Kaikesta keskustelusta päätellen Bavarian tulviminen uusien veneiden markkinoille ei ole voinut olla vaikuttamatta muiden käytettyjen veneiden todellisiin myyntihintoihin.
Äskettäin veneen ostaneet ja markkinoita pitkään seuranneet: oletteko huomanneet huomattavia muutoksia parin viime vuoden aikana? Ovatko vanhojen käytettyjen hinnat alkaneet pudota normaalia nopeammin?
Vene-lehti kommentoi Bavaria 30:n testin yhteydessä venevälittäjien haluttomuutta ottaa bavarioita myytäväksi. Samoin lehti epäili epäsuorasti bavarioiden arvon säilyvyyttä venemarkkinoilla.
Valmistajat voivat tietenkin vuosittain hintoja korottamalla luoda mielikuvaa arvonsa säilyttävästä veneestä, mutta toimiiko tämä Bavarian kohdalla?
Itse ainakin lykkään uuden tai vanhan ostopäätöstä siihen saakka, kunnes ymmärrän markkinatilannetta paremmin. Muutamalla tuhannella eurolla ON väliä.
Äskettäin veneen ostaneet ja markkinoita pitkään seuranneet: oletteko huomanneet huomattavia muutoksia parin viime vuoden aikana? Ovatko vanhojen käytettyjen hinnat alkaneet pudota normaalia nopeammin?
Vene-lehti kommentoi Bavaria 30:n testin yhteydessä venevälittäjien haluttomuutta ottaa bavarioita myytäväksi. Samoin lehti epäili epäsuorasti bavarioiden arvon säilyvyyttä venemarkkinoilla.
Valmistajat voivat tietenkin vuosittain hintoja korottamalla luoda mielikuvaa arvonsa säilyttävästä veneestä, mutta toimiiko tämä Bavarian kohdalla?
Itse ainakin lykkään uuden tai vanhan ostopäätöstä siihen saakka, kunnes ymmärrän markkinatilannetta paremmin. Muutamalla tuhannella eurolla ON väliä.
Vastaukset 86
Vanhimmat
Bavarioiden tulolla markkinoille ei ole mitään merkitystä käytettyjen veneiden hintoihin. Bavarian ostaja arvostaa muita asioita kuin samanhintaisen käytetyn veneen ostaja. Asiaa voi verrata siihen, että joku haluaa ostaa uuden Ladan ja joku ostaa mieluummin vähän kalliimman mutta käytetyn saksalaisen. Kumpi mahtaa olla parempi ja pitkäikäisempi..?
Olen tässä oikeastaan koko kesän kytännyt meille hieman suurempaa skandipaattia 80-luvun lopulta tai 90-luvulta. Joko veneet viedään käsistä tai sitten ne on täysin ylihinnoiteltuja tai huonokuntoisia. Monesti on vene mennyt jo ennen kuin olen soittanut, vaikka olenkin soittanut jopa tuntien sisältä siitä kun ilmoitus on jätetty. Eli ei ole Bavarian tulo paljon vaikuttanut näiden käytettyjen kysyntään, ainakaan omien kokemusteni perusteella.
Minulle on muodostunut sellainen mielikuva, että käytettyjen hintataso on noussut sellaisen 10-20% parissa vuodessa.
on koko ajan kysyntää. Kaikki ei halua Bavariaa vaikka ne miten hyviä ja halpoja olisivatkin. Oma vanha skandi meni keväällä hyvään hintaan kaupaksi. Voittoa tuli 10 vuodessa n. 10000 €. Siis osto ja myyntihinnan ero oli n. 20 k€, mutta tuli venettä laitettua noin kymppitonnilla. Sopivia käytettyjä ei vain ole markkinoilla.
10 vuotta sitten maamme oli pahan laman kourissa ja veneitä sai huomattavan halvalla. Tuon ajan Vene-lehden pörssinumeroissa on useita helmiä, jotka nyt ostaisi mielellään. Varmasti hinnoista myös tingittiin aivan eri malliin. Mm. Siesta 32:ia sai ~150 tmk, kun nyt pyynnit alkavat olla jo ~40 k€. Inferno 31:ia ja Avance 36:ia sai ~200 tmk, kun nyt pyynnit usein yli 50 k€. Tuolloin nuo olivat myös melko uusia, toisin kuin nykyään.
Olen aivan varma siitä, että nykyhinnoilla ostetusta käytetystä ei saa 10 vuodessa voittoa eikä edes samaa kuin on maksanut ellei saa venettä syystä tai toisesta poikkeuksellisen halvalla.
ostettavasta rahat takaisin? Vieläpä lainan korot?
Joakim antaa taas tulla.....
Ensinäkin 10 vuotta sitten eli 1996 maamme ei enää ollut pahan laman kourissa. Toiseksekin en muistaakseni ole väittänyt ostaneeni venettä Suomesta vaan ostin ruotsalaisvamisteisen purteni kuinka ollakkaan Ruotsista. Maksoin veneestä kutakuinkin silloisen markkinahinnan vaikka myyjä ei ollut kovinkaan innostunut hinnasta tinkimään.
Kylmä totuus on, että kymmenessä vuodessa veneiden hinnat tulevat edelleen nousemaan, kuinka paljon, se on vielä epävarmaa. Jos pitää veneen hyvässä kunnossa, päivittää tekniikkaa ja muita varusteita saa siitä aivan varmasti omansa pois ja myös voittoa. Ei ehkä aivan kaikista veneistä, mutta tunnetummista laadukkaista veneistä aivan varmasti. Tunnetustihan veneen ikä ei ole niin ratkaisevaa mitä tämän palstan "suuret asiantuntijat" antavat ymmärtää. 20 vuotta vanha vene voi hyvin olla paremmassa kunnossa kuin 5 vuotta vanha vene ja tekniikkakin voi olla uudempaa sillä 5 vuotiaaseen tuskin on ehditty paljonkaan uusia muta 20 vuotiaaseen todennäköisesti on.
Uuteen veneeseen tulee kuljetuskustannukset, purjeita, mittareita, maalaus, pukki, rikaus jne jne. lähtöhinnan päälle. Nämä nostavat veneen hintaa aivan varmasti yli 10 k€ ja usein 20-40 k€.
Myytäessä voi saada euromääräisesti "saman verran kun on maksanut" tai jopa 10-20 % enemmän, mutta yleensä tässä unohdetaan nuo lisäkulut, puhumattakaan vuosien varrella tehdyistä päivityksistä.
Jos ajattelee, että veneen pääomalle (koko veneen ostohinta ei pelkkä mahdollinen laina) pitäisi saada joku järkevä korko eli vähintään 5%, pitäisi veneestä saada 10 vuoden päästä ainakin 60% enemmän kuin siitä on maksanut.
Jos ei edes ajattele korkoa, on vene joskus vaihdettava uudempaan. Uusien veneiden hinnat ovat nousseet nopeammin kuin tuon 5% vuosikoron verran, joten 10 vuoden välein vaihtava saa vaihdossa vanhastaan ~60% uuden hinnasta ja 20 vuoden välein vaihtava alle 40%.
Kaverin kaveri tokaisi osuvasti: "Jos voittaja on se, jolla on eniten rahaa kuollessaan, ei venettä kannata ostaa".
vetäytyä sinne 22 jalkaisen kajuuttaan filosofoimaan näitä veneiden hintakehityksi ihan itsekseen. Niin pehmeiltä sun juttus tuntuu. Tietysti toivossa on hyvä elää, että joskus käytetyt veneet (isommat) olis sunkin ulottuvissa....
96 oli lama jo tosiaan suurimmaksi osaksi voitettu, mutta hinnat eivät olleet vielä palautuneet. Veneistä ei ole kunnon tilastoja, mutta asuntojen hinnoissa halvimmat ajat olivat syksyt -93 ja -95, josta alkoi hidas tasainen nousu. 80-luvun veneiden hinnat ovat nousseet selkeästi vasta 2000-luvulla. Uudempia on niin vähän, että on vaikea sanoa onko hinnat muuttuneet.
