Huomaa sana todennäköisesti - sillä en ole jumala, joten en voi tietää mitä teet ja sanani osoittavat, että kyseessä on pelkkä arvaus.)
Montako epävarmuutta kuvaavaa sanaa hyväksyt Opas-kirjaasi? Miten olisi Retkioppaan laita, jonka olisi tarkoitus pelastaa sinut hädän tullen erämaassa? Kuinka monta (kenties, todenäköisesti ja ilmeisesti) sanaa SE saisi sisältää?
Saako Raamatun Oppaanne olla kuinka epävarmalla pohjalla tahansa - sillä siihenhän oppinne perustuu - vai?Epäasiallinen kirjoitus tuo jestas sentään.
Ensinnäkään et tunne minua, enkä vihaa, vastustan vartiotorniseuran oppirakennelmia ja yritän saada myös Wittnessin tajuamaan syyt.
asiallista olisi yrittää ymmärtää esitettyjen esimerkkien merkitys.
Jos wittness näkee jotain arvokasta toimia tuollaisessa lahkossa, niin onko esitettyjen esimerkkien kirjoittajia koskaan arvioitu lahkon kirjoituksissa eettisesti kirjoitusten sisällön perusteella ?
Eikö lahko lahko ole suoraankin sanonut, että kirjoittajat olisivat olleet Jehovan hengellinen yhdyskanava maahan ?
Keskustelufoorumin mielekkyys olisi, jos wittness ottaisi kantaa miksi nämä kirjoitukset sittenkin ovat, sanoisiko wittness, jumalallisia, ja miksi emme voi eettisesti tuomita kirjoittajia ja miksi meidän tulisi arvostaa lahkoa siitä huolimatta että se ei avoimesti käsittele näitä asioita.
Eihän ketään kirjoittajaa voida väittää vihaa täynnä olevaksi sen perusteella, että hän käsittelee kirjoituksia, joissa edustettu taho itse väittää olevan Jehovan maallinen yhteyskanava.
Saan sen käsityksen, että lahkon jäsenet pelkäävät ottaa kantaa lahkon kielteisiin asioihin ja arvaan, että lahkossa tällaiset asiat ovat kielletty puheenaihe.
Kuitenkaan niiden olemassaolo ei ole tuntematonta wittnessille. kantaako wittness mielestään vastuuta siitä, jos hän saa värvättyä ihmisen lahkoon en vuoksi, että välttyy mainitsemasta lahkon eettisesti tuomittavasta puolesta ? - fger.
Ohdake kirjoitti:
Löysit sleyn luennoista siis kaksi ilmeisesti sanaa ja uskontotieteen artikkelista kaksi todennäköisesti sanaa.
Etkö huomannut, että Wittnessille kirjoittamassani jutussa kysyin, että mitä mieltä hän on, jos kirjoittaisin kirjan kolminaisuudesta, jossa olisi 1000 (todennäköisesti, ilmeisesti ja kenties) sanaa.
Hän oli sitä mieltä, että tekstini osoittaisi sen, etten ole koko juttua ihan vakavasti ottanut ja että en itsekään uskoisi siihen mitä kirjoitan.
(Näin hänen kannanottonsa ymmärsin).
Itse olin täysin SAMAA mieltä. Nuo ilmeisesti, kenties, todennäköisesti, eikö ole selvää jne. sanat osoittavat juuri sen, jonka sait omassa tekstissäsi hyvin esille.
Ne osoittavat, ettei kirjoittaja todellisuudessa ole ollenkaan varma siitä mitä hän kirjoittaa ja hän vain olettaa asian olevan niin.
************************************************
Tämä merkitys sanoilla on MYÖS vt-seuran kirjallisuudessa.
Minä en pitäisi kirjaa, jossa on vaikkapa 1000 tuollaista sanaa mitenkään luotettavana, mutta pidätkö sinä fger?
Poimit näpsäkästi esille viisi esimerkkiä muiden uskontojen tekstistä.
Onko niin, että sanoilla ei ole sinulle väliä, jos ne ovat omassa julkaisuissanne, mutta jos ne ovat muiden julkaisuissa, niin niillä on?
Sitäkö tarkoitit kaksilla punnuksilla - itseäsikö?
Itse tiedostan kyllä hyvin selvästi, että jos sanotaan kenties - niin kyse on vain arvauksesta. Todennäköisesti - tarkoittaa parasta oletettua vaihtoehtoa ja ilmeisesti sanaa käytetään kun asian oletetaan olevan niin, mutta ihmisellä ei ole pokkaa kirjoittaa että näin ON, koska hän ei kuitenkaan ole asiasta täysin varma.
**********************************************
Montako (todennäköisesti, kenties tai ilmeisesti) sanaa sinä hyväksyt Opas-kirjaanne?
Olisiko sopiva määrä 100, 500, 1000, 2000 tai vaikkapa 3000. Vai onko määrä mielestäsi rajaton ilman, että siitä herää luottamuspula, kun on kuitenkin kyse teikäläisten materiaaleista?
Minulla ei ole kaksia punnuksia. uskoni ei ole uskomisen pakkoa ja saan arvostella jokaista uskonnollista kirjoitusta.
Myös teidän kirjallisuuttanne.
*********************************************
Nostit Sleyn materiaalista esille kolme sanaa - mitä, jos minä nostan esille KOLME sanaa Opas-kirjasta?
Todennäköisesti suhtaudut siihen ylimielisesti olankohautuksella ... vai miten on?
(Huomaa sana todennäköisesti - sillä en ole jumala, joten en voi tietää mitä teet ja sanani osoittavat, että kyseessä on pelkkä arvaus.)
Montako epävarmuutta kuvaavaa sanaa hyväksyt Opas-kirjaasi? Miten olisi Retkioppaan laita, jonka olisi tarkoitus pelastaa sinut hädän tullen erämaassa? Kuinka monta (kenties, todenäköisesti ja ilmeisesti) sanaa SE saisi sisältää?
Saako Raamatun Oppaanne olla kuinka epävarmalla pohjalla tahansa - sillä siihenhän oppinne perustuu - vai?Totesimme juuri, että kahdet punnukset ovat sinulle tuttuja. Poimin lyhyestä kolminaisuutta kuvilevasta kirjoituksesta muutaman epävarmuutta kuvailevan sanan. Nyt niillä ei ollutkaan niin suurta merkitystä kuin Jt tapauksessa.
Huomaamme kirjoittelustasi, että sanojen lukumäärällä on merkitystä, ei asiayhteydellä.
Lainaataa eräskin raskauttava "todennäköisesti" kohta OPAS-kirjasta.
"Ilmaukset ”lahjus povesta” ja ”povessa oleva lahjus” voidaan ymmärtää paremmin, kun otetaan huomioon, että heprealainen ”povea” merkitsevä sana voi tarkoittaa myös vyön yläpuolella olevaa vaatteen laskosta. Nämä ilmaukset viittaavat siis siihen, että lahjus todennäköisesti kätkettiin vaatteen yläosan laskokseen ja annettiin sitten salaa jollekulle toiselle, joka puolestaan kätki sen samalla tavoin. (San 17:23; 21:14.) (Ks. LAHJAT.)"
Kärsikö selvitys merkittävästi ko. sanasta? Kuinka sinä olisit asian esittänyt? Mielestäni, jos asiaa ei voida 100% varmasti todentaa, voidaan tässä yhteydessä käyttää "todennäköisesti" sanaa.
Miten alla olevassa pienessä pätkässä vaikuttavat nämä sanat/ajatukset? Onko sittenkin kyseessä kahdet punnukset? Oletko jo analysoinut oman hyllysi selityskirjallisuuden sana jakauman, vai onko se kritiikin ulottumattomissa? Eräs asia on se, että sinulla ei tulisi edes olla selityskirjallisuutta, koska olet kampanjoinut Jt kirjallisuutta vastaan mainiten, että "Raamattu yksin riittää". Tässäkin huomaamme kaksois-standardin olevan käytössä
"Kahdeksannessa jakeessa tarkoitetaan ilmeisesti"
" armolahja merkitsee ilmeisesti "
" Silti paljon jää avoimeksi"
http://www.sley.fi/luennot/Raamattu/UT/1Kor/12EK.htm - Ohdake
fger. kirjoitti:
Totesimme juuri, että kahdet punnukset ovat sinulle tuttuja. Poimin lyhyestä kolminaisuutta kuvilevasta kirjoituksesta muutaman epävarmuutta kuvailevan sanan. Nyt niillä ei ollutkaan niin suurta merkitystä kuin Jt tapauksessa.
Huomaamme kirjoittelustasi, että sanojen lukumäärällä on merkitystä, ei asiayhteydellä.
Lainaataa eräskin raskauttava "todennäköisesti" kohta OPAS-kirjasta.
"Ilmaukset ”lahjus povesta” ja ”povessa oleva lahjus” voidaan ymmärtää paremmin, kun otetaan huomioon, että heprealainen ”povea” merkitsevä sana voi tarkoittaa myös vyön yläpuolella olevaa vaatteen laskosta. Nämä ilmaukset viittaavat siis siihen, että lahjus todennäköisesti kätkettiin vaatteen yläosan laskokseen ja annettiin sitten salaa jollekulle toiselle, joka puolestaan kätki sen samalla tavoin. (San 17:23; 21:14.) (Ks. LAHJAT.)"
Kärsikö selvitys merkittävästi ko. sanasta? Kuinka sinä olisit asian esittänyt? Mielestäni, jos asiaa ei voida 100% varmasti todentaa, voidaan tässä yhteydessä käyttää "todennäköisesti" sanaa.
Miten alla olevassa pienessä pätkässä vaikuttavat nämä sanat/ajatukset? Onko sittenkin kyseessä kahdet punnukset? Oletko jo analysoinut oman hyllysi selityskirjallisuuden sana jakauman, vai onko se kritiikin ulottumattomissa? Eräs asia on se, että sinulla ei tulisi edes olla selityskirjallisuutta, koska olet kampanjoinut Jt kirjallisuutta vastaan mainiten, että "Raamattu yksin riittää". Tässäkin huomaamme kaksois-standardin olevan käytössä
"Kahdeksannessa jakeessa tarkoitetaan ilmeisesti"
" armolahja merkitsee ilmeisesti "
" Silti paljon jää avoimeksi"
http://www.sley.fi/luennot/Raamattu/UT/1Kor/12EK.htm>>Totesimme juuri, että kahdet punnukset ovat sinulle tuttuja.>>
Ketkä me? Puhutko itsestäsi monikossa?
>>Poimin lyhyestä kolminaisuutta kuvilevasta kirjoituksesta muutaman epävarmuutta kuvailevan sanan. Nyt niillä ei ollutkaan niin suurta merkitystä kuin Jt tapauksessa.>>
Kirjoitin näin:
Itse tiedostan kyllä hyvin selvästi, että jos sanotaan kenties - niin kyse on vain arvauksesta. Todennäköisesti - tarkoittaa parasta oletettua vaihtoehtoa ja ilmeisesti sanaa käytetään kun asian oletetaan olevan niin, mutta ihmisellä ei ole pokkaa kirjoittaa että näin ON, koska hän ei kuitenkaan ole asiasta täysin varma.
Kirjoitukseni koskee sekä jt-lahkon kirjallisuutta, että kaikkea muutakin kirjallisuutta, joissa noita sanoja käytetään.
Onko tämä vaikea ymmärtää?
**********************************************
>>Kärsikö selvitys merkittävästi ko. sanasta? Kuinka sinä olisit asian esittänyt? Mielestäni, jos asiaa ei voida 100% varmasti todentaa, voidaan tässä yhteydessä käyttää "todennäköisesti" sanaa.>>
Aivan totta. Tämän syyn takia noita sanoja juuri käytetään. Kun asiaa ei voida varmasti todentaa.
>>Miten alla olevassa pienessä pätkässä vaikuttavat nämä sanat/ajatukset? Onko sittenkin kyseessä kahdet punnukset?>>
Kuten jo aiemmin sanoin:
Uskoni ei ole uskomisen pakkoa ja saan arvostella jokaista uskonnollista kirjoitusta.
Myös teidän kirjallisuuttanne.
Olen kuullut "täsmällisestä totuuden tuntemisesta" vain jt-lahkon yhteydessä.
Jos sanotaan, että armolahja merkitsee ilmeisesti ---, niin tekstihän osoittaa selvästi että asiaa ei voida ehdottomana totuutena kertoa ja että kirjoittaja ei ole täysin varma asiasta tai ei halua sitä sellaisena muille esittää.
>>Oletko jo analysoinut oman hyllysi selityskirjallisuuden sana jakauman, vai onko se kritiikin ulottumattomissa?>>
Kuten jo USEASTI olen todennut. Saan vapaasti analysoida ja arvostella kaikkea kirjallisuutta ja uskallan ja saan tuoda julki kritiikin sekä suullisesti että kirjallisesti.
