Toki tiedän BMI:n fiksuna urbaanina ihmisenä, mutta valitettavasti tällä laskentamallilla johdetaan ihmisiä harhaan vallankin silloin kun heiltä puuttuu omaa tietoa.
BMI:n typeryys tulee siinä vastaan, että se antaa vain yhden vastauksen ottamatta huomioon ihmistä lainkaan ja varsinkin silloin kun BMI-taulukkoa tuijotetaan kun raamatunlauseita. Otanpa hupaisan esimerkin UKK-instituutin tutkijatytöstä, joka tutki erään kunnan työntekijöitä ja heidän kuntoaan.
Tyttö tutki lankoani, joka on keski-ikäinen (50 )Suomenmestaruustasoinen ampumahiihtäjä. Hän totesi kunnon kohtalaiseksi, mutta ”BMI:n mukaan pituuteen nähden painoa on liikaa ja hän ehdotti laihduttamista ja liikunnan lisäämistä”?…hih!
Lankoni totesi, että hän ei kunnantyöntekijänä ehdi enempää liikkumaan ja kaiken lisäksi pitää vielä käydä ympäri Suomea ampuma- juoksu/hiihtokilpailuissa…..tyttö totesi korvat punottaen taulukkojen ohjeen ehdottavat laihduttamista tällä BMI:llä?
Toki urheilijat ja urheilun kanssa touhuavat lääkärit ym. henkilöt ymmärtävät ihmisten erilaisuuden ja todelliseen fyysiseen kuntoon vaikuttavat tekijät. Valitettavasti näitä vain taulukoita tuijottavia kanoja on terveyskeskuksissa ja muissa ihmisiä arvioivissa laitoksissa. Jos me otamme ihmistyypit ja mies/nainen yhtälön, jo järkikin sanoo, että 180-senttinen koulutyttö yleensä rakenteeltaan täysin erilainen kun 180-senttinen betoniraudoittaja vaikka heitä arvioidaan samalla taulukolla.
Olemme vaimoni kanssa saman pituiset 178-senttiä. Urheilin nuorena kuten vaimonikin, hän painoi 58…62 kiloa 20-vuotiaanaa, minun painoni pyöri 74…80kg välillä jossa pysyi 20-vuotta, olin BMI-taulukon yläreunassa olematta tippaakaan läski, vaimoni alareunassa ollen vielä muodokas nainen. Jos vaimoni olisi painanut 75…80 kiloa hänellä olisi ollut 3-leukaa ja reilusti vatsaa, se kertoo jo jotain ihmisten erilaisuudesta.
Noin nyrkkisääntönä voin sanoa, että BMI:lla on tietysti jotain virkaa, mutta tutkikaan omaa kuntoanne ja kehoanne, jos viihdytte nahoissanne olkoon se BMI mitä tahansa, hyvä niin. Hyvä olo ja hyvä kunto ei ole suoraan sidoksissa painoindeksiin, kaiken lisäksi moni todellinen riuku on omasta mielestään liian lihava ja aina pitäisi laihduttaa lisää?
Tottahan toki meidän on syytä laihtua ja laihduttaa, uskoisin meistä keski-ikäisistä 75% olevan laihduttamisen tarpeessa, mutta siinäkin järki mukaan. Säännöllinen liikunta on ainut tie parempaan kuntoon ja solakoitumiseen, mutta älkää helevetissä repikö itseänne sairaaksi, siinäkin voi mennä ojasta allikkoon. Kävely, sauvakävely, uinti, pyöräily tai painon pudotessa kevyt hölkkä matalalla sykkeellä se on paras konsti eikä ole vaikeaa. 3X-viikossa 1..2 tunnin lenkki 100..130 sykkeellä, niin että hiki tulee selkään ja töyräissä hengästyy kunnolla, kun tätä tekee sitkeästi normaali terve ihminen huomaa muutoksen jo kuukaudessa ja vuodessa olette jo toinen ihminen.
BMI:n typeryys tulee siinä vastaan, että se antaa vain yhden vastauksen ottamatta huomioon ihmistä lainkaan ja varsinkin silloin kun BMI-taulukkoa tuijotetaan kun raamatunlauseita. Otanpa hupaisan esimerkin UKK-instituutin tutkijatytöstä, joka tutki erään kunnan työntekijöitä ja heidän kuntoaan.
Tyttö tutki lankoani, joka on keski-ikäinen (50 )Suomenmestaruustasoinen ampumahiihtäjä. Hän totesi kunnon kohtalaiseksi, mutta ”BMI:n mukaan pituuteen nähden painoa on liikaa ja hän ehdotti laihduttamista ja liikunnan lisäämistä”?…hih!