Ulkomaanhintoja en tuolloin seurannut, mutta olihan 90-luvun alun lama Ruotsissakin ja silloinkin kannatti joitain veneitä sieltä hakea.
En tiedä minkä ikäinen entinen veneesi on, mutta mielestäni kylmä totuus on myös se, että ennemmin tai myöhemmin vene tulee liian vanhaksi ja/tai vanhanaikaseksi, jolloin sen arvo tippuu. Aika harva 70-luvun vene on enää arvokas tänäpäivänä. Toki Swanit tms. "kulttiveneet" saattavat arvonsa säylyttää hyvinkin vanhana, mutta silloin alkavat ylläpitokulutkin olla huimat. Yhtä tuttujen 70-luvun Swania kunnostettiin juuri Bavaria 30:n verran...
Kuulostaa ihan siltä että kalliin veneen hankintaa on perusteltu raskaalla itsepetoksella.
Joakimin arvio oli harvinaisen realistinen. Veneeseen tehdyt panostukset täytyy muuttaa purjehduksen riemuksi ennnen myyntiä, sen jälkeen pieni rahallinen tappio ei enää haittaa.
Jos olisit Joakim kohdistanut tuon säästämisenergiasi johonkin tuottavampaan, niin olisit saanut jo hiukan isommankin veneen.
Toiset nauttii purjehduksesta ja toiset säästämisestä...
niin kuin sanot. Minulla nyt kuudes vene ja yhtään en ole vielä tappiolla myynyt vaikka aina olen kohtalaisesti veneisiin investoinut. Eli investoinnit on aina katettu ja voittoakin on tullut.
Toinen esimerkki esim. toinen omistamani vene. Ostohinta ja investoinnit veneeseen yhteensä 67 000 mk ja myyntihinta vaivaiset 94 000 mk. Venettä tuli käytettyä kaikkiaan 2 kesää, mutta ehkäpä avainsana onkin juuri investoinnit. Jos päästää paikat repsahtamaan ei varmasti saa hyvää hintaa.... Tuon veneen jälkeen ostin uuden veneen ja sillä tuli purjehdittua 8 kesää, voittoa siitäkin tuli, tosin tuotto jäi huonoksi, mutta pitäähän toki sille purjehdukselle ja vesilläolollekkin jotain arvoa laskea. Enkä toisaalta ole veneitä koskaan sijituksena ajatellu puhumattakaan hankkimisesta sijoitusmielessä.
Kaikilla veneillä - myös Swaneilla - on jonain päivänä edessä se tilanne, että ylläpidon ja kunnostuksen kulujen suhde myyntiarvoon tulee kestämättömäksi. Tällöin "kulttiveneelle" syntyy toisinaan eräänlainen museoarvo, jolloin ei enää puhutakaan veneen mukavuuksista tai suorituskyvystä, vaan veneen herättämistä mielikuvista ja muistoista.
Kylmä (!) tosiasia on myös se, että toisilla merkeillä tuo "deadline" on vastassa ennemmin, kuin joillain muilla. Merkitystä lienee myös sillä, miten paljon vanhan veneen pitäminen käyttökunnossa maksaa. Itsekin tunnen Swan-omistajan (vene muistaakseni vm. -79), joka taatusti on investoinut vuosien varrella veneensä kunnossa pitämiseen ja päivittämiseen uuden Bavarian verran. Tämäkin täytyy pitää mielessä, vaikka onkin niin, että ko. Swanista myyjä saisi tänä päivänä kahden uuden Bavarian verran.
Yhtenä iltana istuimme seuran saaritukikohdan saunarannassa iltaolusella. Laiturin edessä oli vierekkäin viisi purjevenettä (FE83, oma vanha Infernoni, Helmsman 31, uusi Bavaria 30 sekä hieman vanhempi Bavaria 39 (?)). Tilanne oli sikäli harvinainen, että jokaisella vene on ollut uudesta asti, eli olimme "ensimmäisiä omistajia". Kukaan ei puhunut veneensä jälleenmyyntiarvosta, tietäen hyvin, että myyntiä ei ollut suunnitelmissa.
" Kaikilla veneillä - myös Swaneilla - on jonain päivänä edessä se tilanne, että ylläpidon ja kunnostuksen kulujen suhde myyntiarvoon tulee kestämättömäksi."
Mielenkiintoinen ajatus, mutta ei kovin yksiselitteinen. Ja riippuu erittäin paljon veneestä ja sen rakenteesta.
Esimerkki omasta veneestäni. 70-luvulla tukevasti rakennettu klassinen pursi. Kauttaaltaan yksikerrosrakennetta. Asiallisesti hoidettuna en näe mitään syytä, etteikö veneen olennaiset rakenteet kestäisi vähintään sata vuotta. Moottoreita joutuu vaihtaa ehkä 30-40- vuoden välein. Alkuperäinen on kestänyt tähän asti.
Juokseva riki on tietysti kaikista kuluvinta, mutta kulut eivät kaadu kerralla päälle. Köysiä ja rättejä uusitaan ja parannetaan pikkuhiljaa.
Missä vaiheessa tälläisessä veneessä tulee tuo kohtalokas break even -raja vastaan? Vaikea ajatella, että esim. moottorinvaihto olisi sellainen.
Kokonaan toinen tilanne on veneissä, jotka ei ole alunperinkään tehty aikaa kestämään. Pelkään pahoin, että esim. monet kerrosrakenteet voivat aiheuttaa vuosikymmenten saatossa ongelmia.
Vertauskohdan voisi etsiä vaikka auto- ja moottoripyörämaailmasta. Nykyiset hi tech -autot ja mp:t saavuttavat tuskin koskaan museoajoneuvon ikää. Sen sijaan yksikertaisen perusrakenteen omaavia kulkineita on helppo pitää hengissä.
Klassisia brittejä, porscheja tai bemarin pyöriä tai harrikoita ei näe hajottamoissa. Niitä ei ole konstruoitu "sisäänrakennetun vanhenevuuden" -periaatteella, toisin kuin nykyvehkeet.
Sama pätee moniin muihinkin yksinkertaiseen ja tarkoituksenmukaiseen teknologiaan perustuviin vehkeisiin. Keräilykellot eivät ole digivehkeitä, vaan jotain ihan muuta..
Ajattelen ihan samoin... kaikkia nykyajan tuotteita ei ole tehty kestämään. Niillä tuo elinkaari voi ihan oikeasti olla todella lyhyt.
Jos tarkkaan luit, tarkoitin ylläpidon ja kunnostuksen kulujen suhteella myyntiarvoon juuri sitä, että (kuten ketjun alussa puhuttiin) lopulta veneen kunnostukseen jne. on kulutettu niin paljon rahaa, ettei sitä milloinkaan myynnissä saada katettua - tai edes murto-osaa siitä. Toki uskon itsekin, että laadukas ja hyvin hoidettu vene voi palvella enemmän kuin yhden ihmisiän. Tiedän kyllä tapauksia, joissa eläkkeellä oleva pariskunta purjehtii vanhemmiltaan perimällä veneellä.
No se on ihan selvä asia että hinnat muuttuvat, kun bavaria lykkää uusia halvempia purkkareita markkinoille.
Kuka nyt vanhasta homeisesta purkkarista maksaisi saman hinnan kuin uudesta? en minä ainakaan...
Vähän sama asia kun saksasta tuodaan jatkuvalla syötöllä halvempia autoja, niin hinnat muuttuvat väkisinkin.