>> Eräs asia on se, että sinulla ei tulisi edes olla selityskirjallisuutta, koska olet kampanjoinut Jt kirjallisuutta vastaan mainiten, että "Raamattu yksin riittää">>
Raamattu yksin riittääkin.
En rakenna uskoani minkään selityskirjallisuuden varaan - enkä käytä niitä lukiessani Raamattua.
Sitä vastoin Novum, joka on UT alkukielellä, on oivallinen apu Raamattua lukiessa.
Suosittelen sinullekin.
>> Tässäkin huomaamme kaksois-standardin olevan käytössä>>
Jos Vartiotornissa on maininta, että YKSIN Raamattua lukemalla joutuu "pimeyteen" ja "palaa" kirkon oppeihin kahdessa vuodessa ja SIKSI on välttämätöntä tulkita Raamattua omalla kirjallisuudella - niin kyllähän se kertoo jo kaiken.
Itse pärjäisin vaikka koko elämäni ilman mitään muuta kirjaa kuin Raamattu. Mutta esim. sisareni kanssa keskustelu tyrehtyy yleensä siihen, että hänellä ei satu olemaan esim. Puhu Perustellen kirjaa käsillä, joten hän ei voi tukea oppiaan mihinkään ... Raamattu ei siis riitä perusteluun.
************************************
Oletan, että tämä Opaskirja on sen verran kova juttu sinulle, että taisin pistää pahaan paikkaan.
Mutta kuten itse sanoit minunkin mielestäni, jos asiaa ei voida 100% varmasti sanoa, niin käytetään noita sanoja.
Kuinka paljon ei varmaa tietoa on Opaskirjassanne?
100, 500, 1000, 1500, 2000 vaiko 3000 vai yli? Oletan, että kaksipunnus-fgerille ei asialla ole merkitystä, merkitystä on vain sanoilla silloin kun ne ovat jonkun muun uskonnon julkaisuissa.
Näin se menee. - fger.
Ohdake kirjoitti:
>>Totesimme juuri, että kahdet punnukset ovat sinulle tuttuja.>>
Ketkä me? Puhutko itsestäsi monikossa?
>>Poimin lyhyestä kolminaisuutta kuvilevasta kirjoituksesta muutaman epävarmuutta kuvailevan sanan. Nyt niillä ei ollutkaan niin suurta merkitystä kuin Jt tapauksessa.>>
Kirjoitin näin:
Itse tiedostan kyllä hyvin selvästi, että jos sanotaan kenties - niin kyse on vain arvauksesta. Todennäköisesti - tarkoittaa parasta oletettua vaihtoehtoa ja ilmeisesti sanaa käytetään kun asian oletetaan olevan niin, mutta ihmisellä ei ole pokkaa kirjoittaa että näin ON, koska hän ei kuitenkaan ole asiasta täysin varma.
Kirjoitukseni koskee sekä jt-lahkon kirjallisuutta, että kaikkea muutakin kirjallisuutta, joissa noita sanoja käytetään.
Onko tämä vaikea ymmärtää?
**********************************************
>>Kärsikö selvitys merkittävästi ko. sanasta? Kuinka sinä olisit asian esittänyt? Mielestäni, jos asiaa ei voida 100% varmasti todentaa, voidaan tässä yhteydessä käyttää "todennäköisesti" sanaa.>>
Aivan totta. Tämän syyn takia noita sanoja juuri käytetään. Kun asiaa ei voida varmasti todentaa.
>>Miten alla olevassa pienessä pätkässä vaikuttavat nämä sanat/ajatukset? Onko sittenkin kyseessä kahdet punnukset?>>
Kuten jo aiemmin sanoin:
Uskoni ei ole uskomisen pakkoa ja saan arvostella jokaista uskonnollista kirjoitusta.
Myös teidän kirjallisuuttanne.
Olen kuullut "täsmällisestä totuuden tuntemisesta" vain jt-lahkon yhteydessä.
Jos sanotaan, että armolahja merkitsee ilmeisesti ---, niin tekstihän osoittaa selvästi että asiaa ei voida ehdottomana totuutena kertoa ja että kirjoittaja ei ole täysin varma asiasta tai ei halua sitä sellaisena muille esittää.
>>Oletko jo analysoinut oman hyllysi selityskirjallisuuden sana jakauman, vai onko se kritiikin ulottumattomissa?>>
Kuten jo USEASTI olen todennut. Saan vapaasti analysoida ja arvostella kaikkea kirjallisuutta ja uskallan ja saan tuoda julki kritiikin sekä suullisesti että kirjallisesti.
>> Eräs asia on se, että sinulla ei tulisi edes olla selityskirjallisuutta, koska olet kampanjoinut Jt kirjallisuutta vastaan mainiten, että "Raamattu yksin riittää">>
Raamattu yksin riittääkin.
En rakenna uskoani minkään selityskirjallisuuden varaan - enkä käytä niitä lukiessani Raamattua.
Sitä vastoin Novum, joka on UT alkukielellä, on oivallinen apu Raamattua lukiessa.
Suosittelen sinullekin.
>> Tässäkin huomaamme kaksois-standardin olevan käytössä>>
Jos Vartiotornissa on maininta, että YKSIN Raamattua lukemalla joutuu "pimeyteen" ja "palaa" kirkon oppeihin kahdessa vuodessa ja SIKSI on välttämätöntä tulkita Raamattua omalla kirjallisuudella - niin kyllähän se kertoo jo kaiken.
Itse pärjäisin vaikka koko elämäni ilman mitään muuta kirjaa kuin Raamattu. Mutta esim. sisareni kanssa keskustelu tyrehtyy yleensä siihen, että hänellä ei satu olemaan esim. Puhu Perustellen kirjaa käsillä, joten hän ei voi tukea oppiaan mihinkään ... Raamattu ei siis riitä perusteluun.
************************************
Oletan, että tämä Opaskirja on sen verran kova juttu sinulle, että taisin pistää pahaan paikkaan.
Mutta kuten itse sanoit minunkin mielestäni, jos asiaa ei voida 100% varmasti sanoa, niin käytetään noita sanoja.
Kuinka paljon ei varmaa tietoa on Opaskirjassanne?
100, 500, 1000, 1500, 2000 vaiko 3000 vai yli? Oletan, että kaksipunnus-fgerille ei asialla ole merkitystä, merkitystä on vain sanoilla silloin kun ne ovat jonkun muun uskonnon julkaisuissa.
Näin se menee.>>>Onko tämä vaikea ymmärtää?>maininta, että YKSIN Raamattua lukemalla joutuu "pimeyteen"
- Ohdake
fger. kirjoitti:
>>>Onko tämä vaikea ymmärtää?>maininta, että YKSIN Raamattua lukemalla joutuu "pimeyteen"
>>Olemme KENTIES yhtämieltä siitä, että OLETETTAVASTI kolminaisuus oppi on tyhjän päälle rakennettu, koskapa kyseisiä sanoja ILMEISESTI sitä käsittelevissä kirjoissa esiintyy.>>
Mitä ilmeisemmin te olette olleet aina sitä mieltä, että kolminaisuus on tyhjän päälle rakennettu.
Raamattu sanoo Jeesusta (Sanaa) Jumalaksi, mutta niinkuin tiedät, sanaa kolminaisuus Raamattu ei tunne.
Olet siis sitä mieltä, että noita sanoja käytettäessä oppi on oletettavasti tyhjän päälle rakennettua. Mielenkiintoista. Päteekö tämä lausumasi myös omaan uskontoosi?
Minun mielipiteeni kun oli, että noita sanoja käyttävä ei ole täysin varma asiasta, koska faktaa ei ole, ja siksi kyseessä on todennäköisyys ja ilmeisyys - ei absoluuttinen totuus.
>>En vain ole koskaan ymmärtänyt sitä asiaa noin perustella. Kiitos vinkistä.>>
Kiitos vain itsellesi, sehän oli oma tulkintasi. Harmi vain, että tulkitset omaa oppiasi eri punnuksilla.
>>Korostit juuri oikeaa sanaa. Kyseisessä lainauksessa käsitellään yhteen kokoontumisen tärkeyttä ja sitä ettei tulisi eristäytyä yksinäisyyteen. Näinhän sinunkin Novumissasi lukee?>>
Yksin sanalla on monta merkitystä. Jos et todellakaan tiennyt, vaikka en usko tässäkään asiassa vilpittömyyteesi, niin toteanpa että kyseessä oli tarkoitettu sanamuotoa VAIN ja PELKÄSTÄÄN Raamattua lukemalla.
Sama tulos on siis, vaikka YHDESSÄ lukisitte pelkkää Raamattua ilman selityskirjallisuuttanne.
***************** ********************
>>Montako raamattua selittävää kirjaa on hallussasi tai olet lukenut ja miksi?>>
En ole luetteloinut kirjojani, enkä pitänyt kirjaa elämäni aikana lukemistani kirjoista.
Miksikö luen, siksi että kirja tuo esille uusia näkökantoja asiaan. Kirjaa voi käyttää ikään kuin "keskustelukumppanina".
Mikään kirja ei kuitenkaan korvaa Raamattua, enkä käytä kirjoja selittämään Raamattua, korkeintaan ne tuovat vain ajatuksia.
Raamattu on niin selkeä kirja, että sitä pystyy ymmärtämään ilman selityskirjallisuuttakin.
****************************
>>Miksi Luherin kirjoitukset ovat hyvää hengellistä luettavaa?>>
Miksi Russelin kirjat eivät ole hyvää hengellistä luettavaa - vai ovatko?
Jos ovat, niin miksi niitä ei enää lueta?
Lutheria luetaan edelleen ja kirjoista otetaan yhä uusia painoksia.
************************************************
>>Oletan, ettet ole sisäistänyt noiden sanojen käyttöä? Huutokauppaat lukemia häivytääksesi munauksesi. Esitin otteen keskeisimmästä uskonkappaleestasi, jossa muutamalla rivillä esiintyi ko. sanoja. Nyt merkitystä on vain OPAS kirjalla. Kolminaisuus kirjasella ei yhtäkkiä ollutkaa merkittävää roolia, vaikka se käsittelee juuri merkittävää opinkappaletta. LOOGISTA. >>
Et ilmeisesti ymmärtänyt vieläkään, kun sanoin, että sanat merkitsevät epävarmuutta olivatpa ne sitten luterilaisessa TAIKKA jt-lahkon kirjassa.
Alunperin puhe ei ollut Kolminaisuus-kirjasesta vaan Opas-kirjasta.
On sinun ongelmasi, jos vaihdat aihetta ja syytät minua siitä, etten suostu tanssimaan pillisi mukaan.
***********************************************
On sanomattakin selvää, että noita sanoja käytetään muissakin yhteyksissä kuin keskeisissä opinkohdissa.
Kyse olikin siitä, että sanat ilmaisevat epävarmuutta ja tulkintaa, joka käy ilmi noistakin antamistasi kohdista.
Siitähän tässä oli kyse. - fger.
Ohdake kirjoitti:
>>Olemme KENTIES yhtämieltä siitä, että OLETETTAVASTI kolminaisuus oppi on tyhjän päälle rakennettu, koskapa kyseisiä sanoja ILMEISESTI sitä käsittelevissä kirjoissa esiintyy.>>
Mitä ilmeisemmin te olette olleet aina sitä mieltä, että kolminaisuus on tyhjän päälle rakennettu.
Raamattu sanoo Jeesusta (Sanaa) Jumalaksi, mutta niinkuin tiedät, sanaa kolminaisuus Raamattu ei tunne.
Olet siis sitä mieltä, että noita sanoja käytettäessä oppi on oletettavasti tyhjän päälle rakennettua. Mielenkiintoista. Päteekö tämä lausumasi myös omaan uskontoosi?
Minun mielipiteeni kun oli, että noita sanoja käyttävä ei ole täysin varma asiasta, koska faktaa ei ole, ja siksi kyseessä on todennäköisyys ja ilmeisyys - ei absoluuttinen totuus.
>>En vain ole koskaan ymmärtänyt sitä asiaa noin perustella. Kiitos vinkistä.>>
Kiitos vain itsellesi, sehän oli oma tulkintasi. Harmi vain, että tulkitset omaa oppiasi eri punnuksilla.
>>Korostit juuri oikeaa sanaa. Kyseisessä lainauksessa käsitellään yhteen kokoontumisen tärkeyttä ja sitä ettei tulisi eristäytyä yksinäisyyteen. Näinhän sinunkin Novumissasi lukee?>>
Yksin sanalla on monta merkitystä. Jos et todellakaan tiennyt, vaikka en usko tässäkään asiassa vilpittömyyteesi, niin toteanpa että kyseessä oli tarkoitettu sanamuotoa VAIN ja PELKÄSTÄÄN Raamattua lukemalla.