Lankoni totesi, että hän ei kunnantyöntekijänä ehdi enempää liikkumaan ja kaiken lisäksi pitää vielä käydä ympäri Suomea ampuma- juoksu/hiihtokilpailuissa…..tyttö totesi korvat punottaen taulukkojen ohjeen ehdottavat laihduttamista tällä BMI:llä?
Toki urheilijat ja urheilun kanssa touhuavat lääkärit ym. henkilöt ymmärtävät ihmisten erilaisuuden ja todelliseen fyysiseen kuntoon vaikuttavat tekijät. Valitettavasti näitä vain taulukoita tuijottavia kanoja on terveyskeskuksissa ja muissa ihmisiä arvioivissa laitoksissa. Jos me otamme ihmistyypit ja mies/nainen yhtälön, jo järkikin sanoo, että 180-senttinen koulutyttö yleensä rakenteeltaan täysin erilainen kun 180-senttinen betoniraudoittaja vaikka heitä arvioidaan samalla taulukolla.
Olemme vaimoni kanssa saman pituiset 178-senttiä. Urheilin nuorena kuten vaimonikin, hän painoi 58…62 kiloa 20-vuotiaanaa, minun painoni pyöri 74…80kg välillä jossa pysyi 20-vuotta, olin BMI-taulukon yläreunassa olematta tippaakaan läski, vaimoni alareunassa ollen vielä muodokas nainen. Jos vaimoni olisi painanut 75…80 kiloa hänellä olisi ollut 3-leukaa ja reilusti vatsaa, se kertoo jo jotain ihmisten erilaisuudesta.
Noin nyrkkisääntönä voin sanoa, että BMI:lla on tietysti jotain virkaa, mutta tutkikaan omaa kuntoanne ja kehoanne, jos viihdytte nahoissanne olkoon se BMI mitä tahansa, hyvä niin. Hyvä olo ja hyvä kunto ei ole suoraan sidoksissa painoindeksiin, kaiken lisäksi moni todellinen riuku on omasta mielestään liian lihava ja aina pitäisi laihduttaa lisää?
Tottahan toki meidän on syytä laihtua ja laihduttaa, uskoisin meistä keski-ikäisistä 75% olevan laihduttamisen tarpeessa, mutta siinäkin järki mukaan. Säännöllinen liikunta on ainut tie parempaan kuntoon ja solakoitumiseen, mutta älkää helevetissä repikö itseänne sairaaksi, siinäkin voi mennä ojasta allikkoon. Kävely, sauvakävely, uinti, pyöräily tai painon pudotessa kevyt hölkkä matalalla sykkeellä se on paras konsti eikä ole vaikeaa. 3X-viikossa 1..2 tunnin lenkki 100..130 sykkeellä, niin että hiki tulee selkään ja töyräissä hengästyy kunnolla, kun tätä tekee sitkeästi normaali terve ihminen huomaa muutoksen jo kuukaudessa ja vuodessa olette jo toinen ihminen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kestävyysurheilua pitkään harrastaneena sanoisin, että kilpatasolla ei kyllä kovin pitkälle pötkitä mikäli BM-indeksi näyttää ylipainoa. Hiihdossa ja varsinkin juoksussa kaikki turha massa näet on aikamoinen rasite, eri toten jos se pelkästään rasvan muodossa. Nyt olennainen tieto tässä olisikin lankosi rasvaprosentti. Myös kilpaurheilua harrastava henkilö voi olla laihdutuksen tarpeessa, sitä ei estä yhtään mikään.
Lankoni on painanut ikänsä noin 75-kiloa ollen 174 sentin mittainen. Jos olet asiantuntija niin miksi 177-senttinen ammattipyöräilijä painaa 75-kiloa vaikka joutuu läpikäymään eläimellistä rääkkiä, eikö olisi parempi jos hän laihduttaisi vaikka 60..65-kiloiseksi....kysy tätä vaikka Lance Amstrongilta.
Ihmiset ovat erityyppisiä. Myös lihaksikas urheilija voi olla kestävyysurheilija kuten hiihtäjä tai pyöräilijä, mutta maratoonarit ovat asia erikseen. Lankoni on lihaksikas hiihtäjä, pitkänmatkan juoksijaksi hän on liian vankkarakenteinen. Jos hän laihduttaisi 10kg hänen olisi äärettömän vaikea pitää paino 64..5-kilossa ja kaikenlisäksi hän menettäisi lihasmassaa ja voimaa.