...että Suomen venemarkkinat ovat vieläkin kertakaikkiaan niin pienet, että hintakehitystä ei voi ennustaa millään normaalimarkkinoihin pätevällä logiikalla. Arvelisin, että yli 30-jalkaisia purjeveneitä on kaikkiaan Suomessa alle 10 000 ja uusia myydään ehkä 150 vuodessa (viime vuonna purkkareita myytiin 185 ja siinä joukossa on varmasti muutama alle 30-jalkainenkin ollut). Siitä ei ole hajuakaan, montako käytettyjen kauppaa tehdään vuosittain, mutta oman venekerhon tapahtumien perusteella voisin heittää hihasta luvuksi n. 500. Näihin lukuihin vielä se, että 90-luvun laman seurauksena tarjolla olevien käytettyjen ikäjakauma on omituinen.
Toinen asia on sitten se, että veneiden hinnat ovat joka tapauksessa korkeita. Todennäköisesti valtaosalla potentiaalisia ostajia 40 kEUR on jatkossakin kiinnostavampi hintataso kuin 80.
Yksi esitetty oletus on se, että Bavarioiden ostajissa on keskimääräistä enemmän ihkaensimmäisen veneensä ostajia ja siten myös veneilystä vuoden-parin jälkeen luopuvia. Tämän teorian mukaan lähivuosina uudehkojen käytettyjen tarjonta tulisi jonkin verran kasvamaan.
Yksi asiaan sinänsä liittymätön tilastodetalji muuten: viime vuonna myytiin yli 8-metrisiä moottoriveneitä 161 kpl. Pinnallisesti voisi siis luulla, että matkaveneiden jakauma olisi muuttumassa moottorivenepainotteisemmaksi. Todellisuudessa ei ehkä ihan niin paljoa, koska tuossa kokoluokassa lienee varsin useita enemmän tai vähemmän ammattikäyttöön hankittuja toisin kuin purkkareissa.
Näyttää pitävän hyvin hintansa, hinta ei ole pudonnu siirtopurjehduksen aikana "kuin" 14.300€.
Oliskohan omistaja huomannu ettei tätä kannata omistaa tämän pidempään?
http://www.vesille.fi/index.php?tmpl=7&do=view&id=13502
Bavarioiden hinnat tulee alas, muut pitävät hintansa.
...ihan varma, mutta tuntuu kuin olisin nähnyt saman myyjänimen aiemmin samantyyppisen mutta eri venettä koskeneen ilmoituksen kohdalla. Harjoittaisikohan joku jonkinlaista "harmaatuontia"?
Kyseessä on myynti-ilmoitus, ei koko totuus. Ei vakuuta vielä siitä, että hinnanpudotus johtuisi siitä, että kyseessä on Bavaria.
Luulen, että Bavarialla on suurin vaikutus 30-33 jalkaisten käytettyjen hintoihin eli utilitaarisiin perhekäyttöveneisiin, ei niinkään suurempiin, joissa arvon säilymisellä todella on merkitystä, ja joissa käyttö- ja korjauskustannusten täytyy vuositasolla ja vuosikymmentasolla olla perusteltuja suhteessa veneen arvoon.
30-33 jalkaisen kärkkyjät, pienemmän veneen omistajat, nyt tarkkana!! Tässä on runsaasti hypeä molemmin puolin.
Olen lähes harrastuksena seuraillut veneiden, erityisesti purjeveneiden, hintoja noin kymmenen vuoden ajan, kunnes nelisen vuotta sitten tuli tarpeeksi rohkeutta ostaa oma purjevene. Halvalla aloitin, olosuhteiden pakosta... ja siksi, että en vielä tiennyt, miten homma lähtee käyntiin. Ostin vm. 81 FE83:n. Pari kesää meni niin hyvin, että päätimme ostaa vähän isomman, koska viiden hengen perheen mahtuminen loman ajaksi 8,3 metriä pitkään veneeseen ei aina ollut ihan ongelmatonta. Varauduin myymään venettäni pitkään, realisti kun olen. Yllätyksekseni vene meni 2 viikon kuluttua siitä, kun olin laittanut sen yhden ja ainoan ilmoituksen nettiin. Lisäksi sain veneestä 1200 euroa enemmän, kuin siitä itse olin maksanut - tuona kahtena kautena ei hankittu uusia purjeita, konetta tms. joten vene oli jota kuinkin samassa kunnossa, kuin ostaessani sen. Ostimme 34keurolla metrin verran pidemmän skandipurren. Valitettavasti ehdimme purjehtia sillä vain yhden kauden vaimoni sairastuttua vakavasti. Jouduin myymään meille tärkeän hankintamme viime keväänä. Ilmoistusta en ehtinyt seuramme ilmoitustaulua ja lähikaupan seinää pidemmälle viedä, kun kyselyjä alkoi tulla. Ei montaa, mutta riittävästi. Vajaa viikko, ja vene oli myyty. "Voittoa" tuli 2700 euroa. Tosin tähän veneeseen olin hankkinut uuden gps:n, muutaman uuden plokin sekä ison fallin, yhteensä noin 600 euroa.
Tämä omakohtainen kokemukseni kyllä noudattaa aika hyvin sitä linjaa, joka havainnoillani muutenkin on. Jotkin veneet roikkuvat palstoilla vuosia, toiset menevät muutamassa päivässä. Ystäväni kiinnostui vuosi sitten Ruotsissa myyntiin tulleestä Crown 31:stä. Soitti samana päivänä, jolloin ilmoituksen oli netissä nähnyt, mutta vene oli jo mennyt kaupaksi.
Arvelen, että hyväkuntoiset ja rakkaudella pidetyt veneet löytävät myös uuden omistajan helposti. Toisaalta veneet, joiden omistajat vaihtuvat usein, ja joiden kunto kielii huolettomuudesta, tuottavat myös myyjälle pettymyksen.
Jos minulla olisi mahdollisuus ostaa uusi Bavaria, ja jos olisin sellaisesta kiinnostunut, seurailisin ilmeisesti juuri Bavaria-ilmoituksia. Jos olisin kiinnostunut Suomi-veneestä, en todennäköisesti seurailisi saksalaisveneiden ilmoituksia. Olen aivan varma, että markkinoilla riittää kysyntää sekä hyville skandiveneille että saksalaisvastineille.
Yhteys Bavarian hintakehityksellä verrattuna muiden veneiden hintakehitykseen on minusta aasinsillan rakentamista. Esimerkiksi aiemmin keskusteluissa olleen käytetyn Albin Novan keskihinta on ollut nousussa, vaikka veneelle tuleekin ikää jatkuvasti. Samoin mm. jopa 70-luvulla tehdyistä Balladista ja Scampista maksetaan edelleen samoja summia, kuin vuosituhannen alussa. Bavarialla on minusta eräänlainen yhteys Balladiin ja Scampiin, sillä ne olivat aikansa massatuotantoveneitä niille, jotka halusivat edullisesti enemmän tilaa, kuin mitä tuon ajan veneet tarjosivat.
Bavarian hintakehitys on minusta luku sinänsä. Siihen ei liene voi olla vaikuttamatta eräät haaverit sekä se, että uuden hinta tippuu vanhaan verrattuna nopeammin.
Vene on itselleni enemmän sijoitus, joka tuottaa eurojen sijaan enemmän mielihyvää. Muutamalla tonnilla ei ole väliä, sillä henki menee materian edelle.
maahantuoduilla veneillä on aivan varmasti vaikutus muiden käytettyjen hintoihin, mutta yhteys löytyy pienten tai ikäloppujen skandien ja suurten bavarioiden välillä.
Vastakkain eivät ole samanikäiset skandit ja bavariat, vaan esimerkiksi 30-40ke skandit ja 70ke bavariat. Siis ne veneet, joissa absoluuttinen arvonpudotus euroissa tulee lähivuosina olemaan samaa luokkaa, (mutta skandin korjauksiin palaa enemmän rahaa).