Sama tulos on siis, vaikka YHDESSÄ lukisitte pelkkää Raamattua ilman selityskirjallisuuttanne.
***************** ********************
>>Montako raamattua selittävää kirjaa on hallussasi tai olet lukenut ja miksi?>>
En ole luetteloinut kirjojani, enkä pitänyt kirjaa elämäni aikana lukemistani kirjoista.
Miksikö luen, siksi että kirja tuo esille uusia näkökantoja asiaan. Kirjaa voi käyttää ikään kuin "keskustelukumppanina".
Mikään kirja ei kuitenkaan korvaa Raamattua, enkä käytä kirjoja selittämään Raamattua, korkeintaan ne tuovat vain ajatuksia.
Raamattu on niin selkeä kirja, että sitä pystyy ymmärtämään ilman selityskirjallisuuttakin.
****************************
>>Miksi Luherin kirjoitukset ovat hyvää hengellistä luettavaa?>>
Miksi Russelin kirjat eivät ole hyvää hengellistä luettavaa - vai ovatko?
Jos ovat, niin miksi niitä ei enää lueta?
Lutheria luetaan edelleen ja kirjoista otetaan yhä uusia painoksia.
************************************************
>>Oletan, ettet ole sisäistänyt noiden sanojen käyttöä? Huutokauppaat lukemia häivytääksesi munauksesi. Esitin otteen keskeisimmästä uskonkappaleestasi, jossa muutamalla rivillä esiintyi ko. sanoja. Nyt merkitystä on vain OPAS kirjalla. Kolminaisuus kirjasella ei yhtäkkiä ollutkaa merkittävää roolia, vaikka se käsittelee juuri merkittävää opinkappaletta. LOOGISTA. >>
Et ilmeisesti ymmärtänyt vieläkään, kun sanoin, että sanat merkitsevät epävarmuutta olivatpa ne sitten luterilaisessa TAIKKA jt-lahkon kirjassa.
Alunperin puhe ei ollut Kolminaisuus-kirjasesta vaan Opas-kirjasta.
On sinun ongelmasi, jos vaihdat aihetta ja syytät minua siitä, etten suostu tanssimaan pillisi mukaan.
***********************************************
On sanomattakin selvää, että noita sanoja käytetään muissakin yhteyksissä kuin keskeisissä opinkohdissa.
Kyse olikin siitä, että sanat ilmaisevat epävarmuutta ja tulkintaa, joka käy ilmi noistakin antamistasi kohdista.
Siitähän tässä oli kyse.>>>Olet siis sitä mieltä, että noita sanoja käytettäessä oppi on oletettavasti tyhjän päälle rakennettua.>Raamattu on niin selkeä kirja, että sitä pystyy ymmärtämään ilman selityskirjallisuuttakin.
- fger.
fger. kirjoitti:
>>>Olet siis sitä mieltä, että noita sanoja käytettäessä oppi on oletettavasti tyhjän päälle rakennettua.>Raamattu on niin selkeä kirja, että sitä pystyy ymmärtämään ilman selityskirjallisuuttakin.
Palataan vielä esimerkkiin. Mielestäni on väärin todeta että leilit aina 100% halkesivat, koska saattoi ettei haljennutkaan. Tässä tapauksessakin on totuudenmukaisempaa käytää sanaa "todennäköisesti".
Ohdakkeen logiikan mukaan näin ei saisi kirjoittaa ja kyseinen selitys tulisi hylätä epävarmuustekijöiden takia, koska se osoittaa kirjoittajan epävarmuutta asiassa. Näitä hän sitten tivaa, että montako kappaletta tarvitaan, että haluaisi hylätä kirjan. 1,10,100,1000
Hyvä hyvä.
"jolloin ne todennäköisesti halkesivat."-Opas - Ohdake
fger. kirjoitti:
>>>Olet siis sitä mieltä, että noita sanoja käytettäessä oppi on oletettavasti tyhjän päälle rakennettua.>Raamattu on niin selkeä kirja, että sitä pystyy ymmärtämään ilman selityskirjallisuuttakin.
>>Voit aloittaa vaikka ilmestyksen selittämisellä. Mene pari jaetta kerrallaan, jotta jaksetaan seurata tutkistelua. Veikkaampa, että raamattukerhoissanne puhe vilisee juuri noita käsittelemiämme sanoja, eikö näin olekin?>>
Ilmestyskirjan selityksen ja sen päivittämisen - parasta ennen päivän jälkeen - jätän teille.
Arvasin, että takertuisit Ilmestyskirjaan. Onhan se tunnetusti uskonne peruskiviä. Minulle tärkeämpiä ovat evankeliumit ja kirjeet.
Selaan tässä juuri kirjaanne "Silloin on täyttynyt Jumalan salaisuus".
Onko tämä kirja korvattu jo monella uudella kirjalla? Näyttää aika vanhalta tekstiltä ...
*******************************************
>>Olisiko lainaamissani kohdissa ollut parempi olla käyttämättä noita sanoja, ja ikäänkuin esittää 100% varmuutena asiat, vaikka tuhansia vuosia vanhoista jutuista täyttä varmuutta on vain joistakin tapahtumista. kumpi tapa mielestäsi on lukijan kannalta rehellisempää?>>
Ei toki. En ole sanonut missään vaiheessa, ettei niitä tule käyttää, vaan sitä, että sanojen käyttäjä ei itsekään ole varma, että asia on juuri niin kuin hän kirjoittaa.
Ymmärsitkö? - Ohdake
fger. kirjoitti:
Palataan vielä esimerkkiin. Mielestäni on väärin todeta että leilit aina 100% halkesivat, koska saattoi ettei haljennutkaan. Tässä tapauksessakin on totuudenmukaisempaa käytää sanaa "todennäköisesti".
Ohdakkeen logiikan mukaan näin ei saisi kirjoittaa ja kyseinen selitys tulisi hylätä epävarmuustekijöiden takia, koska se osoittaa kirjoittajan epävarmuutta asiassa. Näitä hän sitten tivaa, että montako kappaletta tarvitaan, että haluaisi hylätä kirjan. 1,10,100,1000
Hyvä hyvä.
"jolloin ne todennäköisesti halkesivat."-OpasUskonveljesi Wittnessin hyväksi on sanottava se, että hän ymmärsi, mitä tällä aiheella ajoin takaa.
>>Mielestäni on väärin todeta että leilit aina 100% halkesivat, koska saattoi ettei haljennutkaan. Tässä tapauksessakin on totuudenmukaisempaa käytää sanaa "todennäköisesti".>>
Aivan. Olet oikeassa.
>>Ohdakkeen logiikan mukaan näin ei saisi kirjoittaa ja kyseinen selitys tulisi hylätä epävarmuustekijöiden takia, koska se osoittaa kirjoittajan epävarmuutta asiassa.>>
Valhetta. Näin en ole kirjoittanut. Tämän keksit aivan omasta päästäsi.
Kyse oli siitä, että mainitut sanat osoittavat sen, ettei kirjoittajalla ole täyttä varmuutta asiaan, joten hän joutuu esittämään todennäköisimmän vaihtoehdon asiasta.
Ja sanoessaan kenties - jokainen ymmärtää, että kyse ei ole faktasta.
Jos et ymmärrä edes mistä keskustellaan, niin sen kyllä hyväksyn, mutta tapaasi valehdella - en voi sietää. - fger.
Ohdake kirjoitti:
Uskonveljesi Wittnessin hyväksi on sanottava se, että hän ymmärsi, mitä tällä aiheella ajoin takaa.
>>Mielestäni on väärin todeta että leilit aina 100% halkesivat, koska saattoi ettei haljennutkaan. Tässä tapauksessakin on totuudenmukaisempaa käytää sanaa "todennäköisesti".>>
Aivan. Olet oikeassa.
>>Ohdakkeen logiikan mukaan näin ei saisi kirjoittaa ja kyseinen selitys tulisi hylätä epävarmuustekijöiden takia, koska se osoittaa kirjoittajan epävarmuutta asiassa.>>
Valhetta. Näin en ole kirjoittanut. Tämän keksit aivan omasta päästäsi.
Kyse oli siitä, että mainitut sanat osoittavat sen, ettei kirjoittajalla ole täyttä varmuutta asiaan, joten hän joutuu esittämään todennäköisimmän vaihtoehdon asiasta.
Ja sanoessaan kenties - jokainen ymmärtää, että kyse ei ole faktasta.
Jos et ymmärrä edes mistä keskustellaan, niin sen kyllä hyväksyn, mutta tapaasi valehdella - en voi sietää.Älä ala sättimään heti kun ei mene kuten suunnittelet. Kun mainitsin logiikastasi, niin näin se tosiaan menee. Heti alussa todistelit, että kyseisiä sanoja käyttävä opus on mielestäsi epäluotettava.
O-"Voitko pitää tuollaista kirjaa luotettavana, jos kirjan kirjoittajakaan ei ole ollut varma sanojensa todenperäisyydestä?"
Logiikkasi mukaan Jt:jien olisi pikimmiten hylättävä ainakin opas-kirja koska siinä ko. sanoja esiintyy.
"O- Jt-lahkon materiaali on luotettavuudessaan samaa tasoa."
Jos O.n logiikka ei olisi kuvailemaani, hän ei pitäisi näin suurta meteliä esittelemistään sanoista. Varsinkin, kun ei ole mitään suurtakaan vikaa esimerkeistänikään löytänyt. Kuitenkin hän pitää siitä huolimatta opas kirjaa epäluotettavana noiden sanojen vuoksi. Kolminaisuus asiassa häntä ei huoleta samat seikat. Ei sitten pätkääkään. - fger.
Ohdake kirjoitti:
>>Voit aloittaa vaikka ilmestyksen selittämisellä. Mene pari jaetta kerrallaan, jotta jaksetaan seurata tutkistelua. Veikkaampa, että raamattukerhoissanne puhe vilisee juuri noita käsittelemiämme sanoja, eikö näin olekin?>>
Ilmestyskirjan selityksen ja sen päivittämisen - parasta ennen päivän jälkeen - jätän teille.
Arvasin, että takertuisit Ilmestyskirjaan. Onhan se tunnetusti uskonne peruskiviä. Minulle tärkeämpiä ovat evankeliumit ja kirjeet.
Selaan tässä juuri kirjaanne "Silloin on täyttynyt Jumalan salaisuus".
Onko tämä kirja korvattu jo monella uudella kirjalla? Näyttää aika vanhalta tekstiltä ...
*******************************************
>>Olisiko lainaamissani kohdissa ollut parempi olla käyttämättä noita sanoja, ja ikäänkuin esittää 100% varmuutena asiat, vaikka tuhansia vuosia vanhoista jutuista täyttä varmuutta on vain joistakin tapahtumista. kumpi tapa mielestäsi on lukijan kannalta rehellisempää?>>
Ei toki. En ole sanonut missään vaiheessa, ettei niitä tule käyttää, vaan sitä, että sanojen käyttäjä ei itsekään ole varma, että asia on juuri niin kuin hän kirjoittaa.
Ymmärsitkö?>>>Ymmärsitkö? >En ole sanonut missään vaiheessa, ettei niitä tule käyttää
- Ohdake
fger. kirjoitti:
>>>Ymmärsitkö? >En ole sanonut missään vaiheessa, ettei niitä tule käyttää
Mitäkö sanoin?
Kyseenalaistin Opas-kirjanne luotettavuuden:
Näin:
Mitä sinulle kertoo tekstin luotettavuudesta se, että tekstissä esiintyy silloin tällöin sanoja todennäköisesti, ilmeisesti ja kenties?
Voitko pitää tuollaista kirjaa luotettavana, jos kirjan kirjoittajakaan ei ole ollut varma sanojensa todenperäisyydestä?
Missä sanoin, ettei kirjaa tule käyttää?
On eri asia lukea kirjaa kriittisesti ja arvostellen, kuin jättää kirja lukematta.
>>Koska löysin kirkon materiaalista kyseisiä sanoja, niin ymmärrätkö sinä mitä se sitten tarkoittaa.>>
En tiedä, mitä se sinun mielestäsi tarkoittaa, mutta jos joku kiirjoittaa sanan kenties - olipa se sitten kirkon taikka jt-lahkon kirjassa, niin se sana osoittaa, ettei kirjoittaja ole täysin vakuuttunut asiastaan tai sitten hänellä ei ole esittää absoluuttsia todisteita.
Mutta koska sinä arvostelet kirkon kirjallisuutta eri kategoriassa ja jt-lahkon kirjallisuutta et edes uskalla arvostella, niin sinulle se oletettavasti merkitsee hieman eri asiaa. - Ohdake
fger. kirjoitti:
Älä ala sättimään heti kun ei mene kuten suunnittelet. Kun mainitsin logiikastasi, niin näin se tosiaan menee. Heti alussa todistelit, että kyseisiä sanoja käyttävä opus on mielestäsi epäluotettava.