Sanoisin edelleen, että lankosi on liian tuhdissa kunnossa lajiin nähden. Ammattipyöräilyssä on erikseen kirimiehet, joilla on massaa, mutta jotka ovat erikoistuneet sprintteihin ja tasamaan aika-ajoon (hiihdossa ei ole vastaavaa). On kuitenkin hyvin poikkeuksellista, että edes heillä olisi ylipainoa, ainakaan huomattavasti. Lance Armstrongilla oli muuten poikkeuksellisen korkea BM-arvo, taisi olla 23 kg/m2 ainakin jossain vaiheessa. Kuitenkin selvisi se, että lankosi on lihaksikas, eikä ylimääräinen massa tule rasvasta, joten laihdutus ei tässä tapauksessa ole aiheellista.
BMI.ssä on kyllä melkoinen hajonta painoissa ja kuitenkin asetutaan vielä normaalipainon rajojen sisälle. Esimerkiksi toinen 176 cm pituinen voi painaa 76 kiloa ja toinen samanmittainen 82 kg ja kuitenkin molemmat ovat suhteellisen painonsa suhteen normaalin sisäpuolella.
Tuo esimerkkisi lankomiehestäsi saattaa olla hyvinkin totta, mikäli mittaaja ja arvioija ei ole ammatti-ihminen. Tärkeää on aina mitata myös rasvaprosentti. Itse jouduin vaikeuksiin aikoinaan vakutusyhtiön kanssa, joka minua näkemättä ilmoitti ettei voi vakuutusta myöntää ylipainostani johtuen. Päätös perustui nimenomaan BMI.iin. Asia selvisi, heidän saadessaan rasvaprosentit ja tiedot kilpaurheilijuudestani "ylemmältä taholta".
Nykyään, tavallisena aktiiviurheilijana silloinen BMI olisi kyllä merkki selkeästä ylipainosta, koska normaalilla ihmisellä lihakset eivät koskaan voi käytännössä painaa niin paljon. Ei vaikka treenaisi mitä tahansa 3x vkossa. Silloin harjoittelin "työkseni" 7-10 tuntia päivässä 6x vkossa kilpailut ja leirit.
Kaikesta huolimatta BMI on erittäin toimiva mittari normaaleilla ihmisillä, eikä sen näennäisvirheellisyyden taakse kannata piiloutua, se on sama kuin pistäisi päänsä pensaaseen välttääkseen nkemästä totuutta.
"Silloin harjoittelin "työkseni" 7-10 tuntia päivässä 6x vkossa kilpailut ja leirit."
Tuollaisella harjoittelulla ei ole mitään tekemistä lihasmassan kanssa, eikä taida olla minkään muunkaan. Motoriikka ja koordinaatioharjoitukset voivat toki syödä noin paljon aikaa (esim. instrumentin soitto tai muu tekninen harraste). Nimenomaan mainitsemasi 3x viikossa harjoittelulla voi saada kohtuullisessa ajassa helpostikin sen verran lihasmassa, että BMI näyttää ylipainoa, mikäli ruokavalio on kunnossa. Kestävyysharjoittelu taas vaatii enemmän aikaa.
eikä luuloa tai mututietoa. Kerropas yksikin kestävyyslaji, jossa treenattaisiin pelkkää kestävyyttä? 35-45 % harjoituksista koostuu nimenomaan lihaskuntotreeneistä. Tulipas muten äkkiseltään mieleen Ruotsin fudiskunungas, joka lisätessään kestävyystreeniensä oheen kuntosalitreenit nosti painoaan 12 kg. Ja fudis jos mikä on ns. kestävyyslaji.
3X viikossa tunti kerrallaan, oli sitten kyseessä salitreenit tai juoksu, ei riitä lisäämään lihasmassaa niin paljon että se vaikuttaisi BMI.iin. Tämä on ihan fakta, jonka voit varmistaa minkä tahansa lajin maajoukkuejohdilta tai etsimällä kansallisia tai kansainvälisiä tutkimuksia aiheesta -tokihan asiantuntijalla on pääsy yliopistojen tietokantoihin ja jos ei ole pääsyä, niin et ole asiantuntijakaan.
noh, kyllä jääkiekko vaatii ennenkaikkea kestävyyttä, mutta montako "marttivainiota" olet kentällä nähnyt? Kyllä päivittäisten harjoitusotteluiden lisäksi on oltava salillakin useita tunteja. Yksikään maajoukkueen jätkistä ei olisi maajoukkueessa, jos he treenaisivat vain mainitsemasi 3 kertaa viikossa. Tosin nykyään pelien taso on sitä luokkaa, että kenties he ovatkin siirtyneet ehdottamaasi malliin.