Väitän, että juuri 30-40ke skandiveneet tulevat eniten kärsimään bavarian vaikutuksesta, osin siksi, että ne sivuutetaan ensi/kakkosveneenä, osin siksi osa skandien myyjistä ottaa kuitenkin sen bavarian tai vastaavan uuden, ison.
Eivät 50-80ke käytetyt skandiveneet, jotka laadultaan varmasti päihittävät bavariat ja säilyttävät arvonsa - seuraavat viisi vuotta.
...minun on vähän vaikea nähdä tuonkaan logiikan toimivan. Hintaero vanhan skandin ja uuden Bavarian välillä on kuitenkin melkoinen; minun on hiukan vaikea uskoa, että ne olisivat useinkaan ostajalle vaihtoehtoina. Täysin huolimatta siitä, mitä täälläkin on sanottu hankintaperusteista, olen jokseenkin varma, että 95% ostajista tekee kuten rationaalinen kuluttaja eli arvioi ensin maksukykynsä ja päättää sen perusteella hintahaarukan, minkä on valmis veneeseen panostamaan. Vasta tämän tiedon nojalla rajautuvat ostovaihtoehdot.
Tästä taas seuraa se, että jos ostaja on päättänyt panostaa 40 kEUR, niin ei hän hevillä tuplaa tai kolminkertaista panostustaan (käsittääkseni B30:n realistinen uloslähtöhinta on n. 80 000, B33:n n. 100 000 ja B37:n n. 115000).
Toisaalta taas näyttäisi siltä, että 50-80 haarukkaan osuvat skandit ovat ennemmin 30 kuin 20 vuoden takaa. Minua, ja luultavasti useimpia, on aika vaikea saada uskomaan, että 30-vuotias skandivene on YHÄ laadukkaampi kuin tuliterä Bavaria eikä siihen tarvitsisi tehdä korjauksia/hankintoja, jotka esim. viiden vuoden sisällä syövät valtaosan arvonlaskuerosta.
Ja ihan oma asiansa on se, ettei monikaan aidosti osta venettä siltä pohjalta, mikä sen jälleenmyyntiarvo on. Se ostetaan käyttöön, vaikka loppuiäksi!
Tervetuloa katsomaan ja kertomaan, mistä kohden veneeni on ikäloppu?? Enpä tiennytkään sen olevan, ennen kuin luin netistä-tältä palstalta.
Mielestäni kyse on myös imagosta. Uuden Bavarian tullessa rantaan on syytä olettaa että ruorissa on hyvin kokematon kippari. Päällä on kalleimmat purjehdusvermeet ja sitten kun menet juttelemaan niin purjeita ei ole nostettu vielä tänä kesänä kun ei ole ollut sopivia tuulia. Melkoista porukkaa.. Eikä ole muuten näkyny luonnonrannoissa vielä yhtään Bavariaa. Yksikään kokeneempi purjehtija ei IKINÄ ostaisi Bavariaa, jolloin niiden tulo markkinoille ei vaikuta oikeiden veneiden hintoihin mitenkään. Markkinat ovat täysin erit.
No, minä tiedän oitis ainakin yhden varsin kokeneen (ainakin 20 kautta takana) purjehtijan, joka osti juuri tänä vuonna tuliterän Bavarian hiukan yli 15-vuotiaan suomalaistekoisen purkkarin (sekin sentään yli 30-jalkainen) tilalle. Vaikka lieneekin hyvin mahdollista, että Bavarioiden ostajissa on hieman enemmän ensiveneen ostajia kuin muiden tuliterien, niin en silti usko markkinoiden olevan läheskään kokonaan erilaiset. Osa niistä ostajista, jotka viitisen vuotta sitten etsivät skandeja tai muita käytettyinä, valitsee nyt Bavarian. Vaikuttaako tämä hintoihin, riippuu lähinnä siitä, lisääntyykö veneenhaluajien määrä niin paljon, että se kompensoi tämän muutoksen.
Sivumennen sanoen: en ymmärrä enkä hyväksy tuota sinunkin riviesi välistä huokuvaa ajatusta, että olisi jotenkin väärin aloittaa a) uudella b) isolla veneellä. Jos siihen on mahdollisuus, niin miksi pitäisi aloittaa kärvistelemällä jollain kuppaisella folkkarilla tai H-veneellä tms.? (Tai moottoripuolella vaikkapa 30-vuotiaalla Terhillä...)
jokin venemerkki vastakkain muiden venemerkkien kanssa?? Purjehtiessani viis veisaan siitä, että onko allani X, Optimistijolla, Joni, Ballad, Hoo, MP-29, Mannerberg tai jokin muu paatti, jolla on tullut joskus purjehdittua. Tärkeintä on, se, että seilaa sillä veneellä, josta oikeasti tykkää. Silloin sitä, sivumennen sanottuna, tulee pidettyä kuin omaa silmäteräänsä eikä syynä ole raha, vaan purjehdus itse.
Alkaa v...maan tällä palstalla, että jotkut fanaatikot keksimällä keksivät, miksi kaikilla purjehtijoilla pitäisi olla samanlainen vene ja miksi kyseinen merkki on uber alles. Kuinkahan moni tuputtajista ylipäätään edes purjehtii tai on edes käynyt bavariassa. Katsokaahan Finnboatin sivuilta, mistä maista ne uudet veneet oikeasti Suomeen tulevat?
Työkaverini, jolla on Bavaria 38, ei voi käyttää seuramme tarjoamia luonnonsatamia ja ja majoja juuri siitä syystä johtuen, että vene on noihin paikkoihin liian suuri. Syynä on seitsemän tonnin paino yhdistettynä mahdolliseen kivilleajoriskiin ja sen aiheuttamiin seurauksiin, kuten mahdollisen loman katkeamiseen. Veneet (myös muutkin) alkavat olemaan muutenkin nykyään niin suuria, ettei niillä kohta ole syväyksen puolesta asiaa kuin vierasvenesatamiin. Vene voi olla myös liian iso, etenkin kun purjehtijoita on usein keskimäärin vain kaksi.
Jos kyse on imagosta, niin ratsastat kuvainnollisesti sanoen väärällä hevosella, jos otat jonkun skandiveneen samanhintaisen Bavarian sijaan. Ainakin jos olet mies. Miehen elämän tarkoitus on metsästää naaraita.Ainakin normaalin miehen. Kumman luulet vetoavan rantanaaraaseen paremmin: Siistiin klubitakkiin pukeutunut herrasmies, joka kutsuu daamin nauttimaan lasin valkoviiniä kuivaan, valoisaan, tilavaan ja mukavuuksilla varustettuun Bavariaansa vai kätensä skuuttiköysissä verille repinyt villapaitaan ja pipoon sonnustautunut merikarhu, joka ei ole nähnyt saippuaa ja lämmintä vettä viikkokausiin, ja joka kutsuu daamin matalaan, kylmään, kosteaan kajuuttaan nauttimaan tölkin lämmintä olutta polvet koukussa lattialla makailevien entisten ja tulevien ruoka-annosten ja tiskaamattomien astioiden sekaan? Luuletko, että daamisi perustaa paljoakaan sille, kun kehut kuinka monta astetta ylemmäksi veneesi nousee tuuleen kuin naapurin saksanseisoja tai kuinka monipuolisesti voit säätää genoasi skuuttikulmaa purjehduksen aikana? Vanhalla skandiveneellä joudut tyytymään purjehtimaan poikaporukassa kaukana sivistyksestä. Hyvällä tuurilla saatat löytää naaraan, joka suostuu jakamaan kärsimyksiäsi, mutta todennäköisyys on suuri, että hän muistuttaa lähinnä toista merten legendaa eli kapakalaa. Jos et usko tätä kertomusta, niin käy kesäviikonloppuna katsomassa minkälaisten pursien/botskien kannella ne makeimmat beibet makailevat. Ensimmäinen edellytys sille on, että kannelle yleensäkin mahtuu loikoilemaan.