O-"Voitko pitää tuollaista kirjaa luotettavana, jos kirjan kirjoittajakaan ei ole ollut varma sanojensa todenperäisyydestä?"
Logiikkasi mukaan Jt:jien olisi pikimmiten hylättävä ainakin opas-kirja koska siinä ko. sanoja esiintyy.
"O- Jt-lahkon materiaali on luotettavuudessaan samaa tasoa."
Jos O.n logiikka ei olisi kuvailemaani, hän ei pitäisi näin suurta meteliä esittelemistään sanoista. Varsinkin, kun ei ole mitään suurtakaan vikaa esimerkeistänikään löytänyt. Kuitenkin hän pitää siitä huolimatta opas kirjaa epäluotettavana noiden sanojen vuoksi. Kolminaisuus asiassa häntä ei huoleta samat seikat. Ei sitten pätkääkään.>>Heti alussa todistelit, että kyseisiä sanoja käyttävä opus on mielestäsi epäluotettava.>>
Aivan, näin sanoinkin.
>>Logiikkasi mukaan Jt:jien olisi pikimmiten hylättävä ainakin opas-kirja koska siinä ko. sanoja esiintyy.>>
Minun neuvostani tuskin ainoakaan jt hylkää mitään jt-lahkon kirjaa.
Se mitä neuvon, on suhtautua kriittisesti kirjoihinne. Ulkopuolinen huomaa luultavasti paremmin sanojen piilomerkitykset, kuin sellainen, joka on tottunut materiaalia lukemaan - kenties koko ikänsä.
>>"O- Jt-lahkon materiaali on luotettavuudessaan samaa tasoa.">>
Näin ainakin omasta mielestäni. Mutta varmasti sinun mielestäsi mitä korkeatasoisinta luettavaa.
Mikä sinua eniten tässä asiassa risoo?
Sekö, että uskallan sanoa mielipiteeni kirjallisuudestanne?
>>Jos O.n logiikka ei olisi kuvailemaani, hän ei pitäisi näin suurta meteliä esittelemistään sanoista. Varsinkin, kun ei ole mitään suurtakaan vikaa esimerkeistänikään löytänyt.>>
Montakohan esimerkkiä olet ottanut esille?
Luulenpa, ettet vapaaehtoisesti ottaisi esille ainuttakaan esimerkkiä, joissa sanojen todellinen vaikutus voitaisiin huomata.
>>Kolminaisuus asiassa häntä ei huoleta samat seikat. Ei sitten pätkääkään.>>
Kuten jo useasti olen kirjoittanut, niin samat säännöt pätevät kaikkeen materiaaliin, jossa noita sanoja käytetään.
Jos joku asia on KENTIES jotain, niin kirjoittaja ei ole asiasta 100% varma, olipa kyse sitten teidän jt-lahkokirjallisuudesta, kolminaisuudesta kirjoitettaessa tai vaikkapa eräoppaasta.
Minua ei huoleta luterilainen kirjallisuus, koska voin arvostella sitä ihan mielin määrin.
Se, että Opas-kirjan arvosteleminen ottaa sinulle noin koville, on yllätys.
Minä puhun Opas-kirjasta ja sinä minusta. Sinänsä somaa, mutta mitä jos kuitenkin keskittyisimme teidän kirjaanne, eikä minun pikku persoonaani. - Emeritus-Corrector
Ohdake kirjoitti:
Mitäkö sanoin?
Kyseenalaistin Opas-kirjanne luotettavuuden:
Näin:
Mitä sinulle kertoo tekstin luotettavuudesta se, että tekstissä esiintyy silloin tällöin sanoja todennäköisesti, ilmeisesti ja kenties?
Voitko pitää tuollaista kirjaa luotettavana, jos kirjan kirjoittajakaan ei ole ollut varma sanojensa todenperäisyydestä?
Missä sanoin, ettei kirjaa tule käyttää?
On eri asia lukea kirjaa kriittisesti ja arvostellen, kuin jättää kirja lukematta.
>>Koska löysin kirkon materiaalista kyseisiä sanoja, niin ymmärrätkö sinä mitä se sitten tarkoittaa.>>
En tiedä, mitä se sinun mielestäsi tarkoittaa, mutta jos joku kiirjoittaa sanan kenties - olipa se sitten kirkon taikka jt-lahkon kirjassa, niin se sana osoittaa, ettei kirjoittaja ole täysin vakuuttunut asiastaan tai sitten hänellä ei ole esittää absoluuttsia todisteita.
Mutta koska sinä arvostelet kirkon kirjallisuutta eri kategoriassa ja jt-lahkon kirjallisuutta et edes uskalla arvostella, niin sinulle se oletettavasti merkitsee hieman eri asiaa.[Ohdake]
Fgerin jt-tekniikka on tuttua; selvät ongelmat sivuutetaan ja yritetään löytää ja käyttää vastaavanlaista ongelmaa hyökkäyksessä vastäväittelijää kohtaan. Jehovat opettelevat tuollaista kieroilua lavastetuilla näytteillä kokouksissaan.
Toinen mielenkiintoinen seikka on se, että Fger ei uskalla olla rehellinen, koska palstan muut jehovat demonisoisivat Fgerin ja haukkuisivat häntä luopioksi ja vaikka miksi saatanaksi. Hän saisi niskaansa samanlaisen ryöpyn uskonveljiltään kuin UskoToivokin, ja sen Fger tietää hyvin.
Vielekö joku ihmettelee, miksi meitä exiä on niin paljon ja määrämme vain kasvaa? Kuka järkevä Internetin aikakaudella enää viitsisi tuhlata aikaa tuollaiseen Amerikan-jehovan hömppäkerhoon? Laulakaa tekin jeppulat uudella valolla kirkastettua laulua "Suunnaton luopiojoukko, seisoo nyt vierelläin. Jeppulan valheet kaikki, paljastavat he näin..."
-Corrector- - fger.
Ohdake kirjoitti:
Mitäkö sanoin?
Kyseenalaistin Opas-kirjanne luotettavuuden:
Näin:
Mitä sinulle kertoo tekstin luotettavuudesta se, että tekstissä esiintyy silloin tällöin sanoja todennäköisesti, ilmeisesti ja kenties?
Voitko pitää tuollaista kirjaa luotettavana, jos kirjan kirjoittajakaan ei ole ollut varma sanojensa todenperäisyydestä?
Missä sanoin, ettei kirjaa tule käyttää?
On eri asia lukea kirjaa kriittisesti ja arvostellen, kuin jättää kirja lukematta.
>>Koska löysin kirkon materiaalista kyseisiä sanoja, niin ymmärrätkö sinä mitä se sitten tarkoittaa.>>
En tiedä, mitä se sinun mielestäsi tarkoittaa, mutta jos joku kiirjoittaa sanan kenties - olipa se sitten kirkon taikka jt-lahkon kirjassa, niin se sana osoittaa, ettei kirjoittaja ole täysin vakuuttunut asiastaan tai sitten hänellä ei ole esittää absoluuttsia todisteita.
Mutta koska sinä arvostelet kirkon kirjallisuutta eri kategoriassa ja jt-lahkon kirjallisuutta et edes uskalla arvostella, niin sinulle se oletettavasti merkitsee hieman eri asiaa.Tämä on yhteenveto.
Jos Jt kirjallisuudessa käytetään ko. ilmauksia se on merkki epäluotettavuudesta.
Jos ev-lut materiaalissa esiintyy samaisia juttuja, sillä ei ole niinkään väliä.
Ymmärtäisin ehkä paremmin, jos joku olisi ev-lut materiaalista saman asian tiimoilta valitellut.
Kahdet punnukset. - Ohdake
fger. kirjoitti:
Tämä on yhteenveto.
Jos Jt kirjallisuudessa käytetään ko. ilmauksia se on merkki epäluotettavuudesta.
Jos ev-lut materiaalissa esiintyy samaisia juttuja, sillä ei ole niinkään väliä.
Ymmärtäisin ehkä paremmin, jos joku olisi ev-lut materiaalista saman asian tiimoilta valitellut.
Kahdet punnukset.>>Jos Jt kirjallisuudessa käytetään ko. ilmauksia se on merkki epäluotettavuudesta.>>
Aivan. Riippuen tilanteesta. Jos asia, jota ei ole Raamatussa mainittu ollenkaan esitetään sanalla todennäköisesti ja seuraavassa lauseessa se onkin jo ehdoton totuus - olisi jokaisen hyvä miettiä, oliko asiaan jotain todellista perustelua vaiko ei.
>>Jos ev-lut materiaalissa esiintyy samaisia juttuja, sillä ei ole niinkään väliä.>>
Niinkö sinusta?
>>Ymmärtäisin ehkä paremmin, jos joku olisi ev-lut materiaalista saman asian tiimoilta valitellut.>>
Ev.lut metriaalia kun ei tarvitse uskoa ehdottomana totuutena ja sitä saa vapaasti arvostella.
Toki mielelläni kuuntelen valituksiasi ev.lut. materiaalista. Samat säännöt tosin vaikuttavat sielläkin, sanat (kenties, ilmeisesti, todennäköisesti, ehkäpä, arvatenkin, voimmeko olettaa, luultavasti jne.) merkitsevät epävarmuutta MYÖS luterilaisessa kirjallisuudessa.
>>Kahdet punnukset.>>
Niinhän sinulla onkin.
Minä voin kirjoittaa tähän aivan suoraan, että kaikki nuo yllä mainitut sanat merkitsevät tekstissä sitä, että asiasta ei olla täysin varmoja, jos niitä käytetään.
Näin on SEKÄ luterilaisessa ETTÄ jt-lahkon kirjoituksissa.
Jos sinä voit kirjoittaa vastaavasti, osoitat että sinulla on samat punnukset.
JOS et voi muuta kuin moittia ev.lut. kirjallisuutta ja minua ja vain puolustat jt-kirjallisuutta, niin käytät kaksia.
YHTEENVETO:
SINULLA ON kahdet punnukset, kunnes toisin todistat. Jokainen pystyy lukemaan teksteistäsi, ettet ole pystynyt puolella sanallakaan arvostelemaan omaa kirjallisuuttanne. - fger.
Ohdake kirjoitti:
>>Jos Jt kirjallisuudessa käytetään ko. ilmauksia se on merkki epäluotettavuudesta.>>
Aivan. Riippuen tilanteesta. Jos asia, jota ei ole Raamatussa mainittu ollenkaan esitetään sanalla todennäköisesti ja seuraavassa lauseessa se onkin jo ehdoton totuus - olisi jokaisen hyvä miettiä, oliko asiaan jotain todellista perustelua vaiko ei.
>>Jos ev-lut materiaalissa esiintyy samaisia juttuja, sillä ei ole niinkään väliä.>>
Niinkö sinusta?
>>Ymmärtäisin ehkä paremmin, jos joku olisi ev-lut materiaalista saman asian tiimoilta valitellut.>>
Ev.lut metriaalia kun ei tarvitse uskoa ehdottomana totuutena ja sitä saa vapaasti arvostella.
Toki mielelläni kuuntelen valituksiasi ev.lut. materiaalista. Samat säännöt tosin vaikuttavat sielläkin, sanat (kenties, ilmeisesti, todennäköisesti, ehkäpä, arvatenkin, voimmeko olettaa, luultavasti jne.) merkitsevät epävarmuutta MYÖS luterilaisessa kirjallisuudessa.
>>Kahdet punnukset.>>
Niinhän sinulla onkin.
Minä voin kirjoittaa tähän aivan suoraan, että kaikki nuo yllä mainitut sanat merkitsevät tekstissä sitä, että asiasta ei olla täysin varmoja, jos niitä käytetään.
Näin on SEKÄ luterilaisessa ETTÄ jt-lahkon kirjoituksissa.
Jos sinä voit kirjoittaa vastaavasti, osoitat että sinulla on samat punnukset.
JOS et voi muuta kuin moittia ev.lut. kirjallisuutta ja minua ja vain puolustat jt-kirjallisuutta, niin käytät kaksia.
YHTEENVETO:
SINULLA ON kahdet punnukset, kunnes toisin todistat. Jokainen pystyy lukemaan teksteistäsi, ettet ole pystynyt puolella sanallakaan arvostelemaan omaa kirjallisuuttanne.Tunnustat siis, että luterilaiset eivät ole läheskään yhtä varmoja kolminaisuudesta. Kaipaamasi sanat etsin jo sinulle kolminaisuus- kirjasesta.
Jos maltoit lukea niin kirjoitin jo aikaisemmin, että sanoja käytetään silloin jos ei voida 100 varmasti jotain todeta. Sen sijaan jankkasit lähinnä sanojen lukumäärää, jolla mikäkin kirja todetaan kelpaamattomaksi. Sanojen asiayhteys ei mielestäni sinua niinkään huolettanut. Vain lukumäärä?