..kun otit tähän esimerkiksi pallo- yms. pelit. Nuo ovat nimenomaan lajeja, joissa tarvitaan kestävyyttä, mutta jotka eivät missään nimessä vastaa varsinaista kestävyysurheilua. Minulta löytyy tuosta ihan käytännön esimerkkikin. Oli näet armeija-aikanani samassa tuvassa kaksi SM-tason jääkiekkoilijaa, joista Cooperin testissä toinen juoksi 2800m ja toinen 3000m nipin napin. Itselläni meni 3300m, enkä harrastanut tuolloin kestävyysurheilua edes yhtä paljon kuin nyt. Eli tosi hyvässä kunnossa ovat nämä palloilijat. Jalkapallossa on ihan sama juttu, tosin kestäävysharjoittelua on luultavasti enemmän.
Ja sitten mitä tulee juoksuun ja pyöräilyyn, niin alan harrastajana voin luvata, että kuntosaliharjoittelu on reeniajasta max 5-10%, joten lopetahan silkka paskanpuhuminen. Etenkin juoksussa ylimääräinen lihasmassa on todella haitallista ja vähänkin alaa tunteva sen tajuaa. Vai montako lihaskimppua olet nähnyt maratoonilla tai 10km juoksussa? Kyllä ovat jalkapalloilijat ja etenkin jääkiekkoilijat todella tuhdissa kunnossa näihin kavereihin verrattuna.
..lihakset kasvavat levätessä, ei harjoitellessa?
Kaikkien alojen asiantuntija, eikä osaa edes kirjoittaa treeniaika. Kuinka monen sivistyneen ja todellisen asiantuntijan olet kuullut käyttävän sanaa "reeni"? Taidatkin olla sellainen "rinsessa" koko ukko.
3 x viikossa on mm. UKK-instituutin ja lääkäriliiton suositus liikunnaksi tavallisille ihmisille. Tutkimusten mukan kyseinen määrä suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta ja diabetekselta. Tällöin puhutaan siis kerrallaan vähintää 30 minuuttia kestävästä, hien pintaan nostavasta liikunnasta.
Väitit, että 3xvkossa tapahtuva kuntoilu lisää lihamassaa niin paljon, että se vaikuttaisi BMI.in. Vaikka ihminen juoksisi 10 km kolme kertaa viikossa, niin se ei pelkästään riitä saamaan häntä kilpailukuntoiseksi, kasvata lihaksia eikä yksistään riitä edes tehokkaaseen laihduttamiseen. Laihduttamiseen tarvitaan lisäksi ravintotottumusten pysyvää muutosta ja lihasten kasvattamiseen taas tarvitaan nimenomaan salitreeniä. Pelkällä juoksulla ei BMI.ä nosteta lihasten suhteen mihinkään. Kyseinen määrä tai aika salillakaan ei riitä kasvattamaan lihaksia niin paljon, se on fysiologinen mahdottomuus.
Itse uskaltaisin kutsua itseäni asiantuntijaksi, ihan puhtaasti koulutuksenikin puolesta (olen jopa ammattinimikkeeltänikin oman erikoistumisalani asiantuntija), mutta myös siitä syystä että olen ollut lihava, olen laihduttanut onnistuneesti, olen entinen kilpaurheilija ja nykyinen aktiivimaratoonari. Ei välttämättä tässä järjestyksessä, mutta tiedän todellakin mistä puhun.
Tämä kirjoitus oli täyttä asiaa. Lihasmassan kasvuun tarvitaan kyllä selkeää, suunniteltua painoharjoittelua ja tiukkaa ruokavaliota, jossa proteiineja nautitaan riittävästi. Kukaan ei vahingossa saa lisää lihasmassaa, saati saa sitä lenkkeilemällä.
Kuten ontin nuo esimerkit samanpituiset henkilöt ovat rakenteeltaan täysin erilaiset. Otan vaikka esimerkin vaimosta ja minusta.
Minulla on helevetin paksut nilkat ja ranteet,pitkä selkä ja leveät hartiat, sekä No.45 kenkä ja nyrkit kun moukarit, silti meitä arvuutetaan vaimon kanssa samalla painotaulukolla...joku mättää?