...minusta on kyllä näyttänyt ja näyttää edelleen siltä, että fanaatikot löytyvät nimenomaan siltä "Bavaria unter alles" puolelta :))) Mitään toista venemerkkiä ei haukuta niin tiuhaan, vieläpä esittämättä mitään argumentteja haukunnan tueksi. "Tosi purjehtija ei ikinä osta Bavariaa" kun ei ole mikään argumentti :)
Finnboatin sivuilla ei muuten taida olla sellaista tilastoa näkyvillä, joka paljastaisi merkkikohtaiset myyntiluvut. Se tuontitilastokin kun sattuu kattamaan kaikki veneet, ei pelkkiä purkkareita. Tosin Saksasta ei taida tulla muita moottoriveneitä kuin Bavariat...
Siinä olet oikeassa, että venekoko on kasvanut rajusti. Nythän sanotaan jo, että uutena myytävän purkkarin keskikoko on 36 jalkaa. Kahden metrin syväyskään ei ole enää mitenkään harvinainen. Toisaalta olen ymmärtänyt, että useimmat uudet veneet ovat täysin vaivattomasti kahden käsiteltävissä; sisätilojen kannalta ei joku 36-38 -jalkainen tunnu lainkaan liian suurelta.
yksi todella tuore esimerkki.
Tutussa kapeikossa yksi seuramme uusista Bavarioista ajoi kiveen - samaan kiveen, johon itsekin olen osunut joitakin vuosia sitten. Selvisin tuolloin säikähdyksellä ja lyijykölin vekin naputtelulla uuteen uskoon talven aikana. Bavariassa vauhti lienee ollut sama (noin 3-4 solmua, koska kyseisessä paikassa vain kahelit ajavat nopeammin). Jokatapauksessa tämän uuden veneen korjaus (vakuutus maksoi tietenkin suurimman osan) tuli maksamaan melkoisesti, koska kölisauma kuulemani mukaan aukesi edestä ja etummaiset kölipultit nappasivat sisäpuolelta suikaleita irti laminaatin päältä. Vettä ei sentään sisälle tullut, mutta vakuutustarkastaja oli suositellut korjausta ennen seuraavaa pidempää purjehdusta. En ole vielä nähnyt veneen kölin ympärystä, mutta talven aikana tuokin varmasti telakalla tulee tarkastettua. Kiinnostaa erityisesti nähdä miltä kölin takana oleva alue näyttää!
Itsekin ostin Bavarian tiedostamatta varsinaista syytä valintaani. Uskoin päällimmäisenä olleen hinta/laatusuhteen. Nyt huomaan olleeni täysin väärässä. Mutta toimii!!!
Faktat puuttuu, kun niitä ei ole olemassakaan.
...
http://www.boot.de/cipp/md_boot/custom/pub/content,lang,2/oid,7628/ticket,g_u_e_s_t/local_lang,2
Niin Jiiku, oliko niitä faktoja tuosta Turun kivilleajojutusta vai onko se kuulemma-juttuja? Mätäkuukin meni jo!
Turussa? Jos tarkoitat minun kokemaani juttua, se ei tapahtunut Turussa päinkään. Niin tutussa ja turussa, muistuttavat toisiaan.
Jännä juttu, muuten, että monet palstan virtuaali-ihmiset kuvittelevat, että kaikki kivilleajot tulevat ennemmin tai myöhemmin julki netissä. "Faktoja"! Omassa tuttavapiirissäni lähes jokainen pidempään purjehtinut on kokenut jonkinlaisen kolahduksen, enkä yhdestäkään ole "faktoja" mistään lukenut. Ne kertovat, jotka kehtaavat!
Ja vielä: joitain asioita tuntuu olevan kovasti vaikea uskoa...
ilmaisuja. Puhu poika faktaa, jota olet itse nähnyt ja kokenut. Älä levittele valheita piilostasi. Olet aikamoinen raukka.
Ihan hauska viesti, miten tulee edes mieleen kirjoittaa moista ?
Todella epätoivoista ostaa ostaa Bavaria naistenkaatomielessä... nehän ovat jo niin
epäeroottisen näköisiäkin. Uskon, että kauniimpi sukupuoli veneitä tuntematta sen myös huomaa
pieniä ovat seuranne tarjoamat luonnonsatamat, kun kaverisi ei niitä pysty käyttämää? Meinaan vain, kun minulla on 7,5 tn / 37 jalkainen purkkari ja hyvin pystyn käyttämmään luonnonsatamia. Ja miten nuo karilleajoristkit liittyvät erityisestiisoihin veneisiin, eikö samta riskit piile pienemmissäkin veneissä?
Miten alle 40-jalkainen Bavaria voi olla liian suuri luonnonsatamiin?? Kuitenkin suuremmat muun merkkiset veneet pystyvät rantautumaan muuallekin kuin laituriin. Ja ei Bavarioiden syväyskään voi olla esteenä, niissähän on moneen muuhun verrattuna varsin matala köli. Taitaa olla kyse kipparin epäpätevyydestä tai turhista pelkotiloista..
miksi skandiveneet ovat aina pieniä ja ahtaita? Itselläni ei tällä hetkellä ole skandivenettä, mutta niitä on ollut useampia. Skandiveneitä on myös suuria ja niissä on tilaa, wc:t, suihkut läpimällä vedellä, lämmittimet, koneistetut kylmäboxit ja kaikki muukin mukavuus ja itseasiassa monissa melko pienissäkin veneissä. Ei Bavaria näitä varusteta sentään keksinyt ole!
Tiedänhän minäkin varman tapauksen, jossa vaimon tilavaatimukset johtivat Bavan hankintaan. Vene on nyt sitten emäntänsä näköinen. Jos nyt valinnanvaraa on, ottaisin itse mieluummin molemmat, sekä veneen että beibet hieman solakampina, ihan noin laadullisista syistä.
mutta en jaksa uskoa, että minkään uuden (uudehkon)purkkarin lyhyt eväköli kestää ajaa kiville kovinkaan lujaa. Voimat ovat sen verran suuret ja lasikuitu on kuitenkin vain lasikuitua. Se mikä kestää kivilleajoa ei ole hydrodynaamisesti hyvä, tästä voi jokainen valita itselleen sopivan vaihtoehdon tai kompromissin.
...sehän siinä erikoista onkin, että Bavariassa on verrattain pitkä ja matala köli ainakin Cruising-malleissa. Eikä ne siltikään kestä.
etten ole mikään Bavaria expertti enkä tiedä miten niiden pilssit ja kölituennat on tehty, mutta lähtökohtaisesti pitkä köli kestää karilleajoa patremmin kuin lyhyt bulbilla varustetu.
Vuodesta 2005 on Cruising-malleissa ollut vakiosyväyksenä 1,85 metriä. Näin on myös ainakin 33:ssa. 30:een saa lisähinnasta matalamman tandemkölin. Saman tyyppinen kuin Etapissa.
Mitähän juttuani tarkoitat????
sekä kölin kiinnitystapa ovat bavarian heikoin kohta. Siksi niitä myös joudutaan korjaamaan herkästi.
...ongelma pätee oikeastaan kaikkiin nykyaikaisiin purjeveneisiin. Syyhän on selvä: ilman varsin tasaista pohjaa ei saada veneeseen tarpeeksi leveyttä. Ja ilman leveyttä ei saada riittäviä sisätiloja. Asumismukavuus on kuitenkin useimmille perhe-/matkaveneen tärkein ominaisuus, koska niissä on tarkoitus viettää pitkiäkin aikoja kerrallaan, ehkä jopa suorastaan asua vuositolkulla.
Enemmistö ihmisistä haluaa mukavuutta, ei extremeoloja.