Näyttelitkö tietämätöntä, kun väitit ettei tidä mitä opas suurinpiirtein sisältää? - Ohdake
fger. kirjoitti:
Tunnustat siis, että luterilaiset eivät ole läheskään yhtä varmoja kolminaisuudesta. Kaipaamasi sanat etsin jo sinulle kolminaisuus- kirjasesta.
Jos maltoit lukea niin kirjoitin jo aikaisemmin, että sanoja käytetään silloin jos ei voida 100 varmasti jotain todeta. Sen sijaan jankkasit lähinnä sanojen lukumäärää, jolla mikäkin kirja todetaan kelpaamattomaksi. Sanojen asiayhteys ei mielestäni sinua niinkään huolettanut. Vain lukumäärä?
Näyttelitkö tietämätöntä, kun väitit ettei tidä mitä opas suurinpiirtein sisältää?Kuten jo monta kertaa aiemmin olen sinulle sanonyt, niin kyseiset sanat osoittavat sen, että 100% varmuudella ei voida sanoa jonkin asian olevan juuri niin.
>>Näyttelitkö tietämätöntä, kun väitit ettei tidä mitä opas suurinpiirtein sisältää?>>
Missä väitin, etten tiedä? Kyllä minulla on Kolminaisuusoppaanne kaapissani.
Nyt ei ollut kyse siitä, vaan Opas-kirjastanne.
************************************************
>>Sen sijaan jankkasit lähinnä sanojen lukumäärää, jolla mikäkin kirja todetaan kelpaamattomaksi.>>
Olisiko sinulla yhdentekevää, jos jonkin papin kirjoittamassa Kolminaisuutta käsittelevässä kirjassa olisi vaikkapa 10 todennäköisesti sanaa verrattuna siihen että niitä olisi vaikkapa 1000?
Riippuen siitä, missä asiayhteydessä ne olisivat.
Minulle ei. Jos hän olisi kirjoittanut sellaista tekstiä, olisi selvää että hän olisi ollut epävarma 1000 kertaa JOSSAIN ASIASSA 10 sijasta.
>>Sanojen asiayhteys ei mielestäni sinua niinkään huolettanut. Vain lukumäärä?>>
Kun kirjoitetaan kenties - se merkitsee AINA epävarmuutta - olipa asiayhteys mikä tahansa.
Vaikka sitten olisi puhe siitä viinileilistä, niin jos puhutaan todennäköisyydestä, niin silloin ei asiaa aivan varmasti tiedetä.
Mikä on pohjimmainen ongelmasi?
***********************************************
Onko sinussa miestä myöntämään, että nuo sanat osoittavat tietämättömyyttä MYÖS jt-kirjallisuudessa?
Sinusta on siis aivan sama, jos Opas-kirjassa on yksi kenties, todennäköisesti tai ilmeisesti sana - taikka vaikka 3000 kyseistä sanaa.
Niin arvelinkin. Ohdake kirjoitti:
Kuten jo monta kertaa aiemmin olen sinulle sanonyt, niin kyseiset sanat osoittavat sen, että 100% varmuudella ei voida sanoa jonkin asian olevan juuri niin.
>>Näyttelitkö tietämätöntä, kun väitit ettei tidä mitä opas suurinpiirtein sisältää?>>
Missä väitin, etten tiedä? Kyllä minulla on Kolminaisuusoppaanne kaapissani.
Nyt ei ollut kyse siitä, vaan Opas-kirjastanne.
************************************************
>>Sen sijaan jankkasit lähinnä sanojen lukumäärää, jolla mikäkin kirja todetaan kelpaamattomaksi.>>
Olisiko sinulla yhdentekevää, jos jonkin papin kirjoittamassa Kolminaisuutta käsittelevässä kirjassa olisi vaikkapa 10 todennäköisesti sanaa verrattuna siihen että niitä olisi vaikkapa 1000?
Riippuen siitä, missä asiayhteydessä ne olisivat.
Minulle ei. Jos hän olisi kirjoittanut sellaista tekstiä, olisi selvää että hän olisi ollut epävarma 1000 kertaa JOSSAIN ASIASSA 10 sijasta.
>>Sanojen asiayhteys ei mielestäni sinua niinkään huolettanut. Vain lukumäärä?>>
Kun kirjoitetaan kenties - se merkitsee AINA epävarmuutta - olipa asiayhteys mikä tahansa.
Vaikka sitten olisi puhe siitä viinileilistä, niin jos puhutaan todennäköisyydestä, niin silloin ei asiaa aivan varmasti tiedetä.
Mikä on pohjimmainen ongelmasi?
***********************************************
Onko sinussa miestä myöntämään, että nuo sanat osoittavat tietämättömyyttä MYÖS jt-kirjallisuudessa?
Sinusta on siis aivan sama, jos Opas-kirjassa on yksi kenties, todennäköisesti tai ilmeisesti sana - taikka vaikka 3000 kyseistä sanaa.
Niin arvelinkin.Olet sinä eri sitkeä sissi jankkaamaan fger:in kanssa asiaa, jonka jokainen lukutaitoinen on ymmärtänyt jo hyvät tovit sitten. Tuo hänen sivuraiteille asioiden vieminen on jo kohta jonkin sortin ennätysluokkaa.
- fger.
Ohdake kirjoitti:
Kuten jo monta kertaa aiemmin olen sinulle sanonyt, niin kyseiset sanat osoittavat sen, että 100% varmuudella ei voida sanoa jonkin asian olevan juuri niin.
>>Näyttelitkö tietämätöntä, kun väitit ettei tidä mitä opas suurinpiirtein sisältää?>>
Missä väitin, etten tiedä? Kyllä minulla on Kolminaisuusoppaanne kaapissani.
Nyt ei ollut kyse siitä, vaan Opas-kirjastanne.
************************************************
>>Sen sijaan jankkasit lähinnä sanojen lukumäärää, jolla mikäkin kirja todetaan kelpaamattomaksi.>>
Olisiko sinulla yhdentekevää, jos jonkin papin kirjoittamassa Kolminaisuutta käsittelevässä kirjassa olisi vaikkapa 10 todennäköisesti sanaa verrattuna siihen että niitä olisi vaikkapa 1000?
Riippuen siitä, missä asiayhteydessä ne olisivat.
Minulle ei. Jos hän olisi kirjoittanut sellaista tekstiä, olisi selvää että hän olisi ollut epävarma 1000 kertaa JOSSAIN ASIASSA 10 sijasta.
>>Sanojen asiayhteys ei mielestäni sinua niinkään huolettanut. Vain lukumäärä?>>
Kun kirjoitetaan kenties - se merkitsee AINA epävarmuutta - olipa asiayhteys mikä tahansa.
Vaikka sitten olisi puhe siitä viinileilistä, niin jos puhutaan todennäköisyydestä, niin silloin ei asiaa aivan varmasti tiedetä.
Mikä on pohjimmainen ongelmasi?
***********************************************
Onko sinussa miestä myöntämään, että nuo sanat osoittavat tietämättömyyttä MYÖS jt-kirjallisuudessa?
Sinusta on siis aivan sama, jos Opas-kirjassa on yksi kenties, todennäköisesti tai ilmeisesti sana - taikka vaikka 3000 kyseistä sanaa.
Niin arvelinkin.>>>Kun kirjoitetaan kenties - se merkitsee AINA epävarmuutta - olipa asiayhteys mikä tahansa.
- Ohdake
fger. kirjoitti:
>>>Kun kirjoitetaan kenties - se merkitsee AINA epävarmuutta - olipa asiayhteys mikä tahansa.
>>Sinulle on siis samantekevää, kirjoittaako joku, "kenties Jumala on olemassa" tai "kenties viinileilit halkesivat?>>
Noin kirjoittava henkilö on epävarma molemmista asioista, eikö totta? Asioina ne ovat yhtä epävarmoja ja osoittaa, ettei kirjoittajalla ole varmaa käsitystä kummastakaan asiasta.
>>Alan vähitellen ymmärtää sinua.>>
No, ei sitä ainakaan teksteistäsi havaitse.
>>Katsopas, lukija käyttäköön älyään. Jos todetaan että todennäköisesti viinileili halkesi kun uusi viini kaadettiin vanhaan leilin, niin voimmme päätellä, että näin ei välttämättä aina tapahtunut. Käytämme siis tässä yhteydessä "todennäköisesti" sanaa, koska asia ei ole 100 varma.>>
Tämänhän olen todennut sinulle jo montakin kertaa. Ja itsekin olet kirjoittanut saman asian useasti.
>>Voin siis todeta, että kirjan valmistaja ei ole täysin varma siitä halkesivatko vanhat leilit vai eivät. Luettuani tekstin, ja jos joku asiaa tiedustelee, totean, että vanha leili ei välttämättä aina haljennut uuden viinin ansiosta. Se saattoi jäädä ehjäksikin. Näin epävarmuus välityy kuulijallekin.>>
Aivan.
>>Sen sijaan kommenttisi tähtäsi siihen, että kannattaako koko kirjaa käyttää, jos siinä esiintyy epävarmuuteen liittyviä sanoja. Ei niinkään mihin asiayhteyteen ko. sanat liittyvät.>>
Alan kohta epäillä sisälukutaitoasi tai kykyäsi ymmärtää kirjoitettua tekstiä.
Jos KIRJOITAN SINULLE, että TEIDÄN OLISI VIISAINTA SUHTAUTUA VARAUKSELLA kirjoihinne, koska oppien tulkinnoissa käytetään sanoja, jotka ilmaisevat kirjoittajan epävarmuutta asian todenperäisyyteen, niin kaikki muu sen yli menevää on oman "järkeilysi" tulosta.
On otettava vielä sekin huomioon, että monet asiat esitetään absoluuttisina totuuksina ILMAN vaikkapa kenties-sanaa, vaikka mitään raamatullista perustetta asiaan ei olekaan.
KERTAUS:
Käytä ihmeessä kirjaasi niin paljon kuin haluat, mutta KIINNITÄ HUOMIOTA niihin asioihin, jotka esitetään epävarmoina - äläkä pidä niitä "absoluuttisina totuuksina", joiksi ne eivät ole tarkoitettu.
**************************
>>"On järkevää ajatella, että Jumala puhui noissa tapauksissa useimmiten Sanan kautta. Näin tapahtui todennäköisesti Eedenissä, sillä Jumalan kerrotaan puhuneen siellä kolme kertaa, joista kahdessa mainitaan nimenomaan, että joku – epäilemättä hänen Poikansa – oli Hänen kanssaan (1Mo 1:26–30; 2:16, 17; 3:8–19, 22)" >>
"On järkevää ajatella"
"todennäköisesti"
"joku - epäilemättä"
Mikä tässäkin kohdassa tiedetään varmasti? Se, että Jumala puhui kolme kertaa. Kaikki muu näyttää olevan tekstin perusteella arvelua.
- Oletetaan Jumalan puhuneen Sanan kautta.
- Puhuminen tapahtui ehkä Edenissä.
- Henkilö, jolle puhuttiin oli ehkä hänen Poikansa.
Oletan kuitenkin, että sinä hyväksyt koko selityksen yhtään epäilemättä, vaikka tekstistä voi päätellä, ettei kirjoittaja ollut itsekään varma, vaan esitti arvailuja ja oletuksia.
Näetkö itse? - fger.
Ohdake kirjoitti:
>>Sinulle on siis samantekevää, kirjoittaako joku, "kenties Jumala on olemassa" tai "kenties viinileilit halkesivat?>>
Noin kirjoittava henkilö on epävarma molemmista asioista, eikö totta? Asioina ne ovat yhtä epävarmoja ja osoittaa, ettei kirjoittajalla ole varmaa käsitystä kummastakaan asiasta.
>>Alan vähitellen ymmärtää sinua.>>
No, ei sitä ainakaan teksteistäsi havaitse.
>>Katsopas, lukija käyttäköön älyään. Jos todetaan että todennäköisesti viinileili halkesi kun uusi viini kaadettiin vanhaan leilin, niin voimmme päätellä, että näin ei välttämättä aina tapahtunut. Käytämme siis tässä yhteydessä "todennäköisesti" sanaa, koska asia ei ole 100 varma.>>
Tämänhän olen todennut sinulle jo montakin kertaa. Ja itsekin olet kirjoittanut saman asian useasti.
>>Voin siis todeta, että kirjan valmistaja ei ole täysin varma siitä halkesivatko vanhat leilit vai eivät. Luettuani tekstin, ja jos joku asiaa tiedustelee, totean, että vanha leili ei välttämättä aina haljennut uuden viinin ansiosta. Se saattoi jäädä ehjäksikin. Näin epävarmuus välityy kuulijallekin.>>
Aivan.