Kyllä se BMI useimmilla ihmisillä kuitenkin jotain kertoo! Itse sain tuon kyseisen lukeman juuri alle 30 ja tilaston mukaan en ole enää lihava, vaan ylipainoinen. Ja olo on aivan samanlainen, en koe itseäni enää lihavaksi vaikka ylipainoinen olenkin. Joka asiasta saa yksittäistapauksia jotka tekevät poikkeuksen, ei se tarkoita sitä että koko juttu olisi hölmö. Kevyttä yleistystä...
Omalla kohdallani sain työterveyshoitajalta nootin, kun olen 163cm pitkä ja painan 61kg. Kysyi, haluaisinko tulla mukaan työterveyshuollon "pullukkakerhoon"? Vastasin, että en. Olen vielä ihan eriparia ylä- ja alakropasta eli yläkroppaan käy 2-4 numeroa pienemmät vaatteet kuin alakroppaan. BMI on ihan normaali näillä mitoilla, vaikka rasva on jakautunut epätasaisesti. Olen suomalainen persjalkainen nainen, eli alapainotteinen :)
Kyllä se käsittääkseni lukee myös BMI-taulukoissa että painoindeksi ei täsmää nuorten, kasvavien eikä runsaasti lihasmassaa omaavien kohdalla. Bodari taitaa olla BMI:nsä perusteella ylipainoinen vaikka rasvaa ei olisi kehossa nimeksikään. Lihashan painaa enemmän kuin läski. Naisilla on yleensä miehiä vähemmän lihasmassaa.
Tarkempi arvio kropan "lihavuudesta" tai "laihuudesta" on rasvaprosentin mittaus. Se kertoo jo jotain muutakin kuin painoindeksi.
Itse olen kyllä vakaasti sitä mieltä että vaikka liikunta onkin hyvin tärkeä asia, niin painonhallinnassa ja laihduttamisessa ensiarvoisen tärkeää on ruokavalio, eli se mitä suuhunsa pistää ja miten paljon. Tunnin lenkin aikana kulutetut kalorit on helppo kuitata yhdellä korvapuustilla tai viinerillä. Parempi olisi pyrkiä pitkäjänteisesti muuttamaan ruokailutottumuksia, ja nimenomaan hahmottamaan ruokien sisältämät energiamäärät. Ei kalorintarkasti, vaan suurinpiirtein. Silloin osaa sitten herkutellakin sopivasti.
Täsmälleen samaa mieltä kanssasi.
Miellän nämä BMi-taulukot hieman samaan kastiin kuin neuvoloiden vauvojen kasvukäyrät, niitä on osattava tulkita yksilöllisesti, muuten niistä ei ole mitään hyötyä. Täysin hyödyttömiä ne eivät kuitenkaan kumpainenkaan ole, mikäli luvut ovat huikeita tai ovat liiaksi kasvu- tai laskusuuntaisia on hyvä reagoida.
En voi tituleerata itseäni asiantuntijaksi, mutta BMI on mielestäni aavistuksen harhaanjohtava kuten täällä ovat muutkin pohtineet. Esimerkiksi poikaystäväni, joka ei ole hirmuisen lihaksikas, mutta "kohtalaisen" kuitenkin, etenkin reisissä on jytyä ;)... hänen painoindeksinsä on 30. Syytä olisi laihduttaa, 15 kiloa olisi ideaali, mahaa kun on kertynyt. Painoindeksiin 25 tai alle päästäkseen painoa tulisi kuitenkin pudottaa melkein 30kg. Mieheni on painanut sen verran viimeksi 18-vuotiaana ennen armeijaa, ja kuvista päätellen on ollut silloin hyvin hoikka poika. Eli BMI:llä mitattuna "sopiva" paino on ainakin mieheni kohdalla erittäin matala paino. Lihakset kun painavat enemmän kuin rasva. Itse taas olen pieni ja "hento" nainen, 160cm ja 48kg. Ollessani noin 13kg painavampi, painoindeksini oli 24 eli "normaali", mutta näytin pullukalta porsaalta, ja siltä olo tuntuikin. Sama painoindeksi eri sukupuolilla ja eri vartalotyypeillä ei vain kuvaa tilannetta oikein...
Hassuimmalta tuntui, kun latasin vyötärön- ja lantionmittani nettiin ja sain vastaukseksi että "olet omenavartaloinen, tarkkaile painoasi". Painoindeksini on tällä hetkellä kuitenkin 18 jotakin, joten painoa ei ole syytä tarkkailla vaan sitä, mihin se (vähäinenkin) rasva pyrkii sijoittumaan.