Venelehti 04/06: Bavaria 39 Cruiser
"Punnitustilanteessa venettä nostettaessa liinoilla kölin takareunan ja rungon väliin ilmestyi parin sentin rako. Se umpeutui, kun vene laskettiin kölin varaan." WHAT? Eli kun vene on vedessä ja köli roikkuu pohjasta, on siinä välissä tuo parin sentin rako.. Mikä rasitus kohdistuu liian pieniin kölipulttien aluslevyihin ja rakenteisiin kun vene on 25 astetta vinossa purjehtiessa? Huhhuh.
eri asiasta. Tasaisella pohjalla, rungon leveydellä ja pilssin puuttumisella ei ole mitään tekemistä keskenään. Leveään veneeseen saadaan tehtyä ihan yhtä helposti kunnon pilssi kuin kapeaankin. Tiedät varmaan mitä purjeveneen pilssillä tarkoitetaan? Omakin vene on 3,81 leveä (pituus 11,3) ja siinä on kunnollinen pilssi ja palkit kulkee pilssin pohjan kautta. Minkäköhän takia nykyään jättävät pilssin tekemättä varsinkin noissa sarjatuotantoveneissä. Kyse kun ei ole kuin pienestä yksityiskohdasta muotissa. Ei luulisi panavan paljonkaan kun muotista leivotaan jopa 1000 runkoa.
...itsekin sitä kuvaa ja tekstiä. Ei se oikein loistavaa kuvaa veneestä antanut. Toisaalta: ei se rako myöskään todista sitä, että kölikiinnitystä välttämättä olisi huono tai heikko. Tai että sama rako olisi siellä, kun vene on normaalisti vedessä. Eihän köli ole kiinni veneen pohjassa (siis "levyssä") vaan kölipalkeissa. Käsittääkseni eväkölisissä on ihan tavallista, että köli ulottuu taemmas kuin takimmainen kölipultti (ja tämä on muuten sitten osatekijänä siihen, että kiveenajossa kölin takaosa nousee kabiiniin, koska paine kohdistuukin normaalipaksuiseen pohjaan, ei kölipalkkiin ja siitä jakautumaan runkoon tasaisemmin). Jos nostoliina sitten on ihan kölin takana, niin jonkin verran rakoa voi hyvinkin syntyä, koska pohja joustaa.
Kölipulttien aluslevyt ovat sitten toinen asia. Mutta ilman lujuuslaskennan syvällistä ekspertiisiä tai tarkempia numerotietoja veneestä en rupea sanomaan, ovatko ne LIIAN pienet.
Tasainen pohja ja veneen leveys saatu niputettua toisiinsa ja vielä asumismukavuuden kanssa! Joku muu voisi fakkiutunut insinööri olisi voinut möngertää jotain prismattisesta kertoimesta ja märkäpinnasta. Joutavatkin ne vanhat teoriat tarpeettomana perinteenä roskikseen.
Matalat kölipalkit sentään korreloivat asumismukavuuteen seisomakorkeutena.
...rakennat leveän veneen ilman "ei-tasaista" pohjaa, jos haluat pitää myös syväyksen jotensakin hillittynä? Ja se leveys on todellakin erittäin merkittävä asumismukavuudelle.
...kyse ole ennenkaikkea siitä, että sillä tavoin säästetään kustannuksia ja yksinkertaistetaan muottia. Et maininnut, onko veneesi evä- vai pitkäkölinen etkä syväystä. Jos syväystä ei haluta lisätä, niin pilssi on suoraan pois kölin korkeudesta.
eväkölinen, joskin nykymittapuun mukaan köli on pitkähkö juuri siitä syystä, että vene on varustettu matalammalla kölivaihtoehdolla, tai veneessä on vaihtoehtona 3 erisyvyistä köliä, tämä on keskimmäinen vaihtoehto, matalin vain 1,22 m (vrt. "jos syväystä ei haluta lisää, niin..."). Syväys on mielestäni varsin kohtuullinen 1,68 ja kölipainoa 3 tn lyijyä.
jonka korjaus on suoritettu valmistajan kustannuksella. Voi sattua mille merkille tahansa. Ikävä vaan, että jonkun ketjussa oli salattava tapahtunut tuohon asti?
kuljetusvaurio on syntynyt? Kun näitä faktoja perätään, niin olisi vain kiva tietää. Muuten menee maahantuojan selittelyn piikkiin.
Vastataanpa kuitenkin. Piirtämällä veneeseen U- tai V-pohjan. Syväys ja rungon syvyys eivät suuremmin ole riippuvaisia toisistaan. Katso vaikka hieman vanhempia konstruktioita, syväykset eivät juurikaan ole muuttuneet, runkomuodot ovat.
Siinä alussahan annettiin pari oleellista premissiä pohdiskelulle. Tavoite: imagon maksimointi. Resurssit: x euroa rahaa. Eli jos sinulla on käytettävissäsi vaikkapa 100 000 euroa, ja haluat säväyttää kanssaveneilijöitäsi (tässä tapauksessa oletusarvona oli, että merkitsevä kohderyhmä on näyttävän näköiset naaraat), niin kumpaan vaihtoehtoon satsaamalla saat varmemman/paremman tuloksen.
kolaus Bavarian maineelle. Onko firma ilmoittanut tekemvänsä mitään erityisiä muutoksia uusiin veneisiin? Muuta kuin isommat pulttien aluslevyt? Onko tästä dataa, speksejä?
Miten nämä ongelmat on ratkaistu muissa veneissä, joissa matala kölipalkki? Onko bavaria teknisesti missään asiassa keskivertoa parempi kuin muut aikalaisensa?
Syvän pilssin puuttuminen ei minua huolestuta, sillä sinne ei kuitenkaan paljoa vettä mahdu suhteessa muuten laajaan pohjaan. Riittää, että vesi löytää tiensä syvimpään kohtaan ja pilssipumpulle.
En ole itse päättänyt, tavoitellako käytettyä skandia vai uutta bavariaa/puolalaista. Ensiveneenä on ikäloppu skandi.
Bavarioissa kiinni nimenomaan pohjalaminaatissa, ei kölipalkeissa.
Tunnetussa kölinirtoamistapauksessa osa pohjaa oli lähtenyt kölin mukana omille teilleen, palkkien jäädessä paikoilleen.
veneissäni tähän mennessä. Kerropa missä veneissä köli on "köytetty" palkin ympärille?
100 k€ saa Bavaria 33:n uutena ja vastaavasti jopa 35 - 40 jalkaisen vanhemman purren, joka sisältä päältä säväyttää varmasti enemmän. Esimerkiksi Dehler 37 (-98), Fingulf 36 (-89), Swan 41 (-75) tai vaikka Bavaria 390 (-90) 37 useita eriikäisiä, Beneteau Oceanis 36 CC (-97) huomaa daamia houkutteleva peräkajuutta, muutamia poimiakseni.
Eli mikä olikaan se pointti?
Kaikissa sarjavalmisteisissa purjeveneissä on Bavarian kaltainen kölipulttiratkaisu. Kaikissa sattuu myös vahinkoa, kun karautetaan riittävsti oikean muotiseen kiveen. Bavarioita lasketaan veteen enemmän kuin kaikkia muita merkkejä yhteensä. Siksi se myös esiintyy uutisissa tilastollisestikin eniten. Kokonaan toinen juttu on näiden palstojen "toimittajat". He keksivät lisäjuttuja omasta päästään. Kolmas ryhmä tiedotussektorilla on skandiveistämöiden oma väki, joka lisää löylyä omalta taholtaan.