>>Sen sijaan kommenttisi tähtäsi siihen, että kannattaako koko kirjaa käyttää, jos siinä esiintyy epävarmuuteen liittyviä sanoja. Ei niinkään mihin asiayhteyteen ko. sanat liittyvät.>>
Alan kohta epäillä sisälukutaitoasi tai kykyäsi ymmärtää kirjoitettua tekstiä.
Jos KIRJOITAN SINULLE, että TEIDÄN OLISI VIISAINTA SUHTAUTUA VARAUKSELLA kirjoihinne, koska oppien tulkinnoissa käytetään sanoja, jotka ilmaisevat kirjoittajan epävarmuutta asian todenperäisyyteen, niin kaikki muu sen yli menevää on oman "järkeilysi" tulosta.
On otettava vielä sekin huomioon, että monet asiat esitetään absoluuttisina totuuksina ILMAN vaikkapa kenties-sanaa, vaikka mitään raamatullista perustetta asiaan ei olekaan.
KERTAUS:
Käytä ihmeessä kirjaasi niin paljon kuin haluat, mutta KIINNITÄ HUOMIOTA niihin asioihin, jotka esitetään epävarmoina - äläkä pidä niitä "absoluuttisina totuuksina", joiksi ne eivät ole tarkoitettu.
**************************
>>"On järkevää ajatella, että Jumala puhui noissa tapauksissa useimmiten Sanan kautta. Näin tapahtui todennäköisesti Eedenissä, sillä Jumalan kerrotaan puhuneen siellä kolme kertaa, joista kahdessa mainitaan nimenomaan, että joku – epäilemättä hänen Poikansa – oli Hänen kanssaan (1Mo 1:26–30; 2:16, 17; 3:8–19, 22)" >>
"On järkevää ajatella"
"todennäköisesti"
"joku - epäilemättä"
Mikä tässäkin kohdassa tiedetään varmasti? Se, että Jumala puhui kolme kertaa. Kaikki muu näyttää olevan tekstin perusteella arvelua.
- Oletetaan Jumalan puhuneen Sanan kautta.
- Puhuminen tapahtui ehkä Edenissä.
- Henkilö, jolle puhuttiin oli ehkä hänen Poikansa.
Oletan kuitenkin, että sinä hyväksyt koko selityksen yhtään epäilemättä, vaikka tekstistä voi päätellä, ettei kirjoittaja ollut itsekään varma, vaan esitti arvailuja ja oletuksia.
Näetkö itse?>>>Mikä tässäkin kohdassa tiedetään varmasti? Se, että Jumala puhui kolme kertaa. Kaikki muu näyttää olevan tekstin perusteella arvelua.>Jos KIRJOITAN SINULLE, että TEIDÄN OLISI VIISAINTA SUHTAUTUA VARAUKSELLA kirjoihinne, koska oppien tulkinnoissa
- kerropa vielä
fger. kirjoitti:
Tunnustat siis, että luterilaiset eivät ole läheskään yhtä varmoja kolminaisuudesta. Kaipaamasi sanat etsin jo sinulle kolminaisuus- kirjasesta.
Jos maltoit lukea niin kirjoitin jo aikaisemmin, että sanoja käytetään silloin jos ei voida 100 varmasti jotain todeta. Sen sijaan jankkasit lähinnä sanojen lukumäärää, jolla mikäkin kirja todetaan kelpaamattomaksi. Sanojen asiayhteys ei mielestäni sinua niinkään huolettanut. Vain lukumäärä?
Näyttelitkö tietämätöntä, kun väitit ettei tidä mitä opas suurinpiirtein sisältää?jeesuksen muistonvietonjuhlan kunniottava läsnä olo . mistä on peräisin koska jeesus käski ottaa osaa viiniin ja leipään . ettei vaan saatanapanettelijasta .
- fger.
kerropa vielä kirjoitti:
jeesuksen muistonvietonjuhlan kunniottava läsnä olo . mistä on peräisin koska jeesus käski ottaa osaa viiniin ja leipään . ettei vaan saatanapanettelijasta .
Pysytäämpä nyt edes löyhästi tässä aiheessa.
- fger.
t-i-u-k-u kirjoitti:
Olet sinä eri sitkeä sissi jankkaamaan fger:in kanssa asiaa, jonka jokainen lukutaitoinen on ymmärtänyt jo hyvät tovit sitten. Tuo hänen sivuraiteille asioiden vieminen on jo kohta jonkin sortin ennätysluokkaa.
>>>sivuraiteille asioiden vieminen
fger. kirjoitti:
>>>sivuraiteille asioiden vieminen
Heti kuule ensimmäinen viestisi tähän ketjuun. Rupesit puhumaan jostain kolminaisuusopista, vaikka O ei puhunut sanallakaan kirjoituksessaan mitään kyseisestä aiheesta. Asiassa pysyminen tuntuu olevan erittäinkin vaikea tehtävä sinulle.
- fger.
fger. kirjoitti:
>>>sivuraiteille asioiden vieminen
Tiuku repii:"Rupesit puhumaan jostain kolminaisuusopista, vaikka O ei puhunut sanallakaan kirjoituksessaan mitään kyseisestä aiheesta"
O kirjoitti:
"Jos minä kirjoittaisin kirjan vaikkapa kolminaisuudesta ja voisit löytää kirjastani 1000 joko (todennäköisesti, ilmeisesti tai kenties) sanaa, niin miten luotettavana kirjaa pitäisit?"
Mitä tuo sitten tarkoitti? Ja vaikka ei olisi kirjoittanutkaan, aiheeseen liittyi siten, että samat asiat löytyvät ev-lut lahkon materiaalistakin. Ja kuten huomasimme, O:lla ei ollut kritisoimastaan kirjasta tuon taivaallista tietoa. Aluksi hän painotti ainoastaan sanojen määrää, ei tekstiyhteyttä. Osoitin vain, että jos tuolla kriteerillä mitataan, löytyy sitä muualtakin tekstiä. Tämä vain kymmenentenä toistona todettakoon. - Ohdake
fger. kirjoitti:
>>>Olet siis sitä mieltä, että noita sanoja käytettäessä oppi on oletettavasti tyhjän päälle rakennettua.>Raamattu on niin selkeä kirja, että sitä pystyy ymmärtämään ilman selityskirjallisuuttakin.
>>Mutta esimerkki tähtäsi siihen, että Jeesusta koskeva hakusana sisälsi nuo lainatut kiistakapulat.>>
Aivan totta ja muutamia muita ilmauksia niiden lisäksi, jotka myös ilmaisevat tietämättömyyttä taikka oletusta.
>>En huomannut kyseisten sanojen esiintymisen vaikuttavan merkittävässä määrin sisältöön n.18 sivua.>>
Etkö? Minä ainakin panin merkille, että faktoja oli parin sanan verran - kaikki muu oli ympärille ripoteltua arvailua ja oletusta.
*****************************************
>>Olepa nyt rehellinen itsellesi. Käytännössä koko säie Wittnesin kanssa sisälsi tenttaamista, että kannattaako luottaa sellaiseen kirjaan jossa esiintyy niin ja niin monta X sanaa. Olkoonkin, että symbolisesti käytettiin mitä erilaisempia kirja esimerkkejä.>>
Aivan. Kannattaako luottaa ja jos luottaa, niin kuinka paljon, jos kirjoittaja itsekin arvailee parasta vaihtoehtoa.
Luotatko itse sinisilmäisesti vai pohditko edes ajatusta, että kenties on kyllä - tai ei?
>>Näin loppupuolella ajatus on lähinnä kääntynyt neuvoksi tarkastella kirjoituksia tietyllä varauksella jos kyseisiä sanoja esiintyy. Asiayhteyksistä ei ollut mitään mainintaa aluksi, vain määristä ja luottamuksesta.>>
Totta. Mutta koska et pysty sanomaan mitään määristä, niin kirja on sinulle yhtä luotettava vaikka siellä olisi 2000 epävarmuutta ilmaisevaa sanaa - tai vaikka ne 3000.
>>Ilmeisesti olemme pääsemässä jonkin tyyppiseen suvanto vaiheeseen ja toteamme taasen, että ongelmaa ei oikeastaan ollutkaan?>>
Eihän sinulle mitään ongelmaa ole ollutkaan. Et uskalla kritisoida edes yhdellä sanalla kirjallisuuttanne.
Se on jo nähty.
-------------------------------------------------
>>Lainailen taasen muutamia kohtia kertauksen vuoksi.>>
Minkä kertauksen? Tarkoitatko esimerkin vuoksi?
>>"Raamatussa mainitut liljat kasvoivat alatasangolla, piikkisten rikkakasvien keskellä ja lammaskatraiden ja gasellien laidunmailla (Lal 2:1, 2, 16; 4:5). Kenties niitä kasvatettiin myös puutarhoissa (Lal 6:2, 3)">>
Taas yksi arvaus.
>>"Heprealaiset lääkärit käyttivät ilmeisesti joitakin yrttejä ja ehkä jonkinlaisia ruokavaliohoitoja. ’Gileadin palsamia’, hyvänhajuista öljyä, jota saatiin muinaisen Gileadin kasveista, siveltiin joskus haavoihin, kenties antiseptisistä syistä tai sen rauhoittavan ja kipua lievittävän vaikutuksen vuoksi (Jer 46:11; 51:8). Nähtävästi on myös viittauksia joidenkin lehtien lääkinnälliseen käyttöön (Hes 47:12; Il 22:1, 2). Ilmeisesti käytettiin hauteita (2Ku 20:7; Jes 38:21).">>
Ilmeisesti - kenties - nähtävästi - ilmeisesti.
Neljä arvausta.
Kuinkahan ohut kirjastanne tulsi, jos poistaisi sieltä kaikki arvaukset ja kirjoittaisi vain ne asiat, jotka oikeasti ovat tiedossa? - fger.
Ohdake kirjoitti:
>>Mutta esimerkki tähtäsi siihen, että Jeesusta koskeva hakusana sisälsi nuo lainatut kiistakapulat.>>
Aivan totta ja muutamia muita ilmauksia niiden lisäksi, jotka myös ilmaisevat tietämättömyyttä taikka oletusta.
>>En huomannut kyseisten sanojen esiintymisen vaikuttavan merkittävässä määrin sisältöön n.18 sivua.>>
Etkö? Minä ainakin panin merkille, että faktoja oli parin sanan verran - kaikki muu oli ympärille ripoteltua arvailua ja oletusta.
*****************************************
>>Olepa nyt rehellinen itsellesi. Käytännössä koko säie Wittnesin kanssa sisälsi tenttaamista, että kannattaako luottaa sellaiseen kirjaan jossa esiintyy niin ja niin monta X sanaa. Olkoonkin, että symbolisesti käytettiin mitä erilaisempia kirja esimerkkejä.>>
Aivan. Kannattaako luottaa ja jos luottaa, niin kuinka paljon, jos kirjoittaja itsekin arvailee parasta vaihtoehtoa.
Luotatko itse sinisilmäisesti vai pohditko edes ajatusta, että kenties on kyllä - tai ei?
>>Näin loppupuolella ajatus on lähinnä kääntynyt neuvoksi tarkastella kirjoituksia tietyllä varauksella jos kyseisiä sanoja esiintyy. Asiayhteyksistä ei ollut mitään mainintaa aluksi, vain määristä ja luottamuksesta.>>
Totta. Mutta koska et pysty sanomaan mitään määristä, niin kirja on sinulle yhtä luotettava vaikka siellä olisi 2000 epävarmuutta ilmaisevaa sanaa - tai vaikka ne 3000.
>>Ilmeisesti olemme pääsemässä jonkin tyyppiseen suvanto vaiheeseen ja toteamme taasen, että ongelmaa ei oikeastaan ollutkaan?>>
Eihän sinulle mitään ongelmaa ole ollutkaan. Et uskalla kritisoida edes yhdellä sanalla kirjallisuuttanne.
Se on jo nähty.
-------------------------------------------------
>>Lainailen taasen muutamia kohtia kertauksen vuoksi.>>
Minkä kertauksen? Tarkoitatko esimerkin vuoksi?
>>"Raamatussa mainitut liljat kasvoivat alatasangolla, piikkisten rikkakasvien keskellä ja lammaskatraiden ja gasellien laidunmailla (Lal 2:1, 2, 16; 4:5). Kenties niitä kasvatettiin myös puutarhoissa (Lal 6:2, 3)">>
Taas yksi arvaus.
>>"Heprealaiset lääkärit käyttivät ilmeisesti joitakin yrttejä ja ehkä jonkinlaisia ruokavaliohoitoja. ’Gileadin palsamia’, hyvänhajuista öljyä, jota saatiin muinaisen Gileadin kasveista, siveltiin joskus haavoihin, kenties antiseptisistä syistä tai sen rauhoittavan ja kipua lievittävän vaikutuksen vuoksi (Jer 46:11; 51:8). Nähtävästi on myös viittauksia joidenkin lehtien lääkinnälliseen käyttöön (Hes 47:12; Il 22:1, 2). Ilmeisesti käytettiin hauteita (2Ku 20:7; Jes 38:21).">>
Ilmeisesti - kenties - nähtävästi - ilmeisesti.
Neljä arvausta.
Kuinkahan ohut kirjastanne tulsi, jos poistaisi sieltä kaikki arvaukset ja kirjoittaisi vain ne asiat, jotka oikeasti ovat tiedossa?Ja tarina sen kuin jatkuu. No ei siinä mitään.
>>>Minä ainakin panin merkille, että faktoja oli parin sanan verran fger. kirjoitti:
>>>sivuraiteille asioiden vieminen
Luin nyt Ohdakkeen avauksen vidennen kerran enkä huomannut siinä ainoatakaan viittausta kolminaisuuteen. Jos kirjoitti asiasta jossain toisaalla niin olisi kai helpompi vastata suoraan siihen kirjoitukseen?
>>Osoitin vain, että jos tuolla kriteerillä mitataan, löytyy sitä muualtakin tekstiä.
Mikä siinä on, että täytyy vetää ne muut uskonnot jatkuvasti mukaan keskusteluihin kun keskustellaan kuitenkin jehovantodistajuudesta? En näe siitä mitään hyötyä jehovantodistajuudelle, päinvastoin.- Ohdake
fger. kirjoitti:
Ja tarina sen kuin jatkuu. No ei siinä mitään.
>>>Minä ainakin panin merkille, että faktoja oli parin sanan verran>>Oletko edelleenkin sitä mieltä, että asiayhteyksillä ei ole tässä asiassa kummoistakaan merkitystä?>>
Kenties sanalla on itsessään täsmälleen sama merkitys, olipa asiayhteys mikä tahansa. Sanana se osoittaa, että kirjoittaja esittää jonkun asian oletuksena - ei faktana.
>>En ole huomannut mitään kritiikkiä omaa uskonnollista tuotanntoanne kohtaan.>>
Oletatko saavasi ev.lut. kirjallisuuteen kritiikkiä luterilaisilta jt-palstalla?
Pitäisikö minun mennä luterilaisuutta käsittelevälle palstalle katsomaan, millaista kritiikiä te esitätte siellä omaa kirjallisuuttanne kohtaan? Vaiko helluntalaisuudesta keskustelevalle palstalle.
Niinkö se menee?
>>Ainoastaan kehaisit että voisit niin tehdä.>>
Voi, saan arvostella kaikkea mahdollista kirjallisuutta ihan sydämeni kyllyydestä.
>>Kuitenkin mainostat sitä hyvänä hengellisenä luettavana. Mitä kritiikkiä se sellainen on?>>
Itse en pitäisi sitä kritiikkinä, mutta jos sinä pidät, niin se selittää taas jotain.
******************************************
>>Katsotaampa mitä sinä saat irti tässä lainatuista R-paikoista. Kirjoita lyhyehkö selostus. Aihe on "Muinaisia hoitokeinoja". Lyhykäisyyden vuoksi lainasin vain tuon pätkän, muuten osio on 4 sivua pitkä.>>
Eiköhän se riitä, että te arvailette. Kenties, epäilemättä,ehkäpä, todennäköisesti ja ilmeisesti sanoja lisäämällä jokaisesta jakeesta "saa helposti irti" yllättävän paljon.
Sitäpaitsi tämä palsta on edelleen jt-lahkosta keskusteluun.
Ja mainittakoon vielä, että minusta Raamattua pitää lukea kokonaisuuksina, eikä repiä irti yksittäisiä jakeita, joita sitten yrittää liimailla yhteen jonkin teeman ympärille.
Tai vielä pahempaa - perustaa jonkun teorian yhden jakeen sivulauseesta. - fger.
Ohdake kirjoitti:
>>Oletko edelleenkin sitä mieltä, että asiayhteyksillä ei ole tässä asiassa kummoistakaan merkitystä?>>
Kenties sanalla on itsessään täsmälleen sama merkitys, olipa asiayhteys mikä tahansa. Sanana se osoittaa, että kirjoittaja esittää jonkun asian oletuksena - ei faktana.
>>En ole huomannut mitään kritiikkiä omaa uskonnollista tuotanntoanne kohtaan.>>
Oletatko saavasi ev.lut. kirjallisuuteen kritiikkiä luterilaisilta jt-palstalla?
Pitäisikö minun mennä luterilaisuutta käsittelevälle palstalle katsomaan, millaista kritiikiä te esitätte siellä omaa kirjallisuuttanne kohtaan? Vaiko helluntalaisuudesta keskustelevalle palstalle.
Niinkö se menee?
>>Ainoastaan kehaisit että voisit niin tehdä.>>
Voi, saan arvostella kaikkea mahdollista kirjallisuutta ihan sydämeni kyllyydestä.
>>Kuitenkin mainostat sitä hyvänä hengellisenä luettavana. Mitä kritiikkiä se sellainen on?>>
Itse en pitäisi sitä kritiikkinä, mutta jos sinä pidät, niin se selittää taas jotain.
******************************************
>>Katsotaampa mitä sinä saat irti tässä lainatuista R-paikoista. Kirjoita lyhyehkö selostus. Aihe on "Muinaisia hoitokeinoja". Lyhykäisyyden vuoksi lainasin vain tuon pätkän, muuten osio on 4 sivua pitkä.>>
Eiköhän se riitä, että te arvailette. Kenties, epäilemättä,ehkäpä, todennäköisesti ja ilmeisesti sanoja lisäämällä jokaisesta jakeesta "saa helposti irti" yllättävän paljon.
Sitäpaitsi tämä palsta on edelleen jt-lahkosta keskusteluun.
Ja mainittakoon vielä, että minusta Raamattua pitää lukea kokonaisuuksina, eikä repiä irti yksittäisiä jakeita, joita sitten yrittää liimailla yhteen jonkin teeman ympärille.
Tai vielä pahempaa - perustaa jonkun teorian yhden jakeen sivulauseesta.>>>Oletatko saavasi ev.lut. kirjallisuuteen kritiikkiä >Ja mainittakoon vielä, että minusta Raamattua pitää lukea kokonaisuuksina, eikä repiä irti yksittäisiä jakeita, joita sitten yrittää liimailla yhteen jonkin teeman ympärille.
- Ohdake
fger. kirjoitti:
>>>Oletatko saavasi ev.lut. kirjallisuuteen kritiikkiä >Ja mainittakoon vielä, että minusta Raamattua pitää lukea kokonaisuuksina, eikä repiä irti yksittäisiä jakeita, joita sitten yrittää liimailla yhteen jonkin teeman ympärille.
>>>Oletatko saavasi ev.lut. kirjallisuuteen kritiikkiä Oletan. Ei kai siinä mitään ongelmaa ole?>>
Miksi et kopioinut koko kysymystäni?
Kysyin:
Oletatko saavasi ev.lut. kirjallisuuteen kritiikkiä luterilaisilta JT-PALSTALLA?
Eikö olisi parempi siirtyä palstalle, jossa käsitellään luterilaisuutta? Tuskin kukaan luterilainen tulee JT-PALSTALLE kirjallisuuttaan kritisoimaan.
Se tuskin on jt-palstan tarkoituskaan.
*************
>>Eikö tuo nyt ole vähän lapsellista? Mitä irtirepimistä noissakin jakeissa oli?>>
No, miten esim. Ilmestyskirjan elämänpuun lehdet liittyvät muinaisiin hoitokeinoihin?
Tai kerropa sinä mitä olette saaneet "irti" Jesajan maininnasta, että viikunakakulla on haudutettu paiseita?
Ja Jeremian mukaan kivun hoitoon on annettu balsamia.
Jos noista viidestä jakeesta saatte selitystä neljä sivua, niin oletanpa, että tarvitsette useammankin kenties ja ehkäpä sanan kuin sinulla oli antaa esimerkissäsi.
*************************
>>Jos ei minulta rakentava kirjoittelu suju, ei se näytä menevän hyvin sinullakaan.>>
No ei varmasti menekään. Täytyy olla jonkin sortin hullu, jos tällaista harrastaa - tässä puhun siis itsestäni.
>>Mutta yhteenvedon vuoksi, mikä edellä mainitusta lainauksessa on se erityisen huomo kohta ja miten asia noiden jakeitten perusteella tulisi ilmaista?>>
Vaikea sanoa, kun en ole koko tekstiä, mutta oletan, että saan jossain vaiheessa hankittua tai lainaksi tuon Opas-kirjanne, niin voin paremmin perehtyä aiheeseen. - fger.
Ohdake kirjoitti:
>>>Oletatko saavasi ev.lut. kirjallisuuteen kritiikkiä Oletan. Ei kai siinä mitään ongelmaa ole?>>
Miksi et kopioinut koko kysymystäni?
Kysyin:
Oletatko saavasi ev.lut. kirjallisuuteen kritiikkiä luterilaisilta JT-PALSTALLA?
Eikö olisi parempi siirtyä palstalle, jossa käsitellään luterilaisuutta? Tuskin kukaan luterilainen tulee JT-PALSTALLE kirjallisuuttaan kritisoimaan.
Se tuskin on jt-palstan tarkoituskaan.
*************
>>Eikö tuo nyt ole vähän lapsellista? Mitä irtirepimistä noissakin jakeissa oli?>>
No, miten esim. Ilmestyskirjan elämänpuun lehdet liittyvät muinaisiin hoitokeinoihin?
Tai kerropa sinä mitä olette saaneet "irti" Jesajan maininnasta, että viikunakakulla on haudutettu paiseita?
Ja Jeremian mukaan kivun hoitoon on annettu balsamia.
Jos noista viidestä jakeesta saatte selitystä neljä sivua, niin oletanpa, että tarvitsette useammankin kenties ja ehkäpä sanan kuin sinulla oli antaa esimerkissäsi.
*************************
>>Jos ei minulta rakentava kirjoittelu suju, ei se näytä menevän hyvin sinullakaan.>>
No ei varmasti menekään. Täytyy olla jonkin sortin hullu, jos tällaista harrastaa - tässä puhun siis itsestäni.
>>Mutta yhteenvedon vuoksi, mikä edellä mainitusta lainauksessa on se erityisen huomo kohta ja miten asia noiden jakeitten perusteella tulisi ilmaista?>>
Vaikea sanoa, kun en ole koko tekstiä, mutta oletan, että saan jossain vaiheessa hankittua tai lainaksi tuon Opas-kirjanne, niin voin paremmin perehtyä aiheeseen.>>>Jos noista viidestä jakeesta saatte selitystä neljä sivua,
- fger.
fger. kirjoitti:
>>>sivuraiteille asioiden vieminen
Katsos, avauksenkin jälkeen on käyty keskustelua. En halunnut liittyä säikeeseen lyhyen hierarkian takia. Se täyttyy melko nopeasti.
- Wittness
Et siis edelleenkään halua vastata kysymykseeni:
>>Minulle ei ole vieläkään selvinnyt sinun Ohdake väite siitä että kirjallisuutemme "suorastaan vilisee" näitä sanoja.>>
Mikä siinä on niin hankalaa ?
Ei sinun minun omastatunnosta tarvitse välittää - perustelet vain väitteesi faktoilla.
Niin yksinkertaista se on ...- Ohdake
Odottelen yhä yksinkertaista vastausta. Lupasin perustella sen jälkeen.
Jos mielestäsi edes evoluutio-oppia käsittelevässä kirjassa et ole nähnyt tuhatta (kenties, ilmeisesti tai todennäköisesti) sanaa ja pidit kuvitellun kolminaisuuskirjani 1500 vastaava sanaa osoituksena siitä, ettei kirja olisi luotettava enkä kirjoittaessani sellaista olisi ollut edes kovin tosissani ....
... niin siitä huolimatta et rohjennut kommentoida, kun oli kyse omasta Opas-kirjastanne.
Miksi?
Mikä SIINÄ on niin hankalaa?
Mitä pelkäät? - syy paljastunut ?
Tuo lahkon kirjallisuuden varauksellisuus, josta Ohdake on kirjoittanut, eli lahko lisää tekstiin sanoja kuten "ehkä, ilmeisesti, todennäköisesti, arvattavasti, usein" jne, on pantu merkille muuallakin ja siitä on kirjoitus myös aaac:n uutisissa vartiotorniseuran takaa, tuoreimpia kirjoituksia (sivulta www.jttuki.info).
Kyseessä näyttää olevan net-kauden ilmiö. todistajat ja etenkin uudet värvättävät tarkistelevat tietoja netissä, tämän vuoksi lahko välttää virheitä, kun kukin väittämä on johonkin suuntaan auki.