Halukkaat voivat vaihtaa Bavariaansa suuremmat prikat. Niitä voisi myös pienentää. Molemmissa toimenpiteissä on etunsa. Riippuu ei tovottavan kivilleajon tavasta. Kiven muodosta, syvyydestä, veneen nopeudesta, onko tuulta, ajetaanko koneella jne. Taivas tietää, mutta ei kerro!
ongelmaa. Suurempi ongelma on se, että veneestä puuttuu pilsi kokonaan. Erityisesti karilleajotilanteessa on oikeaoppisesti pyöristetty pilssi merkittävästi vahvempi, kuin suoraan pohjaan pultattu köli. Pilssin tarkoitus ei siis ole pelkästään kerätä vesi yhteen paikkaan, vaan myös jakaa kölin runkoon aiheuttamat rasitukset.
Bavarioissa ei ole mitenkään matalat kölipalkit. Monessa "laatuveneessä" on paljon matalammat.
Aluslevyjen koolla ei ole juurikaan merkitystä kölin kiinnipysymisessä, mutta kylläkin vaurioiden suuruudessa. Kölipultit eivät tule aluslevyineen laminaatista läpi, mutta liian pienet aluslevyt aiheuttavat murtumia pulttireiän välittömään lähistöön kunnon kivilleajossa.
Esimerkki: Jos kaksi vain aluslevyiltään erilaista venettä ajaa samalla tavalla kiville, pitää molemmissa korjata kölipalkisto ja mahdollisesti pohjalaminaatti kölin etu- ja takareunan kohdalta, mutta pienillä aluslevyillä varustettu vaatii lisäksi korjauksia kölin etualueen pultinreikien alueelle eli koko pohja uusiksi ko. kohdasta.
Bavaria 42 Matchistä irronnut köli ei johtunut siitä, että aluslevyt olivat liian pienet, sillä koko pohja kölin kohdalta irtosi kölin mukana, eikä aluslevyt edes olleet kovinkaan pienet. Laminaatti oli melko ohutta ko. alueella ja pohjan kiinnitys kölipalkkeihin riittämätön, mutta uskon vahvasti, että tapaukseen liittyi myös paha karilleajo.
Kaikki veneet menevät rikki karilleajossa, kun vauhtia on ja kari osuu sopivasti. Laatuveneissä on tehty isoja korjauksia 3-4 kn karilleajosta ja 6-7 kn karilleajoissa on tullut vuotoja. Karilleajoja ei voi verrata pelkän nopeuden perusteella, vaan kiven muoto ja osumiskohta ovat hyvin oleellisia.
että Matchien kölien putoamiseen ei liity mitään karilleajoa. Googleta ja etsi Norjalaisen Match 42:n omistajan kirjoitus, jossa hän kertoo oman veneensä kölin ongelmista. Hän selvisi säikähdyksellä, mutta köli ei olisi enää kauan mukana tullu. Hänen tapauksessaa kölin vauriot olivat syntyneet purjehduskilpailun aikana Norjan jostain satamasta, oliskohan ollut Bergen, Shetlannin ympäri ja vakuutti, että karilla ei olltu käyty.
..vanhaa asiaa! 42 Matchin kaatumiseen ei liittynyt mitenkään karilleajo. Vai oliko kaikki Adriatic Challengen 20 venettä ajaneet karille saman kisan aikana? Veneet olivat uusia ja ensimmäisessä kilpailussaan.
"Later investigations lead to the fact that the keels on all of the 20 boats were stirred."
http://team.sailing.hu/Accident in Croatia.pdf
Olen kyllä lukenut tapauksen viime vuonna. Hänellä oli joitain murtumia kölialueella. Kyse ei mielestäni kuitenkaan ollut aluslevyjen koosta vaan laminaatin laadusta/paksuudesta. Toisessa veneessä taas kölipalkkien ja pohjan väliin syntyi rako. Selkeitä laatuongemia siis.
Tutkin mielenkiinnosta aika tarkasti sitä kölinmenetystapausta. Aika paljon hämärää oli mielestäni ko. venevuokraamon toiminnassa. Useita veneitä oli ajettu ainakin lievästi kiville, GPS-trackejä piiloteltiin, miehistö ei antanut lausuntoja jne. Köliä ei tietääkseeni koskaan etsitty, joten lopullinen totuus jäänee löytymättä.
aika sitten netissä runsaasti noista veneistä ja köleistä. Osassa oli kölissä jälkiä osassa ei. Pointti nimen omaan onkin se, että koko kölialue on tehty huonosti.
Omistan Bavarian, joten minun kommenttini tähän keskusteluun voidaan sen perusteella tietysti unohtaa. Toteaisin kuitenkin seuraavaa:
Katselin Bavarian omilta sivuilta aikoinaan kuvia kyseisestä 42 Matchista ja se mikä sai minut vakuuttumaan siitä että karilleajo oli tapahtunut jossain vaiheessa oli mastoon tulleet merkit.
En tiedä Joakim jos siinä myös olet vastaavia kuvia nähnyt, mutta ainakin minä fyysikko koulutuksellani en tajua miten maston ja ylärakenteen "liitoskohtaan" olisi voinut syntyä vastaavaa vahinkoa ilman että vene olisi tehnyt äkkipysähdyksen osuessaan johonkin vedenalaiseen.
muistan nähneeni myös kuvia kyseisestä veneestä.
eräässä kuvassa näkyi selvästi ylösalaisin olevan veneen masto kaivautuneena n 0,5-1 m pohjahiekkaan. ehkä sellainen voisi aiheuttaa maston taittumisen?
Tuolla mastovauriolla Bavaria väittää, että on täytynyt tapahtua kova kivilleajo. Esimerkiksi löytyi Bavaria Match 38, joka oli ajanut kovaa kiville (köliään menettämättä) ja saanut vastaavannäköisiä jälkiä.
Maston vaurioituminen karilleajossa ei kuitenkaan ole kovin yleistä. Lisäksi masto on hyvinkin voinut vauroitua kölin jo irrottua, sillä vene oli ollut aallokossa ylösalaisin mastonhuippu pohjamutaan juuttuneena. En osaa sanoa voiko tästä tulla juuri tuollaisia vaurioita.
Vaikea sanoa täältä käsin kumpi on uskottavampaa.
No asialla ei sinänsä ole niin suurta merkitystä, sillä on selvää, että ko. venemallissa oli laatuongelma kölituennassa ja ne on myös korjattu. Cruiser-malleissa ei vastaavia ole ollut (yksi köli irronnut, siten että kölipultit poikki pohjan ja kölin välistä, ei merkittäviä runkovaurioita) ja Matcheistäkin 35 on ollut täysin ongelmaton ja 38 ilmeisesti myös ongelmaton, mutta valmistajan piikkiin vahvistettu.
mutta eikö masto ole tuettu kölin päälle? Kun köli putoaa alta pois, häviää myös maston tuki. Kaatuessaan masto saa aikaiseksi melkoisia vaurioita kannella.
Masto ei ollut taittunut vaan saanut aika ison lommon etuosaan katon läpiviennin kohdalle. Kyseessä on siis ollut maston voimakas törmäys kaulukseensa. En osaa arvioida voiko tällainen tulla maston päästä "vääntelemällä", mutta karilleajossa se voi syntyä, kun koko masto pyrkii jatkamaan eteenpäin.
...ihme aivoinvalidi olet, kun yrität perustella omaa vastakkaista väitettäsi juuri sillä argumentilla, joka nimenomaan minun selitykseni oikeaksi! Runkomuodot todella ovat muuttuneet ja suuri syy niiden muuttumiseen on juuri tarve saada lisää asuintilaa sisälle veneeseen. Ja kun sen "U:n" reunoja viedään leveämmälle toisistaan, niin kaaren alapään muoto muuttuu väkisin TAI rakenteen korkeus kasvaa samalla (ja sitä kautta syväyskin). Jos tätä ei haluta tehdä, niin sitten pohja muuttuu tasaisemmaksi kuin se oli aiemmissa konstruktioissa. Tietysti on periaatteessa mahdollista tehdä samanlainen pohja kuin monissa vanhoissa purjeLAIVOISSA on/oli, eli varsin vaakasuora sivuilta ja sitten keskellä mutka alaspäin ja siinä pilssi ja köli. Ilmeisesti se ei kuitenkaan ole järin edullinen (kustannusten ja ehkä ominaisuuksienkaan kannalta), koska sitä ei harrasteta.