Voidaan kysyä, että jos lahkon tuotanto ennenkään on ollut hengenruokaa, niin eikö tämä tule nyt selkeämmin ilmi.
Lahko pyrkii kertomaan uskontoon liittyviä oppilauseita, jotka jollakin arvoituksellisesti selittämättä jätetyllä tavalla ovatkin sellaisia, että niihin ei auta suoraan uskoa ! - fger.
Ohdake kirjoitti:
Odottelen yhä yksinkertaista vastausta. Lupasin perustella sen jälkeen.
Jos mielestäsi edes evoluutio-oppia käsittelevässä kirjassa et ole nähnyt tuhatta (kenties, ilmeisesti tai todennäköisesti) sanaa ja pidit kuvitellun kolminaisuuskirjani 1500 vastaava sanaa osoituksena siitä, ettei kirja olisi luotettava enkä kirjoittaessani sellaista olisi ollut edes kovin tosissani ....
... niin siitä huolimatta et rohjennut kommentoida, kun oli kyse omasta Opas-kirjastanne.
Miksi?
Mikä SIINÄ on niin hankalaa?
Mitä pelkäät?Oletkin jo nähnyt useita otteita missä yhteyksissä sanoja käytetään. Ongelmallisinta kannaltasi on, että juuri keskeisen opin (3-kirjanen) tarkastelussa niitä ei käytännössä esiintynytkään niin kuin olit väittänyt. Väitteesi kuului, että niitä vilisee lukuisasti kaikessa kirjallisuudessa.
Olisiko sinun syytä syventyä lukemaan omaa tuotostasi ja sitten kommentoida lisää? - Lehtiveli
syy paljastunut ? kirjoitti:
Tuo lahkon kirjallisuuden varauksellisuus, josta Ohdake on kirjoittanut, eli lahko lisää tekstiin sanoja kuten "ehkä, ilmeisesti, todennäköisesti, arvattavasti, usein" jne, on pantu merkille muuallakin ja siitä on kirjoitus myös aaac:n uutisissa vartiotorniseuran takaa, tuoreimpia kirjoituksia (sivulta www.jttuki.info).
Kyseessä näyttää olevan net-kauden ilmiö. todistajat ja etenkin uudet värvättävät tarkistelevat tietoja netissä, tämän vuoksi lahko välttää virheitä, kun kukin väittämä on johonkin suuntaan auki.
Voidaan kysyä, että jos lahkon tuotanto ennenkään on ollut hengenruokaa, niin eikö tämä tule nyt selkeämmin ilmi.
Lahko pyrkii kertomaan uskontoon liittyviä oppilauseita, jotka jollakin arvoituksellisesti selittämättä jätetyllä tavalla ovatkin sellaisia, että niihin ei auta suoraan uskoa !Veljesseurassa aihetta käsiteltiin artikkelissa "Vartiotorniseuran tulkinta: Totuus vai hyviä oletuksia?". Kirjoitus löytyy osoitteesta http://www.veljesseura.org/?q=node/37
Tuossa on vain muutamia epävarmuutta ilmaisevia sanontoja. Jos luetteloisi kaikki seuran käyttämät vastaavantyyliset sanat, tulos olisi vieläkin häkellyttävämpi. - Ohdake
Lehtiveli kirjoitti:
Veljesseurassa aihetta käsiteltiin artikkelissa "Vartiotorniseuran tulkinta: Totuus vai hyviä oletuksia?". Kirjoitus löytyy osoitteesta http://www.veljesseura.org/?q=node/37
Tuossa on vain muutamia epävarmuutta ilmaisevia sanontoja. Jos luetteloisi kaikki seuran käyttämät vastaavantyyliset sanat, tulos olisi vieläkin häkellyttävämpi.Heissan. Sielätäpä juuri huomasin ihmeekseni, että Opas-kirjassa noita mainittuja sanoja löytyy peräti YLI 3000 kertaa.
Sen tekstin perusteella tämän aiheen aloitinkin, kun yritin saada selville, miten noihin sanoihin suhtaudutaan.
>>Tuossa on vain muutamia epävarmuutta ilmaisevia sanontoja. Jos luetteloisi kaikki seuran käyttämät vastaavantyyliset sanat, tulos olisi vieläkin häkellyttävämpi.>>
Aivan. Mutta tuota kirjallisuutta päivittäin lukeva tuskin (siis näin oletan) huomaa sanamuotoja.
Miten oli silloin kun vielä olit aktiivisesti mukana, kiinnititkö huomiota noihin (ehkäpä, kenties, ilmeisesti, todennäköisesti, saattaa olla jne.) sanoihin?
*****
Minulle vastanneiden jt:ien viesti on selvä. Kyseiset sanat ovat epävarmuutta ilmaisevia kaikkien muiden teksteissä paitsi heidän omissaan. Niitä he eivät halua eivätkä edes kaiketi (oletus siis) uskallakaan kritisoida. - fger.
Ohdake kirjoitti:
Heissan. Sielätäpä juuri huomasin ihmeekseni, että Opas-kirjassa noita mainittuja sanoja löytyy peräti YLI 3000 kertaa.
Sen tekstin perusteella tämän aiheen aloitinkin, kun yritin saada selville, miten noihin sanoihin suhtaudutaan.
>>Tuossa on vain muutamia epävarmuutta ilmaisevia sanontoja. Jos luetteloisi kaikki seuran käyttämät vastaavantyyliset sanat, tulos olisi vieläkin häkellyttävämpi.>>
Aivan. Mutta tuota kirjallisuutta päivittäin lukeva tuskin (siis näin oletan) huomaa sanamuotoja.
Miten oli silloin kun vielä olit aktiivisesti mukana, kiinnititkö huomiota noihin (ehkäpä, kenties, ilmeisesti, todennäköisesti, saattaa olla jne.) sanoihin?
*****
Minulle vastanneiden jt:ien viesti on selvä. Kyseiset sanat ovat epävarmuutta ilmaisevia kaikkien muiden teksteissä paitsi heidän omissaan. Niitä he eivät halua eivätkä edes kaiketi (oletus siis) uskallakaan kritisoida.>>>Minulle vastanneiden jt:ien viesti on selvä. Kyseiset sanat ovat epävarmuutta ilmaisevia kaikkien muiden teksteissä paitsi heidän omissaan.
- Ohdake
fger. kirjoitti:
>>>Minulle vastanneiden jt:ien viesti on selvä. Kyseiset sanat ovat epävarmuutta ilmaisevia kaikkien muiden teksteissä paitsi heidän omissaan.
>>O ilmeisesti ajattelee, että viimeinen kommentti jää parhaiten mieleen>>
Miten niin viimeinen kommentti? Toki tähän keskusteluketjuun matuu vielä lähes 100 kommenttia ennen kuin ketju on täynnä.
>>ja siitä syystä kirjoittelee totuuden vastaisesti. >>
Mikä tekstissä oli totuuden vastaista?
>>Muutamaankin kertaan tuli sanottua, että vain sanojen lukumäärä ei ole ratkaiseva tekijä.>>
Sinulle on siis yhdentekevää, vaikka Opas-kirjassa on 3000 sanaa, jotka esim. Wittness "tuomitsi" kehitysoppikirjassa ilmaisemaan epävarmuutta ja sitä, ettei kirjoittajakaan ollut varma oman tekstinsä luotettavuudesta.
>>Sekin seikka tuli todettua, että jotakin merkitystä siinäkin on missä yhteydessä sanat on esiintyneet.>>
Niinpä sanoit. Johon minä sanoin sen, että kenties-sana merkitsee aina epävarmuutta tekstiyhteydestä riippumatta.
Eli "tieto" perustuu epävarmuuteen, olipa sitten kyse viinileilistä TAIKKA Juudaksen poistumisesta ehtoolliselta ennen sen alkua.
Tätä asiaa sinun on mitä ilmeisemmin (oletus) hyvin vaikea sisäistää.
**********************
Alunperin kun aloitin tämän ketjun, oli KYSE luotettavuudesta. Lisäävätkö nuo kenties-ilmeisesti-todennäköisesti-luultavasti sanat tekstin luotettavuutta?
Wittness totesi, että hän ei luottaisi kirjoittamaani kirjaan, jos siinä olisi 1500 kyseistä sanaa ja hänen mielestään en olisi silloin itsekään varma niistä asioista joista kirjoitin.
Wittness kirjoitti myös, ettei edes evoluutioteoriakirjassa ole nähnyt tuhatta tuollaista sanaa.
Opas-kirjassanne on noita (kenties-ilmeisesti-todennäköisesti) sanoja yli 3000. Se ei luultavammin (oletus) merkitse kuitenkaan sinulle yhtään mitään.
http://www.veljesseura.org/?q=node/37
Yllä linkki Watchtower Library 2005:sta laskettuihin tietoihin. - fger.
Ohdake kirjoitti:
>>O ilmeisesti ajattelee, että viimeinen kommentti jää parhaiten mieleen>>
Miten niin viimeinen kommentti? Toki tähän keskusteluketjuun matuu vielä lähes 100 kommenttia ennen kuin ketju on täynnä.
>>ja siitä syystä kirjoittelee totuuden vastaisesti. >>
Mikä tekstissä oli totuuden vastaista?
>>Muutamaankin kertaan tuli sanottua, että vain sanojen lukumäärä ei ole ratkaiseva tekijä.>>
Sinulle on siis yhdentekevää, vaikka Opas-kirjassa on 3000 sanaa, jotka esim. Wittness "tuomitsi" kehitysoppikirjassa ilmaisemaan epävarmuutta ja sitä, ettei kirjoittajakaan ollut varma oman tekstinsä luotettavuudesta.
>>Sekin seikka tuli todettua, että jotakin merkitystä siinäkin on missä yhteydessä sanat on esiintyneet.>>
Niinpä sanoit. Johon minä sanoin sen, että kenties-sana merkitsee aina epävarmuutta tekstiyhteydestä riippumatta.
Eli "tieto" perustuu epävarmuuteen, olipa sitten kyse viinileilistä TAIKKA Juudaksen poistumisesta ehtoolliselta ennen sen alkua.
Tätä asiaa sinun on mitä ilmeisemmin (oletus) hyvin vaikea sisäistää.
**********************
Alunperin kun aloitin tämän ketjun, oli KYSE luotettavuudesta. Lisäävätkö nuo kenties-ilmeisesti-todennäköisesti-luultavasti sanat tekstin luotettavuutta?
Wittness totesi, että hän ei luottaisi kirjoittamaani kirjaan, jos siinä olisi 1500 kyseistä sanaa ja hänen mielestään en olisi silloin itsekään varma niistä asioista joista kirjoitin.
Wittness kirjoitti myös, ettei edes evoluutioteoriakirjassa ole nähnyt tuhatta tuollaista sanaa.
Opas-kirjassanne on noita (kenties-ilmeisesti-todennäköisesti) sanoja yli 3000. Se ei luultavammin (oletus) merkitse kuitenkaan sinulle yhtään mitään.
http://www.veljesseura.org/?q=node/37
Yllä linkki Watchtower Library 2005:sta laskettuihin tietoihin.Tuli erinomaisen selväksi aiemmin, että ko. sanat ilmaisevat ettei asiaa voida 100 varmana pitää. Kan nyt on puhe tekstiyhteydestä, tulisi varmaan muistaa tuon kirjan kohdalla sekin, että siellä on Raamatun taustatietoja.
Esitinkin sinulle kaipaamasi tiedot Jeesusta käsittelevästä artikkelista ja missä yhteydessä kukin sana oli. Kumastelin sitä, miksi sinulle ei ole merkitystä missä yhteydessä sanoja on käytetty. Esitellessäni kolminaisuuden yhteydessä käytettyjä epävarmuutta ilmaisevia sanoja, ohitit sen melko mutkattomasti.
- there
be silence.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
IL - Kansanedustaja tehnyt ITSEMURHAN eduskuntatalossa!!
"IL:n tiedot: Kansanedustaja tehnyt itsemurhan Eduskuntatalossa Iltalehden tietojen mukaan kansanedustaja on tehnyt its4018682Eemeli Peltonen teki itsemurhan eduskuntatalossa
Kevyet mullat sitten vaan. Ei mulla muuta.1683041- 161433
- 731043
- 761038
- 27985
Sylikkäin.
Sylikkäin, suudellen. Milloin haluaisit näin nainen tehdä ? Vain häntä ajatellen 😘. Tietenkin jos häntä asia kiinnosta62940- 55933
- 65880
Eemeli Peltosen viimeinen postaus Facebookissa!
"Olen ollut kevätistuntokauden viimeisillä viikoilla paljon poissa eduskuntatyöstä. Sain toukokuussa hyvää hoitoa HUSiss73864