Minä olen jonkinverran purkkareidenkin runkoja tullut syystä jos toisestakin kolunneeksi ja melko lailla tyypillistä on se, että pilssi löytyy kapeista ja/tai pitkäkölisistä veneistä, mutta ei leveistä ja eväkölisistä. Poikkeuksia on, mutta selvästi tämä pätee pääsääntönä. Ja se taas sopii yhteen kaiken sen kanssa, mitä tässä olen sanonut.
...1,22 kölin täytyy kyllä olla jo sitten melko pitkä (tai jokin tandemköliratkaisu). Se taas muuttaa veneen käyttäytymistä ja ohjautumista, samoin sinun veneesi varmasti käyttäytyy hieman eri tavalla käännöksissä kuin syväkölisin versio. Eli jos suunnittelija ei halua tehdä muutoksia tällä alueella, niin pilssin rakentaminen väistämättä lisäisi syväystä tai edellyttäisi jotain konstia, jolla kölin painoa saadaan lisättyä muotoa muuttamatta. Joskus se on mahdollista joskus ei.
Minä en rupea arvailemaan, mitkä ovat venesuunnittelijoiden perusteet heidän ratkoessaan kölimuotoja (tiedänhän minä jotain perusjuttuja siitä, miten lyhyt- ja pitkäkölisten veneiden käyttäytyminen eroaa toisistaan erityisesti satamissa, mutta siihen se jää). Sen nyt pitäisi kuitenkin olla selvää sokeallekin, että jos tietynmuotoinen/-kokoinen köli halutaan asettaa pohjan alle, niin pilssin olemassaolo tai muuttuminen muuttaa myös syväystä. Joku valopää tuossa sanoi, että "syväykset eivät ole muuttuneet, runkomuodot ovat". Täsmälleen: syväys on saatu pysymään ennallaan muuttamalla rungon muotoilua eli jättämällä pilssi pois.
Niin, olihan jutussa yksi lienee ("nopeus lienee ollut", enpä tullut kysyneeksi, että mitäs se loki tuossa kohdin näytti) ja yksi kuulemani mukaan (kun tosiaan asiasta kuulin, en lukenut).
Olen muuten kirjoittanut jokin aika sitten yhdestä toisestakin asiasta. Sitäkään ei haluttu uskoa. No, ei ole minun ongelmani, kuka uskoo, kuka ei. Olen ajatellut, että tällä palstalla voisi jakaa kokemuksiaan ja tietojaan, joista muille voisi olla jopa jotain hyötyä.
Sääli, että joitain asioita pitää vain vaieta kuoliaksi, koska ne eivät sovi joidenkin ihmisten käsityksiin! Neuvostomeininkiä, sanoisin...
Asiantuntemuksen loputtua siis nimitellään. Kas kun mikään ei estä tekemästä U:sta syvempää sen leventyessä, puhumattakaan V-muodosta. Se tasapohja nyt vain sattuu pienentämään märkäpintaa ja lisäämään siis nopeutta. Toisaalta samalla lateraalipinnalla saadaan syvempi ja tehokkaampi köli. Asuintilat vain hyötyisivät syvemmästä rungosta ja suuremmasta seisomakorkeudesta. Syväys ja tasapohja eivät edelleenkään liity toisiinsa.
"TAI rakenteen korkeus kasvaa samalla (ja sitä kautta syväyskin"... Eeh, mietihän vielä tätäkin. Ehkä fysiikan tuntemukseni on huono, mutta luulisin silti rakenteen uppoavan vain Arkhimedeen lain salliman verran.
"Suurempi ongelma on se, että veneestä puuttuu pilsi kokonaan" eiköhän kaikissa sarjapusissa ole sama ratkaisu eli pilssi puuttuu kokonaan
Onko skandiveneiden hankinnan edellytys noin huono ymmärryskyky, kun tällainen kiertokoulun kaynytkin tuon pointin tajuaa?
Rautalanka alkaa:
- Jos valitsee Bavarian skandiveneen asemasta, saa samalla rahalla suuremman, jos etsii samanikäisten veneiden joukosta tai uudemman, jos etsii samankokoisten veneiden joukosta.
Rautalanka loppuu
vene on jo kuudes. Kaikenlaisia on ollut, mutta kaikissa kutenkin eväköli. Jopa yksi raaseri. Ei nykyisen veneen ohjaamisessa ole mitään eroa, eväköli se kuitenkin on. Tuo 1,22 syväyksinen on siipikölillä varustettu..., eli ei sekään köli sen pidempi ole.
Ihme veikkonen olet. Miten ihmeessä on niin mahdotonta erottaa syväys, runkomuodot, kölipainot sun muut toisistaan.
Purjevene tarvitsee lateraalipintaa ollakseen sortumatta liikaa luovilla. Lisäksi tarvitaan oikaisevaa momenttia liiallisen kallistumisen ehkäisyyn. Kölipaino voi olla rungon sisäpuolellakin, mitä harrastettiin takavuosina pituussuuntaisten hitausmomenttien pienentämiseksi. Nykyään on menty toiseen suuntaan ja korostettu pientä massaa pitkän momenttivarren päässä, eli tehdään bulbikölejä. Ja molemmissa oikaiseva momentti on sama. Kumpikaan asia ei muuta syväystä.
Syvä ja kapea köli on tehokkaampi luovilla pienempien häviöiden, siis paremman nosto/vastus-kertoimen takia. Pienempi evän pinta-alakin siis riittää ja hidastava märkäpinta pienenee. Tämä sentään vaikuttaa syväykseen ja raasereissa sen huomaa. Silti painokölin ja rungon sauma voi olla muuallakin kuin kölin ja rungon saumassa, eli syväköliseenkin veneeseen voi tehdä pilssin.
Se märkäpinta siis lisäsi vastusta ja muodostaa pienillä nopeuksilla pääosan kulkuvastuksesta. Pienin pinta-ala tilavuuteen nähden olisi pallolla, mutta se muoto taas olisi epäedullinen muutoin ja täytyy tehdä kompromissi muodosta aiheutuvan ja märkäpinnasta aiheutuvan vastuksen kanssa. Nykyinen muoti on tehdä melko tasapohjaisia veneitä, joissa rungon vedenalainen lateraalipinta jää pieneksi. Se on muutenkin paljon tehottomampaa pinta-alaa kuin kölin muodossa oleva. Joka tapauksessa märkäpinnan minimointi on syy tehdä tasapohjia, syväykseen se ei vaikuta, eikä pilssin olemassaoloon. Syväys määräytyy lähes yksinomaan sen perusteella, millaisia luoviominaisuuksia veneelle halutaan, so. pitkä ja matala johtaa huonompiin. Runkomuodon mukana muuttuu myös käyttäytyminen aallokossa. Tasapohja pienine märkäpintoineen voi pudottaa aallokossa tekarit suusta, kun vanhempi V-pohjainen vielä kulkee pehmeästi. Siis jälleen yksi kompromissi, jolla silläkään ei ole vaikutusta syväykseen, pilssin rakentamisen helppouteen kyllä.
Veneen leveys taas paitsi lisää rungon tilavuutta, parantaa myös rungon muodon aiheuttamaa oikaisumomenttia ja siten vähentää kölipainon tarvetta, mutta toisaalta hidastaa venettä. Jälleen näiden asioiden kompromissi, jolla ei edelleenkään ole tekemistä syväyksen kanssa.
Siinä pari perusjuttua lisää sen lisäksi, että pitkäkölinen ja eväkölinen ovat erilaisia käsiteltäviä satamassa. Ei tarvitse enää jäädä ihan siihen.